Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä"

Transkriptio

1 Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä

2 on valtakunnallinen kyselytutkimus, joka tarjoaa tutkimustietoa peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaiden sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvoinnista. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi ja tiedot ovat saatavissa koulukohtaisesti. Tulokset antavat monipuolista tietoa kouluyhteisöjen hyvinvointityön suunnitteluun ja arviointiin sekä tarjoavat mahdollisuuden osallistaa oppilaat uudella tavalla kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Mallista apua kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen Kouluyhteisön hyvinvointia ja oppilaiden osallisuutta tukeva toimintamalli syntyi, kun kouluyhteisössä lähdettiin pohtimaan uusia tapoja hyödyntää n koulukohtaisia tuloksia. Mallista tuli kouluille käyttökelpoinen väline, jonka käyttö toi mukanaan monia etuja: n koulukohtaiset tulokset saadaan aiempaa tehokkaammin käyttöön Tutkitun tiedon hyödyntäminen kehittämistyössä vahvistuu Oppilaiden osallisuus opiskeluympäristön ja kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen vahvistuu Saadaan esiin useita eri näkökulmia, myös sellaisia, joita aikuiset eivät ehkä tule ajatelleeksi Saadaan esiin kaikkien oppilaiden yhteisesti muodostettu näkökulma Oppilaiden kasvu aktiiviseksi kansalaiseksi vahvistuu Oppilashuoltoryhmän työ suuntautuu yksilökeskeisestä korjaavasta työstä koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön Tukee terveystiedon tavoitteita ja sisältöjä Tarjoaa oppilaille oppimiskokemuksen hyvinvoinnin edistämisestä omassa kouluyhteisössä Näin sen teemme Toiminta käynnistyy syyslukukauden aikana oppilaiden vanhemmille järjestettävällä tiedotustilaisuudella. Tilaisuudessa esitellään n tulokset, kuunnellaan vanhempien ajatuksia kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä ja esitellään kouluyhteisön hyvinvointia ja oppilaiden osallisuutta tukevaa toimintamallia. Toimintamallia esitellään myös kahdeksannen luokan oppilaille. Kahdeksannen luokan oppilaat ideoivat Mallissa keskeisinä toimijoina ovat kahdeksannen luokan oppilaat ja terveystiedon opettajat. Oppilaat tutustuvat terveystiedon tunneilla opettajan ohjaamina n tuloksiin. Tämän jälkeen he ideoivat tulosten sekä kouluyhteisöstä tekemiensä havaintojen pohjalta ehdotuksia kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Opettaja huolehtii siitä, että jokaisen oppilaan mielipiteet tulevat kuulluiksi. Lopuksi luokka muotoilee yhden yhteisen ja perustellun ehdotuksen kouluyhteisön hyvinvointia edistäväksi toiminnaksi. Ehdotukset oppilaskunnan hallitukselle Jokaisen kahdeksannen luokan edustajat esittelevät ehdotuksensa oppilaskunnan hallitukselle. Hallitus arvioi ohjaavan opettajan tukemana kehittämisehdotukset huomioiden niiden hyödyllisyyden koko kouluyhteisön näkökulmasta. Hallitus kirjaa kehittämisehdotuksiin omat näkökulmansa ja valitsee ehdotuksista parhaat. Hallituksen jäsenet esittelevät nämä ehdotukset oppilashuoltoryhmälle ja tiedottavat niistä omissa luokissaan.

3 Oppilashuoltoryhmä punnitsee ehdotukset Oppilashuoltoryhmä tarkastelee oppilaiden kehittämisehdotuksia suhteessa n tuloksiin ja laajempaan kouluyhteisön terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan. Ryhmä päättää yhdessä rehtorin kanssa, mitkä esitetyistä kehittämisehdotuksista toteutetaan ja kuka vastaa toteutuksesta. Oppilashuoltoryhmä antaa luokille palautetta kehittämisehdotuksista, kertoo toteutettavien ehdotusten valintaperusteet sekä antaa tarvittaessa ohjeita toteutukseen. Myös vanhempia ja koulun henkilöstöä tiedotetaan toiminnasta. Toimintaa rakenteita hyödyntäen Ehdotusten pohjalta käynnistyvässä kehittämistoiminnassa kannattaa hyödyntää koulun olemassa olevia rakenteita. Toiminta sopii toteutettavaksi esimerkiksi terveystiedon tunneilla, sillä oppiaineen tavoitteet ja sisällöt tukevat kouluyhteisön hyvinvointia ja oppilaiden osallisuutta edistävää työtä. Toiminnan kytkeminen oppiaineeseen mahdollistaa myös toiminnan jatkuvuuden. Toiminnan toteutuksesta voivat vastata luokkien ohella oppilaskunnan hallitus sekä oppilashuoltoryhmä ja tarvittaessa tehdään yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Luontevia yhteistyökumppaneita ovat muun muassa nuorisotoimi, työsuojelu, työterveyshuolto, terveystarkastaja, tekninen ala tai muu kiinteistöjen kunnossapidosta vastaava taho, ammattikorkeakoulut sekä järjestöt.

4 Toimintaa arvioidaan Lukuvuoden lopussa kahdeksannen luokan oppilaat, oppilaskunnan hallitus ja oppilashuoltoryhmä arvioivat toiminnan onnistumista. Vaihtoehtoisia toteutustapoja Uudet n tulokset ovat saatavilla joka toinen vuosi, jolloin samoja tuloksia käytetään toiminnan lähtökohtana kaksi vuotta. Tällöin toteutustapa voi vaihdella vuorovuosina. Joka toinen vuosi kehittämisen painopisteet lähtevät oppilaiden ideoista ja joka toinen vuosi oppilashuoltoryhmän näkemyksistä. Oppilashuoltoryhmä voi omalla vuorollaan määritellä painopistealueet, mutta osallistaa oppilaat ideoimaan kehittämiskohteita valittujen painopisteiden puitteissa. Esimerkkejä oppilaiden tuottamista kehittämisehdotuksista: Mahdollisuus veden juomiseen koulupäivän aikana Maksullisen välipalan järjestäminen koulun keittiön toimesta Koulun viihtyvyyttä ja toiminnallisuutta lisäävät tekijät, mm. lokerikot, peilit, seinien kuvitus, yhteisten tilojen kalustaminen, käytävien penkit, pihan toiminnallisuuden lisääminen Näin onnistumme Kouluyhteisöjen hyvinvoinnin edistäminen kirjataan kunnan perusopetuksen tulos- ja tavoitesuunnitelmaan sekä kunnan ja koulujen opetussuunnitelmiin Toimintamalli pohjautuu koulujen olemassa oleviin rakenteisiin Toiminnalla on rehtorin ja koko kouluyhteisön tuki Oppilashuoltoryhmän työaikaa varataan ennaltaehkäisevään koko kouluyhteisöön kohdistuvaan työhön Toiminnasta tiedotetaan tehokkaasti Oppilaat, oppilaskunnan hallitus, oppilaskunnan ohjaava opettaja, terveystiedon opettaja ja oppilashuoltoryhmä ovat sitoutuneet toimintaan Terveystiedon oppiainetta hyödynnetään toteutuksessa, jolloin oppilaiden ajankäyttö on osa oppimista Oppilaskunnan hallituksen ajankäyttö on osa koulutyötä Kehittämisehdotuksia vie eteenpäin aina kaksi oppilasta yhdessä, jolloin heillä on toistensa tuki

5 Malli kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden osallisuuden edistämiseen Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja oppilaiden osallisuus on kirjattu kunnan perusopetuksen tulos- ja tavoitesuunnitelmaan ja osaksi opetussuunnitelmaa Tiedotustilaisuus 8. luokan oppilaille kouluyhteisön hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittämisestä Luokka 8a Kehittämisidea Toiminta Luokka 8b Kehittämisidea Toiminta Luokka 8c Kehittämisidea Toiminta n tulokset ja oppilaiden havainnot kouluyhteisön hyvinvoinnista toiminnan lähtökohtana Arviointi Arviointi Arviointi Oppilaskunnan hallitus Tiedottaa kehittämisideoista kaikille oppilaille Esittelee kehittämisideat ja omat näkökulmansa oppilashuoltoryhmälle Arvioi toimintaa ja kouluyhteisön hyvinvoinnin vaikutuksia Kouluterveyslähettiläs / opettaja / terveydenhoitaja n tuloksista ja kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisestä tiedottaminen 8.lk vanhempainillassa sekä vanhempien kuuleminen Oppilashuoltoryhmä Koordinoi toimintaa, tiedottaa opettajia toiminnasta, etsii yhteistyötahot, antaa luokille ohjeet jatkotyöstämisestä Yhdistää oppilaiden kehittämisehdotukset laajempaan kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisen näkökulmaan. Arvioi toteutettua toimintaa ja tuloksia sekä oppilaiden osallisuutta toiminnassa. Rehtori Tietoinen kehittämisideoista ja tiedottaa niistä vanhemmille

6 Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa on yhteistyötä Kouluilla on perheiden ja muiden kasvuyhteisöjen ohella tärkeä rooli nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Oppimisen ja opiskelutaitojen kehittämisen lisäksi koulujen tehtäväksi on annettu nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen ja heidän ohjaaminen omaa elämää koskevissa asioissa. Koulujen on huolehdittava myös turvallisesta ja terveellisestä opiskeluympäristöstä. Kouluissa oppilaiden terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtivat useat eri asiantuntijat ja viranomaiset. Kouluterveydenhuolto ja terveydensuojeluviranomainen tarkastelevat kouluyhteisön terveyttä oppilaiden kannalta ja työsuojelu sekä työterveyshuolto työntekijöiden kannalta. Koulurakennusten kunnosta ja terveellisyydestä vastaa yleensä kunnan tekninen ala ja turvallisuussuunnittelussa apuna ovat palo- ja pelastusviranomaiset. Oppilashuolto huolehtii ennaltaehkäisevästä työstä koululla ja tarjoaa oppilaille sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilaskunnan hallitus edustaa koko koulun oppilaita ja vaikuttaa koulun yhteisiin asioihin tuomalla niihin oppilaiden näkökulman. Terveystiedon opetuksella lisätään oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävää osaamista. Oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt tukevat oppilaslähtöistä ja toiminnallista sekä osallistavaa opetusta. Mistä kertoo? Nuorten elinoloista Kouluoloista ja -kokemuksista Koulukiusaamisesta Fyysisen uhan kokemuksista Avunsaannista Terveystottumuksista Terveyden kokemisesta ja oireilusta Kuka on kouluterveyslähettiläs? Kouluterveyslähettiläät ovat asiantuntijoita, joiden tavoitteena on edistää stä saatujen tulosten käyttöä paikallisesti sekä kunnissa että kouluissa. Kuntatasolla kouluterveyslähettiläät pyrkivät lisäämään paikallistason tietämystä lasten ja nuorten hyvinvoinnista esittelemällä n tuloksia esimerkiksi eri hallintokunnille ja paikallismedialle. Kouluissa kouluterveyslähettiläät tukevat koulujen toimintaa avustamalla n tulosten tulkinnassa. Kouluterveyslähettiläiden asiantuntemusta voidaan hyödyntää sekä kunnissa että kouluissa nuorten terveydenedistämistoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Kouluterveyslähettiläät muodostavat kouluterveyslähettiläsverkoston, jota koordinoidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) käsin. Kouluyhteisön terveyttä ja hyvinvointia edistävässä työssä on tärkeää kuulla oppilaita ja vahvistaa siten heidän osallisuuttaan. Oppilashuoltoa, oppilaskunnan toimintaa sekä terveystiedon opetusta on mahdollista kehittää niin, että niissä toteutuu oppilaiden osallisuus entistä selkeämmin.

7 Lisätietoja: Toimintamalli syntyi stä toimintaan -kehittämishankkeessa ( ), jossa kehitettiin n tulosten hyödyntämistä kolmen ammatikorkeakoulun ja viiden yhteistyökoulun kanssa. Hankkeen alueellisina koordinaattoreina toimivat Leena Lerssi Kajaanin ammattikorkeakoulusta, Tiina Tervaskanto-Mäentausta ja Leena Sundström Oulun seudun ammattikorkeakoulusta ja Ritva Väistö Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. stä toimintaan -kehittämishanke Hankkeen loppuraportti. Stakes, Raportteja 17/2008. Saatavana sähköisenä: > Tutkimus ja kehittäminen > Julkaisut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/ kouluterveyskysely@thl.fi Yhteyshenkilö: Leena Lerssi, Kajaanin ammattikorkeakoulu, leena.lerssi@kajak.fi

8

4.4 Oppilashuollon yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki

4.4 Oppilashuollon yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki 4.4 Oppilashuollon yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki 4.4.1 Oppilashuollon määritelmä Oppilashuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018. Oppilashuolto. Johdanto

LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018. Oppilashuolto. Johdanto 1 LAHDEN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA 2014-2018 Oppilashuolto Johdanto Tämä opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Nuorisovaltuusto

Lisätiedot

KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA

KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYS OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.0 Arvot, toiminta-ajatus ja kehittämisstrategiat OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.2 Turvallinen oppimisympäristö Kiusaamisen

Lisätiedot

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007 Yhteistyöryhmässä ovat olleet mukana: Krisse Hannén (Utbildningsstyrelsen), Martti Hellström (Auroran koulu,

Lisätiedot

Oma Oppilaskunta osaa

Oma Oppilaskunta osaa Oma Oppilaskunta osaa Opas oppilaskuntatoimintaan Sisällysluettelo 1. Kohti keskustelevampaa peruskoulua s. 3 2. Oppilaskunta - peruskoulun dream team s. 4 3. Kokoustamisen jalo taito s. 6 4. Oppilaskunnan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.4 Oppilashuolto Helsingin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas-

Lisätiedot

Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4

Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4 Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4 Huittisten kaupunki Kasvatus- ja opetuspalvelut Kasvatus- ja opetuslautakunta 9.12.2014

Lisätiedot

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA MULLA ON ASIAA OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA 1 OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA Sisältö Aluksi...5 Miksi hyvinvointitietoa kerätään?...6 Lasten hyvinvoinnin tietolähteitä...8

Lisätiedot

Yks, kaks toimimaan! -materiaalin Vaikuttaminen -teeman tehtäväpaketit

Yks, kaks toimimaan! -materiaalin Vaikuttaminen -teeman tehtäväpaketit Yks, kaks toimimaan! -materiaalin Vaikuttaminen -teeman tehtäväpaketit Tämä on Kehittämiskeskus Opinkirjon tuottaman Yks, kaks toimimaan! -materiaalin PDF-kirjaston tiedosto. Linkki sähköiseen materiaaliin

Lisätiedot

Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia

Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia Tukimateriaali kouluyhteisön terveys- ja hyvinvointiohjelman suunnitteluun Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia Elina Savola, Koulun terveys- ja hyvinvointihanke 2 Kouluyhteisön

Lisätiedot

KOULUN KONSTIT II. Oppilashuollon strategia ja toimintatavat VARKAUDEN. Esi- ja perusopetus / v. 2010 > Oppijan polku Eskarista eteenpäin KAUPUNKI

KOULUN KONSTIT II. Oppilashuollon strategia ja toimintatavat VARKAUDEN. Esi- ja perusopetus / v. 2010 > Oppijan polku Eskarista eteenpäin KAUPUNKI KOULUN KONSTIT II Oppijan polku Eskarista eteenpäin VARKAUDEN KAUPUNKI Oppilashuollon strategia ja toimintatavat Esi- ja perusopetus / v. 2010 > Koulun Konstit II - 6 / 2011 Sivu 1 (101) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015

Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015 Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015 LEMPÄÄLÄN KUNTA SIVISTYSTOIMI Sivistyslautakunta 15.12.2010 Kunnanhallitus 24.1.2011 Kunnanvaltuusto 25.1.2012 Sisältö Sisältö... 5 Esipuhe... 3 1. Oppimisen

Lisätiedot

oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset

oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset Tutortoiminta hyvinvoivan oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset Kirjoittaja Susanna Ågren menetelmäkehittäjä Suomen ammatillisen

Lisätiedot

BRICKA Nuorisotyön ja koulun duetto. Enemmän duona kuin soolona!

BRICKA Nuorisotyön ja koulun duetto. Enemmän duona kuin soolona! HANKEAVUSTUKSEN KÄYTTÖTARKOITUS BRICKA Nuorisotyön ja koulun duetto! Enemmän duona kuin soolona on kehittämishanke, jota koordinoi Porvoon kaupungin nuorisopalvelut. Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää,

Lisätiedot

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN PERUSKOULUiSSA

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN PERUSKOULUiSSA Matti Rimpelä, Anne-Marie Rigoff, Jorma Kuusela ja Heidi Peltonen (toimittajat) HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN PERUSKOULUiSSA perusraportti kyselystä 7. 9. vuosiluokkien kouluille Opetushallitus,

Lisätiedot

Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen

Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen Saatteeksi Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet 2004 ( http://www.oph.fi/info/ops/

Lisätiedot

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 (Koulutuslautakunta 23.3. 2004 / 29) Keravan perusopetussuunnitelma 2011 Muuttuneet ja täydennetyt luvut

Lisätiedot

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta koulu-yhteisön

Lisätiedot

kirsti mäensivu ulla rasimus opas nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille

kirsti mäensivu ulla rasimus opas nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille kirsti mäensivu ulla rasimus opas nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille Opit käyttöön-hanke Sisällys Kenelle opas on kirjoitettu, Mihin opasta tarvitaan?... 4 1. Laki ja kunta luovat kivijalan nuorten

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Sisältö 1. Johdanto... 5 1.1 Visio: Porvoolaisen lapsen oppiminen etenee turvallista ja yhtenäistä oppimispolkua... 5 1.2. Lapsen

Lisätiedot

Opiskelija oman oppimisensa johtajana

Opiskelija oman oppimisensa johtajana Opiskelija oman oppimisensa johtajana Opiskelija oman oppimisensa johtajana Toimitus: Jaana Kilpinen, ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeissa mukana olevat opetus- ja ohjaushenkilöstön edustajat

Lisätiedot

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Jenni Helenius (toim.) REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Vantaan, Nurmijärven, Suomen Vanhempainliiton ja Turun yliopiston Tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkosto Toimittanut

Lisätiedot

Euran kunnassa oppilashuoltotyötä tehdään seuraavilla tasoilla (Oppilashuollon ohjeistus, 2010)

Euran kunnassa oppilashuoltotyötä tehdään seuraavilla tasoilla (Oppilashuollon ohjeistus, 2010) 6. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen oppilashuolto

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Työryhmän raportti 21.4.2005 Moniste 7/2005 Opetushallitus

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA lukuvuodeksi 2010 2011. Jyväskylän seudun koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintajälkkäri

TOIMINTASUUNNITELMA lukuvuodeksi 2010 2011. Jyväskylän seudun koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintajälkkäri TOIMINTASUUNNITELMA lukuvuodeksi 2010 2011 Jyväskylän seudun koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintajälkkäri SISÄLTÖ 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 1

Lisätiedot

Moniammatillinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö peruskoulussa

Moniammatillinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö peruskoulussa KT Helena Kasurinen Opetushallitus Moniammatillinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö peruskoulussa Johdanto Peruskoulun tulisi taata oppilailleen välittävä ja turvallinen oppimisympäristö. Perusopetuslaki

Lisätiedot

Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12

Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12 Luonnos 19.9.2014 1 Sisällysluettelo LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 4 1.1 Opetussuunnitelman perusteet

Lisätiedot

Ennakointidialogit perhekuntoutuksessa I osa. Asiakkaiden kokemuksia Tulevaisuuden muistelu- ja seurantapalavereista. Niina Remsu (toim.

Ennakointidialogit perhekuntoutuksessa I osa. Asiakkaiden kokemuksia Tulevaisuuden muistelu- ja seurantapalavereista. Niina Remsu (toim. Ennakointidialogit perhekuntoutuksessa I osa Asiakkaiden kokemuksia Tulevaisuuden muistelu- ja seurantapalavereista Niina Remsu (toim.) MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖ

Lisätiedot

Nuorisotalkoot! eli miten valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa 2012-2015 toteutetaan kunnissa

Nuorisotalkoot! eli miten valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa 2012-2015 toteutetaan kunnissa Nuorisotalkoot! eli miten valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa 2012-2015 toteutetaan kunnissa Sisältö Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi

Lisätiedot