Hämeen ja Pirkanmaan viimeinen kalastusaluepäivä Yhteistyöllä ja yhteisvoimin

Transkriptio

1 Hämeen ja Pirkanmaan viimeinen kalastusaluepäivä Yhteistyöllä ja yhteisvoimin Järvi-Suomen kalatalouspalvelut/ Pohjois-Savon ELY-keskus, Jorma Kirjavainen, kalatalousyksikkö

2 Ajankohtaiset asiat, maailma muuttuu Väkimäärä kasvanut Hämeen maakunnissa- syntyvyys? Ilmastomuutos, vierasaineet, vieraslajit Globalisaatio-digitalisaatio Kalastuslaki uudistui => kalastus vähenee maan parhaat kuha- ja täplärapuvedet EMKR => Kalan kulutus kasvaa Maakuntauudistus

3 Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden, edistää yhteistyössä alan toimijoiden kanssa kalavarojen kestävää käyttöä sekä luo edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja vapaaajankalastukselle.lahti/ Ilkka Vesikko 3

4 Väestö lähestyy miljoonaa Kanta-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa

5 Kalastuslaki 1902 Keisari Nikolai II antoi kalastussäännön Suomen suurruhtinaan maalle 1951 KALASTUSLAKI Suojelupainotteinen (kielsi kalastamisen) Kalastonhoitomaksu ruokakuntakohtainen Kalastushoitoyhtymä 1982 KALASTUSLAKI Kalavesien tehokas hyväksikäyttö Valtion kalatalouden piirihallinto Kalastusalueet, yhteistyöelin vesialueille (HäK rajapäätökset , ensimmäiset kokoukset syyskuussa 1985;samalla hyväksyttiin ohjesäännöt) Läänikohtainen pilkkikortti (poistui 1993), viehekortti KALASTUSLAKI Tietoon perustuvaa kalavesien käyttöä ja hoitoa Suojelua jälleen, vaelluskalat Kalatalousalueet

6 Alueellinen yhteistyö lisääntyy Kalatalousalueet laajoja sekä ylimaakunnallisia Kalatalouden alueellinen yhteistyöryhmä kalatalousalueiden toiminnan tukena Käyttö- ja hoitosuunnitelmat tarvitsevat laadukasta tietoa kalavarojen käytön ja hoidon järjestämiseksi Sähköinen tiedonkeruu avainkysymys kuinka hyvin onnistutaan? Tavoite : tiedon tuottaja on tiedonkäyttäjä järjestelmä kerää ja tuottaa seurantatietoa jatkuvasti Oma kala -järjestelmä

7 Kalatalouden yhteistyöryhmät (10 kpl) Kokemäenjoen ytr-alue -kalastusalueita 22, jäseniä 32 Kymijoen ytr-alue -kalastusalueita 29 Jäseniä 50 7

8 Kalastuslain korjauspaketti tulossa Yht 24 pykälään muutoksia. Laissa säädettyjen uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien osalta tulisi tiettyjen kalastusrikkomusten ja rikosten yhteydessä tuomita menetettäväksi se arvo, joka kalalla on lajinsa edustajana. Uudistuksella pyritään tehostamaan uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien suojelua ja elpymistä. Ylä-Lapin kalastusoikeuksia kehitettäisiin parantamalla paikallisten kalastusmahdollisuuksia valtion vesialueilla kalakantojen sallimissa rajoissa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kala- ja rapuistutusten ilmoittamisvelvollisuutta koskevia säännöksiä. Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi muita teknisluonteisia sekä säännösten sisältöä täsmentäviä muutoksia (esim.4 :n 4 kohtaa vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueen määritelmästä muutettaisiin. Venekunta-termi poistetaan jne)

9 Muuta Kalastusasetuksen muutoksella ankerias rauhoitettiin välillä. Kansallinen rapustrategia on päivitetty ja toimitettu MMM:ään hyväksyttäväksi. Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia uudistetaan Kalatalousalueiden rahoitushanke/aluetoiminnan rahoitus (kriteerit, joilla alueille myönnetään varat ) Käytön ja hoidon suunnittelua avustavat hankkeet Sähköiset palvelut, Kalpa, istutusrekisteri/sähi, kalastusrajoitus.fi, OmaKala (MMM:n määräaikainen henkilö koordinoimaan toimintaa)

10

11

12 1980-luvulla N kalastuksenhoitomaksun maksajaa KHM:n hinta 1982: 15 mk (+pilkkikortti 1½ kertainen) Pilkkikorttivarojen kanssa yht 8 Mmk 1990-luvulla Läänikohtainen viehekortti (150 mk) vuotiaat vapautettiin paitsi viehekorttimaksusta, myös 80 markan hintaisesta kalastuksenhoitomaksusta kokonaan luvulla 2013: KHM 22 + viehekortti nousi 39 => 45 (+15%)

13 Vapaa-ajan kalastus / Luke X= 1,77 miljoonaa kalastajaa Kalastajien määrä väheni vuosittain Eniten kalastusharrastus väheni alle 45-v ryhmässä Iäkkäiden verkkokalastajien, pilkkijöiden, heittouistin ja perhokalastajien määrä lisääntyi Myös saalis vähenee lähes 1 Mkg/v (v 2016= 22 Mkg/v eli 6,61 kg/ha)

14 Vesienhoidon toteutus Vesien kunnostustoimet (ml. kalatiet) edenneet hitaasti Ekologinen tila joissain parantunut joissain heikentynyt Tehostamisohjelma vuosille , yhteensä 45 milj. euroa

15 Elinkeinokalatalous kehittyy EMKR (n päätöstä) Varat (M ) EU Kans Yht. Valtuus 74,4 66,8 141,2 Sidottu 45,0 37,4 82,4 (58 %) Uutena kehittämisen työkaluna innovaatio-ohjelmat Vähäarvoinen kala, kiertovesikasvatus, kalajauhotehdas Kehittämishankkeiden määräaikainen haku keväällä 2019 Uuden ohjelmakauden valmistelu käynnistyy

16 Meri- ja kalatalousrahasto Ennakointi ja seuranta Strateginen päämäärä 1: Kilpailukyky Kalatalouden yritystoiminnan toimintaedellytykset ja kilpailukyky sekä kannattavuus parantuvat ja ala houkuttelee uusia yrittäjiä sekä pääomia. Strateginen päämäärä 2: Uudistuminen Kalatalousalalla on riittävä tieto, tahto ja osaaminen jatkuvaan uudistumiseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen. Sinisen biotalouden kehittymiselle on hyvät edellytykset. Strateginen päämäärä 3: Kestävyys Kalataloutta kehitetään yhteistyössä eri intressien kanssa. Kalastuksen järjestäminen ja ympäristötoimet tukevat elinvoimaisia kalakantoja ja kalojen luontaista lisääntymistä sekä elinvoimaista kalataloutta. Strateginen päämäärä 4: Tehokas hallinto Kalastuspolitiikkaa johdetaan päämäärätietoisesti ja johdonmukaisesti. Hallinto on asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta. Visio -Kalan ja kalatuotteiden kysyntä kasvaa ja monipuolistuu. -Ala ennakoi ja tunnistaa muutostrendit ja uudistuu jatkuvasti. -Yritykset etsivät ja hyödyntävät kehittämisen ja kasvun mahdollisuuksia. -Suomessa on menestyvä sinisen biotalouden toimiala -Elinkeinokalatalouden arvoketju on tunnettu yhteistyökyvystä ja avoimuudestaan. -Suomen kalavarat ovat elinvoimaisia, tuottavia ja monimuotoisia.

17

18 - Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,2 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (4,0 kiloa). Tuontilohen kulutus kasvoi edellisvuoteen verrattuna lähes 14 prosenttia. - Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin muikkua (0,61 kiloa). Seuraavina olivat hauki (0,44 kiloa), ahven (0,41 kiloa), kuha (0,40 kiloa), silakka (0,31 kiloa) ja siika (0,29 kiloa). Nykyisin jo yli 80 % suomalaisten kuluttamasta kalasta on ulkomaista. Kulutuksesta puolet on lohikaloja. Suomeen tuotiin 27,5 milj. kiloa norjalaista lohta vuonna Suomessa tuotettiin kotimaista kirjolohta 13,6 milj. kiloa,

19 Maakuntauudistus/ LUOVA Kalatalouden palvelut järjestää 18 maakuntaa Maakuntien itsehallinto Maakunta toimii alueellaan kalatalousviranomaisena (kalastuslaki 19 ) Maakuntavaltuuston annettava kalastuslain mukaiset tehtävät viranhaltijan hoidettavaksi (kalastuslaki) Laki vesi- ja kalataloustehtävien yhteistoiminnasta edellyttää maakuntien yhteistyötä Maakuntien keskinäisin sopimuksin (yhteisin viroin tai yhteisin toimielimin) Resurssiyhteistyö, sopimukset raja-alueiden hallintopalveluista

20 Yleinen kalatalousetu -Siirtyy maakunnan tehtäväksi (kalastuslaki 20 ) -Ehkäistään ja vähennetään kalakannoille ja kalastukselle syntyviä haittoja tai vahinkoja -Lausunnot ympäristölupahakemuksiin, kalakantojen velvoitehoito, kalataloudelliset tarkkailut -Hyödynsaajat :kalastusoikeuden haltijat, kalastajat, kalatalousyritykset -Yleisen kalatalousedun valvonta kuuluu kalastuslain määräämiin tehtäviin, maakunta-valtuuston annettava kalastuslain mukaiset tehtävät viranhaltijalle

21 Yhteistyön järjestäminen maakuntien kesken kalatalouspalveluissa Nykytila Keskitetty malli Vesienhoitoalueet yhteistyöalueina Kalataloushallinnon esitys

22 p_mode=view&p_r_p_ _resetcur=true&p_r_p_ _categoryid=

23 Kalpa kalatalousalueiden sähköiset palvelut (MMM / Mitpa projektiaika ) Sähköinen asiointipalvelu kalatalousalueiden ja ELYkeskusten väliselle yhteistyölle ja tiedonvaihdolle. Toiminnanjohtajan työkalu, mukana mm. Kalatalousalueen tiedot (pj, vpj, toiminnanjohtaja jne.) Kalatalousalueen jäsenet (ml. pinta-alat ja äänimäärät) Kalatalousalueen kokoukset Omistajakorvausten hallinnointi Tavoitteena saada käyttöön heti ensimmäisiin kokouksiin.

24 Omakala-järjestelmä Tiedonvälitys ja raportointityökalu, sähköinen kalakortti Miksi se pitää tehdä? Tietoon perustuva säätely- ja ohjausjärjestelmä kalastuslaissa Vapaa-ajankalastuksesta tulee saada tietoa Lohi- ja meritaimensaalistiedolle tarve

25 LUKE:n kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko oltava valmis marraskuun 2018 loppuun mennessä LUKE:n Uusi kalavesien hoito-opas ( ) julkaistaan (pdf) marraskuun 2018 loppuun mennessä Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit ( ) EMKR-hanke, jonka tavoitteena on tehostaa paikkatietoaineistojen käyttöä kalataloudellisessa aluesuunnittelussa ja erityisesti kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa. Pilottialueille (Porvoo Sipoon ja Päijänne) luodaan KHS:n valmistelua tukevat ja koko maahan yleistettävissä olevat toimintamallit tarpeellisten paikkatietojen hankinnasta ja hyödyntämisestä

26 Hämeiden ja Pirkanmaan istutukset (kpl) kol/)(kpl) Kaavion otsikko kuha siika taimen

27 Yhteistyötä ja luottamusta omistajien, hallinnon, neuvonnan ja tutkimuksen kanssa KIITOS! 27