TAUSTATIEDOT. SRK:sta (yksittäisen Ry:t eivät järjestä ripareita) ja toisekseen pitäisi puhua yleisesti järjestön ripareista.)

Transkriptio

1 TAUSTATIEDOT Raportti Rippikoulun digitaalinen kehittäminen hankkeen ensimmäisestä kartoituskyselystä, 08/2017 Kyselyyn vastasi 83 henkilöä. Lopullisessa analyysissä on mukana 82 vastaajan vastaukset, sillä yksi vastaaja oli jättänyt käytännössä tyhjän lomakkeen. Tähän vastaajaan palataan myöhemmin. Yksi vastaaja ilmoitti työskentelevänsä Mikkelin hiippakunnan alueella, mutta hänen vastaukset ovat analyysissä mukana, sillä hänen taustansa on SRK:ssä. Kaikki vastaajat ilmoittivat olevansa suomenkielisiä. On kuitenkin huomioitava, että kysely oli toteutettu ainoastaan suomenkielellä. Taustatiedoissa kysyttiin missä vastaaja tekee rippikoulutyötä, ja vastaajille annettiin 3 vastausvaihtoehtoa: (1) Seurakunnassa (2) Rauhanyhdistyksessä (3) Seurakunnassa ja Rauhanyhdistyksessä. Vastausvaihtoehdot olivat jääneet kyselyssä liian epäselviksi ja jopa jossain määrin virheellisiksi, ja se saattoi aiheuttaa hämmennystä vastaajissa. Tähän liittyi kyselystä saatu seuraava palaute: Oli vähän outo kun tuossa alussa oli toisena vaihtoehtona Rauhanyhdistys. Ensinnäkin on kyse SRK:sta (yksittäisen Ry:t eivät järjestä ripareita) ja toisekseen pitäisi puhua yleisesti järjestön ripareista.) Vastausten perusteella 79,3% vastaajista ilmoitti tekevänsä rippikoulutyötä seurakunnassa, 7,3% ilmoitti tekevänsä rippikoulutyötä vain Rauhanyhdistyksellä ja 13,4 % sekä Seurakunnassa että Rauhanyhdistyksellä (Taulukko 1). Vastausvaihtoehdoissa olisi tullut puhua SRK:sta eikä Rauhanyhdistyksestä. Missä teet rippikoulutyötä? Frekvenssi % Seurakunnassa 65 79,3 Rauhanyhdistyksellä 6 7,3 Seurakunnassa ja 11 13,4 Rauhanyhdistyksellä Kokonaismäärä ,0 Taulukko 1. Missä vastaaja tekee rippikoulutyötä. Vastaajissa suurin ammattiryhmä oli papit 45,1% osuudella. Seuraavaksi eniten vastaajia oli nuorisotyönohjaajissa 22,0% osuudella. Yhtään lastenohjaaja/lapsityönohjaaja/varhaiskasvatusohjaajaa ei vastannut kyselyyn. Kolme henkilöä ilmoitti vaihtoehdon muu, mikä?. Yksi vastaaja ilmoitti olevansa XX, toinen vastaaja mainitsi tässä kohtaa olevansa töissä YY hiippakunnassa, ja kolmas vastaaja kirjoitti olevansa XY. Kaikki nämä kolme vastaajaa tekivät rippikoulutyötä SRK:n kautta, YY hiippakunnan alueella työtä tekevä myös seurakunnassa (Taulukko 2). 1

2 Frekvenssi % Ammattinimike Kirkkoherra 8 9,8 Pappi 37 45,1 Diakoniatyöntekijä 10 12,2 Kanttori 5 6,1 Lähetyssihteeri 1 1,2 Nuorisotyönohjaaja 18 22,0 Muu 3 3,7 Taulukko 2. Vastaajien ammattinimike. Kokonaismäärä ,0 Yhtenä taustatietona haluttiin selvittää missä seurakunnassa vastaaja on töissä. Vastauksissa mainittiin 41 seurakuntaa. Lisäksi 2 vastaajaa ilmoitti, ettei työskentele tällä hetkellä seurakunnassa ja kaksi ilmoitti työskentelevänsä vain Suomen Rauhanyhdistyksen Keskusyhdistyksessä. Valitettavasti kysymyksen muotoilu jäi epähuomiossa sellaiseksi, että vastaaja on voinut ymmärtää sen tarkoittavan oman asuinkunnan seurakuntaa, eikä sitä seurakuntaa, jossa on töissä. Koska vastausvaihtoehdoissa oli kuitenkin vaihtoehdot En työskentele tällä hetkellä seurakunnassa ja Työskentelen vain Rauhanyhdistyksellä, voidaan kuitenkin ajatella vastaajien ymmärtäneen kysymyksen tarkoituksen. Ristiintaulukointi vastaajan seurakunnan ja missä vastaaja tekee rippikoulutyötä välillä, jättää joitain kysymysmerkkejä (Taulukko 3). Yksittäiset vastaukset antaisivat ymmärtää, että vastaajien joukosta löytyy henkilöitä, jotka työskentelevät seurakunnassa, mutta tekisivät rippikoulutyötä vain Rauhanyhdistyksellä. Ehkä tällaisia henkilöitä on todellisuudessa olemassa? Tai sitten nämä yksittäiset vastaajat ovat esimerkiksi eläkeläispappeja, jotka ovat merkinneet seurakunnaksi oman kotiseurakuntansa, ja tekevät rippikoulutyötä sen myötä vain SRK:ssä? Monitulkintaisia vastauksia oli kuitenkin hyvin vähän, joten asialle ei ole syytä antaa suurta painoarvoa senkään vuoksi, että taustakysymykset eivät ole keskeisiä kyselylomakkeen päämäärää ajatellen. Monesta seurakunnasta tai seurakunnan alueelta tuli vain yhdestä kahteen vastausta. Tähän vaikuttaa luonnollisesti seurakuntien eri kokoluokat. Alla on listattu ne seurakunnat, joista tuli kolme tai yli vastausta. Vastausten määrä seurakunnittain ei kuitenkaan suoraan kerro vielä motivaatiosta rippikoulujen digitaaliseen kehittämiseen. 3 vastausta: Rovaniemi, Tervola, Tuira 4 vastausta: Kalajoki, Karjasilta, Kempele, Tornio 5 vastausta: Oulujoki 6 vastausta: Oulunsalo 2

