Finanssitoimiala mediamyllerryksessä Finanssitoimialan menestystekijät 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Finanssitoimiala mediamyllerryksessä Finanssitoimialan menestystekijät 2020"

Transkriptio

1 Finanssitoimiala mediamyllerryksessä Finanssitoimialan menestystekijät 2020 Kyselyn tulokset 2012

2 Finanssitoimiala mediamyllerryksessä! Deloitten v selvitys finanssitoimialan tulevaisuudesta nosti esiin useita toimialalla toimiville tuttuja teemoja, kuten regulaatio, luottamus, globalisaatio ja innovaatiot. Näihin teemoihin on totuteltu jo neljä vuotta kriisin alettua vuonna Kukin on varautunut sen minkä voinut. Menestystekijöitä on mietitty ja yli toimialojen loiskuvaan kilpailuun pyritään varautumaan verkostoitumalla ja miettimällä uusia konsepteja asiakasrajapintaan, tuotteisiin ja palveluihin luvun nettipankkimenestyksen krapulastakin on alettu hiljalleen toipua. Finanssitoimiala ei kuitenkaan ole yhä jatkuvassa finanssikriisissä onnistunut viestimään rooliaan tai ratkaisuja, joilla tilanteesta päästäisiin taas kuivalle maalle. Ikään kuin toimiala olisi jäänyt yllättäen ja valmistautumatta kiinni julkiseen mediamyllerrykseen. Jatkuvaa vaalikampanjaa käyvät poliitikot tarttuvat mielellään yksinkertaisilta vaikuttaviin ratkaisumalleihin, ehkäpä unohtaen täysin oman roolinsa kriisin taustalla. Finanssitoimialan ongelma näyttää olevan se, miten viestiä oikea kuva tilanteesta julkisuuteen tavalla jonka myös lehtimies ja poliitikko ymmärtävät oikein. Toimialan olisikin palattava viestinnässä juurilleen: Finanssitoimialan rooli kansantaloudessa on kerrattava selkeästi, kerrottava miten pankki- ja vakuutustuotteet toimivat sekä miten niitä hyödynnetään järkevästi. Lopuksi: Yhdeksi menestystekijäksi taitaakin nousta, kuinka finanssitoimiala pystyy oppimaan virheistään ja viestimään roolistaan yhteiskunnassa. Mm. Deloitten Re-Imagining Business -konsepti toimii tämän viestin läpisaamisessa.

3 Sisällysluettelo Esipuhe 4 Merkittävimmät epävarmuustekijät: Globalisaatio, regulaatio ja luottamus rahoitusjärjestelmään 5 Regulaatio 6 Luottamus rahoitusjärjestelmään 7 Globalisaatio 8 Innovaatiot 9 Globaalin talouden painopiste 10 Ilmastonmuutos 11 Tietoverkot 12 Palvelumalli 13 Finanssisektorin toimijoiden tulevaisuuden menestystekijät 14 Kokonaisvaltaisempia palveluita yli toimialarajojen 18 Poliitikkojen ja median rooli puhuttaa finanssialan asiantuntijoita 20 Loppusanat 21 Yhteyshenkilöt 21 Liite. Strategy Paradox -menetelmän kuvaus 22

4 Esipuhe Finanssitoimiala on globaali, mutta millainen on finanssitoimiala Suomessa vuonna 2020? Mitkä ovat keskeiset menestystekijät? Mikä viimeaikaisessa kehityksessä on yllättänyt? Deloitte ja Tekes tekivät yhteistyössä suomalaisen finanssialan toimialaselvityksen vuonna Keväällä 2012 Deloitte toteutti jatkokyselyn, jonka avulla haluttiin saada selville alan vaikuttajien uusimmat ajatukset ja näkemykset suomalaisen finanssialan tulevaisuuden tilasta, kun jatkuvaan kriisiuutisointiin on viime vuosina totuttu. Kyselyn vastausten perusteella päivitettiin vuonna 2009 muodostettuja finanssitoimialaan keskeisesti vaikuttavia epävarmuustekijöitä ja tulevaisuuden skenaarioita joista monet ovat toteutuneet. Lisäksi vastauksista koostettiin yhteenveto siitä, miltä vastaajat visioivat finanssitoimialan näyttävän vuonna 2020 ja mitkä ovat suurimmat toimialaan vaikuttavat muutosajurit. Kyselyllä kartoitettiin myös toimialan ammattilaisten näkemyksiä menestystekijöistä, joiden avulla finanssisektorin toimija menestyy erilaisissa tulevaisuusskenaarioissa. Kysely toteutettiin verkkokyselynä kahdessa osassa keväällä Ensin se toimitettiin joukolle finanssitoimialan sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten avainhenkilöitä, joilta saatiin näkemyksiä suomalaisesta finanssitoimialasta vuonna Näiden vastausten pohjalta laadittiin skenaario siitä, miltä toimiala näyttää vuonna Lisäksi laadittiin kolme muuta skenaariota, jotka kuvasivat tarkoituksella hyvin karrikoidusti erilaisia ääritilanteita. Skenaarioiden avulla haluttiin selvittää, millä keinoin Suomessa toimivat pankki- ja vakuutusalan yritykset voivat menestyä näissä skenaarioiden kuvaamissa ympäristöissä sekä löytyykö menestystekijöitä, jotka toimivat useassa eri skenaariossa. Käytetty menetelmä perustuu Michael Raynorin (Deloitte Consulting) helmikuussa 2007 julkaistuun kirjaan Strategy Paradox. (Menetelmän kuvaus tutkimuksen liitteenä.) Kyselyn jälkimmäiseen osaan vastasi laajempi joukko finanssitoimialan ammattilaisia. Vastaajat kuvasivat menestystekijöitä sekä menestymisen ehtona vaadittavia kyvykkyyksiä. Vastausten pohjalta pyrittiin kartoittamaan alan ammattilaisten näkemyksiä Suomessa toimivien finanssiorganisaatioiden kyvykkyyksistä luoda ja implementoida uusia palveluita sekä hallita omaa toimintaympäristöään. Syksyllä selvityksen teemoja varmennettiin muutamien keskeistan finassitoimialan vaikuttajien kanssa. Eryisesti julkisuuden keskustelu nousi keskeiseksi haasteeksi sekä se, miten siihen voisi rakentavasti ja ennakoidenkin osallistua. Tähän julkaisuun on koostettu yhteenveto kyselyn vastauksista. Aluksi käydään läpi finanssisektorin kahdeksan epävarmuustekijää ja niiden ääritilanteet sekä vastaajien näkemyksiä siitä kuinka ne vaikuttavat toimialaan tulevaisuudessa. Tämän jälkeen listataan neljän muodostetun skenaarion avulla kyselyssä kartoitetut finanssialan tulevaisuuden menestystekijät sekä nostetaan esiin vastaajien tarkempia näkemyksiä verkkopalveluiden tulevaisuuden vaatimuksista ja toimialasiirtymistä. Viimeisessä kappaleessa käsitellään vielä poliitikkojen ja median roolia, mikä nousi keskeiseksi aiheeksi vastauksissa kun kysyimme mikä on yllättänyt toimialan viime aikaisessa kehityksessä. 4

5 Merkittävimmät epävarmuustekijät: Globalisaatio, regulaatio ja luottamus rahoitusjärjestelmään Keväällä 2012 suoritetussa ensimmäisessä kyselyssä finanssialan hallitusten ja johtokuntien jäsenet sekä joukko tutkijoita pohti finanssitoimialan tulevaisuutta kahdeksan epävarmuustekijän ja niihin liittyvien ääritilanteiden kautta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, mitkä kuvatuista epävarmuustekijöistä ovat merkittävimmät finanssisektorin tulevaisuuden kannalta. Merkittävimmiksi epävarmuustekijöiksi nousivat regulaatio, luottamus rahoitusjärjestelmään ja globalisoituminen. Regulaatio Luottamus rahoitusjärjestelmään Globalisoituminen Globaalin talouden painopiste Tietoverkot Innovaatiot Ilmastonmuutokset Palvelumalli Kuva 1. Finanssialan hallitusten ja johtokuntien jäsenet sekä valitut tutkijat pohtivat näiden kahdeksan epävarmuustekijän merkitystä toimialaan. Merkittävimmiksi epävarmuustekijöiksi nousivat globalisaatio, regulaatio ja luottamus rahoitusjärjestelmään. 5

6 Regulaatio Gosplan Liberaalit markkinat eivät ole toimineet tehokkaasti. On tapahtunut suuria häiriöitä, jotka johtavat regulaation kiristämiseen. Valtiot ottavat voimakkaan roolin finanssimarkkinoiden kontrolloimisessa. Greenspan Regulaatio on vähentynyt ja suuri osa finanssiorganisaatioista on yksityisomisteisia. Innovaatiot ohjaavat finanssisektorin kehitystä ja alan muutosnopeus kehittyy äärimmilleen. Kuva 2. Epävarmuustekijä "regulaatio" ja sen kaksi ääritilannetta. Gosplan -mukaisen ajattelutavan nähdään olevan määräävä ainakin vuoteen 2020 asti. Yritysten tekojen koetaan olevan ristiriidassa yritysten sosiaalisen vastuun kanssa, eikä finanssimarkkinoita saisi näin ollen päästää vapaasti mellastamaan. Kokonaisvaltaisen hyötyajattelun saavuttamiseksi tarvitaan aina jonkinlaisia pakotteita. Pakotteista huolimatta markkinoilla on aina onnistuttu keksimään keinoja kiertää keinotekoisesti luotua sääntelyä. Säännellyn toiminnan rinnalle koetaan lähes aina syntyvän reguloimattomat Greenspan -markkinat. Tästä johtuen koetaan, että investointipankkitoiminta pitäisi erottaa täysin vähittäispankkitoiminnasta. Lisäksi alan suurten tekijöiden kokoa tulisi vastaajien mukaan pystyä rajoittamaan ylisuurten voittomahdollisuuksien synnyttämien moraalikatojen välttämiseksi. Mikäli finanssiala kykenee luomaan terveen pohjan seuraavien vuosien aikana, niin Greenspan -ideologiaan perustuva ajattelutapa tulee voimistumaan. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että toimijoiden vastuunkantoa lisätään, jolloin markkinoiden tulee antaa toimia itsenäisesti myös riskien realisoituessa. Alalla koetaan syntyvän eniten vahinkoa silloin kun valtio tai muu julkisen sektorin toimija puuttuu toimialan tapahtumiin ymmärtämättä tekojensa seurauksia. Regulaation vähentyminen edellyttää myös vastuunkannon lisääntymistä. Muussa tapauksessa Gosplanin kannattajat kyllä tulevat voittamaan. 6

7 Luottamus rahoitusjärjestelmään Kyynistä kyräilyä Luottamus rahoitusjärjestelmään romahtaa ja suuret toimijat joutuvat todellisiin vaikeuksiin. Valtiot, roskapankit ja IMF tulevat pelastajiksi. Dominoefektin seurauksena myös valtioiden talous voi mennä pahasti sekaisin, jolloin valtiot ovat vaarassa kaatua. Avoimet ovet Finanssisektorin toimijoiden synnit on annettu globaalisti anteeksi ja usko markkinoiden itsesäätelyyn kasvaa. Yksityishenkilöiden luottamus finanssimarkkinoihin ja sen toimijoihin kasvattaa talletusja sijoitusaktiivisuutta. Kuva 3. Epävarmuustekijä luottamus rahoitusjärjestelmään ja sen kaksi ääritilannetta. Vastaajat eivät usko finanssisektorin saavuttavan Avoimet ovet -skenaarion mukaista täydellistä anteeksiantoa vuoteen 2020 mennessä. Toimialalta odotetaankin selkeää vastuunkantoa niin omaan toimintaansa liittyen kuin yleistä talouden kehitystä kohtaan. Luottamuksen puute tulee näkymään vähentyneenä talletus- ja sijoitusaktiivisuutena riskipitoisiin tuotteisiin. Täydelliseen luottamuksen romahtamiseen, mikä pahimmillaan ajaisi alan toimijat suuriin vaikeuksiin, ei kuitenkaan uskota. Markkinoiden itsesäätelyn ei myöskään uskota kasvavan lähitulevaisuudessa. Sen sijaan lainsäädännön uskotaan kiristyvän ja spekulatiivisuutta pyritään jatkossa vähentämään voimakkaalla vero-ohjauksella. Paluuta entisen kaltaiseen luottamukseen ei nähdä syntyvän vielä lähivuosien aikana. Luottamuksen puute huomattiin jo edellisen pankkikriisin aikana tapahtuneen talletuspaon yhteydessä. Luottamus rahoitusjärjestelmiin katsotaan kuitenkin palautuvan nopeasti vuoden 2020 jälkeen, jolloin poliitikkojen ja median edustajien uskotaan antavan finanssikriisin anteeksi suurille finanssitoimijoillle. Tämän nähdään hiljalleen palauttavan myös kuluttajien luottamuksen pankki- ja vakuutustoimijoita kohtaan. "Ei täydellistä anteeksiantoa - finanssisektorilta on vaadittava vastuunkantoa." 7

8 Globalisaatio Yksi pelikenttä Globalisaatio tulee jatkumaan. Markkinoilla menestyvät globaalit ja suuret yritykset. Lisäksi markkinoilla toimii nichepalveluntarjoajia, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn asiakassegmenttiin ja tiettyihin tuotteisiin/palveluihin. Paluu 50-luvulle Nationalismi ja protektionismi kasvattavat kannatustaan, minkä seurauksena globaalit järjestöt menettävät rahoituksensa ja EU hajoaa sisäisiin ristiriitoihin. Markkinoilla menestyvät pienet paikalliset rahoituslaitokset, joiden on kyettävä toimimaan tehokkaasti. Kuva 4. Epävarmuustekijä globalisaatio ja sen kaksi ääritilannetta. Kyselyyn vastanneet finanssialan hallitusten ja johtokuntien jäsenet sekä tutkijat totesivat globalisaation jatkuvan, mutta sen merkittävyys ja sillä saavutettavat kilpailuedut saattavat muuttua. Globalisaation jatkuessa suurten ja monikansallisten yritysten nähdään jatkavan menestyspoluillaan. Voimatasapaino joko suurten ja pienten toimijoiden välillä tai maantieteellisesti tulee kuitenkin muuttumaan regulaation yhä kiristyessä. Monimutkaisten finanssituotteiden tarjonta saattaa vähentyä, jolloin alan perinteiset toimijat pyrkivät keskittymään ydintoimintoihinsa. Tämänkaltainen eriytyminen saattaa laajentaa toimintaympäristöä alan pienemmille tekijöille, jolloin nämä ns. nichepalveluntarjoajat erikoistuvat yhä enemmänkohdennettuihin asiakassegmentteihin, tuotteisiin tai palveluihin. Vastaajat kokivat maailman muuttumisen Paluu 50-luvulle -mukaiseen äärilaitaan täysin mahdottomana vaihtoehtona. Tämän nähdään johtuvan siitä, että paikallisten rahoituslaitosten ei uskota kykenevän horjuttamaan globaalien tekijöiden toimintaa. Nationalismin ja protektionismin kannatus nähdään kuitenkin kasvavan mikäli taloudellinen ja poliittinen epävarmuuden tila jatkuu. Koko Euroopan Unionin tai ainakaan yhteisvaluutta euron hajoaminen ei myöskään ole poissuljettu vaihtoehto. Globalisoitumisen jatkuessa paikallisilla toimijoilla nähdään kuitenkin olevan menestysmahdollisuuksia. Usein unohdetaan paikallisten toimijoiden mahdollisuudet parhaiten tarjota lisäarvoa asiakkailleen tuntemalla paikalliset käytännöt, kulttuurierot ja palvelutavat. Finanssialalla toimijoiden välinen luottamus on erittäin tärkeää, jolloin paikallisten toimijoiden palveluvaltteina koetaan tunnettuus ja turvallisuus. Tulevaisuudessa toimitaan globalisoidussa ympäristössä, mutta paikallisesti menestyviä toimijoita on jatkossakin. Usein unohdetaan paikalliset käytännöt ja kulttuurierot, joista paikallinen toimija voi ammentaa kilpailuetua. 8

9 Innovaatiot Brežnev Toimialalla ei tule tapahtumaan innovaatioita ja finanssipalveluita tarjotaan vain suurten ja globaalisti toimivien yritysten sivukonttorien kautta. Vallalla on defensiivinen suhtautuminen, jonka seurauksena kaikki muutokset nähdään uhkana. Tanssiva elefantti Finanssiala uudistuu radikaalisti sisältäpäin. Sektori ottaa uusia tehtäviä hoitaakseen, mikä edellyttää tehokasta innovointia. Innovaatiot ohjaavat finanssisektorin kehitystä ja tämän seurauksena alan muutosnopeus voimistuu entisestään. Kuva 5. Epävarmuustekijä innovaatiot ja sen kaksi ääritilannetta. Yleisesti ottaen finanssialalla vallitsevan innovoinnin nähdään voivan hyvin, mutta innovaatiot tulevat pääasiassa toimialan uusilta toimijoilta tai toimialan ulkopuolelta. Mikäli nykyiset toimijat eivät ole valmiita innovoimaan ja kehittämään toimialaa, tarvittavan muutoksen tekee joku muu toimija finanssialan ulkopuolelta. Lisääntyvän sääntelyn, epäonnistuneiden tuotekokeilujen sekä peruspalveluiden tuottamisen tarpeen nähdään hidastavan perinteisten toimijoiden muutosvalmiutta. Toisaalta on tunnistettu tarve luoda myös reaalista talouskasvua kehittäviä tuotteita. Perinteisillä pankeilla uskotaan kuitenkin yhä olevan valmius ja kyky luoda innovaatioita. Näiltä toimijoilta koetaan kuitenkin puuttuvan uskallusta ja halua uudistaa vielä tällä hetkellä hyvin toimivia markkinoita, minkä seurauksena heidän toimintansa nähdään muuttuvan vasta seuraavan suuren kriisin myötä. Tästä syystä lähitulevaisuuden suurien rahoitusalan innovaatioiden uskotaan tulevan tavallisten kivijalkapankkien ulkopuolelta. Innovaatiomahdollisuuksia nähdään niin uudenlaisissa toimijoissa kuin laitteissa ja prosesseissa. Finanssialan ulkopuolisten toimijoiden uskotaan valtaavan markkinaa, minkä seurauksena alan perinteisten toimijoiden kesken tullaan väistämättä kokemaan markkinaosuuksien menetyksiä. Liiketoimintatason säilyttämiseksi finanssitoimijat tarvitsevat valtauksia uusilta toimialoilta, jotka tukevat toimijoiden ydinbisnestä. Esimerkkinä mainittiin mm. erilaiset terveydenhuoltoon liittyvät palvelut. Regulaation muutokset tekevät tanssivasta elefantista elinehdon alalle. Bresneviläisellä ajattelulla on hyvin lyhyt tulevaisuus rahoitusalalla. 9

10 Globaalin talouden painopiste Uusi Amerikka Aiemmin kehittyviin maihin luetut valtiot ohittavat kasvu- ja kehitysvauhdissa EU:n ja USA:n. Aasia nousee talouden mahtimantereeksi, minkä seurauksena osaamiskeskuksia syntyy myös Etelä- Amerikkaan ja Afrikkaan. Myös Latinalaisen Amerikan maiden merkitys maailmantaloudessa voimistuu. Läntisen talouden dominanssi Euro-atlanttisen yhteistyön johdosta EU ja USA tulevat olemaan määräävässä asemassa ja perustavat uusia yhteistyöfoorumeita oman dominanssinsa vaalimiseksi. Maailmankaupan vapauttamiseen tähtäävät neuvottelut kariutuvat lopullisesti, minkä seurauksena BRIC-maille ei allokoidu tarvittavia pääomia talouden rakenteiden kehittämiseen. Kuva 6. Epävarmuustekijä globaalin talouden painopiste ja sen kaksi ääritilannetta. Tämä on jo tapahtunut. EU on muuttunut täysin irrelevantiksi globaalisti. USA:lla saattaa olla kykyä uudistua, mutta Eurooppa on loisteliaassa menneisyydessä piehtaroiva byrokratia: aivan kuten Kiina oli 1600-luvulla. Ehkäpä Eurooppa nousee sitten taas Kiinan tavoin 400 vuoden taantuman jälkeen. Nyt vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen perusteella koko vastaajajoukko oli yhtä mieltä siitä, että muutos Uuden Amerikan äärilaitaan on jo tapahtunut. Aasia nähdään tällä hetkellä merkittävänä talousmahtina, jonka sekä taloudellinen että poliittinen vaikutusvalta kasvaa kovaa vauhtia. Kiinaa kuvattiin nykypäivän nälkäiseksi lohikäärmeeksi, joka tulee olemaan globaali suunnannäyttäjä. Erityisen huolestuttavana pidetään Euroopan tämän hetkistä asemaa, sillä sen nähdään tippuvan sekä USA:n että Aasian talouksien kasvuvauhdista. Skeptisimmät vastaajat kokivatkin EU:n muuttuneen täysin irrelevantiksi toimijaksi globaaleilla markkinoilla, niin poliittisesti kuin taloudellisestikin. Menestyäkseen Euroopan valtioiden tulisi unohtaa loistelias menneisyyteensä ja byrokraattiset rakenteensa. 10

11 Ilmastonmuutos Vihreä surma Ilmastonmuutosta ei pystytä torjumaan ajoissa ja vaikutukset sekä ympäristöön että talouteen ovat dramaattisia. Sosiaaliset kustannukset ovat suuret: massamuuttoa, nälänhätää, suurkaupunkien kurjistumista ja epidemioita. Erilaiset taloudelliset järjestelmät sortuvat. CO 2 - vallankumous Ilmastonmuutokset kyetään hallitsemaan ja kansainväliset järjestöt sekä valtiot investoivat rajusti ennaltaehkäiseviin rakenteisiin ja teknologioihin. Investoinnit aiheuttavat talouteen uuden kasvuboomin ja organisaatiot ottavat toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen. Kuva 7. Epävarmuustekijä ilmastonmuutos ja sen kaksi ääritilannetta. Ilmastonsuojelun nähdään tulevaisuudessa lisääntyvän sekä yhteiskunnallisista että kustannuspakotteisiin liittyvistä syistä. Ilmastonsuojelun vaarana nähdään kuitenkin yliampuvat ja yltiöpäiset yritykset lopettaa ilmaston saastuminen täysin. Yltiöpäisen ilmastonsuojelun nähdään pahimmillaan jopa tuhoavan kaiken teollisuuden Euroopassa. Tuotantohintojen nousu ja ilmastosääntelyyn liittyvät pakotteet voivat pahimmillaan puristaa Eurooppalaiset teollisuusyritykset tiukkaan ahdinkoon ja saada heidät siirtämään tuotantonsa kokonaan pois Euroopasta maihin, joissa ei vastaavanlaisia kustannuksia synny. Ilmastomuutoksen torjunta nähdään kuitenkin erittäin tärkeänä asiana, vaikka sen kustannuksella koetaan tapahtuvan erittäin paljon hyväuskoista hölmöilyä. Nykyisen ilmastopolitiikan uskotaan pahimmillaan johtavan siihen, että suhteellisen hyvin hoidetut teollisuuden toimialat siirtyvät maihin, joissa ei ole vastaavanlaista säätelyä. Teollisuustoiminnan poistuminen Euroopasta voi vastaajien mielestä pahimmillaan johtaa talouskasvun hyytymiseen ja eurooppalaisen tulotason romahtamiseen. Erityisen tärkeänä koetaan kaikkien valtioiden sitouttaminen yhteisiin pelisääntöihin, jotta ilmastonmuutoksen saralla saavutettaisiin positiivisia tuloksia. Ilman sitoutumista ei saavuteta positiivisia tuloksia luvulla ehkä viimein tajutaan minne ollaan menossa. 11

12 Tietoverkot Hattu kourassa Internet tulee romahtamaan joko teknologian tai tietoturvan osalta, minkä seurauksena asiointi siirtyy pois virtuaalimaailmasta. Tämä johtaa asioinnin siirtymiseen takaisin konttoreihin ja muihin perinteisiin kommunikaatiokanaviin. Perinteiset pankinjohtajat palaavat valtaan. Kameleontti Virtuaali- ja reaalimaailman välinen ero hämärtyy, jolloin keskustelut ja asiointi tulevat tapahtumaan luontevasti virtuaalisesti (esim. sosiaalisessa mediassa). Suurten finanssitoimijoiden tärkein kilpailukeino on toimia koordinaattorin roolissa luoden vahvat verkostot virtuaali- ja reaalimaailmojen välille sekä koordinoida näiden välistä työnjakoa tehokkaasti. Kuva 8. Epävarmuustekijä tietoverkot ja sen kaksi ääritilannetta. Vastaajien mukaan finanssiala tulee muuttumaan entistä virtuaalisemmaksi vuoteen 2020 mennessä. Sosiaalisen median käytön uskotaan lisääntyvän. Myös ero virtuaali- ja reaalimaailman välillä tulee hämärtymään entisestään. Teknologian uskotaan kehittyvän yhä helppokäyttöisemmäksi ja sen avulla kyetään kehittämään yhä innovatiivisempia palveluja asiointikonsepteja. Teknologian kehittyessä uhkana nähdään kuitenkin tietoturvaan ja haittaohjelmiin liittyvät tekijät. Lähivuosien uhkana koetaan internetin välityksellä tapahtuvat palvelunestohyökkäykset, joilla pyritään lamauttamaan joko jokin tietty toimiala tai koko internet. Internetin täysimääräiseen romahtamiseen ei kuitenkaan uskota ainakaan lähivuosien aikana. Näin ollen palveluiden ei uskota enää siirtyvän kokonaisuudessaan takaisin konttoreihin ja perinteisiin kommunikointikanaviin. Internetin avoimuuteen uskotaan kuitenkin tulevan radikaalejakin rajoituksia. Nämä rajoitukset saattavat johtaa esimerkiksi yksinomaan pankkitoimintaan tarkoitettujen verkkoyhteyksien tai päätelaitteiden tulemiseen markkinoille. Virtuaalimaailman suurimpana ongelmana nähdään nyt ja vuoteen 2020 asti olevan asiakassuhteiden säilyttäminen. Virtuaalimaailmassa asiakkaan on helppo kilpailuttaa eri toimijoita ja siellä on hankalampi luoda pitkiä kumppanuussuhteita asiakkaiden kanssa. Yksi tämän hetken keskeisimmistä kilpailukeinoista finanssisektorilla uskotaan olevan asiakkaan löytäminen yhä uudelleen asia, jonka tekeminen virtuaalimaailmassa on erittäin hankalaa. Finanssisektorin keskeisin kilpailukeino on löytää asiakas uudelleen. Virtuaalimaailmassa asiakas pääsee turhan helposti karkuun. 12

13 Palvelumalli Cross-kitchen Finanssialan tuottajat integroivat myös alan ulkopuolisten tuottajien palveluja omiin palveluihinsa. Tämän seurauksena toimialojen välisten rajojen muuttuminen ja murtuminen vaikuttaa keskeisesti myös finanssitoimialaan ja siellä toimivien yritysten liiketoimintaedellytyksiin. Mosaiikki Markkinoille tulee syntymään paljon pieniä, erikoistuneita ja eriytyneitä niche-toimijoita. Kokonaisuutena markkinoiden kompleksisuus ja läpinäkymättömyys kasvavat, mutta samanaikaisesti yksittäisten palveluiden ja tuotteiden ymmärrettävyys sekä läpinäkyvyys tulevat lisääntymään. Kuva 9. Epävarmuustekijä palvelumalli ja sen kaksi ääritilannetta. Finanssialan tuottajat ovat osoittaneet halua integroida myös alan ulkopuolisten tuottajien palveluja omiin palveluihinsa, mutta lisääntyvän sääntelyn ei uskota sallivan Cross-kitchen -mallin toteutumista ainakaan alan perinteisille toimijoille. Tästä syystä vastaajat uskoivat, että finanssialalla nähdään suuria palvelumalliin kohdistuvia muutoksia vain mikäli lainsäätäjät vähentävät finanssialaan kohdistuvaa sääntelyä. Cross-kitchen -mallin nähdään kuitenkin olevan mahdollista niin, että muilla toimialoilla toimivat organisaatiot voivat entistä laajemmin integroida finanssipalveluja omiin konsepteihinsa. (Esimerkiksi S-Pankki tarjoaa osuuskauppatoimintansa ohella kotimaisia pankkipalveluja asiakasomistajilleen.) Tämä ilmiö nähdään epäreiluna kilpailuesteenä alan perinteisille toimijoille, jotka kokevat etteivät alan uudet toimijat joudu noudattamaan samaa lainsäädäntöä kuin he. Toisaalta nykyisen sääntelykehityksen nähdään suosivan alan suuria toimijoita. Tiukentuneen lainsäädännön myötä suuret toimijat kykenevät hyödyntämään paremmin toiminnassaan toteutuvia skaalaetuja eivätkä koe suuria paineita palvelumallin muutoksille. Lisäksi tämän hetkisen toimintaympäristön koetaan olevan hyvin ennakoitavissa. Suurten toimijoiden uskotaan pystyvän vaikuttamaan poliittiseen ilmapiiriin, jolloin he kykenevät itse määrittämään ja hahmottamaan lähitulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia muita paremmin. Cross-kitchen on mahdollinen, jos lainsäätäjä avaa finanssialalle vapauden integroida ei-finanssipalveluja finanssipalveluihin. Nyt se on mahdollista toisinpäin eli muut toimialat voivat integroida finanssipalveluja omiin konsepteihinsa. 13

14 Finanssisektorin toimijoiden tulevaisuuden menestystekijät Aiemmin kuvattujen finanssitoimialan johdon sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten avainhenkilöiden epävarmuustekijöihin liittyvien vastausten pohjalta luotiin skenaario, miltä toimiala näyttää vuonna 2020 ( Tutkijoiden ja finanssialan johdon skenaario kuvassa 10). Lisäksi laadittiin kolme muuta skenaariota, jotka kuvasivat tarkoituksella hyvin karrikoidusti erilaisia ääritilanteita. Halusimme näiden skenaarioiden avulla selvittää, millä keinoin Suomessa toimivat pankki- ja vakuutusalan yritykset voivat menestyä skenaarioiden kuvaamissa ympäristöissä sekä löytyykö menestystekijöitä, jotka toimivat useassa eri skenaariossa. Jatkokysely tehtiin verkkokyselynä joukolle finanssialan ammattilaisia. Tutkijoiden ja finanssialan johdon skenaario Liberaalit finanssimarkkinat eivät kykene toimimaan tehokkaasti, minkä seurauksena valtiot joutuvat ottamaan entistäkin voimakkaamman roolin markkinoiden kontrolloinnissa. Globalisaation jatkuessa markkinoilla menestyvät suuret ja monikansalliset yhtiöt. Suurten toimijoiden lisäksi menestyvät myös tiettyihin asiakkaisiin tai palveluihin erikoistuneet niche-palvelutarjoajat. Virtuaaliset palvelut korostuvat entisestään, jolloin vahvat verkostot ja asiakassuhteet luovat pohjan menestymiselle. Tässä skenaariossa korostuvat seuraavat aiemmin kuvatut ääripäät: Yksi pelikenttä (Epävarmuustekijä: globalisoituminen), Läntisen talouden dominanssi (Epävarmuustekijä: Globaalin talouden painopiste) ja Gosplan (Epävarmuustekijä: Regulaatio). Face Trust Luottamus luottoluokittajiin ja finanssialan toimijoihin romahtaa, jolloin alan suuret toimijat joutuvat todellisiin vaikeuksiin. Finanssialan vanhat rakenteet kuihtuvat ja alalle etsitään uusia keinoja saavuttaa luottamus. Markkinoille syntyy paljon pieniä, erikoistuneita ja eriytyneitä niche -toimijoita, jotka pyrkivät ottamaan toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen. Tietotekniikka ja sosiaalisen median palvelut korostuvat, jolloin yksittäisen asiakkaan ääni tulee kuuluviin. Finanssialan luottamusta aletaan arvioimaan sosiaalisesta mediasta tutuiksi tullein keinoin ja maineenhallinta korostuu. Pankki- ja vakuutusalan toimijoita tullaan reittaamaan tykkäämisten avulla, jolloin luottamus syntyy vastapuolen luottamuksesta, eikä niinkään sääntelyn kautta. Tässä skenaariossa korostuvat seuraavat aiemmin kuvatut ääripäät: Paluu 50-luvulle (Epävarmuustekijä: Globalisoituminen), Kameleontti (Epävarmuustekijä: Tietoverkot) ja Mosaiikki (Epävarmuustekijä: Palvelumalli). Kuva 10. Neljä skenaariota, joiden kautta kartoitettiin menestystekijöitä, jotka toimivat tilanteesta riippumatta (kaikissa kuvatuissa skenaarioissa). 14

15 Kiina-ilmiö Kiina avaa finanssisektorinsa sääntelymuuria, jolloin markkinavoimat rynnistävät avautuville markkinoille. Länsimainen pankkijärjestelmä kohdistaa voimavaransa Kiinaan, jolloin aiemmin kehittyviin maihin luetut valtiot ohittavat kasvu- ja kehitysvauhdissa EU:n ja USA:n. Innovaatiot ohjaavat finanssisektorin kehitystä ja alan muutosnopeus kehittyy äärimmilleen. Aasia nousee talouden mahtimantereeksi työvoimakustannusten, kasvavan kysynnän ja veroteknisten syiden vuoksi. Tässä skenaariossa korostuvat seuraavat aiemmin kuvatut ääripäät: Yksi pelikenttä (Epävarmuustekijä: Globalisoituminen), Uusi Amerikka (Epävarmuustekijä: Globaalin talouden painopiste) ja Greenspan (Epävarmuustekijä: Regulaatio). Go West Old Man Läntinen talous vahvistuu ja 2010-luvun taantuma on jäänyt historiaan. Kiinan sisäiset erimielisyydet syksyn 2012 puoluekokouksessa ovat ajaneet maan täydelliseen kriisin, jolloin pankki- ja vakuutusalan perinteiset toimijat saavuttavat jälleen tukevan jalansijan finanssimarkkinoilla. Finanssialan regulaation määrä tulee jälleen vähenemään, jolloin suuret yksityisomisteiset toimijat ohjaavat vahvasti alan kehittymistä. Tietointensiivinen yhteiskunta on kuitenkin kokenut kolauksen ja Internet tulee romahtamaan. Tämän myötä syntyy useita erillisiä suljettua tietoverkkoja, joiden avulla pankkien valta korostuu. Tässä skenaariossa korostuvat seuraavat aiemmin kuvatut ääripäät: Läntisen talouden dominanssi (Epävarmuustekijä: Globaalin talouden painopiste), Greenspan (Epävarmuustekijä: Regulaatio) ja Hattu kourassa (Epävarmuustekijä: Tietoverkot). 15

16 Kyselyyn vastanneet finanssialan ammattilaiset uskovat globalisaation edelleen jatkuvan ja kansainvälinen yhteistyö koetaan merkittävänä finanssialalla. Talouden painopisteen nähdään siirtyvän vahvasti kehittyviin maihin, BRIC-maat nousivat esille monessa vastauksessa. Myös regulaation uskotaan edelleen lisääntyvän ja valtioilla ennakoidaan olevan voimakas rooli finanssimarkkinalla. Tosin myös eriäviä näkemyksiä löytyy vastauksista, mikä kuvannee hyvin finanssisektorin tämän hetkistä epävarmuutta tulevasta kehityksestä. Lisäksi vastaajat uskovat, että vuonna 2020 elämme ubiikkiyhteiskunnassa, jossa virtuaalimaailman ja reaalimaailman välinen ero on hämärtynyt. Menestystekijöistä, jotka toimivat useassa ääriskenaariossa, nousee vastauksissa esille erityisesti seuraavat asiat: Uusien toimintamallien kehittämien, organisaation joustavuuden ja ketteryyden parantaminen. Toimijoiden pitäisi kyetä tehostamaan ja automatisoimaan toimintaa unohtamatta luotettavuutta ja turvallisuutta. Panostaminen perusjärjestelmiin on tässä avainasemassa. Verkostojen kehittäminen ja rakentaminen nähdään kriittisenä menestystekijänä. Vastauksissa mainitaan niin yhteistyö muiden finanssitoimijoiden kanssa kuin toimialarajat ylittävä yhteistyö. Globaalit kumppanit koetaan erityisen tärkeinä sekä integroituminen yhä tiiviimmin erilaisiin uusiin palveluihin yli toimialarajojen, erityisesti yhteistyökumppanuuksien kautta. Tunnistautumiseen ja maksamiseen liittyviä ratkaisuja voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin. Henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen tulisi vastaajien mukaan panostaa. Työn arvellaan olevan jatkossa vaihtelevampaa, joten moniosaajia jotka pystyvät helposti mukautumaan erilaisiin tehtäviin ja ympäristöihin, tarvitaan yhä enemmän. Toimihenkilöiden tulisi myös pystyä toimimaan asiantuntevasti ja luotettavasti kanavasta riippumatta, myös sosiaalisessa mediassa. Ylivertaisten verkkopalveluiden ja -tuotteiden kehittämistä pidetään kilpailukyvyn kannalta tärkeänä. Nykyistä helpommat ja kokonaisvaltaisemmat mobiili- ja tablettiratkaisut sekä saavutettavuus ajasta ja paikasta riippumatta nähdään oleellisina. Tulevaisuudessa asiakkaat odottavat reaaliaikaista, jopa ennakoivaa palvelua, ja esimerkiksi virtuaalisia yhteyshenkilöitä. Sosiaalista mediaa ei vielä osata täysin hyödyntää toimialalla, mutta sen merkityksen nähdään edelleen kasvavan. Näin ollen toimijoilla pitäisi olla riittävästi kyvykkyyttä hyödyntää sosiaalista mediaa. Lisäksi sosiaalisessa mediassa vaadittavat arvot, brändi ja informaation läpinäkyvyys tulisi kyetä takaamaan. 16

17 Skenaarioriippumattomat menestystekijät Skenaariokohtaiset menestystekijät Kustannusyhteistyö suomalaisten toimijoiden kesken Vahva ja inspiroiva johtajuus Tutkijoiden ja finanssialan johdon skenaario Finanssitoimialan nykytilanne Verkostojen rakentaminen ja johtaminen Cross Industry kehitysyhteistyö Kansainvälinen yhteistyö (suurten toimijoiden (Kanssa) Uusien toimintamallien kehittäminen Ylivertaisten verkkopalveluiden ja -tuotteiden kehittäminen Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen Organisaation joustavuuden ja ketteryyden parantaminen Yritysostot ulkomailta Eettisten arvojen korostaminen liiketoiminnassa Vahva julkisuuskuvan hallinta (brändi) ja kyvykkyys hyödyntää sosiaalista mediaa Eettisten arvojen korostaminen liiketoiminnassa Kehittyneempi tiedonhallinta, Business Intelligence (esim. asiakkaiden segmentointi) Kiina-ilmiö Face Trust Suljettujen ja turvallisten internet-verkkojen kehittäminen finanssialalle Vahva ja inspiroiva johtajuus Go West Old Man Kuva 11. Vihreällä pohjavärillä on kuvattu menestystekijät, jotka toimivat useassa skenaariossa. Tutkimalla näitä on mahdollista löytää toimialalle menestystekijöitä, jotka eivät ole skenaarioriippuvaisia ja niiden voidaan olettaa toimivan kaikissa mahdollisissa skenaarioissa. Skenaarioriippuvaiset menestystekijät puolestaan toimivat vain tietyntyyppisissä markkinaolosuhteissa. Näistä menestyskeinoista on mahdollista rakentaa organisaatioille kehittämistoimenpideportfolio, joka tarjoaa maksimaaliset suhteelliset menestysmahdollisuudet kaikissa markkinaolosuhteissa. 17

18 Kokonaisvaltaisempia palveluita yli toimialarajojen Ylivertaisten verkkopalveluiden kehittäminen entistä tärkeämpää Vaikka tietotekniikka on kehittynyt huomattavasti, eivät finanssialan verkkopalvelut kuitenkaan ole muuttuneet merkittävästi viimeisen 15 vuoden aikana. Kysyimme vastaajilta, minkälaisia virtuaali- tai verkkopalveluja he näkevät finanssisektorin edelläkävijöiden tarjoavan vuonna Vastaajien mukaan finanssisektorin toimijoiden tulisi tarjota nykyistä helpompia ja kokonaisvaltaisempia ratkaisuja, jotka ovat käytettävissä paikasta riippumattomasti erilaisissa tablettilaitteissa ja mobiilisti. Mobiililaitteissa nähdään siis edelleen olevan valtava potentiaali. Aikaan ja paikkaan sitomattomat palvelut, jotka ovat käytettävissä 24/7, nähdään tärkeinä tulevaisuudessa. Palvelun tulisi myös olla reaaliaikaista, jopa ennakoivaa. Asiakkaan tulisi kyetä hoitamaan pääosa finanssiasioinnistaan itse, päätelaitteesta riippumatta. Myös virtuaalisten, henkilökohtaisten palveluneuvojien tulemista ennustettiin. Vastaajat ennakoivat, että tuotelähtöisyys poistuu verkkopalveluista ja yritysasiakaskin voi jatkossa hallinnoida ja räätälöidä käyttämiään palveluita verkkopalveluiden kautta. koska siinä voidaan hyödyntää päätelaitteen kyvykkyys täysimääräisesti. Samoin myös tietoturva on parempi. Alustariippumaton, monikanavainen palvelumalli nähdään kriittisenä menestystekijänä. Myös sosiaalista mediaa tulisi hyödyntää huomattavasti nykyistä tehokkaammin. Finanssialan verkkopalvelut voisivat vastaajien mukaan integroitua yhä tiiviimmin erilaisiin ekosysteemeissä tuotettaviin palveluihin (esim. kauppapaikkoihin). Lisäksi online-sijoitusneuvonta (esimerkiksi video chat), investointien valvontapalvelut, parametrisoitu online salkunhallinta (toimeksiantajan nopeat vaikutusmahdollisuudet), banking in the virtual cloud (globaalisti laadittujen palvelumallien monistettavuus), data enrichment -palvelut sekä luotettavuus/identiteettitarkistukset mainitaan olennaisina verkkopalveluita kehittäessä. Selainpohjaisista verkkopalveluista siirrytään vastaajien mukaan pääosin henkilökohtaiselle päätelaitteelle optimoituihin sovelluksiin, joissa palvelukokemus on parempi, 18

19 Nykyistä tiiviimpi integroituminen uusiin palveluihin yli toimialarajojen Kyselyssä tiedusteltiin myös näkemyksiä toimialasiirtymistä. Vastaajat kokevat edelleen päivittäiskaupan siirtyvän toimialalle yksikertaisella pankkikonseptilla. Kaupan nähdään siis lisäävän ja laajentavan palveluitaan erityisesti erilaisten luotto- ja maksamispalveluiden kehittämisen osalta (mm. ostotilien, vakuudellisten pienlainat, kulutusluotot). Tämän myötä finanssialan palveluiden jako kahteen ryhmään, eli korkean lisäarvon palveluihin ja peruspalveluihin, korostuu entisestään. Maksamisratkaisujen tarjoajat ovat tuoneet viime vuosina hyvin toimivia malleja markkinoille (esim. Paypal) ja saman kehityksen nähdään edelleen jatkuvan. Laskutus- ja reskontrapalveluja tarjoavat toimijat voisivat vastaajien mukaan laajentua edelleen maksuliikkeeseen. Kyky jalostaa asiakkaan tietovirtoja ja toimintoja, E2E automation sekä sofistikoidut vahinkovakuutuspalvelut mainitaan myös mahdollisina toimialasiirtymien ajureina. Myös viime vuosina lisääntyneet pikavippipalvelut nähdään teknisesti tehokkaana innovaationa joskin eettisesti arveluttavana. White label -pankkien tuleminen nähdään todennäköisenä. Tällöin finanssitoimijoiden rooli saattaa muuttua enemmän alihankkijan suuntaan, kun white label -pankit tunkevat asiakkaan sekä pankin ja vakuutusyhtiöiden väliin tarjoamalla ja/tai kilpailuttamalla palveluita. Finanssiyritysten siirtymät riippuvat paljon regulaatiosta. Luottolaitokset eivät juurikaan voi laajentaa toimintaansa ellei lainsäädäntöä muuteta. Toimialaliukumavaraa on nykyisellään vähän. Osa vastaajista on sitä mieltä, että nykyisessä regulaatioympäristössä finanssitoimijoiden on keskityttävä nykyisiin palveluihin tai jopa riisuttava niitä. Mahdollista siirtymää nähdään kuitenkin hyvinvointipalveluiden pariin sekä asumisen ja matkailun palveluiden pariin, erityisesti yhteistyökumppanuuksien kautta. Lisäksi tunnistautumiseen ja maksamiseen liittyviä ratkaisuja voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin. Yhteistyökumppanien ja verkostojen kautta voidaan päästä tukemaan yritysten prosesseja sähköistämällä ja automatisoimalla niitä, esimerkiksi aineistosiirroista automatisoituihin prosesseihin asiakkaan ympäristössä. Myös maksamisen eri osa-alueet nähdään potentiaalisina: finanssitoimijoiden laajentumista erityisesti verkkokauppaan sekä kaikkiin verkossa tapahtuvaa turvallista tunnistautumista vaativiin palveluihin. Hyvinvointiliiketoiminta, oman elämän hallinnan palvelut (terveys, hyvinvointi ja turvallisuus) nähdään väestön ikääntyessä potentiaalisena siirtymäalueena, sillä yhteistyömahdollisuudet tällä osa-alueella ovat mittavat. Lisäksi jo nykyisin toimivat asuntomarkkinakytkökset ovat ilmeinen kehittämisalue, esimerkiksi käänteiset asuntolainat. Mitkä tahansa elämisen tasoa parantavat palvelualueet, kuten terveyspalvelut ja matkailu, olisivat vastaajien mielestä mahdollisia siirtymille. 19

20 Poliitikkojen ja median rooli puhuttaa finanssialan asiantuntijoita Kyselyyn osallistuneilta kysyttiin myös mikä viimeaikaisessa kehityksessä on yllättänyt. Eräs vastaaja toteaa ironisesti yllättyneensä siitä, ettei vanhoista asioista ole opittu mitään. Yleisesti liian kovat tuottovaatimukset ja niihin liittyvä riskinottaminen ovat yllättäneet vastaajat. Finanssisektorin keskinäisen riippuvuuden määrä sekä havaittavissa ollut moraalikato ja riskienhallinnan puutteellisuus ovat yllättäneet erityisesti investointipankkitoiminnassa. Toimet, joiden avulla on pyritty välttämään vastaavat finanssikriisit, johtavat rahoituksen hintojen nousuun, saatavuuden selvään heikkenemiseen ja sitä kautta suhdannevaihteluiden kasvuun. Viranomaismääräysten kiristyminen erityisesti jälleenrahoitusriskin alueella johtaa rahoituksen selvään lyhenemiseen ja käytännössä finanssisektorin supistumiseen sekä rahoituksen vaikeutumiseen erityisesti työllistävällä PK-sektorilla. tulkintoihin ja syytöksiin. Osa vastaajista on sitä mieltä, että medialla on liian suuri painoarvo poliittisessa päätöksenteossa. Voidaanko mediaa sitten hallita? Toisaalta kenties ei, mutta jotain voidaan tehdä. Lobbaus ja edunvalvonta ovat edelleen keskeisiä keinoja Kuitenkin erityisesti lisäämällä avointa keskustelua ja viestintää voitaisiin nykyistä tilannetta muuttaa parempaan. Kehitysehdotuksina nousivat esiin Yleisesti esiin nousee kriisien ennakoimattomuus ja nopeus sekä uuden sääntelyn määrä ja päätöksentekijöiden tietämättömyys ja/ tai kyvyttömyys tehdä tarvittavia päätöksiä. Viime vuosien uusi sääntely koetaan sekavana ja paniikinomaisena ja sen nähdään jopa vaikuttaneen negatiivisesti talouskasvuun. Moni vastaaja kyseenalaistaa myös poliittisen päätöksentekokyvyn. Vastaajat peräänkuuluttavat parempaa ymmärrystä toimialasta ja sen vaikutuksesta talouskasvuun sekä ammattitaitoista ja nopeaa kriisinratkaisukykyä. Aiemmat globaalit toimet nähdään osittain paniikinomaisena reagointina, mikä on jopa lisännyt epävakautta. Vanhoja rakenteita on pyritty keinotekoisesti ylläpitämään, mikä vaikeuttaa toimialan uudistumista. Kyselyssä tiedusteltiin myös kuinka tilannetta voitaisiin parantaa. Vastaajien mukaan ratkaisuna on lobbaukseen panostaminen ja yhteistyön lisääminen. Lisäksi tarvitaan enemmän avointa keskustelua ja tiedottamista, jotta tietämys paranisi. Tiedottaa tulisi myös positiivisista menestystarinoista, esimerkiksi kertomalla mitä tekijöitä on ollut hyvien pankkien ja vakuutusyhtiöiden menestyksen takana. Näiden lisäksi formaalimpi koulutus voisi olla paikallaan. Medialla on viime vuosina ollut merkittävä rooli, kun finanssikriisi on poikinut otsikoita yhä enemmän ja entistä herkemmin. Usein viesti yksinkertaistetaan tai yleistetään medioissa, mikä on edelleen johtanut vääriin Avoimempi ja säännöllisempi tiedottaminen: avoin vuorovaikutus ja kantojen asiallinen perustelu. Finanssisektorin toimijoiden hakeutuminen poliittisiin päätöksentekoelimiin ja toisaalta valitsemalla päättäjät ja yritysten ylin johto paremmin. Entistä tiiviimpi yhteistyö ministeriöiden kanssa. Vuotuinen finanssisektorin foorumi medialle ja poliitikoille, jossa käytäisiin läpi ajankohtaisia asioita ja jaettaisiin tietämystä. Sääntelyn sijaan tulisi perehtyä pankkija vakuutusalan ansaintalogiikkaan. Ymmärtää se yhteiskunnan tarvitsemaksi yritystoiminnaksi joka tarvitsee oikeanlaista ohjausta kieltojen sijaan. Nähdä se koko yhteiskuntaa hyödyttävänä erityisesti tilanteessa, jossa julkisen sektorin rajoitukset ovat väistämättömiä. 20

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Kuntauudistuksen työkalupakki. Vesa Silfver Johtava konsultti, Deloitte Kuntamarkkinat

Kuntauudistuksen työkalupakki. Vesa Silfver Johtava konsultti, Deloitte Kuntamarkkinat Kuntauudistuksen työkalupakki Vesa Silfver Johtava konsultti, Deloitte Kuntamarkkinat 12.9.2012 Esityksen sisältö Deloitten esittely Miksi kuntien on uudistuttava? Kuntakentän muutoksen suunta eri toimialoilla

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tilintarkastuksen eettiset säännöt ja periaatteet - esimerkkejä käytännöstä. KHT Hannu T. Koskinen

Tilintarkastuksen eettiset säännöt ja periaatteet - esimerkkejä käytännöstä. KHT Hannu T. Koskinen Tilintarkastuksen eettiset säännöt ja periaatteet - esimerkkejä käytännöstä KHT Hannu T. Koskinen 28.5.2013 Tilintarkastuksen eettiset periaatteet Tilintarkastajalta edellytetään riippumattomuutta ja objektiivisuutta

Lisätiedot

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Tarkastusvaliokunnat ja hallituksen

Lisätiedot

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja BLOGI Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja 1 1. 1 0. 2 0 1 6 B L O G I M e r v i T o i v a n e n K i r j o i t t a j a M e r v i T o i v a n e n t y ö s k e n t e

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto KOULUTUSTILAISUUS 18.9.2012 KLO 9-12 YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA THE RANGE OF WHAT WE THINK AND DO IS LIMITED BY WHAT WE FAIL

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

Toimiala-ja toimintaympäristöhavaintoja monipalveluyritykseksi muuntautuvan finanssitoimijan näkökulmasta

Toimiala-ja toimintaympäristöhavaintoja monipalveluyritykseksi muuntautuvan finanssitoimijan näkökulmasta Toimiala-ja toimintaympäristöhavaintoja monipalveluyritykseksi muuntautuvan finanssitoimijan näkökulmasta Olavi Kurola, Pohjolan Osuuspankki 14.2.2017 OP on asiakkaidensa omistama finanssiryhmä. Edistämme

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä

Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen 29.11.2012 Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä 2 Potilasturvallisuudessa on ongelmia Potilasturvallisuuden järjestelmällinen kehittäminen on

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Alustaliiketoiminta. Vesa Kokkonen

Alustaliiketoiminta. Vesa Kokkonen Alustaliiketoiminta Vesa Kokkonen You don t need a digital strategy, you need a business strategy for the digital age Judy Goldberg Alustatalous miksi nyt? Digitalisaatio muuttaa arvonmuodostuksen tapoja

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Pankkipalvelut 2015 Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta. Anu Raijas & Mika Saastamoinen. kkv.fi. kkv.fi

Pankkipalvelut 2015 Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta. Anu Raijas & Mika Saastamoinen. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta Anu Raijas & Mika Saastamoinen Sisältö Tausta Selvityksen toteutus Tulokset Yhteenveto ja johtopäätökset 13.1.2016 2 Tausta Pankkipalveluiden tarjonnan muutokset

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp SUOMEN KUNTAUITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö TERVEYDENHUOLLON 27. ATK-PAIVAT 4. - 5.6.2001 Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot