Oulu ja ympäristö-aluetyöryhmä

Transkriptio

1 Alueellisten sote-toimintojen simulointi Oulu ja ympäristö-aluetyöryhmä Pj:t Arja Heikkinen ja Tuula Saukkonen

2 Oulu ja ympäristö aluetyöryhmän jäsenet: Puheenjohtajat: Arja Heikkinen, sosiaalijohtaja, Oulun kaupunki ja Tuula Saukkonen, ylilääkäri, Oulunkaari Kummit: Anna Haverinen, Leena Pimperi-Koivisto ja Anu Vuorinen ja Elina Välikangas, Merja Meriläinen Jäsenet: Oulu: Marja Salo, palvelupäällikkö, Erityisryhmien sosiaalipalvelut, Oulun kaupunki, Vahtola Maria, palvelupäällikkö, Hiirosenkodin ympärivuorokautiset palvelut, Oulun kaupunki, Kuorilehto Ritva, palvelupäällikkö, Kontinkankaan hyvinvointikeskus, Oulun kaupunki, Erkkilä Eila, vs. palvelupäällikkö, Lääkäripalvelut, Oulun kaupunki, Sydänmaa Päivi, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala, Oulun kaupunki, Muhos: Merja Honkanen, sosiaali- ja terveysjohtaja ja Esko Haapamäki, johtava lääkäri Kempele: Marja-Leena Meriläinen, sivistys- ja hyvinvointijohtaja Liminka: Elisa Tornberg, perusturvajohtaja Oulunkaari: Mirva Salmela, perhe- ja sosiaalijohtaja ja Matti Vähäkuopus vt terveyspalvelujohtaja Hailuoto: Pia Piispanen, perusturvajohtaja Tyrnävä: Tarja Kinnunen, palvelupäällikkö Lumijoki: Anna-Liisa Karppinen, hyvinvointipäällikkö PPSHP: Eija Eloranta, vastuualueen johtaja, (varalla Eila Alavahtola) Yritykset: Riikka Moilanen (Pihlajalinna Oy), (varalla Kati Lehtola, Nuorten ystävät) Kansalaisjärjestöt: Sanna Laine (Nuorten ystävät), (varalla Maarit Lampela, Oulun Seudun Muistiyhdistys) Henkilöstöjärjestöt: Koho plm Paula Vartiainen (SuPer), (varalla plm Eeva Honkanen, Tehy) JU vplm. Anne Ojala (JHL), (varalla plm Eija Alikoski, Jyty) JUKO plm Raija Niemelä, (varalla vplm Eeva-Leena Hoppania)

3 Alueellisten sote-toimintojen simulointi Alatyöryhmä: Kotoa kotiin

4 Alatyöryhmien työskentely ja kokoonpano Kotoa kotiin-alatyöryhmä: kummi Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulu, asiantuntijoita; Jaana Isopahkala,yhteyskeskuspem/Oulu, Kontinkangas hvk, Jaana Kokko teknologia-asiantuntija/oulu, Sirpa Saarela, kehittämiskoordinaattori/oulu Ritva Kuorilehto, palvelupäällikkö, Oulu/Kontinkankaan hvk, pj Maija Hanhela, palveluesimies, palveluesimies, Oulu/Tuiran hvk, kotihoito Eeva Honkanen, plm, Tehy, Oulunkaari Raija Inkala, kotihoidon johtaja, Kempele Tiina Laitinen, Sini Sivonen, sosiaalitt, Oulu/erityisryhmien palveluohjaus Tuula Niska, vanhustyön johtaja, Muhos Jussi Piuva, apulaisylilääkäri, Oulu/Tuiran hvk Hannele Pöykiö, vanhuspalvelujohtaja, Oulunkaari Anne-Mari Risteli, palveluesimies, Oulu/ikäihmisten palveluohjaus Tiina Vuononvirta, palveluesimies, Oulunkaari/kuntoutus Kokoukset , ,

5 Mistä alueella luovutaan? Esim. tietyt toimintamallit, tuotantotavat, prosessit, rakenteet ja asenteet, jotka eivät ole asiakaslähtöisiä, osallisuutta ja omatoimijuutta tukevia, vaikuttavia, kustannustehokkaita, integraation Kotoa kotiin: raskaista ja vaativista hajautetuista palveluista (esim. kuntoutuksen näkökulmasta osastotoiminnan keskittämisellä suurempiin kuntoutusyksiköihin tuo lisäresurssia kotona tapahtuvaan kuntoutukseen, samoin vaativampien apuvälineiden hankinnan keskittäminen mm. yksilöllinen pyörätuoli, sähköiset välineet) Pikemminkin tuottamaan hyvin liikkuvia palveluita, kuntoutusyksiköiden keskittymistä luovutaan, mennään asiakkaan kotiin. Asiakasta ei siirretä paikasta toiseen. asiakkaiden ohjautuminen monesta eri paikasta, monen eri henkilön kautta, ns yhden luukun periaate parempi, vs tiimimalli, kotiutustiimi, tehokuntoutus/arviointijakso epäselvistä kotiutuksista; jatkossa maakunnallinen/alueellinen yhteyskeskus, tietty puhelinnumero, johon ilmoitetaan kaikki alueen kotiutukset (uudet ja vanhat) -> yhteyskeskus ilmoittaa edelleen, yhteyskeskuksella mahdollistetaan asiakkaalle yhden kontaktin yhteydenotto-> kerrotaan että teille soitetaan, yhteyskeskus hoitaa asiaa edelleen varmistavia, kansallisten suositusten mukaisia, jne.

6 Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella Kotoa kotiin: Yhteneväinen asiakasohjaus Lisäresurssit alkuvaiheen kuntoutukseen tuovat säästöjä vähentävät myöhempää palvelutarvetta (vrt Eksote) Kuntoutustoiminnan kohdistaminen vaikuttavuus-periaatteella Miten palvelutarpeet ja resurssit kohtaavat alueella suhteessa PoPSTerin linjauksiin ja ehdotuksiin? Mitä toimenpiteitä ja uudistamista edellyttää, jotta palvelutarpeet ja resurssit saadaan kohtaamaan myös tulevat palvelutarpeet ennakoiden? Millälailla yhdenmukaistetaan kotiuttamisprosesseja - asiakasprosessi näkökulma. Myös henkilöstö Kehittämistarpeiden aukaisu asiakasprosessin sujuvuuden kannalta olennaiset asiat Mikä maakunnallisesti keskitettyä toimintaa ja mikä alueellista Tuotannon silmälasit Tiedon kulun kannalta myös kastoa Miten läheiset ja omaiset saadaan mukaan myös heidän tietoisuus, mitä tapahtuu

7 Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? Kotoa kotiin: Yhteisen teknologian käyttöönotto ja valmistelu hyvissä ajoin Yhteiset toimintaohjeet, palvelukriteerit Yli nykyisten kuntarajojen toimiva yhteistyö ja palvelut Yhteiset palvelulinja-kuvaukset keskeisimmistä ryhmistä, jotka liikkuvat yli organisaatiorajojen (vrt. Kytke-hankkeen työskentely v ) Kotikuntoutus Työntekijät itse kehittämään omaa työtään ja prosesseja

8 Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa digitalisaation ja teknologian hyötyjen markkinointi kuntalaisille (mitä hyödyn kun maksan verkkoyhteydet kotiini)-> monenlaisia sosiaali- ja terveyspalveluita (mm. omahoitopalvelut, hakuja kyselylomakkeet, chatit, nettiajanvaraus), etäpalvelut esim. kotihoidossa, päivätoiminnassa, teknologiset laitteet käyttöön

9 Alueellisten sote-toimintojen simulointi Alatyöryhmä: Alueellisesti toteutuva somaattinen esh

10 Alue- ja alatyöryhmien työskentely ja kokoonpano Oulu ja ympäristö työryhmän alatyöryhmä 5: Alueellisesti toteutuva somaattinen esh Pj: Eija Eloranta, PPSHP, varapj: Jouko Koskela; Kempele Jäsenet: Eila Erkkilä, OUKA, Esko Haapamäki, Muhos, Sirkku Kaltakari, OUKA, Raija Niemelä, PPSHP, Anne Ojala, PPSHP, Anneli Vesa-Kurtti, OKS, Ritva Väisänen, Oulunkaari Kummi: Merja Meriläinen: Kokoontumiset: 9.5., 16.5., 30.5., 6.6.

11 Mistä alueella luovutaan? Hyvien toimivien prosessien kehittyessä voidaan luopua vanhoista huonommin toimivista prosesseista Päällekkäisistä toiminnoista Osa potilasohjaus- ja vertaistukitoiminnasta 3 sektorille mahdollisuuksien mukaan Turha byrokratia Esim. tietyt toimintamallit, tuotantotavat, prosessit, rakenteet ja asenteet, jotka eivät ole asiakaslähtöisiä, osallisuutta ja omatoimijuutta tukevia, vaikuttavia, kustannustehokkaita, integraation varmistavia, kansallisten suositusten mukaisia, jne.

12 Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella Miten palvelutarpeet ja resurssit kohtaavat alueella suhteessa PoPSTerin linjauksiin ja ehdotuksiin? Mitä toimenpiteitä ja uudistamista edellyttää, jotta palvelutarpeet ja resurssit saadaan kohtaamaan myös tulevat palvelutarpeet ennakoiden? Sähköisen ja etätoiminnan aktiivinen kehittäminen Simulointialueiden erityispiirteet, mm. väestömäärä ja etäisyydet huomioitava Päällekkäisen toiminnan karsiminen Liikelaitoksen ja sote-keskusten työnjako, yhteistyö ja hoitoketjut sekä hoidon porrastus toimivaksi Yksityissektorin osallistaminen suunnitellusti Esh:n tuki pth:lle kehitettävä nopeaksi, toimivaksi, joustavaksi ja tehokkaaksi

13 Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? Sähköinen toiminta Konsultaatiotoiminnan kehittäminen, etäkonsultaatiot, chat, digihoitopolut Hoitajaverkostojen kehittäminen Koulutus, sähköinen verkkokoulutus pilotit, kokeilut

14 Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa Toiminnan kokonaisuuden hallinta ja ohjaus yhdellä taholla koko hoitoketjut huomioiden Kokonaisuuden hallinta ja kehittäminen siten, että toiminta on tehokasta, koordinoitua ja turvaa tasapuoliset ja oikea-aikaiset palvelut sekä joustavan yhteistyön ja tiedonkulun Sote-keskusten ja liikelaitoksen työnjako ja hoitopolut/porrastus oltava selkeät, yhteistyö toimivaa ja joustavaa Sote-keskuksilla säilytettävä mahdollisuus suoraan peruserikoissairaanhoidon palvelujen tuottamiseen/hankkimiseen tarkoilla kriteereillä Sote-keskusten tehokkaan toiminnan turvaamiseksi on oltava riittävä yleislääkärien ja vastuuhoitajien määrä, vastuuhoitajatoiminta koordinoidusti ja verkoston perustaminen Yksityinen sektori tuottaa merkittävän osan alueen peruserikoissairaanhoidosta, jota sairaanhoitopiirin resurssit eivät riitä korvaamaan, joten yksityissektori on osallistettava toimintaan yhteistyössä ja koordinoidusti Myös yliopisto-sairaalan toiminta, laajan päivystyksen toteutus ja ERVA-alueen vastuu tulee huomioida

15 Alueellisten sote-toimintojen simulointi Alatyöryhmä: Vakavien vaikeuksien tuki/ Sosiaalihuollon erityispalvelut

16 pj: Marja Salo, palvelupäällikkö Anita Jääskö, vt sosiaalijohtaja, Kempele Miia Ahlroth, asiantuntija, sosiaalipalvelut/palveluohjaus, Oulu Kirsi Kipinä, palveluesimies, Pudasjärven terveysasema Leena Mämmi-Laukka, perhepalveluiden palveluesimies, Oulunkaari Merja Koskela, johtava sosiaalityöntekijä, Muhos Katja Rounioja, palveluesimies, Tuiran HVK, Oulu Sairaanhoitopiirin sosiaalityön edustus kutsuttuna tietyssä kokouksessa, integraatio) Anu Holappa, maahanmuuttajapalvelut, Oulu (Tietyssä kokouksessa mukana kutsuttuna)

17 Vakavien vaikeuksien tuki/ Sosiaalihuollon erityispalvelut Pohdintaa mitä alatyöryhmä käsittelee? erityisen tuen tarpeessa olevat (SHL)/ erityislakien piirissä olevat pl. mielenterveys- ja päihde, lastensuojelu,perheoikeudelliset palvelut (muissa alatyöryhmissä) vammaispalvelu, kehitysvammapalvelut, kotoutumisen edistäminen (pakolaistaustaiset), sosiaalipäivystys, lähi- ja perhesuhdeväkivalta perus aikuis- ja perhesosiaalityö; mietitään tässä alatyöryhmässä muiden kuin pakolaisena maahantulleiden kotoutuminen, työllisyyteeen liittyvät asiat osin tämän työryhmän asioita Kytky Lapeen, OT ja muut

18 Erityispiirteet ja -kysymykset alueella onko laitoksissa paljon sellaisia jotka voisi siirtää kotiin palveluiden turvin? Kehitysvammaisten pitkäaikainen laitoshoito on purettu Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut- käsitellään mielenterveys- ja päihdetyöryhmässä? Oulussa paljon palveluasumisen piirissä (Asumisarvio hyvä malli vrt. Koskivirta) Oulunkaaressa tuettu asuminen oman ohjaajapalvelun turvin Päivä- ja työtoiminnan haasteet huomioiden pitkät välimatkat Kehitysvammaisten lasten omaishoidon vapaiden aikainen ja loma-ajan hoito. Erityinen vaikeus haastavista käyttäytyvien tilapäishoito ja koulu Perhehoidon kokonaisuuden kehittäminen: voisiko olla keskitetysti organisoitua ja koordinoitua? (Oulunkaarella on hyvin keva perhehoitajia; paljon sukulaisia ja tuttavia) (Laperyhmälle: lastensuojelun perhehoidon ja tukiperhetoiminnan keskittäminen) Neuropsykiatristen asiakkaiden (ADHD ja Aspergren) ja heikkolahjaisten määrän lisääntyminen; ovat palveluiden väliinputoajia

