POHJAVEDEN ALENTAMISTARVE JA SEN VAIKUTUKSET BIOJALOSTAMON HANKEALUEELLA

Transkriptio

1 SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP, KEMI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

2 Muutoslista FIMIKM FILAHD FIMIKM FILAHD Lauri Joronen Lauri Joronen VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

3 Sisältö 1 JOHDANTO Laitosalueen sijainti Vedenoton luvanvaraisuus POHJAVEDEN ALENTAMISTARVE Pohjaveden alennussuunnitelma POHJAVESIOLOSUHTEET HANKEALUEILLA Pohjavedenpinnan korkeus Pohjaveden virtaussuunta MAHDOLLISTEN RAKENNUSAIKAISTEN KAIVANTOJEN KUIVAUSPUMPPAUSTEN VAIKUTUS JOHTOPÄÄTÖKSET... 6 LIITTEET: Pohjavesialuekartta Tutkimuskartta S w e co Y m p ä r is t ö O y Ilmalanportti 2, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere Uudenmaankatu 19 A, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

4 1 JOHDANTO Sunshine Kaidi New Energy Group suunnittelee Kemin Ajokseen biojalostamoa, jonka on määrä tuottaa tonnia biopolttoainetta vuodessa. Pääraaka-aineenaan tehdas käyttäisi puupohjaista biomassaa. Kohteeseen laadittavien ympäristö- ja vesitalouslupien täydennyspyynnössä on esitetty, että mahdolliset rakennusaikaiset kaivantojen kuivauspumppaukset (pumppausmäärät, kesto ja arvioitu vaikutusalue) tulee selvittää hakemuksiin tarkemmin. Lisäksi tulee selvittää, tarvitseeko pohjavedenpinnan alentaminen vesilain mukaista lupakäsittelyä. Pohjaveden pinnankorkeustietojen perusteella tulee myös arvioida, joudutaanko pohjavedenpintaa alentamaan jatkossa esimerkiksi salaojitusten avulla. Lisäksi mahdollisten pumppausten vaikutuksia pohjaveden hankintaan, pohjaveden virtaussuuntiin ja pohjaveden määrän sekä laatuun selvitetään hankealueilla sekä Ajoksen pohjavesialueella. 1.1 Laitosalueen sijainti Laitos on tarkoitus rakentaa Kemiin Ajoksen alueelle. Hankealueita on yhteensä neljä ja ne sijoittuvat kolmen eri kiinteistön alueelle. Yksi alueista sijoittuu Ajoksen I-luokan pohjavesialueelle ja yksi rajautuu pohjavesialueeseen. Pohjavesialueella on käytössä kaksi pohjavedenottamoa, joista pumpataan noin 9 % Kemin kaupungin käyttämästä vedestä. ELYkeskus on kuuluttanut Ajoksen pohjavesialueen rajausmuutoksesta, jossa pohjavesialueen rajaus vastaa nykyisen asemakaavan yhteydessä tutkittua pohjavesialueen rajausta. Ajoksen pohjavesialueeseen rajautuva pääprosessialue sijoittuu kiinteistölle sekä osittain kauempana pohjavesialueesta olevalle kiinteistölle , jonne sijoittuu lopputuotevarasto. Kiinteistöllä sijaitsee lisäksi biomassan käsittely ja varastointialueita sekä käyttöhyödykkeitä ja tuotantoa avustavia toimintoja. Ajoksen pohjavesialueella olevalle kiinteistölle tulee sijoittumaan ohjaushuone, laboratoriot ja toimistoja sekä käyttöhyödykkeitä ja tuotantoa avustavia toimintoja. 1.2 Vedenoton luvanvaraisuus Vesilain mukaan vedenottomäärän ylittäessä 250 m 3 /d, samoin kuin muu toimenpide, jonka seurauksena pohjavesiesiintymästä poistuu muutoin kuin tilapäisesti pohjavettä vähintään 250 m 3 /d vaatii lupaviranomaisen luvan. ELY-keskukselle on tehtävä ilmoitus pinta- tai pohjaveden ottamisesta 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista, kun otettava määrä on yli 100 m 3 /d. Lupa tarvitaan myös, mikäli pohjaveden alentamisella vaikutetaan toisen kiinteistön talousveden saantiin, vaikka pumpattava vesimäärä olisi alle 250 m 3 /d. Lisäksi vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää ja tämä muutos aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista. Lisäksi lupaa tarvitaan, jos vesitaloushanke olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta 1 (9)

5 taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä. Lisäksi ojituksella sekä ojan käyttämisellä ja kunnossapidolla on oltava vesilain mukainen lupaviranomaisen lupa, jos se voi aiheuttaa ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella tai edellä esitettyjä muutoksia. Muusta kuin vähäisestä ojituksesta on ilmoitettava valtion valvontaviranomaiselle vähintään 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä. 2 POHJAVEDEN ALENTAMISTARVE Pohjavedenpinta on paikoin lähellä maanpintaa. Hankealueilla pohjavettä joudutaan mahdollisesti alentamaan rakentamisen aikana pumppaamalla. On arvioitu, ettei laitoksen yhteydessä ole ainakaan pysyvää tarvetta pohjaveden alentamiseen. Mikäli rakentamisen aikana pohjavettä jouduttaisiin pumppaamaa, perustusten kuivatusvedet pyritään johtamaan siten (esimerkiksi imeyttämällä lähialueelle), että vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Tässä vaiheessa ei ole määritelty pohjaveden tarkkaa alentamistarvetta tai pumppauspaikkoja. Näin ollen pumppausmääriä ja pumppausten kestoa eikä tarkkoja vaikutusalueita pystytä vielä tässä vaiheessa määrittämään. Rakennusaikaiset kaivantojen tyhjennyspumppausmäärät ja kesto arvioidaan, mikäli tarpeellista, kun rakentamissuunnitelmat tarkentuvat tältä osin. Vielä ei tarkasti pystytä arvioimaan, kuinka paljon määrällisesti vettä tulee pumpata mahdollisen alennustarpeen aikana tai kuinka paljon vettä tulee pumpata (m 3 /d), että pohjavedenpinta alenee tarvittavalle tasolle. Lisäksi sitä mistä kohdasta tai kuinka monesta eri kohdasta vettä tulee pumpata, jotta pinta alentuu riittävästi, on vaikea arvioida tässä vaiheessa. Tässä työssä selvitetään pohjaveden korkeustietojen ja virtaussuuntien perusteella mahdollisen pohjavedenpinnan alentamisen vaikutuksia pohjaveden hankintaan, pohjaveden virtaussuuntiin ja pohjaveden määrän sekä laatuun hankealueilla sekä Ajoksen pohjavesialueella. Olemassa olevan pohjavesitiedon pohjalta määritettään lisäksi, kuinka syvällä pohjavedenpinta on. Alueelta tehtiin lisätutkimuksia pohjaveden virtaussuuntien ja vedenjakajien selvittämiseksi (FCG 2017). Lisäksi apuna käytettään alueelta aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia ja pohjavedenpinnan ja -laadun mittauksia. Osalta hankealueista on olemassa vain vähän tietoa pohjaveden pinnankorkeuksista ja niiden vuodenaikaisvaihteluista, mikä vaikeuttaa arviota. Mikäli pohjavedenpintaa joudutaan laskemaan, tulee vaikutusten selvittämiseksi laatia tarkempi pohjaveden alennussuunnitelma. 2.1 Pohjaveden alennussuunnitelma Pohjaveden alentaminen vaatii tarkan pohjaveden alennussuunnitelman laatimisen. Alennettavalta alueelta tulisi ottaa huomioon pohjaveden vuotuiset korkeusvaihtelut ja sadanta. 2 (9)

6 Pohjavedenpintojen vaihtelut ja pohjaveden virtaussuuntien selvittäminen vaativat riittävän tiheään asennettuja pohjaveden havaintoputkia ja riittävän pitkää seurantajaksoa. Mikäli pohjavettä alennetaan pysyvästi, tulisi selvittää vaikutusalueen tarkka laajuus koepumppauksella. Tarkempien tulosten perusteella olisi vaikutusalueen lisäksi määriteltävissä esimerkiksi maaperän painuma. Lyhytaikainen pohjavedenalennus ei yleensä aiheuta merkittäviä ympäristöriskejä kaivojen väliaikaista kuivumista lukuun ottamatta. Jos työnaikainen pohjavedenalennus kestää kuukausia, se voi aiheuttaa puuston kuolemista, sekä hienorakeisten ja eloperäisten maakerrosten alueella olevien maanvaraisten ja joskus paaluilla perustettujen rakennusten ja rakenteiden painumista. Puupaalut voivat olla koheesiopaaluja tai ne on muuten lyöty niin vähäisellä lyöntienergialla, että ne painuvat ympäröivien maakerrosten painuessa. Pysyvä pohjavedenaleneminen tappaa kasvillisuutta ja erityisesti paljon vettä kuluttavia puita, kuivattaa kaivoja, aiheuttaa kokoonpuristuvien maakerrosten varaan perustettujen rakennusten ja rakenteiden painumista sekä puisten perustusrakenteiden ja paalujen lahoamista. (Liikennevirasto 2012). 3 POHJAVESIOLOSUHTEET HANKEALUEILLA 3.1 Pohjavedenpinnan korkeus Pohjavedenpinta on alueella pääosin melko lähellä maanpintaa. Hankealueet sijoittuvat osittain entiselle maa-ainesalueelle, jossa kuoppien pohjilla pohjavettä suojaava maakerros on ohut. Aluetta tullaan rakentamisen aikana tasaamaan, mikä vaikuttaa pohjavedenpinnan päälle jäävän maakerroksen paksuuteen. Hankealueiden pinnoittaminen puolestaan vähentää ainakin paikallisesti jonkin verran muodostuvan pohjaveden määrää ja laskee pohjavedenpintaa (Sweco Ympäristö 2016). Entisen maa-ainesalueen länsiosissa esiintyy yleisesti paksuja maakerroksia ja pohjavesi on paikoin ympäröiviä alueita syvemmällä maanpinnasta. Pohjavedenpinnoissa tapahtuu vaihtelua vuodenaikojen sekä esimerkiksi kuivien kausien aikana. Esimerkiksi syksyllä 2009 pohjaveden pinnat olivat matalalla, useissa havaintopisteissä lähes metrin maksimitason alapuolella (Ramboll 2010). Hankealueilla olevista pohjavesiputkista ei ole saatavilla pitkiä historiatietoja pohjaveden pinnanvaihteluista. Esimerkiksi havaintopisteessä KAUP1 päähankealueen pohjoiskärjessä pohjavedenpinta on vaihdellut vuosina välillä +1,04 + 2,25 ja korkeus on ollut +2,26 (N2000). Päähankealueen keskivaiheilla olevassa putkessa KAUP2 korkeus on vaihdellut samaan aikaan välillä +1,29 +2,65 ja pinta on ollut ,21 (N2000). Päähankealueen itärajalla putkessa YMP55 korkeus on vaihdellut +1,08 + 2,28 ja putken kaakkoispuolella olevassa pisteessä YMP60 välillä + 0,98 + 2,08. Pisteessä YMP60 pohjaveden korkeus on ollut +2,15 (N2000). 3 (9)

7 Pohjavesi on koko maa-ainestenottoalueella pääosin noin 2,5-4 metrin syvyydessä maanpinnasta ja saaren korkeimmilla kohdilla jopa 10 metrin syvyydellä. Pohjavesialueella sijaitsevan hankealueen itärajalla pisteessä FCG1 pohjavedenpinta on noin 1,1 metrin ja alueen eteläkulmassa noin 4 metrin syvyydellä maanpinnasta. Päähankealueella kemikaalivarastojen kohdalla pisteessä FCG5 pohjavedenpinta on noin 6,3 metrin syvyydessä maanpinnasta. Hankealueella tehdyissä maatutkaluotauksissa pohjavedenpinnan korkeus on arvioitu noin 2-10 metrin syvyydelle (Geobotnia 2013). Päähankealueen lounaisosassa pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Pohjavedenpinta oli pisteessä HP1 0,27 metriä ja HP2 1,3 metriä maanpinnan alapuolella (FCG 2016). Takalahden pohjoispuolisella alueella pohjavedenpinta on keskimäärin tasolla +1,0 1,4 ja meren rantaa lähestyttäessä pohjavedenpinnan taso laskee ja yhtyy rannassa merenpinnan tasoon (WSP 2012). Läntisimmän hankealueella itärajalla pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa ollen pisteessä YMP55 0,99 metriä maanpinnan alapuolella. Alueelle kaivetuissa koekuopissa pohjavedenpinta tuli vastaa pohjoisosassa noin 2-3 metrin syvyydessä ja eteläosassa noin 1-2 metrin syvyydessä. Lopputuotevarastoalueella kaivetuissa koekuopissa pohjavedenpinta tuli vastaan noin 2-3 metrin syvyydessä. (FCG 2016) 3.2 Pohjaveden virtaussuunta Ajoksen pohjavesialueella kulkee pohjois-etelä-suuntainen vedenjakaja linjalla FCG04- KAUP4 ja toinen vedenjakaja itä-länsi-suunnassa linjalla KAUP2-FCG4 (FCG 2017). Pohjaveden päävirtaussuunnat ovat pohjois-etelä-suuntaiselta vedenjakajalta kohti idässä olevaa vedenottamoa (PV2) ja kohti länttä. Itä-länsi-suuntaiselta vedenjakajalta pohjavesi virtaa lounaaseen/luoteeseen. Päähankealueella lounaisosassa pohjaveden päävirtaussuunta on kaakkoon eli poispäin pohjavesialueelta (Pöyry 2012). Arviot pohjaveden virtaussuunnista eri hankealueilla on esitetty karttaliitteissä. 4 MAHDOLLISTEN RAKENNUSAIKAISTEN KAIVANTOJEN KUIVAUSPUMPPAUSTEN VAIKUTUS Ajoksen pohjavesialueella olevilla vedenottamoilla vedenlaatu on hyvää pois lukien mangaanipitoisuus. Pohjaveden alentamisella hankealueilla ei ole vaikutusta pohjaveden laatuun nykyisillä vedenottamoilla tai tutkitulla vedenottopaikalla. Pohjavettä pumpattaessa voi mahdolliset pohjavedessä olevat haitta-aineet lähteä liikkeelle. Esimerkiksi entisellä öljyvarastoalueella havaintoputkessa HP2 pohjavedessä esiintyy kohonneita bentseenipitoisuuksia (FCG 2016). Mahdolliset kuivatuspumppausten vaikutukset ympäröivien rakennusten painumiseen tulee selvittää tarkemmin, mikäli kuivatuspummauksia joudutaan tekemään rakennusten lä- 4 (9)

8 heisyydessä. Hankealueet tullaan tasaamaan sekä pinnoittamaan ja kasvillisuus poistamaan, joten pumppausten vaikutukset kasvillisuuteen tulee selvittää vain hankealueiden ympäristöstä. Päähankealue Päähankealueelta ja sen itäpuolelta on tehty koepumppaukset mahdollista pohjaveden hankintaa varten. Päähankealueelta pisteestä UP 623 on saatu pumpattua laadultaan huonohkoa vettä noin 86 m³/d (Lapin ympäristökeskus 2007). Päähankealueen itäpuolelta pisteestä UP620 tehdyssä noin 40 päivää kestävässä koepumppauksessa keskimääräisellä pumppausteholla 247 m³/d pohjavedenpinta laski noin 1,5 metriä (Lapin ELY-keskus 2011). Pohjavedenpinta oli alueella vajaan viiden metrin syvyydellä maanpinnasta. Tutkitun vedenottopaikan etäisyys hankealueesta on noin 160 metriä ja tutkimusten perusteella alueelta on saatavissa hyvälaatuista pohjavettä noin 180 m 3 /d. Pumppausmäärästä saa viiteitä siitä, kuinka paljon pohjavettä tulee pumpata, jotta pohjavedenpinta saadaan laskemaan noin 1,5 metriä. Alueiden pinnoittaminen ja hulevesien poisjohtaminen tulee laskemaan jonkin verran pohjavedenpintaa hankealueilla. Hankealueen läheisyydestä tehdyt koepumppaukset eivät vaikuttaneet juuri lainkaan ympäröivien pohjaveden tarkkailuputkien vesipintoihin maakerrosten huonon vedenjohtavuuden takia. Ajoksen pohjavesimuodostuman on arvioitu jakautuvan monimutkaisesti useisiin pienempiin virtausvyöhykkeisiin (Lapin ELY-keskus 2011). Mikäli pohjavettä halutaan alentaa laajemmalla alueella, tulee vettä pumpata todennäköisesti useammasta pisteestä. Päähankealueella esiintyy paksuja maakerroksia, mutta ne on todettu heikosti lajittuneiksi ja heikosti vettä johtaviksi. Pohjavedenpinta on maa-ainesalueella noin 5 metrin syvyydessä maanpinnasta ja hankealueen eteläosassa lähempänä maanpintaa. Näiden tietojen pohjalta on oletettavissa, että pohjaveden mahdollinen pumppaaminen hankealueilla vaikuttaa vain paikallisesti pohjavedenpintoihin ja virtaussuuntiin. Pumppauksilla ei arvioida oleva vaikutusta lähialueen yksityiskaivojen pohjavesipintoihin. Päähankealue sijaitsee Ajoksen pohjavesialueen ulkopuolella ja pohjaveden virtaussuunta on poispäin pohjavesialueesta. Pohjaveden alentaminen hankealueella ei todennäköisesti vaikuta pohjavesialueelta saatavan pohjaveden määrään tai alueen pohjavesipintojen korkeuteen. Pumppaaminen ei todennäköisesti vaikuta myöskään pohjaveden virtaussuuntiin pohjavesialueella. Ajoksen pohjavesialueella olevien vedenjakajien takia hankealueella tapahtuva pumppaaminen ei vaikuta nykyiseen vedenottoon. Ajoksen pohjavesialueen länsiosassa pohjavedet ovat selvästi muita alueita alempana eikä se ole nykyisten vedenottamoiden valuma-aluetta. Pohjaveden virtaussuuntien mukaan pohjavedenpinnan alentaminen päähankealueella ei vaikuta myöskään suunnitellun vedenottopaikan UP 620 vedensaantiin. Pohjavesialueella oleva hankealue Pohjavedenpinta on hankealueen itärajalla 1,1 metrin ja alueen eteläkulmassa noin 4 metrin syvyydellä maanpinnasta. Hankealueen itäosa on pohjaveden muodostumisalueella. Maaperän vedenjohtavuus on alueella huono varsinkin syvemmällä maaperässä. Pohjaveden päävirtaussuunta on alueella kohti lounasta. 5 (9)

9 Tutkitun vedenottopaikan (UP620) ja hankealueen väliin sijoittuu vedenjakaja, eikä kyseisellä hankealueella tapahtuvalla pohjavedenpinnan alentamisella katsota olevan vaikutusta mahdolliseen vedenottoon. Hankealueen ja nykyisten vedenottamoiden välissä on myös vedenjakaja, joten hankealueella ei ole vaikutusta nykyisiin vedenottamoihin. Mikäli pohjavedenpintaa alennetaan alueella, ovat vaikutukset paikallisia. Alueen yksityiskaivoihin ei arvioida olevat vaikutuksia. Muut hankealueet Läntisellä hankealueella pohjavedenpinta on noin 1-3 metrin syvyydessä maanpinnasta. Lopputuotevarastoalueella pohjavedenpinta on noin 2-3 metrin syvyydellä. Mahdollisella pohjavedenpinnan alentamisella vaikutukset ovat paikallisia. Alueet sijaitsevat kaukana pohjavesialueesta eikä pohjavedenpinnan alentamisella ole vaikutusta pohjavesialueeseen tai vedenottoon. Pumppauksilla ei arvioida oleva vaikutusta alueen yksityiskaivojen pohjavesipintoihin. Lopputuotevarastoalueella pohjavedenpintaa alentamalla vettä imeytyy todennäköisesti Takalahdesta maaperään. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Pohjavedenpinta on paikoin lähellä maanpintaa. Hankealueilla pohjavettä joudutaan mahdollisesti alentamaan rakentamisen aikana pumppaamalla. On arvioitu, ettei laitoksen yhteydessä ole ainakaan pysyvää tarvetta pohjaveden alentamiseen. Pohjavedenpinta on alueella kuitenkin paikoin sen verran syvällä, että pohjavedenpintaa ei todennäköisesti jouduta alentamaan ainakaan pysyvästi salaojitusten avulla. Mikäli rakentamisen aikana pohjavettä jouduttaisiin pumppaamaa, perustusten kuivatusvedet pyritään johtamaan siten (esimerkiksi imeyttämällä lähialueelle), että vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Hankealueet tullaan pinnoittamaan ja hulevedet johtamaan pois alueilta, mikä osaltaan vähentää paikallisesti muodostuvan pohjaveden määrään ja alentaa myös jonkin verran pohjaveden pinnankorkeutta. Hankealueet arvioidaan pinnoitettavan muuten kokonaisuudessaan, mutta pohjavesialueelle sijoittuva alue pinnoitetaan vain kiinteistöjen ympäriltä. Pinnoitettavien alueiden koko on yhteensä noin 45 ha, joista Ajoksen pohjavesialueelle sijoittuu noin 4 ha. (Sweco Ympäristö 2016) Pohjavedenpinnan alentamisen pumppaamalla ei katsota vaativan vesilain mukaista lupakäsittelyä tässä vaiheessa, koska kuivatuspumppauksia ei ole vielä suunniteltu tehtäväksi. Mikäli pumppauksia tarvitaan ja veden pumppausmäärä ylittää 250 m 3 /d, haetaan siihen lupaviranomaiselta lupa. Mikäli pumpattava määrä on yli 100 m 3 /d, tehdään asiasta ilmoitus paikalliselle ELY-keskukselle. Ojitukseen haetaan myös tarvittaessa lupa. Mahdollisen pohjaveden alentamisen ei katsota vaikuttavan toisen kiinteistön talousveden saantiin. Pumppausten ei katsota myöskään olennaisesti vähentävän tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka aiheuttavan vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä. 6 (9)

10 Alueelta on suoritettu tutkimuksia pohjavedenpinnan korkeuden, virtaussuuntien ja vedenjakajien selvittämiseksi (FCG 2017). Mahdollisilla kuivatuspumppauksilla ei katsota olevan vaikutusta pohjavesialueelta saatavan pohjaveden määrään, laatuun, korkeuteen tai vaikutuksia nykyiseen tai suunniteltuun vedenottoon, eikä pohjaveden virtaussuuntiin. Mikäli pohjavedenpintaa joudutaan alentamaan, tulee vaikutusten selvittämiseksi laatia tarkempi pohjaveden alennussuunnitelma. Mahdolliset kuivatuspumppausten vaikutukset ympäröivien rakennusten painumiseen tulee selvittää tarkemmin, mikäli kuivatuspummauksia joudutaan tekemään rakennusten läheisyydessä. Hankealueet tullaan tasaamaan sekä pinnoittamaan ja kasvillisuus poistamaan, joten pumppausten vaikutukset kasvillisuuteen tulee selvittää vain hankealueiden ympäristöstä. Neste Oyj:n operoimia Huoltovarmuuskeskuksen omistamia maanalaisia kalliovarastotiloja sijaitsee hankealueen välittömässä läheisyydessä. Ajoksen pohjavesialueella sijaitsevalta pohjois-etelä-suuntaiselta vedenjakajalta pohjaveden päävirtaussuunta on kohti itää ja länttä. Kalliovarastotilojen sijainnista saatavilla olevan tiedon perusteella mahdolliset pohjaveden pumppaamisen vaikutukset Huoltovarmuuskeskukselle arvioidaan erittäin vähäisiksi tai vaikutuksia ei synny lainkaan. 7 (9)

11 Lähdeluettelo: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Tehdasalueen maapohjan perustilaselvitys, Raportti P30713, Geobotnia 2013: Ajos Biodiesel Project, Ground Investigation, Forest BTL Oy, Työ 11325, Vantaa , 3 s. Lapin ELY-keskus 2011: Ajoksen pohjavesialueen lisätutkimus, Heikki Hautala, Aulis Ruotsalainen, Rovaniemi , 4 s. Lapin ympäristökeskus 2007: MeriLapin seudun pohjavesien lisätutkimuksia. Liikennevirasto 2012: Tien geotekninen suunnittelu, Liikenneviraston ohjeita 10/2012, Helsinki Pöyry 2012: Kemin Ajoksen öljyvarastoalueen tarkentava pilaantuneisuustutkimus, ST1 Energy OY, Työ 16UEC143, Oulu , 15 s. Ramboll 2010: Pohjavesiolosuhteiden selvitys ja ohjeita maankäytön suunnitteluun Kemi, Ajos, Viite , Maija Jylhä-Ollila, Hollola , 5 s. Sweco Ympäristö 2016: Pinnoitettavien alueiden vaikutus pohjaveden muodostumiseen biojalostamon hankealueella, Kemi, Sunshine Kaidi New Energy Group, Turku , 3 s. WSP 2012: YVA selostus, , 239 s. Turku, 11. toukokuuta 2017 Sweco Ympäristö Oy Mika Manninen Projektipäällikkö M.Sc. (ympäristötekniikka) ympäristösuunnittelija AMK Lauri Joronen Pohjavesiasiantuntija FM (geologi) 8 (9)

12 2 (9)

13

14