5. Millaista neuvottelu/lobbauskokemusta sinulla on? Kuinka koet onnistuneesi näissä tilanteissa?

Transkriptio

1 Vaalikone Nimi Jaakko Lehtonen 2. Valitse tehtävä johon ensisijaisesti haet Puheenjohtaja 3. Oletko käytettävissä muihin tehtäviin kuin ensisijaisesti hakemaasi? Lähtökohtaisesti haen puheenjohtajan tehtävää. 4. Aseta itsesi poliittiselle nelikentälle. 5. Millaista neuvottelu/lobbauskokemusta sinulla on? Kuinka koet onnistuneesi näissä tilanteissa? Neuvottelu,- ja lobbauskokemukseni on varsin laaja-alaista. Toimin pitkään Kokoomusnuorten järjestösihteerinä, jolloin yhdessä puheenjohtajan kanssa neuvottelimme näkemyksiämme mukaan kokoomuksen linjoihin. Lisäksi tuona aikana neuvottelimme paljon muiden poliittisten järjestöjen kanssa hyvällä menestyksellä. Laajojen kontaktien kautta olemme neuvotelleet opiskelijakunta SAMMAKKOn asioita poliittisille päättäjille. Tapasimme esimerkiksi Porissa valtuustoryhmät kertoaksemme tavoitteistamme heille. Lisäksi läheiset henkilökohtaiset välit päättäjiin Satakunnassa ovat edesauttaneet SAMMAKKOn pyrkimyksiä vuoden 2015 aikana erittäin merkittävästi. Ennen politiikkaan lähtemistä johdin Yyteri Golf Links Oy:tä yli vuoden ajan, sekä toimin kentällä opettajana. Näissä töissä opin hyvin työelämän neuvottelua. Jo tuolloin neuvottelimme esimerkiksi Porin kaupungin kanssa kentän vuokrasopimuksen ehdoista,

2 sekä monista muista sopimuksellisista asioista kuten esimerkiksi ravintolan vuokrasopimukset, sekä kilpailusponsorit jne. 6. Onko sinulla poliittisia kontakteja, joilla edistää ajamiasi asioita? Minkälaista hyötyä tai haittaa näistä kontakteista voisi olla ensi vuoden aikana? Poliittisia kontakteja minulla on mielestäni lukuisia. Lähimmät lienevät omasta puolueestani Kokoomuksesta. Erityisen hyvä suhde minulla on valtiovarainministeri Alexander Stubbiin ja hänen esikuntaan. Olen tuntenut hänet henkilökohtaisesti usean vuoden ajan, vetäen muun muassa hänen eurovaalikampanjaansa vuonna 2014 ja pj-kampanjaa Satakunnassa samana vuonna. Tunnen myös muut kokoomuspoliitikot ja erityisesti kokoomuksen avustajakunnan, sillä itsekin olen kaksi vuotta ollut puolueella töissä. Töissäni kokoomuksella tutustuin laajasti muidenkin puolueiden päättäjiin ja sain elinikäisiä kaveruuksia eri poliittisista järjestöistä. Vaikka uskon profiloitumisen tiettyyn puolueeseen olevan lähtökohtaisesti hyvä asia, niin tulee myös tilanteita jolloin viestiään ei saa läpi sen vuoksi, että pidetään liian "kokoomuslaisena". Tämä on syytä huomioida esimerkiksi siinä kuka SAMOKissa lobbaa ketäkin. 7. Minkälaista tukea toivot saavasi puheenjohtajapariltasi? Puheenjohtajaparin rooli on erittäin tärkeä. Useimmiten kuvittelen olevani oikeassa kaikissa asioissa, jolloin on erityisen tärkeää, että joku on haastamassa omia näkemyksiä. Kaikki ajatukset jalostuvat kun niistä käydään hyvää keskustelua. 8. Minkälaisena näet työnjaon puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan välillä parhaimmillaan? Työnjaosta koko hallituksen kesken tulee sopia heti aluksi. On turha jakaa tarkkaa työnjakoa henkilöiden kesken tietämättä kuka toimii missäkin roolissa. Roolit ja henkilöt sovitetaan yhteen sitten kun tiedetään kuka missäkin roolissa on. 9. Mikä tekee sinusta hyvän puheenjohtajan/varapuheenjohtajan? Mitkä tehtävänkuvan osa-alueet olisivat haasteellisimpia sinulle? Olen nuoresta iästä huolimatta suhteellisen kokenut johtaja. Johtamista, kuten montaa muutakin asiaa oppii vain tekemällä. Minulla on tyypillisesti asioista melko vahvat visiot, ja pyrin tavoitteisiini varsin määrätietoisesti. Tämä voi joskus olla myös heikkous, etenkin jos muu hallitus ei uskalla tai halua sanoa vastaan. Hyviä päätöksiä tehdään vain hyvän keskustelun jälkeen. 10. Minkälaista esimies- ja alaiskokemusta sinulla on työelämän puolelta? Kuvaile näiden perusteella hieman suhdettasi esimieheesi/alaisiisi? Työurani olen aloittanut puhelinmyyjänä 15-vuotiaana. Olen toiminut hyvin monenlaisissa työyhteisöissä, niin yritysten kuin järjestöjenkin puolella. Pisin työkokemukseni minulla on golfin parista. Olen toiminut niin sisäharjoitushallin kuin golfkentän vastaanottotehtävissä, golfopettajana kuin golfkentän palvelupäällikkönä ja virkaa tekevänä toimitusjohtajana.

3 Opiskeluiden ohella olen toiminut kahden vuoden ajan työsuhteessa Kokoomuksen kanssa. Tällä hetkellä olen töissä Satakunnan ammattikorkeakoulussa "We Are" - Vastuullinen kansainvälistyminen -hankkeessa. Työelämässä hyvä esimies antaa vastuuta alaisilleen. Jokainen tietää sen tunteen kun Sinulle on annettu paljon vastuuta. Tällöin haluat suoriutua tehtävästä erityisen hyvin. Johtajan ei tule mikromanageroida. 16. Kuvaile tehtäviä/projekteja joita haluat ensi vuonna olla tekemässä. Kerro erityisesti miten kyseisiä asioita aiot toteuttaa. Erityisen merkityksellisenä vuoden 2016 tehtävistä pidän strategian ja keskipitkän taloussuunnitelman laatimista. SAMOKille pitää luoda organisaatio, joka on stabiili ja vakavarainen. Strategian ohella pidän erittäin tärkeänä kuntavaalivaikuttamisen aloittamista. Pitkään politiikassa mukana olleena näen kuntavaalit opiskelijakuntien parhaana poliittisen vaikuttamisen kohteena. Puolueiden valtakunnalliset ja paikalliset kuntavaaliohjelmat tehdään vuoden 2016 aikana, joten opiskelijakuntien ja liiton tulee olla aktiivisesti ajamassa omia tavoitteitaan ohjelmiin. Lisäksi opiskelijaliikkeelle on tärkeää tuottaa omia ehdokkaita vaaleihin. Ehdokasasettelu tapahtuu pitkälti vuonna Mitkä näet tärkeimpinä yhteistyötahoina tulevassa luottamustehtävässäsi? Poliittisten tavoitteiden edistämiseksi tärkein yhteistyötaho on puolueet. On tärkeää, että SAMOKin hallituksessa on hyvät suhteet kaikkiin puolueisiin. Lisäksi tulee muistaa, että lainsäädäntöön voi vaikuttaa virkamiesten ja etenkin puolueiden kautta. Puolueiden lisäksi media on mielettömän tärkeä yhteistyökumppani. Satakunnassa SAMMAKKOssa toimiessani olen luonut erittäin vahvat suhteet mediaan. Media muokkaa kansalaismielipidettä, joka on monessa poliittisessa kysymyksessä tärkeä taustavoima puolueisiin lobbaamisessa. Riippuen tavoitteesta pitää olla avoin yhteistyötahojen valinnan suhteen. Yhteistyötä voi tehdä yllättävienkin tahojen kanssa. 18. Minkälaisia henkilökohtaisia odotuksia sinulla on ensi vuodelle? Mitä haluat oppia SAMOKissa toimiessasi? Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana opin tuntemaan merkittävän osan satakuntalaisista päättäjistä. Odotan SAMOKin puheenjohtajana tapaavani ison osan valtakunnan päättäjistä. Tämä verkostoitumisen mahdollisuus on erittäin merkittävä innostus hakea töihin valtakunnalliseen liittoon. Lisäksi liiton puheenjohtajuus antaa merkittävästi esimieskokemusta, josta on apua myös tulevaisuudessa. 19. Kuinka SAMOKin 20-vuotisjuhlavuoden tulisi näkyä ensi vuonna? Organisaation juhlavuodet ovat merkittäviä ja niitä pitää juhlia asiaan kuuluvalla, rennolla tavalla. Tulee huomioida, että monessa opiskelijakunnassa on myös 20-vuotisjuhlavuosi.

4 Vuosijuhlan tulee mielestäni olla sellainen, johon jokaisen amk-opiskelijan on mahdollista osallistua, koska loppupeleissä SAMOKin muodostavat opiskelijat. En kannata varsinaisen juhlavuosi-ilmeen tekemistä, mutta kokonaisvaltaista brändin uudistamista voisi harkita juhlavuoden kunniaksi. Lisäksi on tärkeää saada myös media huomioimaan SAMOK ja sen vakiintuminen osaksi koulutuspoliittista kenttää näiden 20 vuoden aikana. 20. Luo napakka ja kuvaava slogan SAMOK 20 vuotta -juhlavuodelle. SAMOK - Kaksi vuosikymmentä opiskelijan puolesta. 21. Mitkä ovat opiskelijoiden kannalta kaikkein kriittisimpiä asioita vallitsevassa poliittisessa tilanteessa? Hallituksen uudistustoimenpiteet koskettavat merkittävästi monia opiskelijoihin vaikuttavia asioita. Nostan muutaman esiin: 1) Toimeentulo. Hallituksella on halua uudistaa koko toimeentulotuki -mallia ja käynnistää perustulokokeilu. Perustulo samanmuotoisena kaikille ihmisryhmille tulisi tarkoittamaan opiskelijoiden toimeentulon paranemista. Tästä syystä opiskelijaliikkeen tulee olla äärimmäisen valppaana perustulokokeiluun liittyen. 2) Terveydenhuollon uudistaminen. Edellisellä hallituskaudella keskeyteneen SOTE -uudistuksen läpirunnomiselle on hallituspuolueilla kiire. Todennäköisesti uusi SOTE -malli julkaistaan vuoden 2016 aikana. On tärkeää, että amk -opiskelijat huomioidaan mallissa joko YTHSn kautta tai muutoin maakunnallisessa mallissa, jota etenkin keskusta ja perussuomalaiset ovat voimakkaasti ajaneet. 3) Koulutuksen laatu. Vuonna 2016 pitää pitää huolta siitä, että leikkaukset joko perutaan, tai toteutetaan siten, että niistä koituu vähiten haittaa opetuksen laadulle. Esimerkiksi koulutusyksikköjen määrän vähentäminen voisi olla tehokas keino hakea säästöjä, ennemmin kuin juustohöylän käyttäminen joka paikassa. 22. Kuvaile minkälainen on hyvä työpäivä? Voit kertoa myös minkälaiset työskentelytavat sinulle sopivat. Hyvään työpäivään kuuluu joustavuus. Minulle ei ole väliä sillä milloin työt tehdään, mistä ne tehdään ja miten ne tehdään, kunhan työt tulee tehtyä. Työpäivä ei ole vain läppärin näpyttelyä, vaan hyvään työpäivään kuuluu hyvät keskustelut ja vuorovaikutus. 23. Mitkä ovat SAMOKin tärkeimmät tehtävät? SAMOKin tärkeimmät vaikuttamisen kohteet mainitsin kohdassa 21. On äärimmäisen tärkeää tehdä analyysi siitä, mihin kannattaa resursseja vaikuttamistyössä laittaa. Esimerkiksi kansainvälinen edunvalvonta on varsin hidasta, kun taas Suomessa etenkin tässä poliittisessa tilanteessa muutoksia tulee erittäin nopealla tahdilla. Koska kotimaan politiikalla on suurin merkitys tavalliselle opiskelijalle, niin panostus tulee

5 laittaa siihen. SAMOK ei saa myöskään unohtaa kenttää. Osaava, hyvin palveltu kenttä on voimavara myös edunvalvonnallisesti. Tämän huomasi esimerkiksi eduskuntavaalikampanjassa Monesti kentällä voi olla vielä paremmat suhteet tiettyihin kansanedustajiin kuin mitä Lapinrinteellä. Tämä tulee käyttää hyväksi. 24. Mikäli SAMOKin pitäisi karsia tehtäviään, mitä vähentäisit? Minkälaista haittaa tästä voisi olla ja miten minimoisit vahinkojen synnyn? Supistuksia ei tule tehdä SAMOKin palveluista kentälle. Edunvalvonnassa tulee tehdä tarkkaa analyysi siitä, mitkä asiat ovat tulevien vuosien aikana pinnalla ja mihin pitäisi käyttää resursseja. Esimerkiksi kotimaan politiikkaan vaikuttaminen menee mielestäni tässä listauksessa kv-asioiden edelle suuremman vaikuttavuutensa vuoksi. Lisäksi resurssien mahdollisesti niukentuessa on kiinnitettävä huomiota ydintoimintaan. Mielestäni poliittista ohjelmaa ja toimintasuunnitelmaa tulisi priorisoida ja asettaa tiettyjä tärkeysjärjestyksiä sille mitä pitäisi ehdottomasti saada tehtyä ja mistä karsitaan jos resurssien vähenemisen vuoksi karsintaa joudutaan tekemään. Tämä on myös osa strategiatyötä. Lisäksi tulee miettiä onko hallinnossa tehostamisen varaa. 25. Miten kehittäisit SAMOKin yhteistyötä muiden valtakunnallisten toimijoiden kanssa? Yhteistyö sidosryhmien välillä on tärkää. Hyvät suhteet muiden järjestöjen toimijoiden kanssa on tässä kaikista tärkeintä. Itselläni on hyvät suhteet muihin organisaatioihin ja poliittisiin opiskelijajärjestöihin. Esimerkiksi SAMOKin kannanotoissa on enemmän potkua jos allekirjoittajina on myös muita organisaatioita. Aina kun SAMOK ottaa kantaa asioihin tulee miettiä olisiko joku muu järjestö kanssamme samaa mieltä asiasta. 26. Minkälaisilla konkreettisilla toimenpiteillä kehittäisit yhteistyötä liiton ja kentän, eli jäsenjärjestöjen välillä? Liiton tulee olla aktiivinen ja oma-aloitteinen kentän suuntaan. Olen hieman kyllästynyt siihen, että SAMOKissa ihmetellään ettei kenttä ole ottanut asioissa liittoon päin yhteyttä. Myös liiton pitää olla yhteydessä kenttään oma-aloitteisesti. Kummijärjestelmä tulee herättää jälleen henkiin ja sitä pitää uudistaa merkittävästi. Kummin tulee soittaa omat opiskelijakunnat läpi n kerran kuukaudessa ja vaihtaa kuulumisia. Lisäksi kummien tulee vierailla opiskelijakunnissa. Lisäksi oma opiskelijakuntani esittää SAMOKille kiertuetta kuntavaaleihin liittyen vuodelle Tarkoituksena olisi, että opiskelijakuntavierailun päivään sisältyisi aluksi opiskelijakunnan tarpeisiin räätälöity koulutus parista aiheesta (n. 4h) ja lopuksi mentäisiin yhdessä läpi opiskelijakunnan kuntavaalisuunnitelmat. Tässä osiossa mietittäisiin mahdollisia ehdokkaita ja opiskelijakunnan alueella toimivien kuntien kipukohtia, joihin halutaan vaikuttaa. Kustannusarvio on n 5000 euroa. Haluan myös kiinnittää huomiota koulutustapahtumiin ja seminaareihin. Laadukkaita

6 puhujia on mahdollista saada myös muista organisaatioista edukkaasti tai pro bono. Kentän kiertämiseen on löydettävä rahaa talousarviossa. Näkyminen kentällä on merkittävä osa SAMOKin toimintaa. 27. Millainen SAMOK on mielestäsi lobbaajana? SAMOKin on muututtava rohkeammaksi lobbaajaksi. On syytä ottaa mallia Opiskelijoiden liikuntaliiton kaltaisesta innovatiivisesta lobbaustyöstä. Perinteiset lobbauspalaverit ovat vanhakantaisia, olisi tärkeää keksiä lobbaamisen tapoja, jotka liittyisivät opiskelijoihin jollakin tapaa. Meillä SAMMAKKOssa on esimerkiksi perinteisesti ollut SuomiAreenassa oma konjakkisauna. Tempaus on mieleenpainuva ja houkutteleva. Tänä vuonna paikalla oli muun muassa lukuisia kansanedustajia paikalla. OLL puolestaan on lobannut erinomaisesti vuonna 2015 esimerkiksi jumppakeppien ja taukojumpan avulla. Innovatiiviset uudenlaiset lobbaustavat kuuluvat opiskelijaliikkeeseen. 28. Mistä opintotuen osasta tai ominaisuudesta (esim. opintorahapainotteisuus, tukikuukausien määrä tai tuen määrä opintojen alussa) pitäisit vahvimmin kiinni? Heittäisin ilmoille kysymyksen: Tuleeko nykymuotoisesta opintotuesta pitää kiinni? Miksi emme olisi mukana rakentamassa entistä vahvemmin perustulomallia. Jos kaikkien suomalaisten toimeentulo nivottaisiin samanlaisen perustulomallin ympärille, niin en keksi miten opiskelijan toimeentulo voisi ainakaan heiketä nykyisestä. Jos nykyisestä opintotuesta pitäisin jostain kiinni olisi se opintorahapainotteisuus. Opiskelijat on ainoa ryhmä, joka pakotetaan elämään monessa tapauksessa lainalla. 29. Miten edistäisit SAMOKin kansainvälistä vaikuttavuutta? SAMOKin kansainväliseen vaikuttavuuteen kuuluu vahva yhteistyö SYLlin kanssa. Jos suomalaiset järjestöt ovat jostain asiasta erimielisiä, näyttäytyy se erittäin hassuna ulospäin. Vahvalla konseksulle sisäisesti ja yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa saamme varmasti asiaamme vahvemmin esille. Lisäksi tulee miettiä onko esimerkiksi nykyinen ESU malli, jossa maksamme melko ison osan liiton kustannuksista oikeudenmukainen. 30. Koulutuksen kärkihankkeen alle on listattu useita kehittämistoimenpiteitä. Mitkä näistä ovat mielestäsi tärkeimpiä ja miten SAMOK voisi tehdä yhteistyötä valitsemiesi toimenpiteiden kehittämisessä? Korkeakoulujen ja työelämän yhteistyön lisääminen on äärimmäisen tärkeää. Tässä SAMOKin tulee olla tuomassa opiskelijoiden näkemyksiä esille. Itse opiskellessani ensin ulkomailla ja nyt Suomessa, niin voin todeta olevamme kaukana perässä monen Euroopan maan koulutuksen työelämälähtöisyydestä. Etenkin ammattikorkeakouluissa hyvä yhteistyö on erityisen tärkää. Jo nyt yli puolet opiskelijoista työllistyy harjoittelupaikkaansa. Tämän vuoksi onkin tärkeää että SAMOK kiinnittää huomiota esimerkiksi harjoittelupaikkojen laatuun.

7 Digitalisaatio luo mahdollisuuksia. On hävettävää katsoa kuinka itseään teknologisten ratkaisujen kärkimaana pitävä Suomi häviää digitalisaatiossa muiden muassa Virolle todella rajusti. Mahdollisuudet korkeakoulutuksen osalta ovat varsin rajattomat. 31. Mikä on oma visiosi ammattikorkeakoulutuksen tulevaisuudesta vuoteen 2025 mennessä? Suomessa vuonna 2025 on olemassa vain yksi korkeakoulujärjestelmä. Kuitenkin koulutuskentästä löytyy niin työelämälähtöisiä kuin teoreettisempia tutkintoja. Korkeakoulukampuksien määrä on vähentynyt ja niissä on yhdessä entiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Myös yritykset, organisaatiot ja tavalliset kansalaiset ovat löytäneet pääsynsä kampuksille. Edelleen jokaisesta maakunnasta löytyy korkeakoulu. Suomi on jälleen koulutuksen kärkimaa digitaalisten ratkaisujen ja vahvan yhteistyön vuoksi. Koulutuksen arvostus on korkeaa läpi yhteiskunnan ja eduskunta määrää talouskasvun vauhdittamien ylijäämäisten tuloksien vuoksi koulutukseen lisää rahaa. Luokkaympäristöt ovat muuttuneet ergonomisiksi. Korkeakouluista löytyvät hyvinvointia tukevat tilat. Opiskelijoiden terveydenhuolto on siirtynyt opiskelijoiden terveydenhuoltosäätiön alaisuuteen ja opiskelijan hyvinvointi tunnistetaan merkittävänä opiskeluja vauhdittavana tekijänä. Osa koulutuksesta tarjotaan verkon välityksellä kansainvälisistä huippukorkeakouluista, joihin myös suomalaiset korkeakoulut tuottavat sisältöjä. Profiloituneet alueelliset korkeakoulut vetävät opiskelijoita eri puolilta Suomea, joissa alan parhaat asiantuntijat tuottavat opetusta. 32. Nimeä muutama kunnallisen opiskeluterveydenhuollon keskeisintä kehittämiskohdetta ja miten kehittäisit niitä SAMOKissa toimiessasi? Kunnallisen terveydenhuollon tulee huomioida myös mielenterveyspalvelut osana terveydenhuoltoa. Amk-opiskelijoiden terveydenhuolto palvelut tulee toteuttaa yhtä laadukkaina ja laajoina kuin YTHS ne toteuttaa ylioppilaille. Tällä hetkellä amk-opiskelijat ovat väliinputoajia. Toisella asteella ja yliopistoissa on hyvät palvelut muttei amkeissa. SAMOKin tulee katsoa laajassa skaalassa terveydenhuoltoa kokonaisuutena. Porissa olemme menossa malliin, jossa opiskeluterveydenhuolto toteutetaan yhdessä toisen asteen kanssa keskitetysti. Tämä malli voisi sopia myös moneen muuhun kaupunkiin. Joka tapauksessa tärkeää on katsoa tilanne kaupunkikohtaisesti ja myös paikallisten opiskelijakuntien on syytä olla aktiivisia asiassa.