19 Alueen nykytila: palveluiden toteuttamisen ja tuotannon näkökulma Sosiaalipäivystys Oulu 24/ 7 aktiivimalli, muualla varallaoloa tulevassa maakunnassa yhteinen koordinaatio ; aktiivi+varallaolo Oulunkaari henkilökohtainen apu palvelusetelit, työnantajamalli. Oulunkaarella ei paljon henkilökohtaista apua työnantajamallilla, koska kaikki eivät voi toimia työnantajana Oulunkaari: laitosostoja, kehitysvammaisten ja vammaisten asumispalvelut omia yksiköitä, jonkin verran ostopalveluita Kempele: vammaispuolella hlökohtainen apu työnantajamallilla paljon/ palvelusetelikokeilu Oulussa paljon ostona ja palvelusetelillä järjestettyä. Henkilökohtaisen avun koordinaatiokeskus lisännyt ja selkeyttänyt työnantajamallin käyttöä, helpottaa sijaisten saamista, ohjausta ja neuvontaa. Maakunnallinen malli? Oulussa kehitysvammaisten, mielenterveys- ja päihdeasuminen kilpailutettu 2017 Aikuissosiaalityössä sosiaalityöntekijöitä ja ohjaajia joka kunnassa ; sosiaali-ja terveyspalveluiden integroituminen ei edennyt vielä riittävällä tavalla. Hyvinvointikeskusten asiakaskoordinaattorit ja moniammatilliset tiimit hyviä käytäntöjä. Yhteys erikoissairaanhoitoon ja sairaalaan sosiaalityöhön?

20 Alueellisten sote-toimintojen simulointi Suun terveydenhuollon alatyöryhmä

21 Alue- ja alatyöryhmien työskentely ja kokoonpano Oulu ja ympäristö/suun terveydenhuollon alatyöryhmä Ryhmän jäsenet: Lea Jääskeläinen, vastaava hammaslääkäri, Muhos Ismo Kaivorinne, vastaava hammaslääkäri, Oulunkaari Kaarina Raunio, vastaava hammaslääkäri, Kempele Kai Sundquist, vastuualuejohtaja, OYS, hamsu Sanna Nykänen, suuhygienisti, Oulunkaari Tuula Kautio, hammashoitaja, Oulun kaupunki Sakari Kärkkäinen pj, palvelupäällikkö, Oulun kaupunki Tarvittaessa puheenjohtaja kutsuu asiantuntijoita.

22 Alueen nykytila: palveluiden toteuttamisen ja tuotannon näkökulma Oulu ja ympäristö/suun terveydenhuolto - erot hoitoonpääsyajoissa ovat suuria. On mahdollista tasoittaa hoitoonpääsy ja saada hoitoonpääsyaika kohtuullisen lyhyeksi nykyisillä resursseilla suunnittelemalla palvelut koko maakunnan näkökulmasta, ei alueittain. Edellyttää maakunnan kaikkien olemassa olevien resurssien hyödyntämistä. - työntekijöitä on saatavissa hyvin (Oulu koulutuspaikkakunta) Ohjeistus toimeksiantoon tarkentuu tämän teeman osalta. PoPSTerissa tehdyn analyysin syventäminen ja kohdentaminen kullekin alueelle. Huomioidaan monituottajuus ja tuottamistavat alueella (oma tuotanto, ostopalvelut ja palvelusetelit). - yksityiskohtaisempaa pohjatietoa tarvitaan lisää koko maakunnan alueelta toiminnan analysointiin ja jatkosuunnitteluun

23 Valinnanvapauden huomioiminen alueella Arvio monituottajuuden edellytyksistä alueella Oulu ja ympäristö/suun terveydenhuolto pienten kuntien palvelut turvattava hoitopalveluja tarjolla myös virka-ajan jälkeen aukioloaikoja monipuolistettava päivystysjärjestelyissä huomioitava etäisyydet syntyykö kilpailu potilaista ainoastaan suuremmilla paikkakunnilla tietojärjestelmät!

24 Nykytilassa toimivaa ja mitä halutaan vahvistaa alueella Miten ja miksi nämä auttavat pääsemään toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin? Oulu ja ympäristö/suun terveydenhuolto Oulun kaupungin suun terveydenhuollon erikoishoidon yksikön ja Oulun yliopistollisen sairaalan hammas- ja suusairauksien poliklinikan välisen yhteistyömallin laajentaminen koko maakunnan alueelle. Oulun ja Oulun lähikuntien yhteistyön anestesiassa tehtävissä suun hoidoissa laajentaminen koko maakunnan alueelle. pelkopotilaiden hoidon järjestäminen. Onko Oulun malli laajennettavissa? maahanmuuttajien huomioiminen järjestelyissä vanhusteen suun terveydenhoidon järjestäminen tasapuolisesti koko maakunnan alueella

25 Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet alueella Oulu ja ympäristö/suun terveydenhuolto hoitoon pääsy ei ole tasapuolista hoitopalvelujen tarjonta ei ole tasapuolista erikoishammaslääkäripalvelujen saanti ei ole tasapuolista palvelukulttuurissa on opettelemista palautejärjesjestelmien kehittäminen palveluverkko: minkä kokoiset yksiköt ovat tehokkaita. Maakunnan alueella on syytä olla muutama suuri suun terveydenhuollon yksikkö, jossa voidaan ottaa käyttöön pitkälle meneviä monihuonejärjestelyihin perustuvia vastaanottomalle, ja niiden tueksi toiminnanohjausjärjestelmät. Pienemmissä yksiköissä joudutaan tekemään toiminnassa etäisyyksistä johtuvia kompromisseja tuotannon tehokkuutta ajatellen. julkisten liikenneyhteyksien tarkastelu. Tarvittaessa kuljetuspalvelut käyttöön. Tilannekuva alueista tuotetaan muussa valmistelussa

26 Mistä alueella luovutaan? Oulu ja ympäristö/suun terveydenhuolto piintyneistä vanhoista toimintatavoista luopuminen. On uusia tutkittuja lähestymistapoja vastaanottotyöhön ja terveyden edistämiseen, jotka on osoitettu toimiviksi, tehokkaiksi ja vaikuttaviksi. suurin ongelma on uuden oppiminen ja vanhasta luopuminen. Esim. tietyt toimintamallit, tuotantotavat, prosessit, rakenteet ja asenteet, jotka eivät ole asiakaslähtöisiä, osallisuutta ja omatoimijuutta tukevia, vaikuttavia, kustannustehokkaita, integraation varmistavia, kansallisten suositusten mukaisia, jne. ei ole syytä puhua enää työnjaosta, vaan tiimissä työskentelystä, jossa ammattien väliset rajat hämärtyvät.

27 Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella Oulu ja ympäristö/suun terveydenhuolto suun terveydenhuollossa on mahdollista saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan Pohjois-Pohjanmaalla nykyisillä resursseilla paremmalla organisoinnilla ja uusia toimintatapoja käyttöön ottamalla. Asenteet on suurin este. Miten palvelutarpeet ja resurssit kohtaavat alueella suhteessa PoPSTerin linjauksiin ja ehdotuksiin? Mitä toimenpiteitä ja uudistamista edellyttää, jotta palvelutarpeet ja resurssit saadaan kohtaamaan myös tulevat palvelutarpeet ennakoiden?

28 Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? Oulu ja ympäristö/suun terveydenhuolto ks. edelliset diat

29 Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa Oulu ja ympäristö/suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoa, sen toimintaa ja toiminnan järjestämistä on syytä katsoa koko maakunnan näkökulmasta, ei maakunnan neljän alueen näkökulmasta. Palvelut saadaan näin potilasnäkökulmasta katsottuna tasapuolisemmaksi. Suun terveydenhuollon edustus maakunnan järjestäjäorganisaatiossa ja maakunnan suunnittelussa on turvattava. Valmistelutyön tiedottaminen. Miten vältetään tulevassa maakunnassa liian raskas organisaatio ja liian raskas byrokratia. Palveluverkko kaski tai kolmen isompaa yksikköä, mikä liikkuva palvelu ja pienet yksiköt. Yksityiset palveluntuottajat keskusteluyhteydet yksityisiin, suun terveyden osalta järjestelmä keikahtaa toiseen asentoon (Riikka M). Julkisen ja yksityisen roolit muuttuvat. Suun terveydenhuoltoa on käytetty yksityisesti paljon. Tarjonta voi myös muuttua. Yrittää ennakoida ja ennustaa. Palveluverkkokysymys uuden Oulun näkökulmasta, suun terveydenhuolto oli eniten keskustelua herättävä kysymys. Mitä tulee olemaan maakunnallisessa keskustelussa Kuusamo-Oulu.

30 Alueellisten sote-toimintojen simulointi Lapsiperheiden palvelut

31 Alatyöryhmien työskentely ja kokoonpano Susanna Lähde, palvelupäällikkö Kaakkurin HVK, Oulu Pauliina Sarajärvi, johtava lääkäri, Liminka Virpi Leinonen, johtava hoitaja, Kempele Carita Haapala, palveluesimies, lastensuojelu, Oulu Marja-Liisa Jokelainen, terveydenhoitaja, Oulunkaari Lape Jaana Jokinen (Ot-palvelut/lastensuojelu) Lape aluekoordinaattorit Anne Leppälä-Hast, Eija Viitala ja Anna Onnela vplm Eeva-Leena Hoppania, Oulu pj Mirva Salmela, perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja, Oulunkaaren kuntayhtymä

32 Erityispiirteet ja -kysymykset alueella Tilastojen valossa olevat erityispiirteet ja kysymykset tarkentuu (kattavat tietopaketit) Kunnat ovat erilaisia ja palvelutarpeet vaihtelevat. Alueella on suuria kuntakohtaisia eroavuuksia/vaihtelevuutta palvelujen sisällöissä, saatavuudessa, organisoinnissa ja toimintatavoissa, palvelujen myöntämiskriteereissä henkilöstöresurssoinnissa ja palvelujen käytössä. Palveluiden tarjonnan ja saatavuuden alueelliset erot aiheuttavat epätasa-arvoa. Alueelta löytyy kunnittain paljon vahvuuksia, hyviä palveluja ja toimintatapoja, mutta myös kehitettävää. LAPEssa kartoitettu ja koostettu kunnissa olemassa olevia hyviä käytänteitä (olemassa erillinen kooste) Miten saadaan pienempien alueiden hyville palveluille ja toimintakäytänteille jatkumoa? Pienissä kunnissa toimintakulttuuri ollaan tuttuja, hommat hoituu jouhevasti / Kaupungissa palveluja saman katon alla Hyvinvointikeskuksissa Pienemmissä kunnissa tietyissä tehtävissä saattaa vain yksi työntekijä vastata palvelusta, jolloin haavoittuvuus on palvelun toteuttamisessa on suurta esim. työntekijän poissa ollessa. Laadun/osaamisen turvaaminen? Esim. syntyvyyden alhainen määrä tietyissä kunnissa (suositukset määristä) Lasten ja nuorten psykiatrian palvelut/ lastensuojelu/ muut palvelut riittämättömyys, palvelujen ketjut? Alueen toimijoiden omat havainnot edelliseen teemaan liittyen

33 Palvelutarpeet ja niiden ennakoitu muutos alueella PoPSTerissa tehdyn analyysin syventäminen ja kohdentaminen kullekin alueelle Ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palvelujen merkitys korostuu/ perhekeskukset Sähköiset palvelut/ teknologian hyödyntäminen Perheiden verkostojen vähentyessä, perheiden tarpeet ja toiveet muuttuneet saada esim. lastenhoitoapua muutoinkin kuin esim. alentuneeseen toimintakykyyn (lapsiperheiden kotipalvelun kriteerit) Liian alhaiset asiakasmäärät -> Palvelujen tasalaatuisuuden vahvistaminen -> palveluja keskitetysti laajemmille alueille/ jalkautuminen niin, että palvelut toimivat lähipalveluna Erityispalvelujen riittävyys/ saatavuus Tilastot? Koulupsykologi ja kuraattoripalvelut/ tiedonkulku erityislasten palveluketjut (kts. Tutkimukset) Monialainen yhteistyö

34 Alueen nykytila: palveluiden toteuttamisen ja tuotannon näkökulma Kilpailutus lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon palveluissa meneillään Palveluseteli käytössä lapsiperheiden kotipalvelussa (Oulu) Muita palveluja, kuten perhetyö, perhekuntoutus, tapaamisten valvonta/ vaihdot, tukiperheet, toiminta- ja puheterapia, koulupsykologin tutkimukset käytetään joko osin/ tai kokonaan ostopalveluja (saatavuudessa eroja, kaikkia palveluja ei saada kuntiin, -> palvelut muualla kuin kotikunnassa) Sijaishuollossa laitoshoito toteutetaan ostopalveluna (Oulussa yksi oma yksikkö), Perhehoitoa osin suorilla toimeksiantosopimuksilla, osin järjestöjen kautta (Sos-lapsikylä, Nuorten Ystävät jne) Palveluja tuotetaan runsaasti omana tuotantona/ vaihtelee paikkakunnittain Neuvolapalveluissa ei käytetä juurikaan ostopalveluja Tukiperheistä- ja henkilöistä tällä hetkellä pulaa PoPSTerissa tehdyn analyysin syventäminen ja kohdentaminen kullekin alueelle. Huomioidaan monituottajuus ja tuottamistavat alueella (oma tuotanto, ostopalvelut ja palvelusetelit).

35 Nykytilassa toimivaa ja mitä halutaan vahvistaa alueella Miten ja miksi nämä auttavat pääsemään toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin? Verkostomaisen yhteistyön puute aiheuttaa asiakastyössä toisaalta päällekkäisyyksiä, toisaalta katvealueita. Tällöin nuoren varsinaisen ongelman sijaan päädytään usein hoitamaan lähinnä oireita. Yksittäinen ammattilainen jää havaintoineen yksin, eikä hän pysty tarjoamaan nuorelle kokonaisvaltaista tukea. Yhteistyöhön ryhtymisen kynnystä nostaa se, että osalle ammattilaisista työskentelytapa on vieras ja monialaisen yhteistyön taidot voivat olla puutteellisia. 6 Siilot ja rajaaidat tulisi ylittää sekä kuntien sisällä että niiden välillä. Kun palveluiden piirissä oleva perhe tai nuori muuttaa toiselle paikkakunnalle, tiedot eivät siirry yhtä jouhevasti kuin muuttoilmoitus

36 Alueellisten sote-toimintojen simulointi Toimeksianto alatyöryhmä/ Mielenterveys- ja päihdetyö Päivitetty ryhmässä työstetty 14.5., 25.5.

37 1. Alue- ja alatyöryhmien työskentely ja kokoonpano Pia Piispanen, pj, perusturvajohtaja Hailuoto, Jyrki Seppä, Maakunta, Marjo Kiviniemi, palvelupäällikkö Oulu, Psykiatrian klinikan edustaja, Outi Saarento, psykiatrian klinikka, Sanna Tölli, sosiaalityöntekijä Muhos, Eija Laaksonen, palveluesimies/mt Oulunkaari, Katja Karppinen, pem/päihdepalvelu, Oulu, Sanna Laine, Nuorten ystävät/kempele, Mari Pykäläinen, sairaanhoitaja/tyrnävä, Jaana Hinkkala, psy.el/päihde Oulu, Nina Kinnunen, palvelupäällikkö, Haukiputaan HVK. Työryhmätyöskentelyä on kommentoinut vastaava psykologi Kristiina Muhonen/Kempele (PPT:ssä kursiivilla). Kokoontumiset ja skypellä, paikalla 9/11 ja 8/11 jäsentä. Seuraava kokoontuminen

38 19. Mistä alueella luovutaan? Monen psykiatrisen erikoissairaanhoidon päivystyspisteen ylläpito Oulussa on avuntarvitsijoiden kannalta hämmentävää sekä kustannustehotonta Erikoissairaanhoitopainotteisuudesta kustannusten siirto kohti avopalveluita, kotiin saatavia palveluita Erilliset pienet mielenterveys- ja päihdeyksiköt tulisi yhdistää isommiksi yksiköiksi tai ainakin niiden väistä yhteistyötä tulee lisätä Toimintaprosessit tulee työstää sellaisiksi, että ne mahdollistavat sen, että kliinistä työtä tekevät voivat käyttää suurimman osan työajastaan suoraan potilastyöhön Asumispalveluita tulisi korvata tuettua asumista tukevilla palveluilla (kotiin vietävät) kuntouttamisen edistämiseksi; asumisarviointi yhteistyössä, kuntotumisen portaat Maakunnan yhtenäisillä käypähoito-ohjelmilla voidaan yhdenmukaistaa toimintamalleja ja luopua organisaatiolähtöisistä toimintatavoista Päällekkäisistä arvioinneista/toimista Esim. tietyt toimintamallit, tuotantotavat, prosessit, rakente ja asenteet, jotka eivät ole asiakaslähtöisiä, osallisuutta ja omatoimijuutta tukevia, vaikuttavi kustannustehokkai integraation varmistavia, kansallisten suositusten mukais jne.

39 20. Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella Mielenterveyden häiriöiden yleisyyden vuoksi pelkästään erityistason resursseilla ei voida vastata väestön palvelutarpeeseen. 1/5 aikuisista kärsii jostakin MT-häiriöstä ja vain 1/5 MThäiriöistä kärsivistä on riittävässä hoidossa ja yli puolet on vailla mitään hoitoa. Sekä Kaivosoja Laukkasen että Nordling Hätösen raporteissa todetaan, että palvelutarpeiden ja resurssien välillä on ristiriitaa ja psykiatrisen avun saannissa on ongelmia. Osittain tämä on yhteydessä puutteellisen avun saantiin perustason palveluissa. Toisena tekijänä on erityistason palveluiden tukkiutuminen. Perustasolla tulisikin olla nykyistä paremmat valmiudet tunnistaa päihde- ja mielenterveysongelmia niiden varhaisessa vaiheessa, hoitaa lievimpien ongelmien erityistason konsultaatiotuella ja huolehtia tasapainossa olevien erityistasolla jo hoidettujen potilaiden tuki ja seuranta. Uusien potilaiden pääsyä palveluihin voi helpottaa Sote-keskusten MT- ja päihdepalvelujen selkeä rajaus, käyntimäärärajattu sihti-tyyppinen toiminta sekä toimintatavat, joissa potilas ohjataan suoraan palveluun, jossa hänen ongelmansa voidaan hoitaa (esim. ensipsykoosipotilaat erityistasolle). Sote-keskuksissa palvelun tarpeen ja arjessa pärjäämisen arviointi? Miten palvelutarpeet ja resurssit kohtaavat alueella suhteessa PoPSTerin linjauksiin ja ehdotuksiin? Mitä toimenpiteitä ja uudistamista edellyttää, jotta palvelutarpeet ja resurssit saadaan kohtaamaan myös tulevat palvelutarpeet ennakoiden?

40 21. Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? Lisäämällä alueen kuntien mielenterveys- ja päihdeyksiköiden yhteistyötä, esim. resurssien ja eri psykoterapiaosaamisten yhteiskäyttö, yhteiset liikkuvat työryhmät. Yhdistämällä kaupungin psykiatrinen erikoissairaanhoito PPSHP:iin Yhdistämällä MT- ja päihdepalveluita mahdollisesti jo ennen v Digihoitopolkujen rakentaminen OYS:n toimesta Ottamalla Mielenterveystalon palvelut aktiivikäyttöön mahdollisimman monessa paikassa Mahdollistamalla nykyistä laajempi kouluttautuminen psykoterapeuteiksi Alueellisten käypä hoito ohjelmien laadinta keskeisimmissä häiriöryhmissä valtakunnallisten Käypähoito suositusten pohjalta OYS:n johdolla sekä eri toimijoiden ja ammattiryhmien työnjaosta sopiminen Koulutuspaketin laadinta perustason toimijoille mm. TK lääkäreille ja terveydenhoitajille. Psykiatrian tulosalue ja ERVA-professori huolehtivat koulutuksesta, kunnat osallistumisesta

