Opetus- ja kulttuuriministeriö MINVA OKM

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö MINVA OKM KAS Ruso Henrik(OKM) Viite Asia Koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheiluneuvosto Suomea kokouksessa edustaa pysyvän edustajan sijainen Minna Kivimäki. Kokous hyväksyy joukon suosituksia ja päätelmiä ja käy periaatekeskustelut korkeakoulujen mahdollisuuksista lisätä alueellista kasvua, EU:n nuorisopolitiikan tulevista prioriteeteista, tulevaisuusvisiosta kulttuurin vaikutuksista EU:ssa ja huippu-urheilun kaupallistumisesta. Suomi painottaa periaatekeskusteluissa korkeakoulujen kansainvälistymistä menestystekijänä, nuorisotyön ja nuorisotyöntekijöiden osaamisen merkitystä, erillisen kulttuuri- ja av-alan rahoitusohjelman tärkeyttä ja urheiluliikkeen yhteiskuntavastuuta huippu-urheilun kaupallistumisessa.

2 Asialista: 2(39) KOULUTUS Elinikäisen oppimisen avaintaidoista annetun suosituksen tarkistaminen Hyväksyminen s. 4 Suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä Hyväksyminen s. 7 Päätelmät eurooppalaista koulutusaluetta koskevan vision toteuttamisesta Hyväksyminen s. 10 Korkeakoulujen mahdollisuudet lisätä alueellista kasvua ja edistää yrittäjyys- ja innovaatio-osaamista Periaatekeskustelu s. 13 NUORISO Päätelmät nuorten roolista turvallisen, yhteenkuuluvuutta edistävän ja sopusointuisen yhteiskunnan rakentamisessa Eurooppaan Hyväksyminen s. 16 Päätelmät nuorison roolista Euroopan unionin väestönkehityksen haasteisiin vastaamisessa Hyväksyminen s. 19 EU:n nuorisopolitiikan tulevat prioriteetit Periaatekeskustelu s. 22 KULTTUURI/AUDIOVISUAALIALA Päätelmät kulttuuriperinnön korostamisesta kaikissa EU:n politiikoissa Hyväksyminen s. 24 Tie eteenpäin: tulevaisuusvisio kulttuurin vaikutuksesta EU:ssa vuoden 2020 jälkeen Periaatekeskustelu s. 28 URHEILU Päätelmät EU:n yhteisten arvojen edistämisestä urheilun avulla Hyväksyminen s. 31

3 Huippu-urheilun kaupallistuminen ja urheilun eurooppalaisen mallin kestävyys Periaatekeskustelu s. 34 3(39) Muut asiat Juutalaisvastaisuuteen puuttuminen koulutuksen kautta - suuntaviivat päätöksentekijöille Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Eurooppalainen koululiikuntapäivä (29. syyskuuta 2018) Komission tiedotusasia Eurooppalaiset nuoret yhdessä Komission tiedotusasia Ranskalais-belgialainen nuorisoasioista vastaavien ministerien julistus väkivaltaisen radikalismin ehkäisemiseksi Belgian ja Ranskan valtuuskunnat tiedottavat Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Itävallan valtuuskunnan tiedotusasia Direktiivi direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta arvonlisäverokantojen osalta aktiivinen osallistuminen neuvotteluihin kulttuuripolitiikan näkökulmasta Saksan valtuuskunnan tiedotusasia Asetus kulttuuriesineiden tuonnista Ranskan valtuuskunnan tiedotusasia Euroopan kulttuuripääkaupungit 2022 Liettuan ja Luxemburgin valtuuskuntien tiedotusasia Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Itävallan valtuuskunnan tiedotusasia

4 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM AMOS Karlsson Ulla-Jill(OKM) JULKINEN 4(39) Asia EU; Koulutus; Ehdotus neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista Kokous U/E/UTP-tunnus E 13/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Suositusluonnosta on käsitelty koulutuskomiteassa. Suositusluonnos on tarkoitus hyväksyä koulutusneuvostossa 23.5 Suomi on osallistunut suosituksen valmisteluun ja voi sen hyväksyä. Pääasiallinen sisältö Suosituksessa jäsenmaita kehotetaan ryhtymään toimiin, joilla tuetaan oikeutta korkealaatuiseen ja osallistavaan opetukseen ja elinikäiseen oppimiseen ja toimiin, joilla varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus kehittää avaintaitoja, hyödyntämällä Elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevaa eurooppalaista viitekehystä. Jäsenmaiden tulisi tukea ja vahvistaa kaikkien yksilöiden avaintaitojen kehittämistä varhaisesta iästä lähtien koko elämän ajan osana kansallisia elinikäisen oppimisen strategioita, ja auttaa kaikkia oppijoita, myös niitä, jotka ovat epäedullisessa asemassa tai joilla on erityistarpeita, täyttämään potentiaalinsa. Avaintaitojen kehittämisessä jäsenvaltioiden tulisi kiinnittää erityishuomiota perustaitojen tason (luku- ja laskutaito ja perustason digitaalitaidot) ja yksilöllisten, sosiaalisten ja oppimaan oppimisen taitojen tason kohottamiseen, luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-alat) taitojen hankkimisen edistämiseen ja toimenpiteisiin, joilla motivoidaan nuoria, etenkin tyttöjä ja nuoria naisia näille aloille. Huomiota tulisi kiinnittää myös digitaalitaitojen tason kohottamiseen ja

5 5(39) parantamiseen kaikissa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen vaiheissa ja kaikilla väestösegmenteillä, yrittäjyystaitojen, luovuuden ja aloitteellisuuden tukemiseen, etenkin nuorten parissa, kielitaitotason kohottamiseen sekä virallisten että muiden kielten osalta. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää kansalaistaitojen kehittämiseen tavoitteena yhteisten arvojen ymmärtämisen parantaminen, sellaisina kuin ne on ilmaistu Euroopan unionin tehdyn sopimuksen 2 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä kaikkien oppijoiden ja opetushenkilöstön tietoisuutta avaintaitojen hankkimisen tärkeydestä ja niiden suhteesta yhteiskuntaan. Jäsenmaiden olisi helpotettava avaintaitojen hankkimista hyödyntämällä hyviä toimintatapoja, joilla tuetaan avaintaitojen kehittämistä, erityisesti edistämällä erilaisia oppimistapoja, mm. digitaaliteknologiaa; tukemalla opetushenkilöstöä, oppimisprosesseja tukevia sidosryhmiä ja perheitä; tukemalla ja kehittämällä avaintaitojen arviointia ja validointia jäsenvaltioiden sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti; vahvistamalla yhteistyötä opetus- ja oppimisympäristöjen välillä kaikilla tasoilla ja eri aloilla sekä vahvistamalla välineitä, resursseja ja ohjausta opetus-, työskentely- ja muissa oppimisympäristöissä. Jäsenmaiden olisi otettava huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, erityisesti tavoite 4.7, opetuksessa ja oppimisessa. Suosituksen mukaan avaintaitojen edistämiseen liittyvistä kokemuksista ja edistyksestä kaikilla opetussektoreilla, mukaan luettuna epävirallinen oppiminen ja mahdollisuuksien mukaan arkioppiminen, jäsenvaltioiden tulisi raportoida eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisiin puitteisiin (ET 2020) ja kaikkiin tuleviin puitteisiin sisältyvien olemassa olevien kehysten ja välineiden avulla. Suositus täydentää komission käynnissä olevaa työtä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamiseksi. Suositusta toimeenpantaisiin erilaisin toimin mm. unionin ohjelmissa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Suositus on linjassa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan kanssa. Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu EU-30 (Koulutus) ,

6 EU-ministerivaliokunta (39) Eduskuntakäsittely Eduskunnan sivistysvaliokunta Eduskunnan suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ei vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön tai Ahvenanmaan asemaan. Taloudelliset vaikutukset Ei edellytä lisävaroja EU:n talousarviosta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - KOM (2018) 24 lopullinen 7313/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ulla-Jill Karlsson, OKM, ulla-jill.karlsson@minedu.fi p Aija Rinkinen, OKM, aija.rinkinen@minedu.fi p. Leena Nissilä, OPH, leena.nissila@oph.fi p EUTORI-tunnus Liitteet Viite

7 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM YVA Polvinen Minna(OKM) JULKINEN 7(39) Asia EU; Koulutus; Ehdotus neuvoston suositukseksi yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus E 10/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Suositusluonnosta on käsitelty koulutuskomiteassa. Suositusluonnos on tarkoitus hyväksyä koulutusneuvostossa Suomi on osallistunut suosituksen valmisteluun ja voi sen hyväksyä. Pääasiallinen sisältö Suosituksessa jäsenmaita kehotetaan ryhtymään toimiin yhteisten arvojen edistämiseksi tukemalla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklaan kirjattujen yhteisten arvojen omaksumista varhaisesta iästä alkaen ja koulutuksen kaikilla tasoilla. Jäsenmaiden tulisi myös jatkaa Pariisin opetusministerikokouksen 2015 antaman julistuksen sitoumusten täytäntöönpanoa edistämällä kansalaiskasvatusta, etiikan opetusta ja avointa ilmapiiriä luokissa suvaitsevaisen ja demokraattisen ajattelun tukemiseksi, kehittämällä kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa erityisesti internetin ja sosiaalisen median käytössä, luoda rakenteita, jotka edistävät opettajien, vanhempien, oppilaiden ja laajemman yhteisön aktiivista osallistumista koulujen hallintoon, ja tukea nuorten mahdollisuuksia osallistua demokraattiseen toimintaan sekä aktiivista ja vastuullista yhteisöllisyyttä. Toimissa hyödynnetään saatavilla olevia välineitä, erityisesti Euroopan neuvoston laatimaa demokraattisessa kulttuurissa tarvittavien taitojen kehystä kansalaiskasvatuksen edistämiseen. Jäsenvaltioiden tulisi ryhtyä toimenpiteisiin osallistavan koulutuksen tarjoamiseksi ottamalla kaikki oppilaat laadukkaan koulutuksen piiriin

8 8(39) varhaisesta iästä alkaen, antamalla tarvittavaa ja räätälöityä tukea oppilaille ja opiskelijoille, myös sosioekonomisesti huonompiosaisille, maahanmuuttajataustaisille, erityistarpeisille ja kaikkein lahjakkaimmille oppijoille, helpottamalla siirtymistä koulutustasolta toiselle ja mahdollistamalla riittävän opinto- ja ammatinvalinnanohjauksen tarjoaminen. Lisäksi jäsenmaat voisivat hyödyntää Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen palveluja ottaakseen käyttöön hyväksi havaittuja osallistavia lähestymistapoja koulutusjärjestelmissään ja valvoakseen niiden noudattamista. Jäsenmaiden olisi edistettävä opetuksen eurooppalaista ulottuvuutta tukemalla eurooppalaisuuden ja Euroopan yhteisen perinnön tuntemusta sekä tietoisuutta unionin jäsenvaltioiden monimuotoisuudesta, unionin lähtökohtien ja toiminnan tuntemusta, oppilaiden ja opettajien osallistumista e-twinning-verkon toimintaan ja rajat ylittävään liikkuvuuteen varsinkin perusasteen kouluissa. Suositus täydentää komission käynnissä olevaa työtä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamiseksi. Suositusta toimeenpantaisiin erilaisin toimin mm. unionin ohjelmissa. Asiaa koskevassa valmistelussa suosituksen osalta on korostunut inklusiivista koulutusta koskevat linjaukset. Suosituksen toimeenpanossa olennaisessa roolissa tulee olemaan vuonna 2009 annettujen Koulutus2020 strategisten puitteiden nojalla toimiva asiantuntijaryhmä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Aloite on linjassa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan kanssa. Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-30 (Koulutus) , EU-ministerivaliokunta Eduskunnan sivistysvaliokunta Eduskunnan suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ei vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön tai Ahvenanmaan asemaan. Taloudelliset vaikutukset Aloite ei edellytä lisävaroja EU:n talousarviosta

9 9(39) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - KOM (2018) 23 lopullinen 7314/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Minna Polvinen, OKM, minna.polvinen@minedu.fi, p Heli Nederström, OKM, heli.nederstrom@minedu.fi Leena Nissilä, OPH, leena.nissila@oph.fi Nina Rekola, OPH, nina.rekola@oph.fi EUTORI-tunnus Liitteet Viite

10 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM YVA Polvinen Minna(OKM) JULKINEN 10(39) Asia EU; Koulutus, Neuvoston päätelmät suunnasta kohti Eurooppalaista koulutusaluetta Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Neuvoston päätelmien hyväksyminen, Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto Suomi on osallistunut päätelmien valmisteluun ja voi ne hyväksyä. Pääasiallinen sisältö Päätelmissä neuvosto keskustelee aiheista, jotka liittyvät komissiossa valmistelussa oleviin aloitteisiin koskien eurooppalaista koulutusaluetta. Päätelmissä neuvosto muistuttaa koulutuksen olevan Euroopan sosiaalisessa pilarissa ensimmäisenä prioriteettialana ja viittaa Göteborgin sosiaalihuippukokoukseen sekä sitä varten laadittuun komission tiedonantoon, jossa asetetaan tavoitteeksi luoda eurooppalainen koulutusalue vuoteen 2025 mennessä ja ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että koulutus on huomioitu korkealla poliittisella tasolla. Neuvosto korostaa, että koulutusaluetta olisi rakennettava koulutusjärjestelmän kaikki tasot kattaen, elinikäisen oppimisen periaatteeseen nojaten. Koulutusalueen tulee keskittyä liikkuvuuden ja koulutusjärjestelmien uudistamisen edistämiseen.

11 11(39) Päätelmissä neuvosto nostaa erikseen esille Erasmus+ ohjelman ja digitaalisten taitojen merkityksen eurooppalaisen koulutusalueen rakentamisessa. Korkeakoulutuksen osalta neuvosto kutsuu komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä neuvoston ja jäsenvaltioiden kanssa eurooppalaisia yliopistoja koskevan aloitteen suhteen ja erityisesti päätöksenteon ja valintakriteerien osalta. Neuvosto pitää eurooppalaisia yliopistoja koskevaa aloitetta mahdollisuutena vahvistaa merkittävästi laatua korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa, vahvistaen opetuksen, tutkimuksen ja innovaation yhteyttä ja hyödyntäen monikielisyyttä, tutkintojen tunnustamista sekä koulutussisältöjä koskevaa yhteistyötä. Korkealaatuisen ja inklusiivisen koulutuksen osalta neuvosto korostaa mm. varhaiskasvatuksen merkitystä, koulutuksen varhain jättäneiden määrän vähentämistä ja opettajien ammatin merkityksen pysyvyyttä myös tulevaisuudessa, vaikka tekoälyn merkitys nouseekin. Lisäksi päätelmissä viitataan kielikoulutusta ja tutkintojen akateemista tunnustamista koskeviin, tuleviin komission aloitteisiin. Tutkintojen akateemisen tunnustamisen osalta neuvosto katsoo, että yhteistyön tulee perustua koulutusta koskevaan oikeusperustaan. Neuvotteluiden aikana keskustelua herätti puheenjohtajan aloite oppilaita koskevan tiedon eurooppalaisesta siirtojärjestelmästä EU:n sisäisissä muutoissa, erityisesti paluumuutoissa. Lopullisessa tekstissä sovitaan, että mahdollisuutta selvittää asiaa tutkitaan. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165, 166 Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu EU-30 (koulutus) Laaja kokoonpano Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset

12 12(39) - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Neuvoston päätelmät koskevat pääasiassa aiheita, joiden osalta komissio tulee antamaan tarkennettuja ehdotuksia toukokuun 2018 aikana. Päätelmien linjaava merkitys on tästä näkökulmasta vähäinen. 8264/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Polvinen Minna, OKM, minna.polvinen@minedu.fi Koponen Johanna, UM/EUE, johanna.koponen@formin.fi Haltia Petri, OKM, petri.haltia@minedu.fi; Aholainen Reijo, OKM, reijo.aholainen@minedu.fi EUTORI-tunnus Liitteet Viite

13 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM KTPO Haltia Petri(OKM) JULKINEN 13(39) Asia EU; Koulutus; Keskusteluasiakirja korkeakoulutuksen mahdollisuuksista lisätä alueellista kasvua ja edistää yrittäjyys- ja innovaatio-osaamista Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta EU:n koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston valmistelu. Suomi voi pitää esitettyjä teemoja ja kysymyksiä tärkeinä. Korkeakoulut ovat tärkeä osa Suomen tietoon ja osaamiseen perustuvaa menestystarinaa. Korkeakoulujen kansainvälinen yhteistyö on niiden menestystekijä, mutta korkeakouluilla on myös merkittäviä alueellisia vaikutuksia. Tavoitteena on synnyttää Suomeen entistä enemmän kansainvälisesti vetovoimaisia, eri toimijoita yhdistäviä koulutus-, tutkimus- ja innovaatiokeskittymiä. Yrittäjyysosaamiseen on kiinnitetty enenevää huomiota ja sen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä suunnataan, kehitetään ja ohjataan vuonna 2017 laadittujen linjausten mukaisesti. Pääasiallinen sisältö Koulutuksessa ja tutkimuksessa yritysten kanssa tehtävä tiiviimpi yhteistyö voisi entisestään parantaa alueellisen potentiaalin hyödyntämistä EU:ssa ja kehittää vahvoja, osallistavia ja innovatiivisia yhteiskuntia. Puheenjohtajavaltio haluaa keskittyä korkeakoulujen kumppanuuksiin ja niiden merkitykseen vahvempien alueiden rakentamiseksi, alueellisen kasvun edistämiseksi ja alueellisten erojen poistamiseksi. Lisäksi painotetaan yrittäjyyteen liittyviä taitoja ja osaamista sekä laajassa "yritteliäisyyden" merkityksessä että yrityksen perustamisen ja yritystoiminnan harjoittamisen merkityksessä. Korkeakoulujen yhteistyö yritysten ja muiden sidosryhmien (esim. koulut ja muut koulutuksen tarjoajat, kansalaisyhteiskunta, paikallis- ja aluehallinto) kanssa voi edistää yrittäjähenkisyyttä, luovuutta, kriittistä

14 14(39) ajattelua ja innovointitaitoja. Hallitukset voivat kannustaa yhteistyöhön korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa edistämällä yhteistyönä toteutettavaa T&K-toimintaa ja koulutusta, klusteriperusteista kehitystä, ihmislähtöistä tietämyksenvaihtoa ja liikkuvuusjärjestelyjä, joissa elinkeinoelämän edustajia siirtyy osa-aikaisesti korkeakouluihin opetus- ja tutkimustehtäviin ja korkeakoulujen henkilöstöä ja opiskelijoita tutustuu elinkeinoelämään. Keskustelunaiheiksi esitetään seuraavat: 1. Minkä tyyppisiä toimenpiteitä ja kannustimia valtionhallinto ja alueviranomaiset voivat ottaa käyttöön edistääkseen alueelliseen kasvuun ja yrittäjyys- ja innovaatio-osaamiseen liittyvää korkeakoulujen potentiaalia? 2. Minkälainen merkitys mielestänne älykkäillä erikoistumisstrategioilla ja keskeisten välineiden synergialla on tulevaisuudessa Euroopan korkeakoulujen roolin tehostamisessa ja parantamisessa? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Keskustelu, ei päätösasia. SEUT art. 165 Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-jaosto 30 (koulutus) EU-ministerivaliokunta Eduskunnan suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat -

15 7995/18 15(39) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus OKM, opetusneuvos Petri Haltia, Liitteet Viite

16 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM NUOLI Astala Seija(OKM) JULKINEN 16(39) Asia Nuoriso; Ehdotus neuvoston päätelmiksi nuorten roolista turvallisen, yhteenkuuluvuutta edistävän ja sopusointuisen yhteiskunnan rakentamisessa Eurooppaan Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto hyväksynee päätelmät Suomi voi hyväksyä päätelmät. Päätelmien taustalla ovat mm. YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2015 hyväksymä nuoret, rauha ja turvallisuus päätöslauselma (2250), jossa tunnustetaan nuorten merkittävä myönteinen panos rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä sekä YK:n syyskuussa 2015 hyväksymä kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda Päätelmillä toteutetaan EU:n nuorisostrategian ( ) kahta toiminta-alaa, osallistuminen ja nuoriso ja maailma. Päätelmissä painotetaan nuorten liikkuvuuden merkitystä yhteenkuuluvuutta edistävän ja turvallisen yhteiskunnan luomisessa. Nuorisotyöllä sekä epävirallisella oppimisella ja arkioppimisella voidaan estää nuorten syrjäytymistä ja radikalisoitumista. Päätelmissä painotetaan seuraavia toiminta-aloja: A. Innovatiivisiin viestintätapoihin, hyvien käytäntöjen vaihtoon ja vuoropuheluun perustuva monialainen yhteistyö (EU:n sisäinen ja ulkoinen politiikka, eri sidosryhmät) B. Yhteenkuuluvuutta edistävä ja sopusointuinen yhteiskunta: näyttöön perustuva lähestymistapa (yhteisten eurooppalaisten arvojen edistäminen; hyvät käytännöt nuorten roolista rauhan

17 17(39) edistämisessä ja väkivallan torjumisessa, ja näistä tulosten kerääminen) C. Nuorten aktiivinen ja merkityksellinen osallistuminen rauhanomaisten ja osallistavien yhteiskuntien rakentamiseen (muita heikommassa asemassa olevien nuorten aktiivinen ja yhtäläinen osallistuminen kaikilla yhteiskunnan poliittisen elämän tasoilla, syrjäytymisen ehkäisy, tutkimus nuorten osallistumisesta, liikkuvuus, nuorten osallistuminen rauhanrakentamista koskevan EU:n ja YK:n strategisen kumppanuuden vaiheittaiseen määrittelyyn) D. Kulttuurienvälisen vuoropuhelun ylläpitäminen ja edistäminen Euroopassa ja sen ulkopuolella (kansainvälinen nuorisoyhteistyö, demokratiakehityksen tukeminen) E. Selviytymiskyvyn ja kriittisen ajattelun edistäminen epävirallisen ja arkioppimisen sekä vertaistoiminnan kautta (demokratia ja ihmisoikeuskasvatus, yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165/ei lainsäädäntöasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu EU-32 (nuoriso ja urheilu), laaja kokoonpano EU-32 (nuoriso ja urheilu), laaja kokoonpano, kirjallinen menettely EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asialla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset Asialla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät -

18 18(39) Asiakirjat 7834/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot OKM/NUOLI/NV Seija Astala, puh EUTORI-tunnus Liitteet Viite

19 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM NUOLI Astala Seija(OKM) JULKINEN 19(39) Asia Nuoriso: Ehdotus neuvoston päätelmiksi nuorison roolista Euroopan unionin väestökehityksen haasteisiin vastaamisessa Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto hyväksynee päätelmät Suomi voi hyväksyä päätelmät. Bulgarian puheenjohtajakauden pääprioriteetteja on Euroopan tulevaisuus ja nuoret talouskasvu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa 2017 päätelmät, joissa kehotettiin jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota muun muassa lisäämään liikkuvuutta ja vaihtoja EU:ssa. Euroopan unioni kohtaa väestökehitykseen liittyviä haasteita, jotka voivat kohdistua erityisesti nuoriin. Nuorten päätös muuttaa pois kotimaastaan työn tai opiskelun takia tai muista syistä voi vaikuttaa negatiivisesti väestörakenteen kehitykseen aiheuttamalla muuttotappiota ja vähentämällä nuoren väestön määrää. Vapaa liikkuvuus on kuitenkin unionin pääperiaatteita ja tärkein väline keskinäisen ymmärryksen ja kumppanuuksien rakentamisessa. Jäsenvaltioita kehotetaan - edistämään monialaisia kumppanuuksia, tukemaan nuorten osallisuutta isäntämaassa ja tarjoamaan tukea kotiseudulleen palaaville nuorille; - vahvistamaan nuorisotyön panosta nuorten elämäntaitojen sekä viestintä- ja kielitaidon kehittämisessä, jotta heidän olisi helpompi osallistua yhteiskunnalliseen ja kansalaistoimintaan Euroopassa;

20 20(39) - pohtimaan keskustelun käynnistämistä unionin väestökehityksen haasteiden vaikutuksista nuoriin; - tekemään epäsuotuisista alueista houkuttelevampia mm. helpottamalla pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille ja lisäämällä nuorille suunnattuja palveluja. Jäsenvaltioita ja komissiota kehotetaan toimivaltansa puitteissa - helpottamaan tiedon saatavuutta sekä hyvien käytäntöjen vaihtoa siitä, miten vastataan nuorten liikkuvuudesta aiheutuviin väestönkehityksen haasteisiin - pohtimaan kansainvälisen tapahtuman järjestämistä koskien nuorten liikkuvuudesta aiheutuvia väestönkehityksen haasteita; - jatkamaan yhteistyötä sen varmistamiseksi, että nämä päätelmät otetaan huomioon käsiteltäessä nuorisoalan ja muiden alojen eurooppalaisen yhteistyön strategisia näkymiä; - tekemään epäsuotuisista alueista houkuttelevampia käyttäen mm. Euroopan aluerahaston tukea, mikäli mahdollista. Komissiota pyydetään - tutkimaan mahdollisuutta edistää vuoropuhelua muualla kuin kotiseudullaan asuvien nuorten sekä heidän ja isäntämaista kotoisin olevien nuorten välillä; - ylläpitämään ja parantamaan nuorille tarkoitettujen EU:n liikkuvuusohjelmien valmistelevaa vaihetta (ml. kielen opetus ja kulttuurienvälinen tietoisuus). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165/ei lainsäädäntöasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-32 (nuoriso ja urheilu), laaja kokoonpano, kirjallinen menettely EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asialla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön.

21 Taloudelliset vaikutukset 21(39) Asialla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat 8301/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Seija Astala, OKM, puh , seija.astala@minedu.fi EUTORI-tunnus Liitteet Viite

22 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM NUOLI Astala Seija(OKM) JULKINEN 22(39) Asia Nuoriso; EU:n nuorisopolitiikan tulevat prioriteetit - Puheenjohtajamaan keskusteluasiakirja Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston valmistelu. Ministerit keskustelevat puheenjohtajan asiakirjan pohjalta. Suomi pitää tärkeänä, että tulevassa EU:n nuorisostrategiassa painotetaan nuorisotyön, nuorisotyöntekijöiden koulutuksen ja osaamisen merkitystä, nuorisoalaa koskevaa tiedontuotantoa sekä näitä aloja koskevaa politiikkayhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa. Nuorten osallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien tukemiseksi on välttämätöntä arvioida ja uudistaa nykyisen jäsennellyn vuoropuhelun tavoitteita ja käytänteitä. Vuonna 2009 hyväksytty EU:n nuorisostrategia ( ) on päättymässä. Neuvosto antoi toukokuussa 2017 päätelmät, joissa se kehotti komissiota käynnistämään uuden strategian valmistelun. Päätelmissä kehotettiin jäsenmaita ja komissiota valmistelemaan uutta strategiaa, jonka tulisi - tuottaa selkeää eurooppalaista lisäarvoa - olla hallinnon alat ylittävä, joustava, läpinäkyvä - kyetä vastaamaan uusiin haasteisiin - varmistaa, että Erasmus+ -ohjelma ja muut ohjelmat ja välineet tukevat sen toimeenpanoa - arvioida ja uudistaa jäsenneltyä vuoropuhelua ja sen tavoitteita - ottaa huomioon nuorten tarvitsemat taidot ja heidän arvonsa - ottaa huomioon digitalisaatio, internet ja sosiaalinen media ja niiden vaikutus poliittiseen osallistumiseen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja

23 23(39) toisaalta populismin, propagandan ja väkivaltaiseen ekstremismiin johtavan radikalisaation torjumiseen - varmistaa, että uuden strategian valmistelu perustuu näyttöön ja laajaan konsultaatioon. Puheenjohtajavaltio esittää, että ministerit keskittyisivät puheenvuoroissaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä ovat jäsenmaiden mielestä tulevan nuorisopolitiikan alan pääprioriteetteja? 2. Miten jäsennellyn vuoropuhelun tulokset (11 nuorisotavoitetta) ja muut tulokset voivat vaikuttaa näihin prioriteetteihin? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165/ei lainsäädäntöasia Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), laaja kokoonpano, kirjallinen menettely, ; EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asialla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset Asialla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /1/18 REV 1 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot OKM/NUOLI/NV Seija Astala, Seija.Astala@minedu.fi puh

24 24(39) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

25 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM KUPO Mäkelä Laura(OKM) (39) Asia EU; kulttuuri: Ehdotus neuvoston päätelmiksi kulttuuriperinnön esilletuomiseksi läpäisevästi EU:n eri politiikka-alueilla Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto päätelmien hyväksyminen Suomi voi hyväksyä ehdotuksen päätelmiksi kulttuuriperinnön esilletuomisesta läpäisevästi EU:n politiikka-alueilla. Suomi on osallistunut aktiivisesti päätelmien muotoiluun ja saanut näkemyksensä hyvin esiin tekstissä. Pääasiallinen sisältö Päätelmien tarkoituksena on edistää kulttuuriperinnön tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä monipuolisesti EU:n eri politiikkaalueilla. Rooman julistukseen on kirjattu tavoitteeksi Unioni, jossa kansalaisilla on uusia mahdollisuuksia kulttuuriseen ja sosiaaliseen kehitykseen, jonka avulla vaalitaan kulttuuriperintöämme ja edistetään kulttuurista moninaisuutta. 1 Eurooppa-neuvosto kutsui päätelmissään jäsenvaltioita, EU:n neuvostoa ja komissiota viemään työtä eteenpäin hyödyntäen Eurooppalaista kulttuuriperintövuotta 2018 tietoisuuden lisäämisessä kulttuurin ja kulttuuriperinnön sosiaalisesta ja taloudellisesta merkityksestä. 2 Päätelmien laadinnassa on otettu huomioon myös EU:n huippukokouksessa marraskuussa 2017 Göteborgissa käydyssä keskustelussa esille noussut kulttuurin merkitys yhteisöjen yhteenkuuluvuuden kehittämisessä ja Euroopan kilpailukyvyn EUCO 19/1/17 REV 1

26 26(39) ylläpitämisessä. 3 Asian tärkeys korostuu tilanteessa, jossa viimeaikaiset taloudelliset ja sosiaaliset haasteet edellyttävät toimenpiteitä siteiden vahvistamiseksi yhteisöjen sisällä ja niiden välillä. Kulttuuriperintöön sisältyy sellaista tietoa ja mahdollisuuksia vuoropuheluun, jolla voidaan sekä vahvistaa eurooppalaista solidaarisuutta että edistää kulttuurista moninaisuutta. Päätelmissä todetaan, että kulttuuriperinnöllä kaikissa muodoissaan on myös itseisarvo. Se siirtyy perintönä menneestä tulevaisuuden strategiseksi voimavaraksi. Kulttuuriperintö on voimavara kestävälle kehitykselle Euroopassa ja sitä voidaan hyödyntää sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristökysymysten ratkaisemisessa niin paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla kuin Euroopassa ja maailmanlaajuisestikin. Päätelmissä esitetään, että lisättäisiin kulttuuriperinnön näkyvyyttä ja toimijoiden tietoisuutta eri politiikkasektoreilla muun muassa rahoitusmahdollisuuksista. Keskeisissä rahoitusohjelmissa tulisi kirjoittaa selkeämmin auki tavoitteena myös kulttuuriperinnön säilyttäminen ja edistäminen. Kulttuuriperintö pitäisi tunnistaa ohjelmissa myös strategisena prioriteettina. Kulttuuriperintötyössä pitäisi pyrkiä entistä vahvemmin osallistavuuteen, avoimuuteen, tehokkuuteen ja johdonmukaisuuteen. Sukupuolten tasaarvonäkökulma tulee myös huomioida. Päätelmissä korostetaan, että hyvien käytäntöjen levittämiseksi ja tiedonvaihdon parantamiseksi tulee panostaa ammattilaisten liikkuvuuteen alalla. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota myös kansalaisjärjestöjen, kansalaisten ja nuorten toimintamahdollisuuksiin. Päätelmissä tunnistetaan myös kulttuuriperinnön erityinen rooli EU:n kansainvälissä kulttuurisuhteisssa ja vuoropuhelussa. EU:n toimien tulee olla linjassa kansainvälisten järjestöjen ja Kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoitteiden kanssa. Digitaaliuuden merkitystä kulttuuriperinnön ja tiedon saatavuuden kehittämisessä painotetaan. Päätelmät kehottavat hyödyntämään Kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta 2018 yhteisen strategisen vision rakentamisessa ja etsimään synergiaa Euroopan Neuvoston kulttuuriperintöstrategian kanssa. Tietopohjan vahvistamiseksi tulee tilastointia ja indikaattorityötä kehittää yhteistyössä Unescon ja Euroopan Neuvoston kanssa sekä Eurostatin työssä että kansallisesti. Jäsenvaltioiden tulisi huomioida kulttuuriperinnön arvo ja tärkeys paikallisille ihmisille ja tuleville sukupolville ja tunnistaa sen tarjoamat mahdollisuudet taloudelliselle kehitykselle, sosiaaliselle yhteenkuuluvuudella ja kulttuuriselle identiteetille. Myös tulevat kulttuurin työohjelmassa ja sen painopisteissä kulttuuriperinnön valtavirtaistamisen tulisi olla tavoitteena. 3 EUCO 19/1/17 REV 1 and the European Commission s contribution to the Leaders meeting in Gothenburg, 17 November 2017 (Communication on Strengthening European Identity trough Education and Culture), doc /17.

27 27(39) Päätelmissä toivotaan, että komissio huomioisi EU:n toimenpiteiden suunnittelussa, toimeenpanossa ja arvoinnissa niiden vaikutuksen Euroopan kulttuuriperinnön ja siihen sisältyvien arvojen edistämiselle, kehittämiselle ja turvaamiselle. Päätelmissä korostetaan olemassa olevien kulttuuriperintöverkostojen ja niiden kanssa käynnissä olevan vuoropuhelun ja yhteistyön jatkamisen tärkeyttä. Tutkijoiden, ammattilaisten ja kasvattajien osaamista ja taitoja tulee edistää ja turvata perinteisen tiedon, taidon ja osaamisen siirtyminen uusille tekijöille. Päätelmien lopuksi korostetaan yhteistyön merkitystä Unescon ja Euroopan neuvoston kanssa kulttuuriperintöön liittyvässä politiikkatyössä ja käytäntöjen kehittämisessä. Erityisesti nostetaan esille yhteistyö kulttuuriperintöön liittyvien laittomuuksien ehkäisemisessä. Tässä suuri rooli on kansainvälisillä sopimuksilla ja niiden toimeenpanolla yhteistyössä, esimerkkinä Euroopan Neuvoston Faron sopimus kulttuuriperinnön merkityksestä yhteiskunnalle. Asian käsittelyyn vaikuttavat olennaiset tekijät EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Jaosto 31 (kulttuuri- ja av-asiat) EU-ministerivaliokunta ( ) Eduskuntakäsittely Eduskunnan sivistysvaliokunta ( ) Eduskunnan suuri valiokunta ( ) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

28 Asiakirjat 7697/18 28(39) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen, OKM, puh neuvotteleva virkamies Iina Berden, OKM, puh neuvotteleva virkamies Kimmo Aulake, puh EUTORI-tunnus Liitteet Viite

29 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM KUPO Mäkelä Laura(OKM) (39) Asia EU; kulttuuri: Neuvoston keskustelu kulttuurin merkityksestä EU:lle pitkällä aikavälillä Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto keskustelu Suomi pyrkii varmistamaan, että erityisesti uudessa Euroopan kulttuuriagendassa ja neuvoston kulttuurin alan työohjelmassa määritellyt politiikkatavoitteet ja EU:n tulevan kulttuuri- ja av-alan ohjelman toimenpiteet muodostavat vaikuttavan ja toisiaan tukevan kokonaisuuden. Suomi katsoo, että kulttuuri- ja av-alalla tulisi jatkossakin olla oma alakohtainen ohjelma, jolla edistetään eri taiteen alojen, kulttuuriperinnön ja av-alan eurooppalaista yhteistyötä ja tuotantoa uusien sisältöjen luomiseksi ja ammattilaisten osaamisen lisäämiseksi, yhteisen kulttuuriperinnön vaalimiseksi ja uudistamiseksi sekä luovien alojen kasvun ja kansainvälistymisen vahvistamiseksi. Tämän lisäksi olisi tärkeää, että kulttuuri- ja av-ohjelman ja muiden rahoitusohjelmien kuten esimerkiksi koulutus- ja tutkimusohjelmien tavoitteet tukisivat toisiaan ja ohjelmien toimista muodostuisi synergiaetuja alan toimijoille. Erityisen tärkeänä pidämme sitä, että luovien alojen ja kulttuuriperinnön toimijoiden rahoituksen saatavuutta parannetaan. Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajan keskusteluasiakirjassa todetaan Euroopan olevan yhteisiin arvoihin perustuva eri kulttuureista muodostuva yhteisö. Tällä hetkellä kulttuuri on tärkeässä asemassa EU:n poliittisella agendalla. Se nähdään koulutuksen ohella kansalaisia yhdistävänä sekä identiteettiä ja luottamusta vahvistavana voimavarana. Kulttuurin tulisi asiakirjan mukaan olla monivuotisen rahoituskehyksen painopisteitä,

30 30(39) koska sillä on merkittävä vaikutus eurooppalaiseen yhteiskuntaan, talouteen, yhteenkuuluvuuteen ja demokratiaan. Viime vuosien taloudellinen ja sosiaalinen kehitys Euroopassa on kyseenalaistanut eurooppalaisen identiteetin ja nostanut esiin kysymyksiä yhteisen Euroopan tulevaisuuden näkymistä. Tätä taustaa vasten katsotaan, että on tärkeää käynnistää toimia yhteiskuntiemme sisäisten ja niiden välisten siteiden lujittamiseksi ja tässä prosessissa kulttuurilla ja kulttuuriperinnöllä on tärkeä rooli. Rooman julistukseen on kirjattu tavoitteeksi Unioni, jossa kansalaisilla on uusia mahdollisuuksia kulttuuriseen ja sosiaaliseen kehitykseen, jonka avulla vaalitaan kulttuuriperintöämme ja edistetään kulttuurista moninaisuutta. 4 Joulukuun 2017 Eurooppa-neuvoston päätelmissä 5 painotettiin kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden parempaa hyödyntämistä, medialukutaidon merkitystä, sekä kulttuurialan ja luovien alojen kehittämisen ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuuden edellytyksiä. Myös tätä edeltäneessä komission marraskuussa 2017 antamassa ns. Göteborgin tiedonannossa 6 kulttuurinen monimuotoisuus nähdään vahvuutena, joka ruokkii luovuutta, innovointia ja ylläpitää yhteisiä arvoja ja identiteettiä. Koulutus ja kulttuuri nähdään tiedonannossa myös pohjana eurooppalaiselle arvoperustalle. EU:n yhtenäisyys ja eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen ovat olleet ja ovat edelleen EU:n tärkeimpiä tavoitteita ja niitä voidaan edistää koulutuksen ja kulttuurin avulla. Bulgarian kaudella kulttuurin sosiaalinen ja taloudellinen rooli on nostettu esiin kulttuuriperintöä koskevissa päätelmissä, joissa korostetaan kulttuuriperinnön poikkisektoriaalista merkitystä. Yhteenvetona puheenjohtaja toteaa, että kulttuuri ei ole vastaus kaikkiin Euroopan ongelmiin, mutta sillä on potentiaalia edistää yhteenkuuluvuutta nyt, kun eurooppalaisilla on tarve vahvistaa tunnettaan kuulumisesta Euroopan unioniin. Puheenjohtajamaa nostaa esiin seuraavat politiikkakysymykset: 1. Millaisiin EU-tason toimenpiteisiin voisimme seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa ryhtyä lujempien siteiden luomiseksi kulttuurin ja muiden alakohtaisten politiikkojen välille tavoitteena parantaa nykyisten kulttuurialan toimien kunnianhimoa, laajuutta ja kehittämistä, jotta kulttuurista tulisi todellinen tekijä kestävämmän ja selviytymiskykyisemmän EU:n luomisessa? EUCO 19/1/17 REV 1 6 EUCO 19/1/17 REV 1 and the European Commission s contribution to the Leaders meeting in Gothenburg, 17 November 2017 (Communication on Strengthening European Identity trough Education and Culture), doc /17.

31 31(39) 2. Pitäisikö kulttuurialalla mielestänne olla erityinen alakohtainen ohjelma, jolla edistettäisiin kulttuurin eurooppalaista ulottuvuutta, asiaankuuluvia yhteiskuntaelämän toimintoja ja toimia, jotka tukevat kulttuurin itseisarvoa? Asian käsittelyyn vaikuttavat olennaiset tekijät EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Jaosto 31 (kulttuuri- ja av-asiat) EU-ministerivaliokunta ( ) Eduskuntakäsittely Eduskunnan sivistysvaliokunta ( ) Eduskunnan suuri valiokunta ( ) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat Keskusteluasiakirja: Tie eteenpäin: tulevaisuusvisio kulttuurin vaikutuksesta EU:ssa vuoden 2020 jälkeen 7765/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä, OKM, puh neuvotteleva virkamies Kimmo Aulake, puh neuvotteleva virkamies Iina Berden, OKM, puh EUTORI-tunnus Liitteet

32 Viite 32(39)

33 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM NUOLI Heikkinen Satu(OKM) JULKINEN 33(39) Asia Urheilu; Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n yhteisten arvojen edistämisestä urheilun avulla Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto hyväksynee päätelmät Suomi voi hyväksyä päätelmät. Päätelmäluonnoksen EU:n yhteisten arvojen edistämisestä urheilun avulla lähtökohtana on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen toinen artikla, jossa määritellään unionin perustana olevat arvot: ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ml. vähemmistöjen oikeudet, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio. Lisäksi viitataan urheilun erityispiirteisiin, vapaaehtoisuuteen ja yhteiskunnalliseen ja kasvatukselliseen tehtävään unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 165 mukaisesti sekä voimassa olevaan urheilun työsuunnitelmaan, koulutusta koskevaan vastaavaan suositusluonnokseen, Erasmus + -ohjelmaan ja Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevaan aloitteeseen. Päätelmäluonnoksen tavoitteena on lujittaa yhteisten arvojen käsitteen ymmärrystä jäsenvaltioiden kesken, vahvistaa tunnetta Euroopan unioniin kuulumisesta sekä edistää tarvittaessa kyseisiä arvoja EU:n ulkopuolella. Urheilulla nähdään pystyttävän vastamaan EU:n sosioekonomisiin ja turvallisuushaasteisiin, kuten muuttoliikkeeseen, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja radikalisoitumiseen sekä työttömyyteen. Päätelmäluonnoksen nähdään vastaavan myös Valkoisen kirjan Euroopan tulevaisuudesta arvoperustaa sekä Komission urheilun valkoisen kirjan näkemystä urheilusta yhteiskuntaan integroivana välineenä. Kaiken kaikkiaan urheilu voi

34 34(39) koulutuksen, nuorisotyön ja kulttuurin tapaan edistää merkittävästi EU:n yhteisiä arvoja. Tätä tukee urheilun arvomaailma, toisen kunnioittaminen, reilu peli, ystävyys, yhteisvastuu, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Urheilun rooli arvojen edistämisessä on todettu myös muissa hallitusten välisissä ja urheiluliikkeen kansainvälisissä organisaatioissa. Jäsenvaltioiden tehtävänä olisi tukea aloitteita ja toimia, joilla voidaan parantaa urheilun asemaa keinona lisätä kaikenikäisten henkilöiden sosiaalisia, kansalais- ja monikulttuurisuustaitoja heidän sukupuolestaan ja taustastaan riippumatta. Arvojen edistämistyötä on hyvä tehdä myös suurten urheilutapahtumien yhteydessä yhdessä urheiluliikkeen kanssa. EU:n arvojen edistäminen on luonteva osa jäsenneltyä vuoropuhelua urheiluliikkeen kanssa sekä urheilun parissa tehtävää kansainvälistä yhteistyötä. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava ja tuettava urheilujärjestöjä hyvän hallinnon lujittamisessa, ml. eettiset ohjeet sekä tehtävä yhdessä valitus-ja koulutustyötä urheiluyleisön ja kannattajajoukkojen parissa. Urheilualan koulutuksessa arvoja tulee myös edistää. Komission tehtävänä olisi kehittää EU:n yhteisten arvojen edistämiseksi jo olemassa olevia aloitteita, kuten Euroopan urheiluviikkoa, ml. lähettiläiden verkosto ja #BeInclusive-palkinto, ja ottaa urheilu osaksi ulkosuhteita ja kolmansien maiden kanssa käytäviä keskusteluja, levittää tietoa onnistuneista hankkeista, hyödyntää arvotyössä Euroopan sosiaalirahaston, Erasmus+ohjelman ja EU:n tulevien ohjelmien mahdollisuuksia ja edistää urheilujärjestöjen roolia yhteisvastuuta, liikkuvuutta ja valmiuksien lisäämistä koskevissa aloitteissa, joita Euroopan komissio tukee. Urheiluliikettä kehotetaan edistämään EU:n yhteisiä arvoja erityiskampanjoilla ja koulutusohjelmilla suuria kansainvälisiä urheilutapahtumia isännöitäessä, osallistumaan aktiivisesti jäsenneltyä vuoropuhelua koskeviin aloitteisiin, harkitsemaan arvojen sisällyttämistä valmentajien koulutusohjelmiin ja menetelmiin ja kannustamaan katsojille ja kannattajille suunnattujen tiedotuskampanjoiden ja -aloitteiden toteuttamista väkivallan torjumiseksi. Ruohonjuuritason organisaatioiden mukaan ottaminen on olennaisen tärkeää. Urheiluliike voi käyttää epävirallisen ja arkioppimisen menetelmiä valistustyössä ja jatkaa EU-maiden ja kolmansien maiden ruohonjuuritason urheilujärjestöjen välisten suhteiden ja vaihdon kehittämistä ja arvojen jakamista. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165/ei lainsäädäntöasia Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu

35 35(39) EU-32 (nuoriso ja urheilu), laaja kokoonpano, kirjallinen menettely EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asialla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset Asialla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat 8032/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Satu Heikkinen/OKM, puh , satu.heikkinen@minedu.fi Liitteet Viite

36 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM NUOLI Heikkinen Satu(OKM) JULKINEN 36(39) Asia Urheilu; Huippu-urheilun kaupallistuminen ja eurooppalaisen urheilumallin kestävyys - Puheenjohtajan keskusteluasiakirja Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Urheiluministerit käyvät keskustelun puheenjohtajan asiakirjan pohjalta. Suomen kanta Suomi näkee keskustelun aiheen ajankohtaisena ja puheenjohtajan esittämät kysymykset olennaisina. Suomessa kansallisesti ei voida puhua varsinaisesta ongelmasta, mutta Euroopan tasolla resurssien keskittyminen entistä harvemmille seuroille haastaa eurooppalaisen urheilumallin. Urheiluliikkeellä on kuitenkin mekanismeja, joilla voidaan taata solidaarisuus ja seurojen toiminnan ja talouden kestävyys, kuten yhteiskuntavastuuohjelmat, seuralisenssi- ja kasvattajarahajärjestelmät. Jatkossa tulisi tutkia, voisiko eurooppalaista urheilumallia kehittää paremmin huomioimaan urheilusektorin muutokset ja samalla vahvistaa ruohonjuuritason toiminnan edellytyksiä. Puheenjohtajan keskusteluaihe voidaan hyvin sisällyttää jatkossa myös järjestöjen kanssa käytävään jäsenneltyyn vuoropuheluun. Pääasiallinen sisältö Puheenjohtaja summaa eurooppalaisen urheilumallin viisi ulottuvuutta: koulutuksellinen, kansanterveydellinen, yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja viihde /vapaa-aika. Urheilun pyramidirakenteessa seurat muodostavat perustan alueelliset ja valtakunnalliset organisaatiot yläpuolellaan. Pyramidin kärjessä ovat eurooppalaiset lajiliitot. Eurooppalainen urheilu perustuu siten ruohonjuuritason toimintaan paikallisella tasolla ja on yhteisön

37 yhteenkuuluvuuden tunteen luoja. Urheilutoimintaa hoidetaan suurelta osin harrastaja- ja vapaaehtoispohjalta. Taloudellisessa mielessä urheilu on nopeasti kasvava ala. Huippuurheiluviihde ja siihen liittyen mediaoikeuksien kauppa kasvattavat urheilumarkkinoiden arvoa. Huippu-urheilun tarjoamat kaupalliset mahdollisuudet ovat muokanneet myös huippuseurojen omistuksia ja ne houkuttelevat sijoittajia ympäri maailman. Yleisön kiinnostus kohdistuu enimmäkseen huippuihin, minkä seurauksena markkinat ja tulot keskittyvät harvemmille huippuseuroille. Ilmiö on näkyvin jalkapallossa. Puheenjohtaja näkee perinteisen eurooppalaisen urheilumallin ja urheilun kaupallistumisen välillä mahdollisia ristiriitoja ja haluaa urheiluministereiden ottavan kantaa kysymyksiin: 37(39) 1. Vaarantaako huippu-urheilun nopea kaupallistuminen ja globalisoituminen eurooppalaisen urheilumallin? Aiheuttaako tulojen keskittyminen harvoille huippuseuroille ja lajeille ongelmia pienille seuroille ja vähemmin suosituille lajeille? Miten tämä vaikuttaa seurojen ja paikallistason toimijoiden yhteistyöhön? 2. Voidaanko ongelmaan puuttua? Onko hallituksilla velvollisuus puuttua ajatellen vaikutuksia paikallis- ja aluetasoille? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165/ei lainsäädäntöasia Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), laaja kokoonpano, kirjallinen menettely, ; EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asialla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset

38 38(39) Asialla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat 8558/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Satu Heikkinen/OKM, puh , satu.heikkinen@minedu.fi EUTORI-tunnus Liitteet Viite

39 39(39) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto OKM ALR, EUE, TEM, UM, VM, VNK