Finanssitoimiala mediamyllerryksessä Finanssitoimialan menestystekijät 2020

Transkriptio

1 Finanssitoimiala mediamyllerryksessä Finanssitoimialan menestystekijät 2020 Kyselyn tulokset 2012

2 Finanssitoimiala mediamyllerryksessä! Deloitten v selvitys finanssitoimialan tulevaisuudesta nosti esiin useita toimialalla toimiville tuttuja teemoja, kuten regulaatio, luottamus, globalisaatio ja innovaatiot. Näihin teemoihin on totuteltu jo neljä vuotta kriisin alettua vuonna Kukin on varautunut sen minkä voinut. Menestystekijöitä on mietitty ja yli toimialojen loiskuvaan kilpailuun pyritään varautumaan verkostoitumalla ja miettimällä uusia konsepteja asiakasrajapintaan, tuotteisiin ja palveluihin luvun nettipankkimenestyksen krapulastakin on alettu hiljalleen toipua. Finanssitoimiala ei kuitenkaan ole yhä jatkuvassa finanssikriisissä onnistunut viestimään rooliaan tai ratkaisuja, joilla tilanteesta päästäisiin taas kuivalle maalle. Ikään kuin toimiala olisi jäänyt yllättäen ja valmistautumatta kiinni julkiseen mediamyllerrykseen. Jatkuvaa vaalikampanjaa käyvät poliitikot tarttuvat mielellään yksinkertaisilta vaikuttaviin ratkaisumalleihin, ehkäpä unohtaen täysin oman roolinsa kriisin taustalla. Finanssitoimialan ongelma näyttää olevan se, miten viestiä oikea kuva tilanteesta julkisuuteen tavalla jonka myös lehtimies ja poliitikko ymmärtävät oikein. Toimialan olisikin palattava viestinnässä juurilleen: Finanssitoimialan rooli kansantaloudessa on kerrattava selkeästi, kerrottava miten pankki- ja vakuutustuotteet toimivat sekä miten niitä hyödynnetään järkevästi. Lopuksi: Yhdeksi menestystekijäksi taitaakin nousta, kuinka finanssitoimiala pystyy oppimaan virheistään ja viestimään roolistaan yhteiskunnassa. Mm. Deloitten Re-Imagining Business -konsepti toimii tämän viestin läpisaamisessa.

3 Sisällysluettelo Esipuhe 4 Merkittävimmät epävarmuustekijät: Globalisaatio, regulaatio ja luottamus rahoitusjärjestelmään 5 Regulaatio 6 Luottamus rahoitusjärjestelmään 7 Globalisaatio 8 Innovaatiot 9 Globaalin talouden painopiste 10 Ilmastonmuutos 11 Tietoverkot 12 Palvelumalli 13 Finanssisektorin toimijoiden tulevaisuuden menestystekijät 14 Kokonaisvaltaisempia palveluita yli toimialarajojen 18 Poliitikkojen ja median rooli puhuttaa finanssialan asiantuntijoita 20 Loppusanat 21 Yhteyshenkilöt 21 Liite. Strategy Paradox -menetelmän kuvaus 22

4 Esipuhe Finanssitoimiala on globaali, mutta millainen on finanssitoimiala Suomessa vuonna 2020? Mitkä ovat keskeiset menestystekijät? Mikä viimeaikaisessa kehityksessä on yllättänyt? Deloitte ja Tekes tekivät yhteistyössä suomalaisen finanssialan toimialaselvityksen vuonna Keväällä 2012 Deloitte toteutti jatkokyselyn, jonka avulla haluttiin saada selville alan vaikuttajien uusimmat ajatukset ja näkemykset suomalaisen finanssialan tulevaisuuden tilasta, kun jatkuvaan kriisiuutisointiin on viime vuosina totuttu. Kyselyn vastausten perusteella päivitettiin vuonna 2009 muodostettuja finanssitoimialaan keskeisesti vaikuttavia epävarmuustekijöitä ja tulevaisuuden skenaarioita joista monet ovat toteutuneet. Lisäksi vastauksista koostettiin yhteenveto siitä, miltä vastaajat visioivat finanssitoimialan näyttävän vuonna 2020 ja mitkä ovat suurimmat toimialaan vaikuttavat muutosajurit. Kyselyllä kartoitettiin myös toimialan ammattilaisten näkemyksiä menestystekijöistä, joiden avulla finanssisektorin toimija menestyy erilaisissa tulevaisuusskenaarioissa. Kysely toteutettiin verkkokyselynä kahdessa osassa keväällä Ensin se toimitettiin joukolle finanssitoimialan sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten avainhenkilöitä, joilta saatiin näkemyksiä suomalaisesta finanssitoimialasta vuonna Näiden vastausten pohjalta laadittiin skenaario siitä, miltä toimiala näyttää vuonna Lisäksi laadittiin kolme muuta skenaariota, jotka kuvasivat tarkoituksella hyvin karrikoidusti erilaisia ääritilanteita. Skenaarioiden avulla haluttiin selvittää, millä keinoin Suomessa toimivat pankki- ja vakuutusalan yritykset voivat menestyä näissä skenaarioiden kuvaamissa ympäristöissä sekä löytyykö menestystekijöitä, jotka toimivat useassa eri skenaariossa. Käytetty menetelmä perustuu Michael Raynorin (Deloitte Consulting) helmikuussa 2007 julkaistuun kirjaan Strategy Paradox. (Menetelmän kuvaus tutkimuksen liitteenä.) Kyselyn jälkimmäiseen osaan vastasi laajempi joukko finanssitoimialan ammattilaisia. Vastaajat kuvasivat menestystekijöitä sekä menestymisen ehtona vaadittavia kyvykkyyksiä. Vastausten pohjalta pyrittiin kartoittamaan alan ammattilaisten näkemyksiä Suomessa toimivien finanssiorganisaatioiden kyvykkyyksistä luoda ja implementoida uusia palveluita sekä hallita omaa toimintaympäristöään. Syksyllä selvityksen teemoja varmennettiin muutamien keskeistan finassitoimialan vaikuttajien kanssa. Eryisesti julkisuuden keskustelu nousi keskeiseksi haasteeksi sekä se, miten siihen voisi rakentavasti ja ennakoidenkin osallistua. Tähän julkaisuun on koostettu yhteenveto kyselyn vastauksista. Aluksi käydään läpi finanssisektorin kahdeksan epävarmuustekijää ja niiden ääritilanteet sekä vastaajien näkemyksiä siitä kuinka ne vaikuttavat toimialaan tulevaisuudessa. Tämän jälkeen listataan neljän muodostetun skenaarion avulla kyselyssä kartoitetut finanssialan tulevaisuuden menestystekijät sekä nostetaan esiin vastaajien tarkempia näkemyksiä verkkopalveluiden tulevaisuuden vaatimuksista ja toimialasiirtymistä. Viimeisessä kappaleessa käsitellään vielä poliitikkojen ja median roolia, mikä nousi keskeiseksi aiheeksi vastauksissa kun kysyimme mikä on yllättänyt toimialan viime aikaisessa kehityksessä. 4

5 Merkittävimmät epävarmuustekijät: Globalisaatio, regulaatio ja luottamus rahoitusjärjestelmään Keväällä 2012 suoritetussa ensimmäisessä kyselyssä finanssialan hallitusten ja johtokuntien jäsenet sekä joukko tutkijoita pohti finanssitoimialan tulevaisuutta kahdeksan epävarmuustekijän ja niihin liittyvien ääritilanteiden kautta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, mitkä kuvatuista epävarmuustekijöistä ovat merkittävimmät finanssisektorin tulevaisuuden kannalta. Merkittävimmiksi epävarmuustekijöiksi nousivat regulaatio, luottamus rahoitusjärjestelmään ja globalisoituminen. Regulaatio Luottamus rahoitusjärjestelmään Globalisoituminen Globaalin talouden painopiste Tietoverkot Innovaatiot Ilmastonmuutokset Palvelumalli Kuva 1. Finanssialan hallitusten ja johtokuntien jäsenet sekä valitut tutkijat pohtivat näiden kahdeksan epävarmuustekijän merkitystä toimialaan. Merkittävimmiksi epävarmuustekijöiksi nousivat globalisaatio, regulaatio ja luottamus rahoitusjärjestelmään. 5

6 Regulaatio Gosplan Liberaalit markkinat eivät ole toimineet tehokkaasti. On tapahtunut suuria häiriöitä, jotka johtavat regulaation kiristämiseen. Valtiot ottavat voimakkaan roolin finanssimarkkinoiden kontrolloimisessa. Greenspan Regulaatio on vähentynyt ja suuri osa finanssiorganisaatioista on yksityisomisteisia. Innovaatiot ohjaavat finanssisektorin kehitystä ja alan muutosnopeus kehittyy äärimmilleen. Kuva 2. Epävarmuustekijä "regulaatio" ja sen kaksi ääritilannetta. Gosplan -mukaisen ajattelutavan nähdään olevan määräävä ainakin vuoteen 2020 asti. Yritysten tekojen koetaan olevan ristiriidassa yritysten sosiaalisen vastuun kanssa, eikä finanssimarkkinoita saisi näin ollen päästää vapaasti mellastamaan. Kokonaisvaltaisen hyötyajattelun saavuttamiseksi tarvitaan aina jonkinlaisia pakotteita. Pakotteista huolimatta markkinoilla on aina onnistuttu keksimään keinoja kiertää keinotekoisesti luotua sääntelyä. Säännellyn toiminnan rinnalle koetaan lähes aina syntyvän reguloimattomat Greenspan -markkinat. Tästä johtuen koetaan, että investointipankkitoiminta pitäisi erottaa täysin vähittäispankkitoiminnasta. Lisäksi alan suurten tekijöiden kokoa tulisi vastaajien mukaan pystyä rajoittamaan ylisuurten voittomahdollisuuksien synnyttämien moraalikatojen välttämiseksi. Mikäli finanssiala kykenee luomaan terveen pohjan seuraavien vuosien aikana, niin Greenspan -ideologiaan perustuva ajattelutapa tulee voimistumaan. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että toimijoiden vastuunkantoa lisätään, jolloin markkinoiden tulee antaa toimia itsenäisesti myös riskien realisoituessa. Alalla koetaan syntyvän eniten vahinkoa silloin kun valtio tai muu julkisen sektorin toimija puuttuu toimialan tapahtumiin ymmärtämättä tekojensa seurauksia. Regulaation vähentyminen edellyttää myös vastuunkannon lisääntymistä. Muussa tapauksessa Gosplanin kannattajat kyllä tulevat voittamaan. 6

7 Luottamus rahoitusjärjestelmään Kyynistä kyräilyä Luottamus rahoitusjärjestelmään romahtaa ja suuret toimijat joutuvat todellisiin vaikeuksiin. Valtiot, roskapankit ja IMF tulevat pelastajiksi. Dominoefektin seurauksena myös valtioiden talous voi mennä pahasti sekaisin, jolloin valtiot ovat vaarassa kaatua. Avoimet ovet Finanssisektorin toimijoiden synnit on annettu globaalisti anteeksi ja usko markkinoiden itsesäätelyyn kasvaa. Yksityishenkilöiden luottamus finanssimarkkinoihin ja sen toimijoihin kasvattaa talletusja sijoitusaktiivisuutta. Kuva 3. Epävarmuustekijä luottamus rahoitusjärjestelmään ja sen kaksi ääritilannetta. Vastaajat eivät usko finanssisektorin saavuttavan Avoimet ovet -skenaarion mukaista täydellistä anteeksiantoa vuoteen 2020 mennessä. Toimialalta odotetaankin selkeää vastuunkantoa niin omaan toimintaansa liittyen kuin yleistä talouden kehitystä kohtaan. Luottamuksen puute tulee näkymään vähentyneenä talletus- ja sijoitusaktiivisuutena riskipitoisiin tuotteisiin. Täydelliseen luottamuksen romahtamiseen, mikä pahimmillaan ajaisi alan toimijat suuriin vaikeuksiin, ei kuitenkaan uskota. Markkinoiden itsesäätelyn ei myöskään uskota kasvavan lähitulevaisuudessa. Sen sijaan lainsäädännön uskotaan kiristyvän ja spekulatiivisuutta pyritään jatkossa vähentämään voimakkaalla vero-ohjauksella. Paluuta entisen kaltaiseen luottamukseen ei nähdä syntyvän vielä lähivuosien aikana. Luottamuksen puute huomattiin jo edellisen pankkikriisin aikana tapahtuneen talletuspaon yhteydessä. Luottamus rahoitusjärjestelmiin katsotaan kuitenkin palautuvan nopeasti vuoden 2020 jälkeen, jolloin poliitikkojen ja median edustajien uskotaan antavan finanssikriisin anteeksi suurille finanssitoimijoillle. Tämän nähdään hiljalleen palauttavan myös kuluttajien luottamuksen pankki- ja vakuutustoimijoita kohtaan. "Ei täydellistä anteeksiantoa - finanssisektorilta on vaadittava vastuunkantoa." 7

8 Globalisaatio Yksi pelikenttä Globalisaatio tulee jatkumaan. Markkinoilla menestyvät globaalit ja suuret yritykset. Lisäksi markkinoilla toimii nichepalveluntarjoajia, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn asiakassegmenttiin ja tiettyihin tuotteisiin/palveluihin. Paluu 50-luvulle Nationalismi ja protektionismi kasvattavat kannatustaan, minkä seurauksena globaalit järjestöt menettävät rahoituksensa ja EU hajoaa sisäisiin ristiriitoihin. Markkinoilla menestyvät pienet paikalliset rahoituslaitokset, joiden on kyettävä toimimaan tehokkaasti. Kuva 4. Epävarmuustekijä globalisaatio ja sen kaksi ääritilannetta. Kyselyyn vastanneet finanssialan hallitusten ja johtokuntien jäsenet sekä tutkijat totesivat globalisaation jatkuvan, mutta sen merkittävyys ja sillä saavutettavat kilpailuedut saattavat muuttua. Globalisaation jatkuessa suurten ja monikansallisten yritysten nähdään jatkavan menestyspoluillaan. Voimatasapaino joko suurten ja pienten toimijoiden välillä tai maantieteellisesti tulee kuitenkin muuttumaan regulaation yhä kiristyessä. Monimutkaisten finanssituotteiden tarjonta saattaa vähentyä, jolloin alan perinteiset toimijat pyrkivät keskittymään ydintoimintoihinsa. Tämänkaltainen eriytyminen saattaa laajentaa toimintaympäristöä alan pienemmille tekijöille, jolloin nämä ns. nichepalveluntarjoajat erikoistuvat yhä enemmänkohdennettuihin asiakassegmentteihin, tuotteisiin tai palveluihin. Vastaajat kokivat maailman muuttumisen Paluu 50-luvulle -mukaiseen äärilaitaan täysin mahdottomana vaihtoehtona. Tämän nähdään johtuvan siitä, että paikallisten rahoituslaitosten ei uskota kykenevän horjuttamaan globaalien tekijöiden toimintaa. Nationalismin ja protektionismin kannatus nähdään kuitenkin kasvavan mikäli taloudellinen ja poliittinen epävarmuuden tila jatkuu. Koko Euroopan Unionin tai ainakaan yhteisvaluutta euron hajoaminen ei myöskään ole poissuljettu vaihtoehto. Globalisoitumisen jatkuessa paikallisilla toimijoilla nähdään kuitenkin olevan menestysmahdollisuuksia. Usein unohdetaan paikallisten toimijoiden mahdollisuudet parhaiten tarjota lisäarvoa asiakkailleen tuntemalla paikalliset käytännöt, kulttuurierot ja palvelutavat. Finanssialalla toimijoiden välinen luottamus on erittäin tärkeää, jolloin paikallisten toimijoiden palveluvaltteina koetaan tunnettuus ja turvallisuus. Tulevaisuudessa toimitaan globalisoidussa ympäristössä, mutta paikallisesti menestyviä toimijoita on jatkossakin. Usein unohdetaan paikalliset käytännöt ja kulttuurierot, joista paikallinen toimija voi ammentaa kilpailuetua. 8

9 Innovaatiot Brežnev Toimialalla ei tule tapahtumaan innovaatioita ja finanssipalveluita tarjotaan vain suurten ja globaalisti toimivien yritysten sivukonttorien kautta. Vallalla on defensiivinen suhtautuminen, jonka seurauksena kaikki muutokset nähdään uhkana. Tanssiva elefantti Finanssiala uudistuu radikaalisti sisältäpäin. Sektori ottaa uusia tehtäviä hoitaakseen, mikä edellyttää tehokasta innovointia. Innovaatiot ohjaavat finanssisektorin kehitystä ja tämän seurauksena alan muutosnopeus voimistuu entisestään. Kuva 5. Epävarmuustekijä innovaatiot ja sen kaksi ääritilannetta. Yleisesti ottaen finanssialalla vallitsevan innovoinnin nähdään voivan hyvin, mutta innovaatiot tulevat pääasiassa toimialan uusilta toimijoilta tai toimialan ulkopuolelta. Mikäli nykyiset toimijat eivät ole valmiita innovoimaan ja kehittämään toimialaa, tarvittavan muutoksen tekee joku muu toimija finanssialan ulkopuolelta. Lisääntyvän sääntelyn, epäonnistuneiden tuotekokeilujen sekä peruspalveluiden tuottamisen tarpeen nähdään hidastavan perinteisten toimijoiden muutosvalmiutta. Toisaalta on tunnistettu tarve luoda myös reaalista talouskasvua kehittäviä tuotteita. Perinteisillä pankeilla uskotaan kuitenkin yhä olevan valmius ja kyky luoda innovaatioita. Näiltä toimijoilta koetaan kuitenkin puuttuvan uskallusta ja halua uudistaa vielä tällä hetkellä hyvin toimivia markkinoita, minkä seurauksena heidän toimintansa nähdään muuttuvan vasta seuraavan suuren kriisin myötä. Tästä syystä lähitulevaisuuden suurien rahoitusalan innovaatioiden uskotaan tulevan tavallisten kivijalkapankkien ulkopuolelta. Innovaatiomahdollisuuksia nähdään niin uudenlaisissa toimijoissa kuin laitteissa ja prosesseissa. Finanssialan ulkopuolisten toimijoiden uskotaan valtaavan markkinaa, minkä seurauksena alan perinteisten toimijoiden kesken tullaan väistämättä kokemaan markkinaosuuksien menetyksiä. Liiketoimintatason säilyttämiseksi finanssitoimijat tarvitsevat valtauksia uusilta toimialoilta, jotka tukevat toimijoiden ydinbisnestä. Esimerkkinä mainittiin mm. erilaiset terveydenhuoltoon liittyvät palvelut. Regulaation muutokset tekevät tanssivasta elefantista elinehdon alalle. Bresneviläisellä ajattelulla on hyvin lyhyt tulevaisuus rahoitusalalla. 9

10 Globaalin talouden painopiste Uusi Amerikka Aiemmin kehittyviin maihin luetut valtiot ohittavat kasvu- ja kehitysvauhdissa EU:n ja USA:n. Aasia nousee talouden mahtimantereeksi, minkä seurauksena osaamiskeskuksia syntyy myös Etelä- Amerikkaan ja Afrikkaan. Myös Latinalaisen Amerikan maiden merkitys maailmantaloudessa voimistuu. Läntisen talouden dominanssi Euro-atlanttisen yhteistyön johdosta EU ja USA tulevat olemaan määräävässä asemassa ja perustavat uusia yhteistyöfoorumeita oman dominanssinsa vaalimiseksi. Maailmankaupan vapauttamiseen tähtäävät neuvottelut kariutuvat lopullisesti, minkä seurauksena BRIC-maille ei allokoidu tarvittavia pääomia talouden rakenteiden kehittämiseen. Kuva 6. Epävarmuustekijä globaalin talouden painopiste ja sen kaksi ääritilannetta. Tämä on jo tapahtunut. EU on muuttunut täysin irrelevantiksi globaalisti. USA:lla saattaa olla kykyä uudistua, mutta Eurooppa on loisteliaassa menneisyydessä piehtaroiva byrokratia: aivan kuten Kiina oli 1600-luvulla. Ehkäpä Eurooppa nousee sitten taas Kiinan tavoin 400 vuoden taantuman jälkeen. Nyt vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen perusteella koko vastaajajoukko oli yhtä mieltä siitä, että muutos Uuden Amerikan äärilaitaan on jo tapahtunut. Aasia nähdään tällä hetkellä merkittävänä talousmahtina, jonka sekä taloudellinen että poliittinen vaikutusvalta kasvaa kovaa vauhtia. Kiinaa kuvattiin nykypäivän nälkäiseksi lohikäärmeeksi, joka tulee olemaan globaali suunnannäyttäjä. Erityisen huolestuttavana pidetään Euroopan tämän hetkistä asemaa, sillä sen nähdään tippuvan sekä USA:n että Aasian talouksien kasvuvauhdista. Skeptisimmät vastaajat kokivatkin EU:n muuttuneen täysin irrelevantiksi toimijaksi globaaleilla markkinoilla, niin poliittisesti kuin taloudellisestikin. Menestyäkseen Euroopan valtioiden tulisi unohtaa loistelias menneisyyteensä ja byrokraattiset rakenteensa. 10

11 Ilmastonmuutos Vihreä surma Ilmastonmuutosta ei pystytä torjumaan ajoissa ja vaikutukset sekä ympäristöön että talouteen ovat dramaattisia. Sosiaaliset kustannukset ovat suuret: massamuuttoa, nälänhätää, suurkaupunkien kurjistumista ja epidemioita. Erilaiset taloudelliset järjestelmät sortuvat. CO 2 - vallankumous Ilmastonmuutokset kyetään hallitsemaan ja kansainväliset järjestöt sekä valtiot investoivat rajusti ennaltaehkäiseviin rakenteisiin ja teknologioihin. Investoinnit aiheuttavat talouteen uuden kasvuboomin ja organisaatiot ottavat toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen. Kuva 7. Epävarmuustekijä ilmastonmuutos ja sen kaksi ääritilannetta. Ilmastonsuojelun nähdään tulevaisuudessa lisääntyvän sekä yhteiskunnallisista että kustannuspakotteisiin liittyvistä syistä. Ilmastonsuojelun vaarana nähdään kuitenkin yliampuvat ja yltiöpäiset yritykset lopettaa ilmaston saastuminen täysin. Yltiöpäisen ilmastonsuojelun nähdään pahimmillaan jopa tuhoavan kaiken teollisuuden Euroopassa. Tuotantohintojen nousu ja ilmastosääntelyyn liittyvät pakotteet voivat pahimmillaan puristaa Eurooppalaiset teollisuusyritykset tiukkaan ahdinkoon ja saada heidät siirtämään tuotantonsa kokonaan pois Euroopasta maihin, joissa ei vastaavanlaisia kustannuksia synny. Ilmastomuutoksen torjunta nähdään kuitenkin erittäin tärkeänä asiana, vaikka sen kustannuksella koetaan tapahtuvan erittäin paljon hyväuskoista hölmöilyä. Nykyisen ilmastopolitiikan uskotaan pahimmillaan johtavan siihen, että suhteellisen hyvin hoidetut teollisuuden toimialat siirtyvät maihin, joissa ei ole vastaavanlaista säätelyä. Teollisuustoiminnan poistuminen Euroopasta voi vastaajien mielestä pahimmillaan johtaa talouskasvun hyytymiseen ja eurooppalaisen tulotason romahtamiseen. Erityisen tärkeänä koetaan kaikkien valtioiden sitouttaminen yhteisiin pelisääntöihin, jotta ilmastonmuutoksen saralla saavutettaisiin positiivisia tuloksia. Ilman sitoutumista ei saavuteta positiivisia tuloksia luvulla ehkä viimein tajutaan minne ollaan menossa. 11

12 Tietoverkot Hattu kourassa Internet tulee romahtamaan joko teknologian tai tietoturvan osalta, minkä seurauksena asiointi siirtyy pois virtuaalimaailmasta. Tämä johtaa asioinnin siirtymiseen takaisin konttoreihin ja muihin perinteisiin kommunikaatiokanaviin. Perinteiset pankinjohtajat palaavat valtaan. Kameleontti Virtuaali- ja reaalimaailman välinen ero hämärtyy, jolloin keskustelut ja asiointi tulevat tapahtumaan luontevasti virtuaalisesti (esim. sosiaalisessa mediassa). Suurten finanssitoimijoiden tärkein kilpailukeino on toimia koordinaattorin roolissa luoden vahvat verkostot virtuaali- ja reaalimaailmojen välille sekä koordinoida näiden välistä työnjakoa tehokkaasti. Kuva 8. Epävarmuustekijä tietoverkot ja sen kaksi ääritilannetta. Vastaajien mukaan finanssiala tulee muuttumaan entistä virtuaalisemmaksi vuoteen 2020 mennessä. Sosiaalisen median käytön uskotaan lisääntyvän. Myös ero virtuaali- ja reaalimaailman välillä tulee hämärtymään entisestään. Teknologian uskotaan kehittyvän yhä helppokäyttöisemmäksi ja sen avulla kyetään kehittämään yhä innovatiivisempia palveluja asiointikonsepteja. Teknologian kehittyessä uhkana nähdään kuitenkin tietoturvaan ja haittaohjelmiin liittyvät tekijät. Lähivuosien uhkana koetaan internetin välityksellä tapahtuvat palvelunestohyökkäykset, joilla pyritään lamauttamaan joko jokin tietty toimiala tai koko internet. Internetin täysimääräiseen romahtamiseen ei kuitenkaan uskota ainakaan lähivuosien aikana. Näin ollen palveluiden ei uskota enää siirtyvän kokonaisuudessaan takaisin konttoreihin ja perinteisiin kommunikointikanaviin. Internetin avoimuuteen uskotaan kuitenkin tulevan radikaalejakin rajoituksia. Nämä rajoitukset saattavat johtaa esimerkiksi yksinomaan pankkitoimintaan tarkoitettujen verkkoyhteyksien tai päätelaitteiden tulemiseen markkinoille. Virtuaalimaailman suurimpana ongelmana nähdään nyt ja vuoteen 2020 asti olevan asiakassuhteiden säilyttäminen. Virtuaalimaailmassa asiakkaan on helppo kilpailuttaa eri toimijoita ja siellä on hankalampi luoda pitkiä kumppanuussuhteita asiakkaiden kanssa. Yksi tämän hetken keskeisimmistä kilpailukeinoista finanssisektorilla uskotaan olevan asiakkaan löytäminen yhä uudelleen asia, jonka tekeminen virtuaalimaailmassa on erittäin hankalaa. Finanssisektorin keskeisin kilpailukeino on löytää asiakas uudelleen. Virtuaalimaailmassa asiakas pääsee turhan helposti karkuun. 12

13 Palvelumalli Cross-kitchen Finanssialan tuottajat integroivat myös alan ulkopuolisten tuottajien palveluja omiin palveluihinsa. Tämän seurauksena toimialojen välisten rajojen muuttuminen ja murtuminen vaikuttaa keskeisesti myös finanssitoimialaan ja siellä toimivien yritysten liiketoimintaedellytyksiin. Mosaiikki Markkinoille tulee syntymään paljon pieniä, erikoistuneita ja eriytyneitä niche-toimijoita. Kokonaisuutena markkinoiden kompleksisuus ja läpinäkymättömyys kasvavat, mutta samanaikaisesti yksittäisten palveluiden ja tuotteiden ymmärrettävyys sekä läpinäkyvyys tulevat lisääntymään. Kuva 9. Epävarmuustekijä palvelumalli ja sen kaksi ääritilannetta. Finanssialan tuottajat ovat osoittaneet halua integroida myös alan ulkopuolisten tuottajien palveluja omiin palveluihinsa, mutta lisääntyvän sääntelyn ei uskota sallivan Cross-kitchen -mallin toteutumista ainakaan alan perinteisille toimijoille. Tästä syystä vastaajat uskoivat, että finanssialalla nähdään suuria palvelumalliin kohdistuvia muutoksia vain mikäli lainsäätäjät vähentävät finanssialaan kohdistuvaa sääntelyä. Cross-kitchen -mallin nähdään kuitenkin olevan mahdollista niin, että muilla toimialoilla toimivat organisaatiot voivat entistä laajemmin integroida finanssipalveluja omiin konsepteihinsa. (Esimerkiksi S-Pankki tarjoaa osuuskauppatoimintansa ohella kotimaisia pankkipalveluja asiakasomistajilleen.) Tämä ilmiö nähdään epäreiluna kilpailuesteenä alan perinteisille toimijoille, jotka kokevat etteivät alan uudet toimijat joudu noudattamaan samaa lainsäädäntöä kuin he. Toisaalta nykyisen sääntelykehityksen nähdään suosivan alan suuria toimijoita. Tiukentuneen lainsäädännön myötä suuret toimijat kykenevät hyödyntämään paremmin toiminnassaan toteutuvia skaalaetuja eivätkä koe suuria paineita palvelumallin muutoksille. Lisäksi tämän hetkisen toimintaympäristön koetaan olevan hyvin ennakoitavissa. Suurten toimijoiden uskotaan pystyvän vaikuttamaan poliittiseen ilmapiiriin, jolloin he kykenevät itse määrittämään ja hahmottamaan lähitulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia muita paremmin. Cross-kitchen on mahdollinen, jos lainsäätäjä avaa finanssialalle vapauden integroida ei-finanssipalveluja finanssipalveluihin. Nyt se on mahdollista toisinpäin eli muut toimialat voivat integroida finanssipalveluja omiin konsepteihinsa. 13

14 Finanssisektorin toimijoiden tulevaisuuden menestystekijät Aiemmin kuvattujen finanssitoimialan johdon sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten avainhenkilöiden epävarmuustekijöihin liittyvien vastausten pohjalta luotiin skenaario, miltä toimiala näyttää vuonna 2020 ( Tutkijoiden ja finanssialan johdon skenaario kuvassa 10). Lisäksi laadittiin kolme muuta skenaariota, jotka kuvasivat tarkoituksella hyvin karrikoidusti erilaisia ääritilanteita. Halusimme näiden skenaarioiden avulla selvittää, millä keinoin Suomessa toimivat pankki- ja vakuutusalan yritykset voivat menestyä skenaarioiden kuvaamissa ympäristöissä sekä löytyykö menestystekijöitä, jotka toimivat useassa eri skenaariossa. Jatkokysely tehtiin verkkokyselynä joukolle finanssialan ammattilaisia. Tutkijoiden ja finanssialan johdon skenaario Liberaalit finanssimarkkinat eivät kykene toimimaan tehokkaasti, minkä seurauksena valtiot joutuvat ottamaan entistäkin voimakkaamman roolin markkinoiden kontrolloinnissa. Globalisaation jatkuessa markkinoilla menestyvät suuret ja monikansalliset yhtiöt. Suurten toimijoiden lisäksi menestyvät myös tiettyihin asiakkaisiin tai palveluihin erikoistuneet niche-palvelutarjoajat. Virtuaaliset palvelut korostuvat entisestään, jolloin vahvat verkostot ja asiakassuhteet luovat pohjan menestymiselle. Tässä skenaariossa korostuvat seuraavat aiemmin kuvatut ääripäät: Yksi pelikenttä (Epävarmuustekijä: globalisoituminen), Läntisen talouden dominanssi (Epävarmuustekijä: Globaalin talouden painopiste) ja Gosplan (Epävarmuustekijä: Regulaatio). Face Trust Luottamus luottoluokittajiin ja finanssialan toimijoihin romahtaa, jolloin alan suuret toimijat joutuvat todellisiin vaikeuksiin. Finanssialan vanhat rakenteet kuihtuvat ja alalle etsitään uusia keinoja saavuttaa luottamus. Markkinoille syntyy paljon pieniä, erikoistuneita ja eriytyneitä niche -toimijoita, jotka pyrkivät ottamaan toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen. Tietotekniikka ja sosiaalisen median palvelut korostuvat, jolloin yksittäisen asiakkaan ääni tulee kuuluviin. Finanssialan luottamusta aletaan arvioimaan sosiaalisesta mediasta tutuiksi tullein keinoin ja maineenhallinta korostuu. Pankki- ja vakuutusalan toimijoita tullaan reittaamaan tykkäämisten avulla, jolloin luottamus syntyy vastapuolen luottamuksesta, eikä niinkään sääntelyn kautta. Tässä skenaariossa korostuvat seuraavat aiemmin kuvatut ääripäät: Paluu 50-luvulle (Epävarmuustekijä: Globalisoituminen), Kameleontti (Epävarmuustekijä: Tietoverkot) ja Mosaiikki (Epävarmuustekijä: Palvelumalli). Kuva 10. Neljä skenaariota, joiden kautta kartoitettiin menestystekijöitä, jotka toimivat tilanteesta riippumatta (kaikissa kuvatuissa skenaarioissa). 14

15 Kiina-ilmiö Kiina avaa finanssisektorinsa sääntelymuuria, jolloin markkinavoimat rynnistävät avautuville markkinoille. Länsimainen pankkijärjestelmä kohdistaa voimavaransa Kiinaan, jolloin aiemmin kehittyviin maihin luetut valtiot ohittavat kasvu- ja kehitysvauhdissa EU:n ja USA:n. Innovaatiot ohjaavat finanssisektorin kehitystä ja alan muutosnopeus kehittyy äärimmilleen. Aasia nousee talouden mahtimantereeksi työvoimakustannusten, kasvavan kysynnän ja veroteknisten syiden vuoksi. Tässä skenaariossa korostuvat seuraavat aiemmin kuvatut ääripäät: Yksi pelikenttä (Epävarmuustekijä: Globalisoituminen), Uusi Amerikka (Epävarmuustekijä: Globaalin talouden painopiste) ja Greenspan (Epävarmuustekijä: Regulaatio). Go West Old Man Läntinen talous vahvistuu ja 2010-luvun taantuma on jäänyt historiaan. Kiinan sisäiset erimielisyydet syksyn 2012 puoluekokouksessa ovat ajaneet maan täydelliseen kriisin, jolloin pankki- ja vakuutusalan perinteiset toimijat saavuttavat jälleen tukevan jalansijan finanssimarkkinoilla. Finanssialan regulaation määrä tulee jälleen vähenemään, jolloin suuret yksityisomisteiset toimijat ohjaavat vahvasti alan kehittymistä. Tietointensiivinen yhteiskunta on kuitenkin kokenut kolauksen ja Internet tulee romahtamaan. Tämän myötä syntyy useita erillisiä suljettua tietoverkkoja, joiden avulla pankkien valta korostuu. Tässä skenaariossa korostuvat seuraavat aiemmin kuvatut ääripäät: Läntisen talouden dominanssi (Epävarmuustekijä: Globaalin talouden painopiste), Greenspan (Epävarmuustekijä: Regulaatio) ja Hattu kourassa (Epävarmuustekijä: Tietoverkot). 15

16 Kyselyyn vastanneet finanssialan ammattilaiset uskovat globalisaation edelleen jatkuvan ja kansainvälinen yhteistyö koetaan merkittävänä finanssialalla. Talouden painopisteen nähdään siirtyvän vahvasti kehittyviin maihin, BRIC-maat nousivat esille monessa vastauksessa. Myös regulaation uskotaan edelleen lisääntyvän ja valtioilla ennakoidaan olevan voimakas rooli finanssimarkkinalla. Tosin myös eriäviä näkemyksiä löytyy vastauksista, mikä kuvannee hyvin finanssisektorin tämän hetkistä epävarmuutta tulevasta kehityksestä. Lisäksi vastaajat uskovat, että vuonna 2020 elämme ubiikkiyhteiskunnassa, jossa virtuaalimaailman ja reaalimaailman välinen ero on hämärtynyt. Menestystekijöistä, jotka toimivat useassa ääriskenaariossa, nousee vastauksissa esille erityisesti seuraavat asiat: Uusien toimintamallien kehittämien, organisaation joustavuuden ja ketteryyden parantaminen. Toimijoiden pitäisi kyetä tehostamaan ja automatisoimaan toimintaa unohtamatta luotettavuutta ja turvallisuutta. Panostaminen perusjärjestelmiin on tässä avainasemassa. Verkostojen kehittäminen ja rakentaminen nähdään kriittisenä menestystekijänä. Vastauksissa mainitaan niin yhteistyö muiden finanssitoimijoiden kanssa kuin toimialarajat ylittävä yhteistyö. Globaalit kumppanit koetaan erityisen tärkeinä sekä integroituminen yhä tiiviimmin erilaisiin uusiin palveluihin yli toimialarajojen, erityisesti yhteistyökumppanuuksien kautta. Tunnistautumiseen ja maksamiseen liittyviä ratkaisuja voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin. Henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen tulisi vastaajien mukaan panostaa. Työn arvellaan olevan jatkossa vaihtelevampaa, joten moniosaajia jotka pystyvät helposti mukautumaan erilaisiin tehtäviin ja ympäristöihin, tarvitaan yhä enemmän. Toimihenkilöiden tulisi myös pystyä toimimaan asiantuntevasti ja luotettavasti kanavasta riippumatta, myös sosiaalisessa mediassa. Ylivertaisten verkkopalveluiden ja -tuotteiden kehittämistä pidetään kilpailukyvyn kannalta tärkeänä. Nykyistä helpommat ja kokonaisvaltaisemmat mobiili- ja tablettiratkaisut sekä saavutettavuus ajasta ja paikasta riippumatta nähdään oleellisina. Tulevaisuudessa asiakkaat odottavat reaaliaikaista, jopa ennakoivaa palvelua, ja esimerkiksi virtuaalisia yhteyshenkilöitä. Sosiaalista mediaa ei vielä osata täysin hyödyntää toimialalla, mutta sen merkityksen nähdään edelleen kasvavan. Näin ollen toimijoilla pitäisi olla riittävästi kyvykkyyttä hyödyntää sosiaalista mediaa. Lisäksi sosiaalisessa mediassa vaadittavat arvot, brändi ja informaation läpinäkyvyys tulisi kyetä takaamaan. 16

17 Skenaarioriippumattomat menestystekijät Skenaariokohtaiset menestystekijät Kustannusyhteistyö suomalaisten toimijoiden kesken Vahva ja inspiroiva johtajuus Tutkijoiden ja finanssialan johdon skenaario Finanssitoimialan nykytilanne Verkostojen rakentaminen ja johtaminen Cross Industry kehitysyhteistyö Kansainvälinen yhteistyö (suurten toimijoiden (Kanssa) Uusien toimintamallien kehittäminen Ylivertaisten verkkopalveluiden ja -tuotteiden kehittäminen Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen Organisaation joustavuuden ja ketteryyden parantaminen Yritysostot ulkomailta Eettisten arvojen korostaminen liiketoiminnassa Vahva julkisuuskuvan hallinta (brändi) ja kyvykkyys hyödyntää sosiaalista mediaa Eettisten arvojen korostaminen liiketoiminnassa Kehittyneempi tiedonhallinta, Business Intelligence (esim. asiakkaiden segmentointi) Kiina-ilmiö Face Trust Suljettujen ja turvallisten internet-verkkojen kehittäminen finanssialalle Vahva ja inspiroiva johtajuus Go West Old Man Kuva 11. Vihreällä pohjavärillä on kuvattu menestystekijät, jotka toimivat useassa skenaariossa. Tutkimalla näitä on mahdollista löytää toimialalle menestystekijöitä, jotka eivät ole skenaarioriippuvaisia ja niiden voidaan olettaa toimivan kaikissa mahdollisissa skenaarioissa. Skenaarioriippuvaiset menestystekijät puolestaan toimivat vain tietyntyyppisissä markkinaolosuhteissa. Näistä menestyskeinoista on mahdollista rakentaa organisaatioille kehittämistoimenpideportfolio, joka tarjoaa maksimaaliset suhteelliset menestysmahdollisuudet kaikissa markkinaolosuhteissa. 17

18 Kokonaisvaltaisempia palveluita yli toimialarajojen Ylivertaisten verkkopalveluiden kehittäminen entistä tärkeämpää Vaikka tietotekniikka on kehittynyt huomattavasti, eivät finanssialan verkkopalvelut kuitenkaan ole muuttuneet merkittävästi viimeisen 15 vuoden aikana. Kysyimme vastaajilta, minkälaisia virtuaali- tai verkkopalveluja he näkevät finanssisektorin edelläkävijöiden tarjoavan vuonna Vastaajien mukaan finanssisektorin toimijoiden tulisi tarjota nykyistä helpompia ja kokonaisvaltaisempia ratkaisuja, jotka ovat käytettävissä paikasta riippumattomasti erilaisissa tablettilaitteissa ja mobiilisti. Mobiililaitteissa nähdään siis edelleen olevan valtava potentiaali. Aikaan ja paikkaan sitomattomat palvelut, jotka ovat käytettävissä 24/7, nähdään tärkeinä tulevaisuudessa. Palvelun tulisi myös olla reaaliaikaista, jopa ennakoivaa. Asiakkaan tulisi kyetä hoitamaan pääosa finanssiasioinnistaan itse, päätelaitteesta riippumatta. Myös virtuaalisten, henkilökohtaisten palveluneuvojien tulemista ennustettiin. Vastaajat ennakoivat, että tuotelähtöisyys poistuu verkkopalveluista ja yritysasiakaskin voi jatkossa hallinnoida ja räätälöidä käyttämiään palveluita verkkopalveluiden kautta. koska siinä voidaan hyödyntää päätelaitteen kyvykkyys täysimääräisesti. Samoin myös tietoturva on parempi. Alustariippumaton, monikanavainen palvelumalli nähdään kriittisenä menestystekijänä. Myös sosiaalista mediaa tulisi hyödyntää huomattavasti nykyistä tehokkaammin. Finanssialan verkkopalvelut voisivat vastaajien mukaan integroitua yhä tiiviimmin erilaisiin ekosysteemeissä tuotettaviin palveluihin (esim. kauppapaikkoihin). Lisäksi online-sijoitusneuvonta (esimerkiksi video chat), investointien valvontapalvelut, parametrisoitu online salkunhallinta (toimeksiantajan nopeat vaikutusmahdollisuudet), banking in the virtual cloud (globaalisti laadittujen palvelumallien monistettavuus), data enrichment -palvelut sekä luotettavuus/identiteettitarkistukset mainitaan olennaisina verkkopalveluita kehittäessä. Selainpohjaisista verkkopalveluista siirrytään vastaajien mukaan pääosin henkilökohtaiselle päätelaitteelle optimoituihin sovelluksiin, joissa palvelukokemus on parempi, 18

19 Nykyistä tiiviimpi integroituminen uusiin palveluihin yli toimialarajojen Kyselyssä tiedusteltiin myös näkemyksiä toimialasiirtymistä. Vastaajat kokevat edelleen päivittäiskaupan siirtyvän toimialalle yksikertaisella pankkikonseptilla. Kaupan nähdään siis lisäävän ja laajentavan palveluitaan erityisesti erilaisten luotto- ja maksamispalveluiden kehittämisen osalta (mm. ostotilien, vakuudellisten pienlainat, kulutusluotot). Tämän myötä finanssialan palveluiden jako kahteen ryhmään, eli korkean lisäarvon palveluihin ja peruspalveluihin, korostuu entisestään. Maksamisratkaisujen tarjoajat ovat tuoneet viime vuosina hyvin toimivia malleja markkinoille (esim. Paypal) ja saman kehityksen nähdään edelleen jatkuvan. Laskutus- ja reskontrapalveluja tarjoavat toimijat voisivat vastaajien mukaan laajentua edelleen maksuliikkeeseen. Kyky jalostaa asiakkaan tietovirtoja ja toimintoja, E2E automation sekä sofistikoidut vahinkovakuutuspalvelut mainitaan myös mahdollisina toimialasiirtymien ajureina. Myös viime vuosina lisääntyneet pikavippipalvelut nähdään teknisesti tehokkaana innovaationa joskin eettisesti arveluttavana. White label -pankkien tuleminen nähdään todennäköisenä. Tällöin finanssitoimijoiden rooli saattaa muuttua enemmän alihankkijan suuntaan, kun white label -pankit tunkevat asiakkaan sekä pankin ja vakuutusyhtiöiden väliin tarjoamalla ja/tai kilpailuttamalla palveluita. Finanssiyritysten siirtymät riippuvat paljon regulaatiosta. Luottolaitokset eivät juurikaan voi laajentaa toimintaansa ellei lainsäädäntöä muuteta. Toimialaliukumavaraa on nykyisellään vähän. Osa vastaajista on sitä mieltä, että nykyisessä regulaatioympäristössä finanssitoimijoiden on keskityttävä nykyisiin palveluihin tai jopa riisuttava niitä. Mahdollista siirtymää nähdään kuitenkin hyvinvointipalveluiden pariin sekä asumisen ja matkailun palveluiden pariin, erityisesti yhteistyökumppanuuksien kautta. Lisäksi tunnistautumiseen ja maksamiseen liittyviä ratkaisuja voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin. Yhteistyökumppanien ja verkostojen kautta voidaan päästä tukemaan yritysten prosesseja sähköistämällä ja automatisoimalla niitä, esimerkiksi aineistosiirroista automatisoituihin prosesseihin asiakkaan ympäristössä. Myös maksamisen eri osa-alueet nähdään potentiaalisina: finanssitoimijoiden laajentumista erityisesti verkkokauppaan sekä kaikkiin verkossa tapahtuvaa turvallista tunnistautumista vaativiin palveluihin. Hyvinvointiliiketoiminta, oman elämän hallinnan palvelut (terveys, hyvinvointi ja turvallisuus) nähdään väestön ikääntyessä potentiaalisena siirtymäalueena, sillä yhteistyömahdollisuudet tällä osa-alueella ovat mittavat. Lisäksi jo nykyisin toimivat asuntomarkkinakytkökset ovat ilmeinen kehittämisalue, esimerkiksi käänteiset asuntolainat. Mitkä tahansa elämisen tasoa parantavat palvelualueet, kuten terveyspalvelut ja matkailu, olisivat vastaajien mielestä mahdollisia siirtymille. 19

20 Poliitikkojen ja median rooli puhuttaa finanssialan asiantuntijoita Kyselyyn osallistuneilta kysyttiin myös mikä viimeaikaisessa kehityksessä on yllättänyt. Eräs vastaaja toteaa ironisesti yllättyneensä siitä, ettei vanhoista asioista ole opittu mitään. Yleisesti liian kovat tuottovaatimukset ja niihin liittyvä riskinottaminen ovat yllättäneet vastaajat. Finanssisektorin keskinäisen riippuvuuden määrä sekä havaittavissa ollut moraalikato ja riskienhallinnan puutteellisuus ovat yllättäneet erityisesti investointipankkitoiminnassa. Toimet, joiden avulla on pyritty välttämään vastaavat finanssikriisit, johtavat rahoituksen hintojen nousuun, saatavuuden selvään heikkenemiseen ja sitä kautta suhdannevaihteluiden kasvuun. Viranomaismääräysten kiristyminen erityisesti jälleenrahoitusriskin alueella johtaa rahoituksen selvään lyhenemiseen ja käytännössä finanssisektorin supistumiseen sekä rahoituksen vaikeutumiseen erityisesti työllistävällä PK-sektorilla. tulkintoihin ja syytöksiin. Osa vastaajista on sitä mieltä, että medialla on liian suuri painoarvo poliittisessa päätöksenteossa. Voidaanko mediaa sitten hallita? Toisaalta kenties ei, mutta jotain voidaan tehdä. Lobbaus ja edunvalvonta ovat edelleen keskeisiä keinoja Kuitenkin erityisesti lisäämällä avointa keskustelua ja viestintää voitaisiin nykyistä tilannetta muuttaa parempaan. Kehitysehdotuksina nousivat esiin Yleisesti esiin nousee kriisien ennakoimattomuus ja nopeus sekä uuden sääntelyn määrä ja päätöksentekijöiden tietämättömyys ja/ tai kyvyttömyys tehdä tarvittavia päätöksiä. Viime vuosien uusi sääntely koetaan sekavana ja paniikinomaisena ja sen nähdään jopa vaikuttaneen negatiivisesti talouskasvuun. Moni vastaaja kyseenalaistaa myös poliittisen päätöksentekokyvyn. Vastaajat peräänkuuluttavat parempaa ymmärrystä toimialasta ja sen vaikutuksesta talouskasvuun sekä ammattitaitoista ja nopeaa kriisinratkaisukykyä. Aiemmat globaalit toimet nähdään osittain paniikinomaisena reagointina, mikä on jopa lisännyt epävakautta. Vanhoja rakenteita on pyritty keinotekoisesti ylläpitämään, mikä vaikeuttaa toimialan uudistumista. Kyselyssä tiedusteltiin myös kuinka tilannetta voitaisiin parantaa. Vastaajien mukaan ratkaisuna on lobbaukseen panostaminen ja yhteistyön lisääminen. Lisäksi tarvitaan enemmän avointa keskustelua ja tiedottamista, jotta tietämys paranisi. Tiedottaa tulisi myös positiivisista menestystarinoista, esimerkiksi kertomalla mitä tekijöitä on ollut hyvien pankkien ja vakuutusyhtiöiden menestyksen takana. Näiden lisäksi formaalimpi koulutus voisi olla paikallaan. Medialla on viime vuosina ollut merkittävä rooli, kun finanssikriisi on poikinut otsikoita yhä enemmän ja entistä herkemmin. Usein viesti yksinkertaistetaan tai yleistetään medioissa, mikä on edelleen johtanut vääriin Avoimempi ja säännöllisempi tiedottaminen: avoin vuorovaikutus ja kantojen asiallinen perustelu. Finanssisektorin toimijoiden hakeutuminen poliittisiin päätöksentekoelimiin ja toisaalta valitsemalla päättäjät ja yritysten ylin johto paremmin. Entistä tiiviimpi yhteistyö ministeriöiden kanssa. Vuotuinen finanssisektorin foorumi medialle ja poliitikoille, jossa käytäisiin läpi ajankohtaisia asioita ja jaettaisiin tietämystä. Sääntelyn sijaan tulisi perehtyä pankkija vakuutusalan ansaintalogiikkaan. Ymmärtää se yhteiskunnan tarvitsemaksi yritystoiminnaksi joka tarvitsee oikeanlaista ohjausta kieltojen sijaan. Nähdä se koko yhteiskuntaa hyödyttävänä erityisesti tilanteessa, jossa julkisen sektorin rajoitukset ovat väistämättömiä. 20