41 22. Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa Vain integroitua MT- ja päihdepalvelukokonaisuutta on mahdollista hallita ja kehittää väestön tarpeiden mukaan. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon roolin tulee olla integroidussa mallissa nykyistä laajempi ja sen tulee tarjota perustasolle: Laaja valikko hoitoja omana työnä tai ostopalveluna Tukihenkilöstöä, lähinnä jalkautettuja hoitajia ja erityisosaajien, kuten erikoislääkäreiden, konsultatiivista tukea Palveluiden koordinointia ja niiden laadun ja vaikuttavuuden arviointia Maakunnallisia toimintaohjeita, niiden päivittämistä ja seurantaa Mielenterveyden häiriöiden yleisyyden vuoksi pelkästään erityistason resursseilla ei voida vastata väestön palvelutarpeeseen = > Perustasolla tulee olla nykyistä paremmat valmiudet tunnistaa MTongelmia niiden varhaisessa vaiheessa, hoitaa lievimpien ongelmien erityistason konsultaatiotuella ja huolehtia tasapainossa olevien erityistasolla jo hoidettujen potilaiden tuki ja seuranta. Tärkeää varmistaa perustason työntekijöiden riittävä määrä ja jalkautuvien tt määrä.

42 JATKOTYÖSKENTELY Diat paluupostissa ja ideat sähköpostilla Pia 4.6. versio aluetyöryhmään, näkökulmaksi dioihin on lisätty vast. psykologi Kristiina Muhoselta saatuja kommentteja. Jokaiselle tämän työryhmän jäsenelle toivomus: KONTAKTI JYRKIIN (Oulun alueen kokonaisuus) tai puhelimella: TAPAAMINEN klo 12-16, Oulun kaupunginsairaalan aulan neuvotteluhuone Alueen psykologien näkemys saadaan työryhmän käyttöön 5.6. Kysymykset: ikäihmiset, alaikäiset ja asuminen.

43 Alatyöryhmien esityksistä huomioitavia asioita: Kotoa kotiin: Huomio myös erityisryhmien palveluihin yhteneväinen tavoite, rakennemuutos palveluissa Yhteyskeskuksen roolia maakunnallisena kannattaisi hahmotella Oleellisten asiakasprosessien tunnistaminen (esim. kotiutus) Palveluketjun sujuvuus kotiutusten yhteydessä Suun terveydenhuolto: Kaikkien suun terveydenhuollon ryhmien puheenjohtajien kannattaisi pitää ainakin yksi yhteinen (Skype)kokous Palvelutarpeen kasvun aiheuttamat vaatimukset liikkuvat palvelut, mitä muuta Asiakasohjaus esim. sosiaali- ja/tai terveyspalvelut -yhteistyö Vakavien vaikeuksien tuki (erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat): Perustason kanssa tehtävä yhteistyö, mm. terveydenhuolto. Asiakassegmentit: vammaiset, kehitysvammaiset, pakolaistaustaiset maahanmuuttajat, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, alle 65-vuotiaat somaattisesti sairaat vaiko palvelut toimintakyvyn mukaan?

44 Alueellisesti toteutuva somaattinen esh: Ohjaus- ja neuvontapalvelut (SHL-palvelut, KELA), miten toteutetaan? Perustason ja esh:n vastuu kumpi vasta asiakasprosessista Perustasolla toteutuva erikoislääkäripalvelu, myös se, mitä pitäisi olla sote-keskuksissa Mielenterveys- ja päihdepalvelut Kuvaus perustason mielenterveys- ja päihdepalveluista, samoin erityistason päihdepalveluista huomioiden tuleva lakimuutos (mielenterveyslaki, terveydenhuollon laki ja sosiaalihuoltolaki), myös se, mitä pitäisi olla sote-keskuksissa. Palveluiden jatkuvuus, miten toteutetaan? Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut, nyt erilaisia palveluita eri kunnissa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, yhdyspinta vakavien vaikeuksien tuen työskentelyyn. Lapsiperheiden palvelut Perustason ja erityistason palvelut, palvelutarpeen arviointi Integraatio (sosiaalihuoltolain, lastenhuoltolain, terveydenhuoltolain ja esh-lain palvelut) Monituottajuus

45 Lisäksi kaikista esityksistä nostot: Miten integraatio toteutetaan? Mistä alueella luovutaan? Nykytilassa toimivaa ja mitä on tarve vahvistaa ja mistä on syytä luopua alueella: toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin pääseminen? (ns. suositukset toimivista asioista) Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus alueella, palveluverkko (lähipalvelut, keskitetyt palvelut perustaso, erityistaso, vaativa erityisatso) Palveluiden toteuttamisen ja tuotannon näkökulma, Huomioidaan monituottajuus ja tuottamistavat alueella (oma tuotanto, ostopalvelut ja palvelusetelit, järjestöt ja muut toimijat). Hoito- ja palveluketjujen sujuvuus ja vaikuttavuus (ml ohjaus- ja neuvontapalvelut, asiakasosallisuus, asiakasprosessin vastuutyöntekijä, palvelu-, asiakas- ja hoitosuunnitelmat)

46 Tähtidiojen kysymykset: Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella Miten palvelutarpeet ja resurssit kohtaavat alueella suhteessa PoPSTerin linjauksiin ja ehdotuksiin? Mitä toimenpiteitä ja uudistamista edellyttää, jotta palvelutarpeet ja resurssit saadaan kohtaamaan myös tulevat palvelutarpeet ennakoiden? Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa