Tilaaja Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri-vastuualue. Asiakirjatyyppi Selvitysraportti

Transkriptio

1 Tilaaja Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri-vastuualue Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä Viite RAMBOLL LAHDEN ETELÄISEN KEHÄTIEN (VALTATIE 12) RAKENTAMINEN POHJAVEDEN RAKENTAMISENAIKAI- NEN PUMPPAAMINEN JA POHJAVE- DENPINNAN SÄÄTÄMINEN LAHDEN POHJAVESIALUEELLA, KUIVATUS- VESIEN JOHTAMINEN PASKU- RINOJAAN LAUNEESSA, PASKU- RINOJAN UOMAN SIIRTÄMINEN JA PUTKITTAMINEN SEKÄ VALMISTELU- LUPA, LAHTI HAKEMUKSEN TÄYDENNYS

2 POHJAVEDEN RAKENTAMISENAIKAINEN PUMPPAAMINEN JA POHJAVEDENPINNAN SÄÄTÄMINEN LAHDEN POHJAVESIALUEELLA, KUIVATUSVESIEN JOHTAMINEN PASKURINOJAAN LAUNEESSA, PASKURINOJAN UOMAN SIIRTÄMINEN JA PUTKITTAMINEN SEKÄ VALMISTELULUPA, LAHTI HAKEMUKSEN TÄYDENNYS Päivämäärä Laatijat Jarmo Koljonen, Maija Jylhä-Ollila, Otso Lintinen, Esa Patjas (Sito), Rauno Tuominen (Sito) Viite

3 POHJAVEDEN RAKENTAMISENAIKAINEN PUMPPAAMINEN JA POHJAVEDENPINNAN SÄÄTÄMINEN LAHDEN POHJAVESIALUEELLA, KUIVATUSVESIEN JOHTAMINEN PASKURINOJAAN LAUNEESSA, PASKURINOJAN UOMAN SIIRTÄMINEN JA PUTKITTAMINEN SEKÄ VALMISTELULUPA, LAHTI HAKEMUKSEN TÄYDENNYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TARVITTAVA TÄYDENNYS 1 3. POHJAVEDEN KORKEUDEN TASA-ARVOKÄYRÄT JA VAIKUTUSALUEELLA OLEVAT KAIVOT 1 4. MAHDOLLISUUDET VÄHENTÄÄ TYÖNAIKAISTA POHJAVEDEN KORKEUDEN ALENTUMISTA JA POHJAVEDEN KORKEUDEN ALENTAMISEN KESTOAIKAA 2 5. POHJAVEDENKORKEUDEN TYÖNAIKAISEN JA PYSYVÄN MUUTOKSEN VAIKUTUs LAUNEEN POHJAVEDENOTTAMOon 3 6. VEDENOTTAMOIDEN VEDENOTTOLUVAN VÄLIAIKAINEN MUUTTAMISTARVE 3 7. HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA OLEVAT KAIVOT JA LAHTI AQUA OY:N YHTEYSTIEDOT SEKÄ PAINUMARISKIALUEELLA OLEVAT KIINTEISTÖT 4 LIITTEET 1. Kaivokartoituksen tiedot 2. Painumariskitarkastelu (Sito ) PIIRUSTUKSET 1 Tutkimuskartta, kaivokartoitus 1: Pohjavedenkorkeuden työnaikainen alenema 1: Pohjavedenkorkeuden pysyvä tilanne 1: 6 000

4 VESITALOUSLUPAHAKEMUS POHJAVEDEN OTTAMISEKSI 1 1. JOHDANTO Uudenmaan ELY-keskus on jättänyt vesilain mukaisen lupahakemuksen koskien Lahden eteläisen kehätien rakentamista Launeella. Lupaa haetaan rakentamisen aikaiselle pohjaveden pumppaamiselle ja pohjavedenpinnan säätämiselle, kuivatusvesien johtamiseen Paskurinojaan sekä Paskurinojan uoman siirtämiseen ja putkittamiseen. Kohde sijaitsee Lahden I luokan tärkeällä pohjavesialueella (nro ). Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Aluehallintovirasto on pyytänyt hakijaa täydentämään hakemusta. Asian diaarinumero on ESAVI/824/2017. Täydennyksen ovat laatineen yhteistyössä Ramboll Finland Oy ja Sito Oy. Selvityksen laatimiseen ovat osallistuneet: Ramboll Finland Oy:stä Jarmo Koljonen, Maija Jylhä-Ollila (pohjavesivaikutusten arviointi) ja Otso Lintinen sekä Sito Oy:stä Esa Patjas ja Rauno Tuominen (painumariskit ja työnaikaisen pohjavedenalennustarpeen vähentämiskeinot). 2. TARVITTAVA TÄYDENNYS Hakemusta pyydetään täydentämään seuraavasti: 1) Tasa-arvokäyrät kartalle piirrettynä pohjavedenkorkeuden työnaikaisesta alenemasta. Vastaava karttapiirros pysyvästä vaikutuksesta. Karttaan on merkittävä Launeen pohjavedenottamo ja hankkeen vaikutusalueella olevat kaivot. 2) Mahdollisuudet vähentää työnaikaista pohjavedenkorkeuden alentumista ja pohjavedenkorkeuden alentamisen kestoaikaa. 3) Esitettyä tarkempi selvitys pohjavedenkorkeuden työnaikaisen ja pysyvän muutoksen vaikutuksesta Launeen pohjavedenottamon vedensaantiin. 4) Pohjavedenpinnan alentamiseksi aiotaan pumpata Launeen vedenottamosta tavallista enemmän pohjavettä. Voimassa olevan pohjaveden ottamista koskevan luvan mukaan Launeen, Kullankukkulan ja Urheilukeskuksen pohjavedenottamoista otettava vesimäärä saa olla enintään yhteensä 9000 m³/d kuukausikeskiarvona laskettuna kuitenkin siten rajoitettuna, että Launeen pohjavedenottamosta saa ottaa vettä enintään 6000 m³/d ja Kullankukkulan ja Urheilukeskuksen pohjavedenottamoista yhteensä enintään 5000 m³/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Edellyttääkö hanke mahdollisesti vedenottoluvan väliaikaista muuttamista. 5) Hakemusta on täydennettävä luettelolla niistä hankkeen vaikutusalueella olevista kaikista kiinteistöistä (kiinteistötunnus, omistaja ja osoite), joilla on kaivo ja Lahti Aqua Oy:n yhteystiedoilla. Lisäksi on esitettävä isommalla tekstillä painumariskialueella olevat kiinteistöt omistaja- ja osoitetietoineen. 3. POHJAVEDEN KORKEUDEN TASA-ARVOKÄYRÄT JA VAIKUTUSALUEELLA OLEVAT KAIVOT Launeen ruhjeeseen on muodostunut poikkileikkaukseltaan kapea erittäin hyvin vettä johtava pitkittäisharju, joka rajoittuu itäreunaltaan Launeen marketalueen paksuihin (jopa yli 50 m) savikerroksiin ja länsireunaltaan paksuihin savi-silttikerroksiin. Kehätien kohdalla tehtyä yksityiskaivojen kartoitusta täydennettiin Launeen harjun suunnassa suunnitellun pohjaveden alennuspaikan (Launeen kaukalo) pohjois- ja eteläpuolella. Etelässä kartoitus tehtiin vedenjakajana toimivalle Sokeritopanmäen kalliokohoumalle ja pohjoisessa Launeen leikkipuiston (PVP 2) kohdalle

5 VESITALOUSLUPAHAKEMUS POHJAVEDEN OTTAMISEKSI 2 saakka. Launeen leikkipuiston (PVP 2) kohdalla pohjavedenpinta nousee voimakkaasti johtuen pohjaveden virtausta rajoittavasta harjun rakenteesta (harjun poikkileikkauksen supistuminen). Alueella on kunnallinen vesijohto, eivätkä yksityiskaivot ole talousvesikäytössä lukuun ottamatta kaivoa K-140. Kaivoja käytetään lähinnä puutarhan kasteluun. Yksityiskaivoja esiintyy Launeen ruhjeen länsipuolisella omakotitaloalueella sekä Sokeritopanmäen alueella. Harjun itäpuolella on Launeen marketalue, jossa ei ole kaivoja. Kaivokartoitus tehtiin arvioitua vaikutusaluetta laajemmin, jotta voitiin luoda hyvä yleiskäsitys alueen pohjaveden korkeustasoista. Kartoituksen yhteydessä mitattiin 30 kaivon sijainti (x,y) sekä maanpinnan, kaivon kannen, kaivon pohjan ja pohjaveden korkeustasot. Alueella olevien pohjaveden havaintoputkien vedenpinnan korkeustasot saatiin Lahti Aqua Oy:ltä. Kartoitusalueet, kaivojen ja havaintoputkien sijainti on esitetty piirustuksessa 1. Pohjaveden korkeustietojen sekä olemassa olevien maaperätietojen perusteella määriteltiin pohjaveden alentamisen vaikutusalue. Pohjaveden korkeuden alentaminen tulee vaikuttamaan pohjaveden korkeuteen Launeen ruhjeen kohdalla vaikutusalueen rajautuessa etelässä Sokeritopanmäkeen ja pohjoisessa Launeen leikkipuiston PVP 2 kohdalle. Ruhjeen itä- ja länsipuolella pohjaveden aleneminen on vähäistä ja suppea-alaista harjun rajautuessa heikosti vettä johtaviin savija silttikerroksiin. Piirustuksessa 2 on esitetty työn aikainen pohjaveden alenema ja vaikutusalueella olevat kaivot. Piirustuksessa 3 on esitetty pohjaveden korkeuden pysyvä tilanne työn aikaisen pohjaveden alennuksen päätyttyä. Kaivokartoituksen tiedot on esitetty liitteessä 1. Vaikutusalueella olevien kaivojen osalta on esitetty kiinteistö- ja omistajatiedot. Monet vaikutusalueella olevista kaivoista saattavat olla savikerroksessa, eikä niihin kohdistu vaikutusta. 4. MAHDOLLISUUDET VÄHENTÄÄ TYÖNAIKAISTA POH- JAVEDEN KORKEUDEN ALENTUMISTA JA POHJAVE- DEN KORKEUDEN ALENTAMISEN KESTOAIKAA Tiesuunnitelmavaihetta tarkemmassa rakennussuunnittelussa tutkitaan mahdollisuudet vähentää työnaikaista pohjavedenkorkeuden alentumista ja pohjavedenkorkeuden alentamisen kestoaikaa. Hanke toteutetaan allianssimallilla. Allianssin kehitysvaihe mahdollistaa tehokkaat eri toteutustapojen tarkastelut ennen rakentamista. Tällöin on mahdollista löytää rakentamistapa, jolla kustannustehokkaasti minimoidaan pohjaveden alennukseen tarvittava aika ja vedenpinnan alennustarve. Seuraavassa on esitetty näkökohtia eri ratkaisuvaihtoehdoille: - Tiesuunnitelman ratkaisussa on jo nyt poikkeuksellisen ohuet tie- ja betonikaukalorakenteet. Rakenteiden toiminnallisuuden vuoksi niitä ei voida enää ohentaa. - Suurin pohjaveden alennustarve on betonikaukaloa rakennettaessa. Kalvoeristeen rakentamisen aikana alennustarve on arvoilta noin 1-2 metriä. - Vaiheistetaan rakentaminen siten, että syvimmän kohdan rakennusaika on mahdollisimman lyhyt ja pohjavettä alennetaan vain sen verran kuin kukin rakennusvaihe vaatii. - Käytetään kaivannon ympärillä kallion pintaan tai sen lähelle upotettuja ponttiseiniä. Näillä seinillä voidaan pienentää kaivantoon virtaavaa vesimäärää ja siten pienentää kaivannossa pumpattavan veden määrää. Pohjaveden pinnan taso voi olla kaivannon ulkopuolella ylempänä kuin kaivannossa, joten ulkopuolinen pohjavedenpinnan alennustarve pienenee. Haasteena tässä ratkaisussa on muun muassa seuraavia asioita o Kaivannon tuennassa pitää käyttää hitsaamalla jatkettuja pontteja (hidastaa työtä merkittävästi ja ponttiteräksen menekki kasvaa lähes kaksinkertaiseksi). Tiesuunnitelmassa esitetty ratkaisu perustuu pisimpään yksimittaisena toimitettavaan ponttipituuteen (18 m). o Pitkien ponttien riittävä tunkeutuminen kiviseen erittäin hyvin vettä johtavaan pohjakerrokseen on hyvin epävarmaa, jolloin on mahdollista, että veden virtaus kaivannon sisäpuolelle ei pienene riittävästi. o Ponttien alapää voidaan tiivistää vesitiiviiksi suihkuinjektoinnilla. Syvälle porattuna suihkuinjektointi on kallis. Pitkien ponttien poistaminen työn jälkeen on epävarmaa, kun ponttien alapää on injektoitu sementtilaastilla pohjamaahan. o Suihkuinjektoitu alue vettä johtavassa kerroksessa voi hidastaa pohjaveden virtausta. - Tiivistetään ponttiseinien väliin jäävä kaivupohja (lähes) vedenpitäväksi vedenalaisena työnä. Tiivistys voidaan tehdä esimerkiksi suihkuinjektoimalla sementillä kaivupohja

6 VESITALOUSLUPAHAKEMUS POHJAVEDEN OTTAMISEKSI 3 muutaman metrin paksuudelta tai valamalla kaivupohjalle kuitubetonilaatta. Tällöin pohjaveden alennusta ei juurikaan tarvitsisi tehdä. Haasteena tässä ratkaisussa on muun muassa seuraavia asioita o merkittävin ja vaikeimmin ratkaistava haaste tässä ratkaisussa on vesitiiviin pohjan ylösnousun estäminen. Vähänkään suuremmilla vesipaine-eroilla tiivistetty pohja pitää ankkuroida kallioon. o vesitiiviyden varmistaminen ponttiseinän ja pohjatiivistyksen välillä, jotta leikkauspohjan hiekkakerroksiin ei kohdistu virtaavan veden aiheuttamaa eroosioita. o Vesitiiviin pohjan ja ankkuroinnin rakentaminen (mikäli tekninen ratkaisu löytyy) on todennäköisesti kustannuksiltaan moninkertainen tiesuunnitelmassa esitettyyn ratkaisuun verrattuna. - Vesitiivis betonikaukalo rakennetaan todennäköisesti kolmessa lohkossa, joissa on liikuntasaumat lohkojen välissä. Lohkot on rakennettava järjestyksessä ja rakentamissuunta joko syvästä matalaan päin tai päinvastoin riippuu työmaan yleisjärjestelyistä. Jossain määrin rakentamista voidaan nopeuttaa esimerkiksi siirtymällä kaksivuorotyöhön. Myös käyttämällä nopeasti suunnittelulujuuden saavuttavia betonilaatuja voidaan rakentamisaikaa hieman lyhentää. 5. POHJAVEDENKORKEUDEN TYÖNAIKAISEN JA PYSY- VÄN MUUTOKSEN VAIKUTUS LAUNEEN POHJAVE- DENOTTAMOON Työnaikainen pohjaveden korkeuden alentaminen tulee vaikuttamaan pohjaveden korkeuteen Launeen ruhjeen kohdalla Sokeritopanmäen ja Launeen leikkipuiston välisellä alueella. Koska harjun ydinosan vedenjohtavuus on erittäin hyvä, vaikuttaa pohjaveden korkeuden alentaminen Launeen vedenottamon kohdalla samansuuruisesti kuin kaukalon kohdalla eli pohjaveden pinnankorkeus tulee alenemaan Launeen vedenottamon kohdalla alimmillaan tasolle +72. Launeen vedenottamon käytössä olevan siiviläputkikaivon siivilä on tasolla 48,9 +58,9 eli noin 21,6-31,6 metrin syvyydessä maanpinnasta. Pohjaveden pinta ei painu siivilätasolle eikä pohjaveden alennus rajoita Launeen vedenottamosta käyttöön saatavaa vesimäärää. Vedenottamon vanhoista noin metrin syvyisistä kuilukaivoista on luvulla otettu pohjavettä useita vuosia teholla noin m³/d, jolloin pohjavesi oli tasolla +72 (Lahti Aqua Oy). Pysyvässä tilanteessa pohjaveden pinnankorkeus tullaan säätämään max. tasolle +76. Mikäli Launeen vedenottamosta otetaan luvan mukainen enimmäismäärä 6000 m³/d asettuu pohjaveden pinta Launeen vedenottamolla ja ohikulkutien kaukalon kohdalla vedenotosta johtuen tasolle noin Toisin sanoen kaukalon salaojituksella on pohjavedenkorkeutta alentava vaikutus vain silloin, kun vedenottamosta otetaan pienempiä vesimääriä. Kaukalon kuivatus ei rajoita Launeen vedenottamosta käyttöön saatavaa vesimäärää. Hämeen ELY-keskus on lausunnossaan (HAMELY/846/2016) katsonut, että hanke ei vaaranna vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista eikä vedenottoa Lahden pohjavesialueelta. 6. VEDENOTTAMOIDEN VEDENOTTOLUVAN VÄLIAI- KAINEN MUUTTAMISTARVE Voimassa olevan pohjaveden ottamista koskevan luvan mukaan Launeen, Kullankukkulan ja Urheilukeskuksen pohjavedenottamoista otettava vesimäärä saa olla enintään yhteensä 9000 m³/d kuukausikeskiarvona laskettuna kuitenkin siten rajoitettuna, että Launeen pohjavedenottamosta saa ottaa vettä enintään 6000 m³/d ja Kullankukkulan ja Urheilukeskuksen pohjavedenottamoista yhteensä enintään 5000 m³/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamot sijaitsevat samalla pohjaveden valuma-alueella, minkä vuoksi niistä otettavia vesimääriä tarkastellaan kokonaisuutena. Hämeen ELY-keskus on lausunnossaan (HAMELY/846/2016) todennut, että rakentamisen aikainen pumppausmäärä Launeen vedenottamosta voisi olla max m³/d

7 VESITALOUSLUPAHAKEMUS POHJAVEDEN OTTAMISEKSI 4 kuukausikeskiarvona. Hakija on ymmärtänyt ELY-keskuksen kantana, että tämän suuruinen tilapäinen vedenoton painopisteen siirtäminen Launeen vedenottamolle ei edellytä vedenottoluvan muuttamista, koska valuma-alueelta otettava kokonaispohjavesimäärä tulee pysymään luvan mukaisessa enimmäismäärässä eikä ko. suuruisesta vedenotosta ole tehtyjen koepumppausten perusteella ollut haittaa ottamon veden laadulle. Launeen vedenottamon omistavan Lahti Aqua Oy:n kanssa ei ole toistaiseksi tehty sopimusta vedenottamon pumppausmäärän kasvattamiseksi pohjaveden alennusta varten. Hakija ei esitä Launeen, Kullankukkulan ja Urheilukeskuksen vedenottamoiden vedenottoluvan muuttamista. Tavoitteena on, että Launeen vedenottamosta voitaisiin pumpata 6000 m³/d ja loput tarvittavasta vesimäärästä kaukalon kohdalle rakennettavista kaivoista. Mikäli pumppausmäärä Launeen vedenottamosta on pienempi, kasvatetaan pumppausmäärää kaukalon kohdalla tarpeen mukaan. 7. HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA OLEVAT KAIVOT JA LAHTI AQUA OY:N YHTEYSTIEDOT SEKÄ PAINUMA- RISKIALUEELLA OLEVAT KIINTEISTÖT Tiedot niistä hankkeen vaikutusalueella olevista kiinteistöistä omistaja-, osoite- ja kiinteistötietoineen, joilla on oma kaivo on esitetty liitteessä 1. Painumariskitarkastelu ja painumariskialueella olevien kiinteistöjen omistaja- ja osoitetiedot ovat liitteessä 2. Lahti Aqua Oy:n yhteystiedot: Lahti Aqua Oy Satamakatu 2 B, PL Lahti Toimitusjohtaja Martti Lipponen, gsm Suunnittelupäällikkö Markku Heikkonen, gsm etunimi.sukunimi@lahtiaqua.fi

8 LIITE 1

9 LIITE 2

10 Uusimaa Valtatien 12 Lahden eteläinen kehätie Tiesuunnitelman laatiminen rev Valtatien 12 Lahden eteläinen kehätie Tiesuunnitelman laatiminen Launeen pohjavesialue, rakennusten painumariskitarkastelu LIITE 2 Sivu 1/7

11 Uusimaa Valtatien 12 Lahden eteläinen kehätie Tiesuunnitelman laatiminen rev Valtatien 12 Lahden eteläinen kehätie Launeen pohjavesialue, rakennusten painumariskitarkastelu SISÄLTÖ 1. RAKENNUSTEN PERUSTAMISTAPOJEN SELVITYS PAINUMARISKIN TARKASTELU... 3 LIITTEET: LIITE 1.1 LIITE 1.2 LIITE 2 KARTTA, ALENNUSALUEEN YMPÄRISTÖN RAKENNUKSET LUETTELO, ALENNUSALUEEN YMPÄRISTÖN RAKENNUSTEN OMISTAJATIEDOT LUETTELO, ALENNUSALUEEN YMPÄRISTÖN RAKENNUSTEN PERUSTAMISTAPASELVITYS Sivu 2/7

12 Uusimaa Valtatien 12 Lahden eteläinen kehätie Tiesuunnitelman laatiminen rev RAKENNUSTEN PERUSTAMISTAPOJEN SELVITYS Tiesuunnitelmassa on selvitetty Lahden rakennusvalvonnasta tielinjaa lähinnä olevien rakennusten perustamistavat niissä kohdissa, joissa pehmeikköalueella tie on leikkauksessa. Launeen pohjavesialueen selvitettyjä kohteita ovat: - Vt 12 plv oikea puoli - Vt 12 plv vasen puoli Selvitetyistä rakennuksista on laadittu luettelo, jossa on esitetty perustamistapa, likimääräinen sijainti tielinjan suhteen, kiinteistön tiedot, osoite sekä omistajatiedot, liite 2. Selvitettyjen kiinteistöjen sijainti on esitetty myös kartalla, liite 1.1 ja omistajien osoitetiedot liitteessä 1.2. Kaikkien kiinteistöjen osalta ei löytynyt perustamistapatietoa rakennusvalvonnan tiedoista. 2. PAINUMARISKIN TARKASTELU Tielinjan lähellä olevan savikerroksen painuma on arvioitu siten, että miten tiekaivannon leikkausluiska voisi kuivattaa savikerrosta ja siten aiheuttaa painumaa. Kun vedenpaine vähenee savikerroksen alla koko pohjaveden aleneman alueella, niin sen vaikutus leviää savikerrokseen erittäin hitaasti (vrt saven hyvin pieni vedenläpäisevyys). Lyhytkestoinen työnaikainen pohjaveden paineen alenema ei ehdi vaikuttaa savikerroksen sisäiseen vedenpinnan tasoon. Joten työaikaisesta alenemasta johtuvia painumia ei ehdi kehittymään savikerroksessa. Pitkäaikaisessa tilanteessa vedenpinnan taso vaihtelee tason +76 molemmin puolin ottotilanteiden mukaan. Jo 70-luvulla vedenpinnan taso on ollut huomattavasti tason +76 alapuolella. Vedenpinnan tason pitkäaikaisena tasona voidaan pitää tasoa +76,0 josta ei aiheudu savikerrosten painumaa. Kovapohjaisilla alueilla pohjaveden alenema ei aiheuta pohjamaan painumaa. Vt 12 plv vasen puoli, lähikiinteistöt Alueen kiinteistöt sijaitsevat paksun savi-silttikerroksen päällä. Ne kiinteistöt, joiden perustamistapa on voitu selvittää, on perustettu maanvaraisesti ja rakennukset ovat enimmillään 1,5 kerroksisia. Lähimmillään kiinteistö on noin 60 m päässä tien keskilinjasta. Pysyvässä tilanteessa pohjavesi laskee tien kohdalla enimmillään 2 m ja työnaikaisessa tilanteessa noin 6 m. Pysyvässä tilanteessa pohjaveden alenema ulottuu enimmillään noin 5 m päähän ja työnaikaisessa tilanteessa noin 15 m päähän tien reunasta. Pohjaveden alenema ei ulotu rakennusten alueelle, joten sillä ei ole vaikutusta rakennuksiin. Sivu 3/7

13 Uusimaa Valtatien 12 Lahden eteläinen kehätie Tiesuunnitelman laatiminen rev Vt 12 plv oikea puoli, lähikiinteistöt Alueen kiinteistöt sijaitsevat kantavalla pohjamaalla (hiekka/moreeni). Kiinteistöt ovat todennäköisesti perustettu maanvaraisesti. Lähimmillään kiinteistö on noin 60 m päässä tien keskilinjasta. Pysyvässä tilanteessa pohjavesi laskee tien kohdalla enimmillään 2 m ja työnaikaisessa tilanteessa noin 6 m. Kantavan pohjamaan alueella pohjaveden mahdollinen alenema ei aiheuta perustusten painumaa, joten pohjaveden alenemalla ei ole vaikutusta rakennuksiin. Sivu 4/7

14 Valtatien 12 Lahden eteläinen kehätie Tiesuunnitelman laatiminen Uusimaa rev LIITE 1.1 Sivu 5/7

15 PIIRUSTUKSET

16 0 0,25 0,5 Km PVP2,w+79,89 ( ) PVP1,w+77,71 ( ) 378 K-122 K-133 K-137 K-121 K-120 K-119 K-134 K-135 K-101 K-125 K-124 K-129 K-138 K-116 K-126 K-118 K-136 K-127 Vo uusi kaivo (Hp1/11) TL2/06, w+77,35 ( ) K-128 K-132 K-141 vo vanha kaivo Launeen vo K-115 vo vanha kaivo K-130 K-139 K-114 K-117 K K-111 K-113 K-131 K-112 K-110 K-109 1/12,w+77,37 ( ) Kaivo K-101 K-102 K-103 K-104 K-105 K-106 K-107 K-108 K-109 K-110 K-111 K-112 K-113 K-114 K-115 K-116 K-117 K-118 K-119 K-120 K-121 K-122 K-123 K-124 K-125 K-126 K-127 K-128 K-129 K-130 K-131 Vesipinta m (N2000) 77,16 87,24 88,87 89,24 81,46 80,83 77,27 77,38 78,00 77,58 78,03 76,60 77,67 76,98 77,56 77,75 77,94 78,20 78,67 77,68 77,63 77,97 77,56 77,58 78,36 77,74 77,81 78,06 K-108 Launeen kaukalo K-107 K-140 K-106 K-105 K-142 K-104 K-103 Pohjaveden havaintoputki Kaivo Vedenottamo Kaivokartoitusalue 3/2016 Kaivokartoitusalue 3/2017 K-102 Piirustus Uudenmaan Ely-liikenne Tutkimuskartta, kaivokartoitus 1: /J.Koljonen/PIVK

17 M PVP2,w+79,89 ( ) PVP1,w+77,71 ( ) 378 K-133 K-137 K-121 K-120 K-119 K-134 K-135 K-101 K-125 K-116 K-126 K-118 K-136 K-124 K-129 K-117 K-127 K-138 Vo uusi kaivo (Hp1/11) TL2/06, w+77,35 ( ) K-128 K-132 K-141 vo vanha kaivo Launeen vo K-115 vo vanha kaivo K K K-122 K-111 K-113 K-123 K-114 K-131 K-112 K K-109 Kaivo K-101 K-102 K-103 K-104 K-105 K-106 K-107 K-108 K-109 K-110 K-111 K-112 K-113 K-114 K-115 K-116 K-117 K-118 K-119 K-120 K-121 K-122 K-123 K-124 K-125 K-126 K-127 K-128 K-129 K-130 K-131 Vesipinta m (N2000) 77,16 87,24 88,87 89,24 81,46 80,83 77,27 77,38 78,00 77,58 78,03 76,60 77,67 76,98 77,56 77,75 77,94 78,20 78,67 77,68 77,63 77,97 77,56 77,58 78,36 77,74 77,81 78,06 1/12,w+77,37 ( ) Launeen kaukalo K-108 Lahd en e teläi n en K-107 K-140 k eh ätie K-106 K-105 K-142 K-104 K-103 Pohjaveden havaintoputki Kaivo Vedenottamo Pohjaveden korkeuskäyrät Arvioitu vaikutusalue K-102 Piirustus Uudenmaan Ely-keskus Liikenne Pohjavedenkorkeuden työnaikainen alenema 1: /J.Koljonen/PIVK

18 0 0,25 0,5 Km PVP2,w+79,89 ( ) PVP1,w+77,71 ( ) 378 K-137 K-121 K-120 K-119 K-134K-135 K-101 K-125 K-116 K-126 K-118 K-136 K-124 K-129 K-117 K-127 K-138 Vo uusi kaivo (Hp1/11) TL2/06, w+77,35 ( ) K-128 K-132 K-141 vo vanha kaivo Launeen vo K-115 vo vanha kaivo K-130 K-139 K-114 K-123 K-111 K K K-122 K-131 K-112 K-110 K-109 1/12,w+77,37 ( ) Kaivo K-101 K-102 K-103 K-104 K-105 K-106 K-107 K-108 K-109 K-110 K-111 K-112 K-113 K-114 K-115 K-116 K-117 K-118 K-119 K-120 K-121 K-122 K-123 K-124 K-125 K-126 K-127 K-128 K-129 K-130 K-131 Vesipinta m (N2000) 77,16 87,24 88,87 89,24 81,46 80,83 77,27 77,38 78,00 77,58 78,03 76,60 77,67 76,98 77,56 77,75 77,94 78,20 78,67 77,68 77,63 77,97 77,56 77,58 78,36 77,74 77,81 78,06 Launeen kaukalo K-108 Lahd en e teläi n en K-107 K-140 k eh äti e K-106 K-105 K-142 K-104 K-103 Pohjaveden havaintoputki Kaivo Vedenottamo Pohjaveden korkeuskäyrät Arvioitu vaikutusalue K-102 Piirustus Uudenmaan Ely-keskus Liikenne Pohjavedenkorkeuden pysyvä tilanne 1: /J.Koljonen/PIVK