3 Mihin seurakuntaan kuulut? Missä teet rippikoulutyötä? Seurakunnassa Rauhanyhdistyksellä Seurakunnassa ja Rauhanyhdistyksellä Alavieskan seurakunta En työskentele tällä hetkellä seurakunnassa Enontekiön seurakunta Haapaveden seurakunta Haukiputaan seurakunta Iin seurakunta Inarin seurakunta Kalajoen seurakunta Kannuksen seurakunta Karjasillan seurakunta Kaustisen ja Ullavan seurakunta Kemin seurakunta Keminmaan seurakunta Kempeleen seurakunta Kiimingin seurakunta Kittilän seurakunta Kokkolan suomalainen seurakunta Kuusamon seurakunta Kälviän seurakunta Lumijoen seurakunta Nivalan seurakunta Oulaisten seurakunta Oulujoen seurakunta Oulun Tuomiokirkkoseurakunta Oulunsalon seurakunta Pelkosenniemen seurakunta Pellon seurakunta Pyhäjoen seurakunta Raahen seurakunta Reisjärven seurakunta Rovaniemen seurakunta Sallan seurakunta Sodankylän seurakunta Taivalkosken seurakunta Tervolan seurakunta Toholammin seurakunta Tornion seurakunta Tuiran seurakunta Tyrnävän seurakunta Työskentelen vain Rauhanyhdistyksellä Utsjoen seurakunta Ylitornion seurakunta Ylivieskan seurakunta Kokonaismäärä Taulukko 3. Ristiintaulukointi: vastaajan seurakunta ja missä vastaaja tekee rippikoulutyötä. Yht. 3

4 Taustakysymyksissä kysyttiin myös osallistumista Pilvipedagogiikkaa rippikouluun koulutukseen. Koulutus on Nuori Kirkko ry:n (ent. Nuorten keskus) järjestämä kirkon koulutuskalenterista löytyvä täydentävä koulutus, jota on kuluneina vuosina järjestetty valtakunnallisesti, myös Oulun hiippakunnan alueella. Kuitenkin vain 7 vastaajaa (8,6% vastanneista) ilmoitti osallistuneensa koulutukseen. Heistä 5 oli nuorisotyönohjaajia, 1 oli pappi ja 1 oli diakoniatyöntekijä. Yksi vastaaja jätti vastaamatta kysymykseen (Taulukko 4). Oletko osallistunut Pilvipedagogiikkaa rippikouluun koulutukseen? Frekvenssi % % vastanneista Kyllä 7 8,5 8,6 Ei 74 90,2 91,4 Kokonaismäärä 81 98,8 100,0 Puuttuvat vastaukset 1 1, ,0 Taulukko 4. Vastaajien osallistuminen Pilvipedagogiikkaa rippikouluun kurssille, vastaajia 81. 4

5 KUINKA HYÖDYNNÄT NUORTEN OMAA SISÄLLÖNTUOTANTOA RIPPIKOULUSSA? Kyselylomakkeessa oli otsikossa mainittu kysymys, jonka perässä oli seitsemän (7) aiheeseen liittyvää täsmentävää kysymystä. Vastausvaihtoehdoiksi jokaiselle täsmentävälle kysymykselle oli annettu seuraavat: (1) Usein (2) Satunnaisesti (3) En ollenkaan (4) En osaa sanoa. Neljä ensimmäistä kysymystä selvitti ohjaavatko työntekijät rippikoululaisia digiteknologian käyttöön. Niihin vastattiin seuraavasti: (1) Rippikoululaiset käyttävät digiteknologiaa tehtävien tekemisessä muualla kuin intensiivijaksolla Frekvenssi % Vaihtoehdot: Usein 2 2,4 Satunnaisesti 27 32,9 En ollenkaan 50 61,0 En osaa sanoa 3 3,7 Kokonaismäärä ,0 Taulukko 5. Rippikoululaiset käyttävät digiteknologiaa tehtävien tekemisessä muualla kuin intensiivijaksolla. (2) Rippikoululaiset käyttävät digiteknologiaa tehtävien tekemiseen intensiivijakson aikana Frekvenssi % % vastanneista Vaihtoehdot: Usein 7 8,5 8,6 Satunnaisesti 38 46,3 46,9 En ollenkaan 34 41,5 42,0 En osaa sanoa 2 2,4 2,5 Kokonaismäärä 81 98,8 100,0 Puuttuvat vastaukset 1 1, ,0 Taulukko 6. Rippikoululaiset käyttävät digiteknologiaa tehtävien tekemisessä intensiivijakson aikana, vastaajia 81. (3) Rippikoululaiset käyttävät digiteknologiaa kotiseurakuntaan tutustumisessa Frekvenssi % Vaihtoehdot: Usein 4 4,9 Satunnaisesti 28 34,1 En ollenkaan 44 53,7 En osaa sanoa 6 7,3 Kokonaismäärä ,0 Taulukko 7. Rippikoululaiset käyttävät digiteknologiaa kotiseurakuntaan tutustumisessa. 5

6 (4) Rippikoululaiset palauttavat digiteknologialla tehdyt tehtävät sähköisesti Frekvenssi % % vastanneista Vaihtoehdot Usein 7 8,5 8,6 Satunnaisesti 15 18,3 18,5 En ollenkaan 55 67,1 67,9 En osaa sanoa 4 4,9 4,9 Kokonaismäärä 81 98,8 100 Puuttuvat vastaukset 1 1, ,0 Taulukko 8. Rippikoululaiset palauttavat digiteknologialla tehdyt tehtävät sähköisesti, vastaajia 81. Kyselylomaketutkimuksen tai -selvityksen haasteena on aina se, miten vastaajat ymmärtävät vastausvaihtoehdot. Mikä on vastausvaihtoehtojen usein ja satunnaisesti ero vastaajien omissa mielikuvissa? Yllä esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset antavat kuitenkin varsin selvän kuvan siitä, että vaikka erilaiset digiteknologiat ovat jo ainakin satunnaisesti rippikoululaisten käytössä rippikoulun eri vaiheissa, kolmen kysymyksen kohdalla (kysymykset 1, 3 ja 4) yli puolet vastaajajoukosta on kuitenkin vastannut, etteivät rippikoulunuoret käytä digiteknologioita hyödyksi lainkaan rippikoulun aikana. Nämä prosentit on esitetty taulukoissa punaisella. Ainoastaan kysymykseen kaksi (2), jossa selvitettiin digiteknologioiden käyttöä rippikoulun intensiivijakson aikana vastaajat, jotka ilmoittivat rippikoululaisten käyttävän digiteknologiaa usein tai satunnaisesti, muodostivat yli puolet vastaajajoukosta. Vain yksi (1) vastaaja ilmoitti, että rippikoululaiset käyttävät digiteknologiaa usein niin intensiivijaksolla kuin intensiivijakson ulkopuolella, sekä myös kotiseurakuntaan tutustumisessa, että tehtävien palautuksessa. Tämän pääkysymyksen kolme viimeistä kysymystä selvittivät millä tavoin nuorten digitaalista sisällöntuotantoa hyödynnetään rippikoulun aikana. Niihin vastattiin seuraavasti: (5) Käytän rippikoululaisilta saatuja digiteknologialla toteutettuja vastauksia hyväksi saman rippikouluryhmän intensiivijakson aikana Frekvenssi % Vaihtoehdot Usein 7 8,5 Satunnaisesti 18 22,0 En ollenkaan 55 67,1 En osaa sanoa 2 2,4 Kokonaismäärä ,0 Taulukko 9. Käytän rippikoululaisilta saatuja digiteknologialla toteutettuja vastauksia hyväksi saman rippikouluryhmän intensiivijakson aikana. 6

7 (6) Käytän rippikoululaisilta saatuja digiteknologialla toteutettuja vastauksia hyväksi koko rippikoulun aikana Frekvenssi % % vastanneista Vaihtoehdot Usein 5 6,1 6,3 Satunnaisesti 19 23,2 23,8 En ollenkaan 52 63,4 65,0 En osaa sanoa 4 4,9 5,0 Kokonaismäärä 80 97,6 100,0 Puuttuvat vastaukset 2 2, ,0 Taulukko 10. Käytän rippikoululaisilta saatuja digiteknologialla toteutettuja vastauksia hyväksi koko rippikoulun aikana, vastaajia 80. (7) Käytän rippikoululaisilta saatuja digiteknologialla toteutettuja vastauksia hyväksi rippikoulutyössä laajemmin, enkä vain kyseisen rippikoulun osalta Frekvenssi % % vastanneista Vaihtoehdot Usein 5 6,1 6,3 Satunnaisesti 18 22,0 22,5 En ollenkaan 54 65,9 67,5 En osaa sanoa 3 3,7 3,8 Kokonaismäärä 80 97,6 100,0 Puuttuvat vastaukset 2 2, ,0 Taulukko 11. Käytän rippikoululailta saatuja digiteknologialla toteutettuja vastauksia rippikoulutyössä laajemmin, enkä vain kyseisen rippikoulun osalta, vastaajia 80. Jokaisen kysymyksen kohdalla lähes 70 % vastaajista ilmoitti, ettei hyödynnä rippikoululaisten digitaalista sisällöntuotantoa rippikoululaisten oman rippikoulun eri vaiheissa, eikä rippikoulutyössä laajemminkaan. Toisaalta, samalla hieman vajaa kolmannes vastaajista ilmoitti hyödyntävänsä rippikoululaisten omaa sisällöntuotantoa usein tai satunnaisesti niin osana rippikoululaisten omaa rippikoulua, kuin laajemmassa mittakaavassa. Kaksi (2) vastaajaa vastasi tässä yhteydessä kaikkiin kohtiin usein, eli he hyödyntävät rippikoululaisten digiteknologian avulla palautettuja vastauksia hyväksi niin nuoren oman rippikoulukaaren eri vaiheissa, kuin rippikoulutyössä laajemminkin. Seitsemästä yllä esitetystä kysymyksestä nostan esille vielä pari huomiota. Kysymykset 1 3 selvittivät digiteknologioiden käyttöä, ja vähintään noin 35 % tai jopa yli 50% ilmoitti rippikoululaisten käyttävän usein tai satunnaisesti digiteknologioita hyväksi rippikoulun eri vaiheissa (vaiheet eroteltu kysymyksittäin ja löytyvät tarkemmin tästä samasta kappaleesta). Kuitenkin, kysymyksen 4 mukaan vain noin 27% ilmoitti, että rippikoululaiset palauttavat tehtävät sähköisesti usein tai satunnaisesti. Tämä herättää kysymyksen erityisesti niiltä osin, kun digiteknologiaa käytetään hyväksi muualla kuin intensiivijaksolla. Käytetäänkö digiteknologiaa hyväksi jotenkin 7

8 välillisesti, ja todellisuudessa tehtävät kirjataan ylös käsin esimerkiksi johonkin tehtäväpaperiin? Tämä mietityttää erityisesti kotiseurakuntaan tutustumisen kohdalla. Vastaajista 39% ilmoitti, että rippikoululaiset käyttävät digiteknologia hyväkseen usein tai satunnaisesti kotiseurakuntaan tutustumisen yhteydessä. Millaista käyttö on ja miten nuoret raportoivat asiasta? Koska niin pieni osa vastaajista kertoo käyttävänsä sähköistä tehtävien palautusta, se selittää yhdellä tavalla sitä, miksi niin suuri prosenttiosuus vastaajista ei hyödynnä rippikoululaisten omaa sisällöntuotantoa rippikoulun eri vaiheissa, tai laajemmassa mielessä. Rippikoululaisten digiteknologialla tuotettuja vastauksia on vaikea hyödyntää rippikoulutoiminnassa, mikäli rippikoululaisten ei tarvitse varsinaisesti palauttaa tehtäviä mitenkään. Tässä yhteydessä mietityttää vielä niiden vastaajien osuus, jotka ovat vastanneet kysymyksiin satunnaisesti, eivätkä usein. Onko satunnainen käyttö ollut kertaluontoista kokeilua, vai tarkoitetaanko sillä sitä, että digiteknologian käyttöön on nyt vähitellen otettu tuntumaa, ja käyttö voisi olla vakiintumassa vähitellen sen myötä, kun työntekijä oivaltaa mihin tarkoituksiin digiteknologialla voisi olla oma paikkansa? 8

9 MITÄ SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUKSIA KÄYTÄT ENNEN RIPPIKOULUN INTENSIIVIJAKSOA TAPAHTUVASSA RIPPIKOULURYHMÄN YHTEYDENPIDOSSA? Tämän pääkysymyksen alla olevan kysymyspatteriston avulla haluttiin selvittää millä tavoin nuoriin ollaan yhteyksissä ennen rippikoulun intensiivijaksoa. Vastausvaihtoehtoja oli kolme: (1) Kyllä (2) Ei (3) En osaa sanoa. Ensimmäinen kysymys selvitti yleisesti, onko rippikouluryhmän jäsenten välissä käytössä jokin sosiaalisen median palvelu (Taulukko 12). Hieman yli puolet vastaajista (vastaajia 77) ilmoitti, että ryhmien jäsenten välisessä yhteydenpidossa käytetään hyväksi sosiaalista mediaa. Sosiaalisen median käyttö yhteydenpidon välineenä näyttää siis olevan vähän yleisempää kuin digiteknologian käyttö muuten osana rippikoulun toteuttamista. Huomattava osuus ilmoitti kuitenkin, ettei käytä sosiaalista mediaa ollenkaan, tai ei tiedä käytetäänkö sitä. Frekvenssi % % vastanneista Vaihtoehdot Kyllä 41 50,0 53,2 Ei 25 30,5 32,5 En osaa sanoa 11 13,4 14,3 Kokonaismäärä 77 93,9 100,0 Puuttuvat vastaukset 5 6, ,0 Taulukko 12. Rippikouluryhmän jäsenten välisessä yhteydenpidossa käytetään sosiaalista mediaa, vastaajia 77. Toisaalta, vain 39,0% vastaajista (vastaajia 77) ilmoitti, että rippikouluryhmää varten on luotu oma sivu, ryhmä tai tili yhteen tai useampaan sosiaalisen median palveluun (Taulukko 13). Tämä tarkoittaa siis sitä, että vaikka työntekijä olisi sosiaalisen median kautta yhteyksissä yksittäisten rippikoululaisten kanssa, koko ryhmän välille ei ole välttämättä luotu yhteistä keskustelualustaa. Frekvenssi % % vastanneista Vaihtoehdot Kyllä 30 36,6 39,0 Ei 35 42,7 45,5 En osaa sanoa 12 14,6 15,6 Kokonaismäärä 77 93,9 100,0 Puuttuvat vastaukset 5 6, ,0 Taulukko 13. Rippikouluryhmälle on luotu oma sivu/ryhmä/tili yhteen tai useaan sosiaalisen median palveluun, vastaajia 77. Vain neljä (4) vastaajaa ilmoitti, että rippikouluryhmiä varten on luotu oma Facebook-sivu ja kolme (3) vastaajaa ilmoitti, että on luotu oma Facebook messenger -ryhmä. Nämä menivät limittäin vain yhden vastaajan osalta, kuka ilmoitti, että ryhmiä varten luodaan sekä Facebook-sivu että Facebookmessenger-ryhmä. Pieni vastaajajoukko, joka ilmoittautui Facebookin käyttäjiksi, voidaan ajatella olevan myönteinen asia siinä mielessä, että nuoret eivät enää viime vuosina ole ensisijaisesti 9

10 profiloituneet Facebookin käyttäjiksi, vaan nuorten suuret käyttäjäryhmät ovat toisissa sosiaalisen median sovelluksissa. Vastaajista 47,4% (vastaajia 76) ilmoitti, että rippikouluryhmille luodaan WhatsApp-ryhmä. Sen sijaan kukaan ei ilmoittanut Telegram-sovelluksen käytöstä, ja vain yksi (1) henkilö ilmoitti, että rippikouluryhmille luodaan oma Instagram-ryhmä. Telegram olisi kuitenkin sovelluksena WhatsApp-sovellusta turvallisempi siinä mielessä, että Telegramin kautta ryhmäläisten puhelinnumerot eivät tule muiden keskusteluryhmän jäsenten tietoon. Myös Instagram-sovellus pitäisi ryhmän jäsenten puhelinnumerotiedot salaisina. Instagram on kuitenkin ainakin vielä profiloitunut enemmän vain kuvien lähettämiseen ja katseluun tarkoitetuksi sovellukseksi, ja Telegram ei kenties ole yleistynyt Suomessa riittävästi, että sitä osattaisiin ajatella varteenotettavana vaihtoehtona rippikouluryhmän välisessä viestinnässä. Hieman yllättäen 20,0 % vastaajista (vastaajia 75) ilmoitti, että käyttää ryhmäsähköposteja rippikouluryhmän jäsenten välisessä viestinnässä. Tämän toimivuudesta olisi mielenkiintoista kuulla lisää, tai sitten tällä tarkoitetaan lähinnä yksipuolista viestintää ohjaajilta nuorille, tai jopa nuorten vanhemmille, ja tarkoituksena on kenties ennen kaikkea informaation jakaminen. Kukaan ei maininnut käyttävänsä ryhmäskypepuheluita, jotka voivat tosin olla teknisesti haastavia toteuttaa koko ryhmän kesken, jos kaikkien on tarkoitus osallistua Skypepuheluun omasta kodista käsin. Myöskään YouTube-kanavaa ei kukaan ollut luonut rippikouluryhmille, eikä käyttänyt suoratoistoa eli livestreamausta. Kiinnostavia ovat ne muutamat vastaajat, jotka ilmoittavat, että käytössä on joku räätälöity sovellus. Vastaajista 6 ilmoitti, että käytössä on seurakunnan työntekijän/työntekijöiden luoma seurakunnan omaan käyttöön tarkoitettu sovellus, jonka kautta rippikoululaiset ovat yhteyksissä toisiinsa. Vastaajista 4 ilmoitti, että heillä on käytössään kaupalliselta palveluntarjoajalta valmiina tilattu seurakunnan omaan käyttöön tarkoitettu sovellus, jonka kautta ollaan yhteyksissä rippikouluryhmän jäsenten kanssa. Lisäksi 5 vastaajaa ilmoitti, että käytössä on jotain muuta kautta hankittu seurakunnan omaan käyttöön tarkoitettu sovellus, jonka kautta ollaan yhteydenpidossa ryhmän kanssa. Luvut ovat toki pieniä, mutta jokainen yksittäistapaus on kuitenkin merkittävä, sillä ne kertovat seurakunnan työntekijän/työntekijöiden näkevän digiteknologian käytön mahdollisuudet sen verran tärkeinä, että sen kehittämiseen ollaan valmiita panostamaan joko omalla ajankäytöllä sovelluskehityksen myötä, tai taloudellisesti ostamalla palvelun kaupalliselta palveluntarjoajalta. Olisi mielenkiintoista tietää näiden räätälöityjen sovellusten sisällöstä ja käyttötarkoituksista enemmän. 10

11 MITÄ RIPPIKOULUUN LIITTYVIÄ OSA-ALUEITA TOTEUTAT SÄHKÖISESTEN MAHDOLLISUUKSIEN AVULLA? Kyselylomakkeen viimeisenä laajana kokonaisuutena selvitettiin sähköisten mahdollisuuksien käyttöä rippikoulun eri osa-alueissa. Vastausvaihtoehtoja oli kolme: (1) Kyllä, ainoastaan tätä kautta (2) Kyllä, muiden keinojen lisäksi (3) Ei. Kyselylomakkeesta haluttiin tehdä vaivattomasti täytettävä, ja sen vuoksi tässä päädyttiin vain kolmeen vastausvaihtoehtoon. Vastausvaihtoehdot antavat hyvät suuntaviivat sille miten monipuolisesti sähköisiä mahdollisuuksia käytetään, vaikkakaan vaihtoehto (2) ei anna selvyyttä siitä, kuinka suuri osuus sähköisillä mahdollisuuksilla on kulloinkin kyseessä olevan asian toteuttamisessa. Kokonaisuudessaan kysymys sisälsi 11 alakohtaa. Selvimmin sähköisiä mahdollisuuksia käytettiin hyväksi yhteydenpidossa ja asioiden tiedottamisessa. 82,2 % vastaajista (vastaajia 73) ilmoitti käyttävänsä sähköisiä mahdollisuuksia joko ainoastaan tai muiden keinojen lisäksi yhteydenpidossa työntekijöiden ja isosten välillä. 67,6 % vastaajista (vastaajia 74) ilmoitti käyttävänsä sähköisiä mahdollisuuksia joko ainoastaan tai muiden keinojen lisäksi yhteydenpidossa työntekijöiden ja rippikoululaisten välillä. Rippikoulua koskevan tiedottamisen osalta 79,7 % vastaajista (vastaajia 74) ilmoitti käyttävänsä sähköisiä mahdollisuuksia joko ainoastaan tai muiden keinojen lisäksi. Lisäksi yhteydenpidossa rippikoululaisten huoltajiin 57,5 % vastaajista (vastaajia 73) ilmoitti käyttävänsä sähköisiä mahdollisuuksia joko ainoastaan tai muiden keinojen lisäksi. Paino edellä mainituissa on ollut aina valinnassa Kyllä, muiden keinojen lisäksi ja vain pieni osuus on vastannut Kyllä, ainoastaan tätä kautta. Selkeimmin sähköiset mahdollisuudet ovat ainoa vaihtoehto rippikouluun ilmoittautumisessa. 50,0 % vastaajista (vastaajia 74) ilmoitti, että rippikouluun voi ilmoittautua ainoastaan sähköisten mahdollisuuksien kautta. Lisäksi 16,2 % ilmoitti, että se on mahdollisuus muiden vaihtoehtojen lisäksi, eli toisin sanoen yhteensä 66,2 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä rippikouluun ilmoittautumisessa hyväksi sähköisiä mahdollisuuksia. Toinen ääripää on vanhempainiltojen järjestäminen sähköisin menetelmin, kuten livestreamauksen, kautta. 88,9 % vastaajaa (vastaajia 72) ilmoitti, ettei käytä sähköisiä mahdollisuuksia hyväksi lainkaan. Myös tässä yhteydessä kysyttiin ennakkotehtävien palautuksesta, ja 70,7 % vastaajaa (vastaajia 75) ilmoitti, ettei käytä sähköisiä mahdollisuuksia hyväksi ennakkotehtävien palautuksessa. Sama suunta oli vastaavassa kysymyksessä, joka esitettiin kyselylomakkeen alkuosan kysymysosiossa. Lisäksi 64,0 % vastaajista (vastaajia 75) ilmoitti, ettei hyödynnä sähköisiä mahdollisuuksia rippikoululaisen ennakkotehtävissä. Tämä herättää kysymyksen voivatko alhaiset prosenttiosuudet johtua muiden syiden ohella siitä, että rippikoululaisille ei ylipäätään anneta ennakkotehtäviä, joita tulisi tehdä tai palauttaa sähköisesti, tai muutenkaan? 11

12 Hieman yllättävästi 75,3 % vastaajista (vastaajia 73) ilmoitti, että sähköisiä mahdollisuuksia ei hyödynnetä tutustumisessa oman ryhmän kanssa, ja 59,4 % (vastaajia 69) vastaajista ilmoitti, ettei näin tapahdu isostenkaan kohdalla suhteessa rippikoulunuoriin. Kuitenkin samaan aikaan yhteydenpito työntekijöiden ja isosten, sekä työntekijöiden ja rippikoulunuorten kanssa tapahtuu muiden mahdollisuuksien lisäksi usein myös sähköisten kanavien kautta (aiempi kappale tässä samassa luvussa). Tämä antaisi ymmärtää, että vaikka nuorille tarjotaan mahdollisuus yhteydenpitoon sähköisten vaihtoehtojen kautta, kyse on enemmän yksittäisten henkilöiden välisestä kommunikaatiosta, joka liittyy ehkä informaation jakamiseen, kuin koko ryhmän välistä keskustelua ja toisiin tutustumista. 12

13 SANA ON VAPAA OLENNAISET VASTAUKSET Asiaan ainakin jossain määrin varauksellisesti suhtautuvat vastaukset Viime vuonna kokeilimme yhteistä whatsap ryhmää. Seurauksena asiattomia viestejä ja tili oli suljettava. Vanhemmilta usein toivetta että saisimme nuoria pois kännyköiden yms maailmasta. Olen hyvin vähän mukana seurakuntamme rippikoulutyössä, ainoastaan etukäteispäivinä järjestettävät rippikoululaisten diakoniapäivät kuuluvat minulle. Niiden järjestelyissä en käytä digiteknologiaa. Katekismus, paperi ja kynä tai Raamattu,paperi ja kynä ovat loistavat tuoreet menetelmät, joiden avulla nuoren saa keskittymään asiaan. Olen ollut pois XX-seurakunnasta tämän kesän leirien aikana joten en tiedä, mikä meininki siellä on. Olen dialogipedagogiikan ihmisiä - face to face. Itse en ole käyttänyt rippikoulutyössä kysymysten palveluja ym. vaihtoehtoja. Tänä vuonna en ole myöskään ollut lainkaan mukana seurakuntamme rippikoulussa. Tiedän kuitenkin, että nuoriso-ohjaajamme on käyttänyt joitakin sosiaalisen median kanavia yhteydenpidossa nuoriin ja heidän vanhempiinsa. elän vielä vanhaa aikaa ja käytän sosiaalista mediaa vain yksityisesti. seurakuntalaiset kyllä pitävät yhteyttä minuun face bookinkin kautta. 13

14 Varovaisen myönteiset vastaukset Leirikeskuksen heikko varustelutaso on hankaloittanut digiteknologian hyödyntämistä, se on tuntunut enemmän työläältä kuin kätevältä. Toivon mukaan tähän on remontin myötä tullut parannuksia. Odotan jännityksellä tulevaa kesää :) Digitaalinen kehittäminen kiinnostaa, mutta sitä on vain "juuttunut" vanhoihin metodeihin. Tässäkin pitäisi uudistua. Koulutusta tarvittaisiin. Nuorten käyttämät sovellukset vain nimeltä tuttuja. Itse käytän vain whatsappia. Mielestäni uutta digitekniikkaa ja perinteistä opetusta (luennot ja elämykselliset opetustuokiot) on hyvä käyttää rinnakkain molempia. Ole huomannut, että vanhemmilla työntekijöillä, kuten minulla, digitekniikan oppiminen ei ole helppoa, nuoremmat sen oppivat helposti. Loppukysymyksissä isännän ja muun henkilökunnan välillä on ilmeisesti (isoset) whatsup ryhmä perustettu. Joskus ennen (vuosia sitten) rippikoululaisilta tuli Facebookissa kaveripyyntöjä ja niiden kautta pidin yhteyttä ja vähän edelleenkin vuosien takaisiin rippilapsiin. rippikoulussa minulla on vain muutamatunti en vastaa koolle kutsumisesta enkä ilmoittelusta. Yhteisvastuu keräys tehty riparilaisten kanssa siinä näytetty YV materiaalia netistä. Nuoriso-ohjaajta hoitavat yllämainitut asita ja kanttori on ihan ulkona näistä. Tiedän että nuorille on omat Whatsapp ryhmät ym., mutta kanttori ei kuulu niihin. Haluaisin saada koulutusta asioiohin, koska en ole tarpeeksi kiinnostunut, jotta itse opettelisin dogiteknologian hyödyntämistä. Pidän ainoastaan kehitysvammaisten erityisrippikoululeirejä, joissa en ole tähän mennessä ole hyödyntänyt digiteknologiaa, vaikka hyödynnän sitä muuten leipätyössäni. Rippikoulutyöstä vastaava työntekijä hoitaa/järjestää edellä mainitut asiat. Itse olen rippikoulussa yhtenä työntekijänä, olen mukana silloin kun on tarvetta. 14

15 Avoimen myönteiset vastaukset Myös internetistä etsitään tietoa oppitunneilla. Ryhmäläiset tuottavat kuvia yms. Ottaisin erittäin mielelläni kanttorin työhön liittyvää digitaalista oppimateriaalia ja kaikenlaisia virikkeitä vastaan. Varsinaisessa tuntiopetuksessa hyödynnän paljon tietokonetta ja käytän netissä olevaa kirkon materiaalia. Useat paikalliset, rippikoululaiset/konfirmoidut (sekä omasta että toisen papin ryhmästä) seuraavat minua Instagramissa ja minä seuraan heitä. Olen pohtinut, miten sitä voisi hyödyntää. XY seurakunnassa kokeilimme tänä vuonna ensimmäistä kertaa sähköistä rippikoulukorttia, johon nuoret keräävät merkinnät jumalanpalveluksista yms. Sen toteutuksen teki nuorisotyönohjaaja seurakunnassamme. Sähköinen riparikortti on mielestäni lähitulevaisuutta ja nuoret oppivat sen käytön helposti. Toivoisin, että jossain vaiheessa luovuttaisiin kokonaan paperisista riparimerkintäkorteista ja tilalle otettaisiin toimiva sähköinen merkintäjärjestelmä. Sosiaalisen median hyödyntäminen on mahdollisuus, jota aion lisätä tulevaisuudessa. Hei! Jätin kaiken tyhjäksi, koska en tiedä uuden seurakuntani rutiineista. Ainakin alkutuntumalla musiikki- ja nuorisotyö tuntuvat toimivan valitettavan kaukana toisistaan... Itse olisin ERITTÄIN kiinnostunut toimimaan pilottiryhmässä ja uskallan sanoa tämän myös kanttoritiimini puolesta! Toivottavasti otatte yhteyttä :) Yst. ZZ, WX seurakunnan johtava kanttori Sosiaalinen media antaa mainiot, täydentävät mahdollisuudet rippikoulutyöhön. Tähän lisää koulutusta ja ideoita! Mahtavaa että tällaista tehdään, vaikka itse ei vielä osaa kunnolla hyädyntää näitä mahdollisuuksia 15

16 Hämmennystä ja pohdintaa sisältävät vastaukset Meillä nämä asiat ovat vielä ihan lasten kengissä. Harmi sinänsä. Kyllähän näitä voisi käyttää, mutta en oikein tiedä, miten käyttäisin. Olen seurakunnassani uusi (ja ehkä vain lyhytaikainen) työntekijä, joten en uskalla tehdä kovin radikaaleja ja perinteestä poikkeavia malleja eikä siihen ole aikaa tai voimia. En tiedä, jos nuoret ovat itse luoneet rippikouluryhmälleen ryhmiä sosiaaliseen mediaan, mutta tietääkseni me työntekijät emme ole niitä luoneet eikä meitä työntekijöitä ole kutsuttu nuorten luomiin ryhmiin. Huh, jotenkin tämä välineiden nopea kehitys ja niiden moninaisuus "ahistaa". Mielestäni olen kohtuullisella panostuksella mukana somessa, mutta välineiden nopea kehittyminen ja niiden segmentoituminen vain tiettyjen ikäryhmien tai alakulttuurien välineiksi "ahistaa". 16

17 YHTEENVETO Raportti Rippikoulun digitaalinen kehittäminen hankkeen ensimmäisestä kartoituskyselystä, 08/2017 Rippikoulun digitaalinen kehittäminen hankkeen ensimmäiseen kyselyyn vastasi 83 henkilöä. 82 vastausta oli mukana vastausten analysoinnissa. Useimmissa kysymyksissä suurin vastaajaryhmä muodostui ei vastauksista. Kyllä ja usein vastausten jossain määrin vähäisen määrän vuoksi analyysiä ei ollut mielekästä viedä kovin pitkälle. Tulokset antavat suuntaviivoja sille, että digiteknologia ja sähköiset mahdollisuudet herättävät kyllä kiinnostusta, mutta niiden laajempi hyödyntäminen on vielä hyvin vähäistä, eikä ehkä olla vielä oivallettu kaikkia teknologian mahdollisuuksia, kuten livestreamauksen käyttöä vanhempainiltojen järjestämisessä tilanteessa, jossa seurakuntatalon/kirkon etäisyys rippikoululaisten koteihin saattaa olla huomattavan suuri. Lisäksi seurakuntien sisällä työntekijöiden orientoitumisessa sähköisten mahdollisuuksien käyttöön on huomattavia eroja, ja se näkyy varmasti myös rippikoulujen erilaisissa toteutuksissa yksittäistenkin seurakuntien sisällä. Raportin ensisijaisena tarkoituksena oli löytää sopivia seurakuntia ja henkilöitä digiteknologian käyttöön liittyvää pilotointia varten. Kyselyvastausten perusteella käy ilmi, että hankkeen jatkoa ajatellen tulisi etsiä erityisesti motivoituneita henkilöitä, ja vasta toissijaisesti sopivia seurakuntia, sillä vastaukset saattoivat vaihdella seurakuntien työntekijöiden välillä hyvinkin voimakkaasti, kuten edellisessä kappaleessa jo lyhyesti kerrottiin. Samasta seurakunnasta on saatettu esimerkiksi vastata, että seurakunnassa sekä on että ei ole käytössä työntekijän/työntekijöiden luoma rippikoulukäytössä oleva sovellus 1. Pilotointia varten tarvittaisiin asiasta kiinnostuneita ja innostuneita työntekijöitä, jotka olisivat valmiita ideoimaan ja kokeilemaan uusia tekemisen malleja, vaikka aiempi sähköisten mahdollisuuksien käyttö osana rippikoulujen toteutusta olisikin ollut tähän asti hyvin pientä. Tästä johtuen on tärkeää lukea raportin Sana on vapaa kappale, ja erityisesti sieltä löytyvät avoimen myönteiset vastaukset. Huolimatta siitä, mitä nämä henkilöt ovat vastanneet itse kyselyyn, heistä löytyisi varmasti potentiaalisia henkilöitä pilotointia varten. Sieltä löytyy myös viesti henkilöltä, joka oli muilta osin jättänyt vastaamatta kyselyyn. Lisäksi painoa on syytä antaa niille muutamille henkilöille, jotka kertoivat itse räätälöidyistä tai kaupalliselta palveluntarjoajalta tilatuista sovelluksista, sillä se antaa vahvan signaalin myönteisestä suhtautumisesta sähköisten mahdollisuuksien käytölle. Hankkeen alussa pohdittiin Pilvipedagogiikkaa rippikouluun koulutuksen vaikutuksesta työntekijöiden orientoitumisessa sähköisten mahdollisuuksien käyttöön. Kyselyyn osallistuneista ainoastaan seitsemän (7) vastaajaa ilmoitti osallistuneensa koulutukseen. Näistä vastaajista nousi yksi 1 Tästä huomiosta ei ole erillistä taulukkoa olemassa osana raporttia, sillä se osoittaisi liikaa sormella yksittäisiä seurakuntia ja seurakunnista saatuja jossain määrin ristiriitaisia vastauksia. 17

18 (1) työntekijä, joka on selvästi orientoitunut sähköisten mahdollisuuksien käyttöön omassa rippikoulutyössä, mutta vastaajien joukossa oli myös heitä, joiden vastauksista käy ilmi, että he eivät ole ottaneet sähköisiä mahdollisuuksia aktiiviseen käyttöön rippikoulun toteutuksessa aiheeseen liittyvästä koulutuksesta huolimatta. Pientä vastaajajoukkoa ei ole kuitenkaan mielekästä analysoida tämän tarkemmin, sillä taustat vastaajien vastauksille ovat hyvin moninaiset, eivätkä ne tule ilmi tässä kyselyssä. Toisena erityisenä vastaajajoukkona ajateltiin olevan SRK:ssa rippikoulutyötä tekevät henkilöt. Kyselyyn vastasi kuusi (6) henkilöä, jotka ilmoittivat tekevänsä rippikoulutyötä vain SRK:ssa. Pienen vastaajamäärän vuoksi myöskään heidän vastauksista ei ole mielekästä muodostaa sen tarkempaa analyysiä, mutta myös tästä joukosta löytyi henkilö, jonka vastaukset antoivat ymmärtää erityisen kiinnostuneesta otteesta sähköisiä mahdollisuuksia kohtaan. Oulun hiippakunnan ja SRK:n yhteisessä hankkeessa olisi hyvä, että tulevassa pilotissa olisi mukana henkilöitä sekä seurakunnista että SRK:sta. Kaksi tässä kappaleessa erikseen esille nostettua henkilöä olisivat hyvät ehdokkaat pilottia varten. Tähän ensimmäiseen kyselyyn tulleita vastauksia tullaan hyvin todennäköisesti tarkastelemaan vielä uudestaan hankkeen myöhemmässä vaiheessa. 18