Finanssitoimiala mediamyllerryksessä Finanssitoimialan menestystekijät 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Finanssitoimiala mediamyllerryksessä Finanssitoimialan menestystekijät 2020"

Transkriptio

1 Finanssitoimiala mediamyllerryksessä Finanssitoimialan menestystekijät 2020 Kyselyn tulokset 2012

2 Finanssitoimiala mediamyllerryksessä! Deloitten v selvitys finanssitoimialan tulevaisuudesta nosti esiin useita toimialalla toimiville tuttuja teemoja, kuten regulaatio, luottamus, globalisaatio ja innovaatiot. Näihin teemoihin on totuteltu jo neljä vuotta kriisin alettua vuonna Kukin on varautunut sen minkä voinut. Menestystekijöitä on mietitty ja yli toimialojen loiskuvaan kilpailuun pyritään varautumaan verkostoitumalla ja miettimällä uusia konsepteja asiakasrajapintaan, tuotteisiin ja palveluihin luvun nettipankkimenestyksen krapulastakin on alettu hiljalleen toipua. Finanssitoimiala ei kuitenkaan ole yhä jatkuvassa finanssikriisissä onnistunut viestimään rooliaan tai ratkaisuja, joilla tilanteesta päästäisiin taas kuivalle maalle. Ikään kuin toimiala olisi jäänyt yllättäen ja valmistautumatta kiinni julkiseen mediamyllerrykseen. Jatkuvaa vaalikampanjaa käyvät poliitikot tarttuvat mielellään yksinkertaisilta vaikuttaviin ratkaisumalleihin, ehkäpä unohtaen täysin oman roolinsa kriisin taustalla. Finanssitoimialan ongelma näyttää olevan se, miten viestiä oikea kuva tilanteesta julkisuuteen tavalla jonka myös lehtimies ja poliitikko ymmärtävät oikein. Toimialan olisikin palattava viestinnässä juurilleen: Finanssitoimialan rooli kansantaloudessa on kerrattava selkeästi, kerrottava miten pankki- ja vakuutustuotteet toimivat sekä miten niitä hyödynnetään järkevästi. Lopuksi: Yhdeksi menestystekijäksi taitaakin nousta, kuinka finanssitoimiala pystyy oppimaan virheistään ja viestimään roolistaan yhteiskunnassa. Mm. Deloitten Re-Imagining Business -konsepti toimii tämän viestin läpisaamisessa.

3 Sisällysluettelo Esipuhe 4 Merkittävimmät epävarmuustekijät: Globalisaatio, regulaatio ja luottamus rahoitusjärjestelmään 5 Regulaatio 6 Luottamus rahoitusjärjestelmään 7 Globalisaatio 8 Innovaatiot 9 Globaalin talouden painopiste 10 Ilmastonmuutos 11 Tietoverkot 12 Palvelumalli 13 Finanssisektorin toimijoiden tulevaisuuden menestystekijät 14 Kokonaisvaltaisempia palveluita yli toimialarajojen 18 Poliitikkojen ja median rooli puhuttaa finanssialan asiantuntijoita 20 Loppusanat 21 Yhteyshenkilöt 21 Liite. Strategy Paradox -menetelmän kuvaus 22

4 Esipuhe Finanssitoimiala on globaali, mutta millainen on finanssitoimiala Suomessa vuonna 2020? Mitkä ovat keskeiset menestystekijät? Mikä viimeaikaisessa kehityksessä on yllättänyt? Deloitte ja Tekes tekivät yhteistyössä suomalaisen finanssialan toimialaselvityksen vuonna Keväällä 2012 Deloitte toteutti jatkokyselyn, jonka avulla haluttiin saada selville alan vaikuttajien uusimmat ajatukset ja näkemykset suomalaisen finanssialan tulevaisuuden tilasta, kun jatkuvaan kriisiuutisointiin on viime vuosina totuttu. Kyselyn vastausten perusteella päivitettiin vuonna 2009 muodostettuja finanssitoimialaan keskeisesti vaikuttavia epävarmuustekijöitä ja tulevaisuuden skenaarioita joista monet ovat toteutuneet. Lisäksi vastauksista koostettiin yhteenveto siitä, miltä vastaajat visioivat finanssitoimialan näyttävän vuonna 2020 ja mitkä ovat suurimmat toimialaan vaikuttavat muutosajurit. Kyselyllä kartoitettiin myös toimialan ammattilaisten näkemyksiä menestystekijöistä, joiden avulla finanssisektorin toimija menestyy erilaisissa tulevaisuusskenaarioissa. Kysely toteutettiin verkkokyselynä kahdessa osassa keväällä Ensin se toimitettiin joukolle finanssitoimialan sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten avainhenkilöitä, joilta saatiin näkemyksiä suomalaisesta finanssitoimialasta vuonna Näiden vastausten pohjalta laadittiin skenaario siitä, miltä toimiala näyttää vuonna Lisäksi laadittiin kolme muuta skenaariota, jotka kuvasivat tarkoituksella hyvin karrikoidusti erilaisia ääritilanteita. Skenaarioiden avulla haluttiin selvittää, millä keinoin Suomessa toimivat pankki- ja vakuutusalan yritykset voivat menestyä näissä skenaarioiden kuvaamissa ympäristöissä sekä löytyykö menestystekijöitä, jotka toimivat useassa eri skenaariossa. Käytetty menetelmä perustuu Michael Raynorin (Deloitte Consulting) helmikuussa 2007 julkaistuun kirjaan Strategy Paradox. (Menetelmän kuvaus tutkimuksen liitteenä.) Kyselyn jälkimmäiseen osaan vastasi laajempi joukko finanssitoimialan ammattilaisia. Vastaajat kuvasivat menestystekijöitä sekä menestymisen ehtona vaadittavia kyvykkyyksiä. Vastausten pohjalta pyrittiin kartoittamaan alan ammattilaisten näkemyksiä Suomessa toimivien finanssiorganisaatioiden kyvykkyyksistä luoda ja implementoida uusia palveluita sekä hallita omaa toimintaympäristöään. Syksyllä selvityksen teemoja varmennettiin muutamien keskeistan finassitoimialan vaikuttajien kanssa. Eryisesti julkisuuden keskustelu nousi keskeiseksi haasteeksi sekä se, miten siihen voisi rakentavasti ja ennakoidenkin osallistua. Tähän julkaisuun on koostettu yhteenveto kyselyn vastauksista. Aluksi käydään läpi finanssisektorin kahdeksan epävarmuustekijää ja niiden ääritilanteet sekä vastaajien näkemyksiä siitä kuinka ne vaikuttavat toimialaan tulevaisuudessa. Tämän jälkeen listataan neljän muodostetun skenaarion avulla kyselyssä kartoitetut finanssialan tulevaisuuden menestystekijät sekä nostetaan esiin vastaajien tarkempia näkemyksiä verkkopalveluiden tulevaisuuden vaatimuksista ja toimialasiirtymistä. Viimeisessä kappaleessa käsitellään vielä poliitikkojen ja median roolia, mikä nousi keskeiseksi aiheeksi vastauksissa kun kysyimme mikä on yllättänyt toimialan viime aikaisessa kehityksessä. 4

5 Merkittävimmät epävarmuustekijät: Globalisaatio, regulaatio ja luottamus rahoitusjärjestelmään Keväällä 2012 suoritetussa ensimmäisessä kyselyssä finanssialan hallitusten ja johtokuntien jäsenet sekä joukko tutkijoita pohti finanssitoimialan tulevaisuutta kahdeksan epävarmuustekijän ja niihin liittyvien ääritilanteiden kautta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, mitkä kuvatuista epävarmuustekijöistä ovat merkittävimmät finanssisektorin tulevaisuuden kannalta. Merkittävimmiksi epävarmuustekijöiksi nousivat regulaatio, luottamus rahoitusjärjestelmään ja globalisoituminen. Regulaatio Luottamus rahoitusjärjestelmään Globalisoituminen Globaalin talouden painopiste Tietoverkot Innovaatiot Ilmastonmuutokset Palvelumalli Kuva 1. Finanssialan hallitusten ja johtokuntien jäsenet sekä valitut tutkijat pohtivat näiden kahdeksan epävarmuustekijän merkitystä toimialaan. Merkittävimmiksi epävarmuustekijöiksi nousivat globalisaatio, regulaatio ja luottamus rahoitusjärjestelmään. 5

6 Regulaatio Gosplan Liberaalit markkinat eivät ole toimineet tehokkaasti. On tapahtunut suuria häiriöitä, jotka johtavat regulaation kiristämiseen. Valtiot ottavat voimakkaan roolin finanssimarkkinoiden kontrolloimisessa. Greenspan Regulaatio on vähentynyt ja suuri osa finanssiorganisaatioista on yksityisomisteisia. Innovaatiot ohjaavat finanssisektorin kehitystä ja alan muutosnopeus kehittyy äärimmilleen. Kuva 2. Epävarmuustekijä "regulaatio" ja sen kaksi ääritilannetta. Gosplan -mukaisen ajattelutavan nähdään olevan määräävä ainakin vuoteen 2020 asti. Yritysten tekojen koetaan olevan ristiriidassa yritysten sosiaalisen vastuun kanssa, eikä finanssimarkkinoita saisi näin ollen päästää vapaasti mellastamaan. Kokonaisvaltaisen hyötyajattelun saavuttamiseksi tarvitaan aina jonkinlaisia pakotteita. Pakotteista huolimatta markkinoilla on aina onnistuttu keksimään keinoja kiertää keinotekoisesti luotua sääntelyä. Säännellyn toiminnan rinnalle koetaan lähes aina syntyvän reguloimattomat Greenspan -markkinat. Tästä johtuen koetaan, että investointipankkitoiminta pitäisi erottaa täysin vähittäispankkitoiminnasta. Lisäksi alan suurten tekijöiden kokoa tulisi vastaajien mukaan pystyä rajoittamaan ylisuurten voittomahdollisuuksien synnyttämien moraalikatojen välttämiseksi. Mikäli finanssiala kykenee luomaan terveen pohjan seuraavien vuosien aikana, niin Greenspan -ideologiaan perustuva ajattelutapa tulee voimistumaan. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että toimijoiden vastuunkantoa lisätään, jolloin markkinoiden tulee antaa toimia itsenäisesti myös riskien realisoituessa. Alalla koetaan syntyvän eniten vahinkoa silloin kun valtio tai muu julkisen sektorin toimija puuttuu toimialan tapahtumiin ymmärtämättä tekojensa seurauksia. Regulaation vähentyminen edellyttää myös vastuunkannon lisääntymistä. Muussa tapauksessa Gosplanin kannattajat kyllä tulevat voittamaan. 6

7 Luottamus rahoitusjärjestelmään Kyynistä kyräilyä Luottamus rahoitusjärjestelmään romahtaa ja suuret toimijat joutuvat todellisiin vaikeuksiin. Valtiot, roskapankit ja IMF tulevat pelastajiksi. Dominoefektin seurauksena myös valtioiden talous voi mennä pahasti sekaisin, jolloin valtiot ovat vaarassa kaatua. Avoimet ovet Finanssisektorin toimijoiden synnit on annettu globaalisti anteeksi ja usko markkinoiden itsesäätelyyn kasvaa. Yksityishenkilöiden luottamus finanssimarkkinoihin ja sen toimijoihin kasvattaa talletusja sijoitusaktiivisuutta. Kuva 3. Epävarmuustekijä luottamus rahoitusjärjestelmään ja sen kaksi ääritilannetta. Vastaajat eivät usko finanssisektorin saavuttavan Avoimet ovet -skenaarion mukaista täydellistä anteeksiantoa vuoteen 2020 mennessä. Toimialalta odotetaankin selkeää vastuunkantoa niin omaan toimintaansa liittyen kuin yleistä talouden kehitystä kohtaan. Luottamuksen puute tulee näkymään vähentyneenä talletus- ja sijoitusaktiivisuutena riskipitoisiin tuotteisiin. Täydelliseen luottamuksen romahtamiseen, mikä pahimmillaan ajaisi alan toimijat suuriin vaikeuksiin, ei kuitenkaan uskota. Markkinoiden itsesäätelyn ei myöskään uskota kasvavan lähitulevaisuudessa. Sen sijaan lainsäädännön uskotaan kiristyvän ja spekulatiivisuutta pyritään jatkossa vähentämään voimakkaalla vero-ohjauksella. Paluuta entisen kaltaiseen luottamukseen ei nähdä syntyvän vielä lähivuosien aikana. Luottamuksen puute huomattiin jo edellisen pankkikriisin aikana tapahtuneen talletuspaon yhteydessä. Luottamus rahoitusjärjestelmiin katsotaan kuitenkin palautuvan nopeasti vuoden 2020 jälkeen, jolloin poliitikkojen ja median edustajien uskotaan antavan finanssikriisin anteeksi suurille finanssitoimijoillle. Tämän nähdään hiljalleen palauttavan myös kuluttajien luottamuksen pankki- ja vakuutustoimijoita kohtaan. "Ei täydellistä anteeksiantoa - finanssisektorilta on vaadittava vastuunkantoa." 7

8 Globalisaatio Yksi pelikenttä Globalisaatio tulee jatkumaan. Markkinoilla menestyvät globaalit ja suuret yritykset. Lisäksi markkinoilla toimii nichepalveluntarjoajia, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn asiakassegmenttiin ja tiettyihin tuotteisiin/palveluihin. Paluu 50-luvulle Nationalismi ja protektionismi kasvattavat kannatustaan, minkä seurauksena globaalit järjestöt menettävät rahoituksensa ja EU hajoaa sisäisiin ristiriitoihin. Markkinoilla menestyvät pienet paikalliset rahoituslaitokset, joiden on kyettävä toimimaan tehokkaasti. Kuva 4. Epävarmuustekijä globalisaatio ja sen kaksi ääritilannetta. Kyselyyn vastanneet finanssialan hallitusten ja johtokuntien jäsenet sekä tutkijat totesivat globalisaation jatkuvan, mutta sen merkittävyys ja sillä saavutettavat kilpailuedut saattavat muuttua. Globalisaation jatkuessa suurten ja monikansallisten yritysten nähdään jatkavan menestyspoluillaan. Voimatasapaino joko suurten ja pienten toimijoiden välillä tai maantieteellisesti tulee kuitenkin muuttumaan regulaation yhä kiristyessä. Monimutkaisten finanssituotteiden tarjonta saattaa vähentyä, jolloin alan perinteiset toimijat pyrkivät keskittymään ydintoimintoihinsa. Tämänkaltainen eriytyminen saattaa laajentaa toimintaympäristöä alan pienemmille tekijöille, jolloin nämä ns. nichepalveluntarjoajat erikoistuvat yhä enemmänkohdennettuihin asiakassegmentteihin, tuotteisiin tai palveluihin. Vastaajat kokivat maailman muuttumisen Paluu 50-luvulle -mukaiseen äärilaitaan täysin mahdottomana vaihtoehtona. Tämän nähdään johtuvan siitä, että paikallisten rahoituslaitosten ei uskota kykenevän horjuttamaan globaalien tekijöiden toimintaa. Nationalismin ja protektionismin kannatus nähdään kuitenkin kasvavan mikäli taloudellinen ja poliittinen epävarmuuden tila jatkuu. Koko Euroopan Unionin tai ainakaan yhteisvaluutta euron hajoaminen ei myöskään ole poissuljettu vaihtoehto. Globalisoitumisen jatkuessa paikallisilla toimijoilla nähdään kuitenkin olevan menestysmahdollisuuksia. Usein unohdetaan paikallisten toimijoiden mahdollisuudet parhaiten tarjota lisäarvoa asiakkailleen tuntemalla paikalliset käytännöt, kulttuurierot ja palvelutavat. Finanssialalla toimijoiden välinen luottamus on erittäin tärkeää, jolloin paikallisten toimijoiden palveluvaltteina koetaan tunnettuus ja turvallisuus. Tulevaisuudessa toimitaan globalisoidussa ympäristössä, mutta paikallisesti menestyviä toimijoita on jatkossakin. Usein unohdetaan paikalliset käytännöt ja kulttuurierot, joista paikallinen toimija voi ammentaa kilpailuetua. 8

9 Innovaatiot Brežnev Toimialalla ei tule tapahtumaan innovaatioita ja finanssipalveluita tarjotaan vain suurten ja globaalisti toimivien yritysten sivukonttorien kautta. Vallalla on defensiivinen suhtautuminen, jonka seurauksena kaikki muutokset nähdään uhkana. Tanssiva elefantti Finanssiala uudistuu radikaalisti sisältäpäin. Sektori ottaa uusia tehtäviä hoitaakseen, mikä edellyttää tehokasta innovointia. Innovaatiot ohjaavat finanssisektorin kehitystä ja tämän seurauksena alan muutosnopeus voimistuu entisestään. Kuva 5. Epävarmuustekijä innovaatiot ja sen kaksi ääritilannetta. Yleisesti ottaen finanssialalla vallitsevan innovoinnin nähdään voivan hyvin, mutta innovaatiot tulevat pääasiassa toimialan uusilta toimijoilta tai toimialan ulkopuolelta. Mikäli nykyiset toimijat eivät ole valmiita innovoimaan ja kehittämään toimialaa, tarvittavan muutoksen tekee joku muu toimija finanssialan ulkopuolelta. Lisääntyvän sääntelyn, epäonnistuneiden tuotekokeilujen sekä peruspalveluiden tuottamisen tarpeen nähdään hidastavan perinteisten toimijoiden muutosvalmiutta. Toisaalta on tunnistettu tarve luoda myös reaalista talouskasvua kehittäviä tuotteita. Perinteisillä pankeilla uskotaan kuitenkin yhä olevan valmius ja kyky luoda innovaatioita. Näiltä toimijoilta koetaan kuitenkin puuttuvan uskallusta ja halua uudistaa vielä tällä hetkellä hyvin toimivia markkinoita, minkä seurauksena heidän toimintansa nähdään muuttuvan vasta seuraavan suuren kriisin myötä. Tästä syystä lähitulevaisuuden suurien rahoitusalan innovaatioiden uskotaan tulevan tavallisten kivijalkapankkien ulkopuolelta. Innovaatiomahdollisuuksia nähdään niin uudenlaisissa toimijoissa kuin laitteissa ja prosesseissa. Finanssialan ulkopuolisten toimijoiden uskotaan valtaavan markkinaa, minkä seurauksena alan perinteisten toimijoiden kesken tullaan väistämättä kokemaan markkinaosuuksien menetyksiä. Liiketoimintatason säilyttämiseksi finanssitoimijat tarvitsevat valtauksia uusilta toimialoilta, jotka tukevat toimijoiden ydinbisnestä. Esimerkkinä mainittiin mm. erilaiset terveydenhuoltoon liittyvät palvelut. Regulaation muutokset tekevät tanssivasta elefantista elinehdon alalle. Bresneviläisellä ajattelulla on hyvin lyhyt tulevaisuus rahoitusalalla. 9

10 Globaalin talouden painopiste Uusi Amerikka Aiemmin kehittyviin maihin luetut valtiot ohittavat kasvu- ja kehitysvauhdissa EU:n ja USA:n. Aasia nousee talouden mahtimantereeksi, minkä seurauksena osaamiskeskuksia syntyy myös Etelä- Amerikkaan ja Afrikkaan. Myös Latinalaisen Amerikan maiden merkitys maailmantaloudessa voimistuu. Läntisen talouden dominanssi Euro-atlanttisen yhteistyön johdosta EU ja USA tulevat olemaan määräävässä asemassa ja perustavat uusia yhteistyöfoorumeita oman dominanssinsa vaalimiseksi. Maailmankaupan vapauttamiseen tähtäävät neuvottelut kariutuvat lopullisesti, minkä seurauksena BRIC-maille ei allokoidu tarvittavia pääomia talouden rakenteiden kehittämiseen. Kuva 6. Epävarmuustekijä globaalin talouden painopiste ja sen kaksi ääritilannetta. Tämä on jo tapahtunut. EU on muuttunut täysin irrelevantiksi globaalisti. USA:lla saattaa olla kykyä uudistua, mutta Eurooppa on loisteliaassa menneisyydessä piehtaroiva byrokratia: aivan kuten Kiina oli 1600-luvulla. Ehkäpä Eurooppa nousee sitten taas Kiinan tavoin 400 vuoden taantuman jälkeen. Nyt vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen perusteella koko vastaajajoukko oli yhtä mieltä siitä, että muutos Uuden Amerikan äärilaitaan on jo tapahtunut. Aasia nähdään tällä hetkellä merkittävänä talousmahtina, jonka sekä taloudellinen että poliittinen vaikutusvalta kasvaa kovaa vauhtia. Kiinaa kuvattiin nykypäivän nälkäiseksi lohikäärmeeksi, joka tulee olemaan globaali suunnannäyttäjä. Erityisen huolestuttavana pidetään Euroopan tämän hetkistä asemaa, sillä sen nähdään tippuvan sekä USA:n että Aasian talouksien kasvuvauhdista. Skeptisimmät vastaajat kokivatkin EU:n muuttuneen täysin irrelevantiksi toimijaksi globaaleilla markkinoilla, niin poliittisesti kuin taloudellisestikin. Menestyäkseen Euroopan valtioiden tulisi unohtaa loistelias menneisyyteensä ja byrokraattiset rakenteensa. 10

11 Ilmastonmuutos Vihreä surma Ilmastonmuutosta ei pystytä torjumaan ajoissa ja vaikutukset sekä ympäristöön että talouteen ovat dramaattisia. Sosiaaliset kustannukset ovat suuret: massamuuttoa, nälänhätää, suurkaupunkien kurjistumista ja epidemioita. Erilaiset taloudelliset järjestelmät sortuvat. CO 2 - vallankumous Ilmastonmuutokset kyetään hallitsemaan ja kansainväliset järjestöt sekä valtiot investoivat rajusti ennaltaehkäiseviin rakenteisiin ja teknologioihin. Investoinnit aiheuttavat talouteen uuden kasvuboomin ja organisaatiot ottavat toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen. Kuva 7. Epävarmuustekijä ilmastonmuutos ja sen kaksi ääritilannetta. Ilmastonsuojelun nähdään tulevaisuudessa lisääntyvän sekä yhteiskunnallisista että kustannuspakotteisiin liittyvistä syistä. Ilmastonsuojelun vaarana nähdään kuitenkin yliampuvat ja yltiöpäiset yritykset lopettaa ilmaston saastuminen täysin. Yltiöpäisen ilmastonsuojelun nähdään pahimmillaan jopa tuhoavan kaiken teollisuuden Euroopassa. Tuotantohintojen nousu ja ilmastosääntelyyn liittyvät pakotteet voivat pahimmillaan puristaa Eurooppalaiset teollisuusyritykset tiukkaan ahdinkoon ja saada heidät siirtämään tuotantonsa kokonaan pois Euroopasta maihin, joissa ei vastaavanlaisia kustannuksia synny. Ilmastomuutoksen torjunta nähdään kuitenkin erittäin tärkeänä asiana, vaikka sen kustannuksella koetaan tapahtuvan erittäin paljon hyväuskoista hölmöilyä. Nykyisen ilmastopolitiikan uskotaan pahimmillaan johtavan siihen, että suhteellisen hyvin hoidetut teollisuuden toimialat siirtyvät maihin, joissa ei ole vastaavanlaista säätelyä. Teollisuustoiminnan poistuminen Euroopasta voi vastaajien mielestä pahimmillaan johtaa talouskasvun hyytymiseen ja eurooppalaisen tulotason romahtamiseen. Erityisen tärkeänä koetaan kaikkien valtioiden sitouttaminen yhteisiin pelisääntöihin, jotta ilmastonmuutoksen saralla saavutettaisiin positiivisia tuloksia. Ilman sitoutumista ei saavuteta positiivisia tuloksia luvulla ehkä viimein tajutaan minne ollaan menossa. 11

12 Tietoverkot Hattu kourassa Internet tulee romahtamaan joko teknologian tai tietoturvan osalta, minkä seurauksena asiointi siirtyy pois virtuaalimaailmasta. Tämä johtaa asioinnin siirtymiseen takaisin konttoreihin ja muihin perinteisiin kommunikaatiokanaviin. Perinteiset pankinjohtajat palaavat valtaan. Kameleontti Virtuaali- ja reaalimaailman välinen ero hämärtyy, jolloin keskustelut ja asiointi tulevat tapahtumaan luontevasti virtuaalisesti (esim. sosiaalisessa mediassa). Suurten finanssitoimijoiden tärkein kilpailukeino on toimia koordinaattorin roolissa luoden vahvat verkostot virtuaali- ja reaalimaailmojen välille sekä koordinoida näiden välistä työnjakoa tehokkaasti. Kuva 8. Epävarmuustekijä tietoverkot ja sen kaksi ääritilannetta. Vastaajien mukaan finanssiala tulee muuttumaan entistä virtuaalisemmaksi vuoteen 2020 mennessä. Sosiaalisen median käytön uskotaan lisääntyvän. Myös ero virtuaali- ja reaalimaailman välillä tulee hämärtymään entisestään. Teknologian uskotaan kehittyvän yhä helppokäyttöisemmäksi ja sen avulla kyetään kehittämään yhä innovatiivisempia palveluja asiointikonsepteja. Teknologian kehittyessä uhkana nähdään kuitenkin tietoturvaan ja haittaohjelmiin liittyvät tekijät. Lähivuosien uhkana koetaan internetin välityksellä tapahtuvat palvelunestohyökkäykset, joilla pyritään lamauttamaan joko jokin tietty toimiala tai koko internet. Internetin täysimääräiseen romahtamiseen ei kuitenkaan uskota ainakaan lähivuosien aikana. Näin ollen palveluiden ei uskota enää siirtyvän kokonaisuudessaan takaisin konttoreihin ja perinteisiin kommunikointikanaviin. Internetin avoimuuteen uskotaan kuitenkin tulevan radikaalejakin rajoituksia. Nämä rajoitukset saattavat johtaa esimerkiksi yksinomaan pankkitoimintaan tarkoitettujen verkkoyhteyksien tai päätelaitteiden tulemiseen markkinoille. Virtuaalimaailman suurimpana ongelmana nähdään nyt ja vuoteen 2020 asti olevan asiakassuhteiden säilyttäminen. Virtuaalimaailmassa asiakkaan on helppo kilpailuttaa eri toimijoita ja siellä on hankalampi luoda pitkiä kumppanuussuhteita asiakkaiden kanssa. Yksi tämän hetken keskeisimmistä kilpailukeinoista finanssisektorilla uskotaan olevan asiakkaan löytäminen yhä uudelleen asia, jonka tekeminen virtuaalimaailmassa on erittäin hankalaa. Finanssisektorin keskeisin kilpailukeino on löytää asiakas uudelleen. Virtuaalimaailmassa asiakas pääsee turhan helposti karkuun. 12

13 Palvelumalli Cross-kitchen Finanssialan tuottajat integroivat myös alan ulkopuolisten tuottajien palveluja omiin palveluihinsa. Tämän seurauksena toimialojen välisten rajojen muuttuminen ja murtuminen vaikuttaa keskeisesti myös finanssitoimialaan ja siellä toimivien yritysten liiketoimintaedellytyksiin. Mosaiikki Markkinoille tulee syntymään paljon pieniä, erikoistuneita ja eriytyneitä niche-toimijoita. Kokonaisuutena markkinoiden kompleksisuus ja läpinäkymättömyys kasvavat, mutta samanaikaisesti yksittäisten palveluiden ja tuotteiden ymmärrettävyys sekä läpinäkyvyys tulevat lisääntymään. Kuva 9. Epävarmuustekijä palvelumalli ja sen kaksi ääritilannetta. Finanssialan tuottajat ovat osoittaneet halua integroida myös alan ulkopuolisten tuottajien palveluja omiin palveluihinsa, mutta lisääntyvän sääntelyn ei uskota sallivan Cross-kitchen -mallin toteutumista ainakaan alan perinteisille toimijoille. Tästä syystä vastaajat uskoivat, että finanssialalla nähdään suuria palvelumalliin kohdistuvia muutoksia vain mikäli lainsäätäjät vähentävät finanssialaan kohdistuvaa sääntelyä. Cross-kitchen -mallin nähdään kuitenkin olevan mahdollista niin, että muilla toimialoilla toimivat organisaatiot voivat entistä laajemmin integroida finanssipalveluja omiin konsepteihinsa. (Esimerkiksi S-Pankki tarjoaa osuuskauppatoimintansa ohella kotimaisia pankkipalveluja asiakasomistajilleen.) Tämä ilmiö nähdään epäreiluna kilpailuesteenä alan perinteisille toimijoille, jotka kokevat etteivät alan uudet toimijat joudu noudattamaan samaa lainsäädäntöä kuin he. Toisaalta nykyisen sääntelykehityksen nähdään suosivan alan suuria toimijoita. Tiukentuneen lainsäädännön myötä suuret toimijat kykenevät hyödyntämään paremmin toiminnassaan toteutuvia skaalaetuja eivätkä koe suuria paineita palvelumallin muutoksille. Lisäksi tämän hetkisen toimintaympäristön koetaan olevan hyvin ennakoitavissa. Suurten toimijoiden uskotaan pystyvän vaikuttamaan poliittiseen ilmapiiriin, jolloin he kykenevät itse määrittämään ja hahmottamaan lähitulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia muita paremmin. Cross-kitchen on mahdollinen, jos lainsäätäjä avaa finanssialalle vapauden integroida ei-finanssipalveluja finanssipalveluihin. Nyt se on mahdollista toisinpäin eli muut toimialat voivat integroida finanssipalveluja omiin konsepteihinsa. 13

14 Finanssisektorin toimijoiden tulevaisuuden menestystekijät Aiemmin kuvattujen finanssitoimialan johdon sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten avainhenkilöiden epävarmuustekijöihin liittyvien vastausten pohjalta luotiin skenaario, miltä toimiala näyttää vuonna 2020 ( Tutkijoiden ja finanssialan johdon skenaario kuvassa 10). Lisäksi laadittiin kolme muuta skenaariota, jotka kuvasivat tarkoituksella hyvin karrikoidusti erilaisia ääritilanteita. Halusimme näiden skenaarioiden avulla selvittää, millä keinoin Suomessa toimivat pankki- ja vakuutusalan yritykset voivat menestyä skenaarioiden kuvaamissa ympäristöissä sekä löytyykö menestystekijöitä, jotka toimivat useassa eri skenaariossa. Jatkokysely tehtiin verkkokyselynä joukolle finanssialan ammattilaisia. Tutkijoiden ja finanssialan johdon skenaario Liberaalit finanssimarkkinat eivät kykene toimimaan tehokkaasti, minkä seurauksena valtiot joutuvat ottamaan entistäkin voimakkaamman roolin markkinoiden kontrolloinnissa. Globalisaation jatkuessa markkinoilla menestyvät suuret ja monikansalliset yhtiöt. Suurten toimijoiden lisäksi menestyvät myös tiettyihin asiakkaisiin tai palveluihin erikoistuneet niche-palvelutarjoajat. Virtuaaliset palvelut korostuvat entisestään, jolloin vahvat verkostot ja asiakassuhteet luovat pohjan menestymiselle. Tässä skenaariossa korostuvat seuraavat aiemmin kuvatut ääripäät: Yksi pelikenttä (Epävarmuustekijä: globalisoituminen), Läntisen talouden dominanssi (Epävarmuustekijä: Globaalin talouden painopiste) ja Gosplan (Epävarmuustekijä: Regulaatio). Face Trust Luottamus luottoluokittajiin ja finanssialan toimijoihin romahtaa, jolloin alan suuret toimijat joutuvat todellisiin vaikeuksiin. Finanssialan vanhat rakenteet kuihtuvat ja alalle etsitään uusia keinoja saavuttaa luottamus. Markkinoille syntyy paljon pieniä, erikoistuneita ja eriytyneitä niche -toimijoita, jotka pyrkivät ottamaan toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen. Tietotekniikka ja sosiaalisen median palvelut korostuvat, jolloin yksittäisen asiakkaan ääni tulee kuuluviin. Finanssialan luottamusta aletaan arvioimaan sosiaalisesta mediasta tutuiksi tullein keinoin ja maineenhallinta korostuu. Pankki- ja vakuutusalan toimijoita tullaan reittaamaan tykkäämisten avulla, jolloin luottamus syntyy vastapuolen luottamuksesta, eikä niinkään sääntelyn kautta. Tässä skenaariossa korostuvat seuraavat aiemmin kuvatut ääripäät: Paluu 50-luvulle (Epävarmuustekijä: Globalisoituminen), Kameleontti (Epävarmuustekijä: Tietoverkot) ja Mosaiikki (Epävarmuustekijä: Palvelumalli). Kuva 10. Neljä skenaariota, joiden kautta kartoitettiin menestystekijöitä, jotka toimivat tilanteesta riippumatta (kaikissa kuvatuissa skenaarioissa). 14

15 Kiina-ilmiö Kiina avaa finanssisektorinsa sääntelymuuria, jolloin markkinavoimat rynnistävät avautuville markkinoille. Länsimainen pankkijärjestelmä kohdistaa voimavaransa Kiinaan, jolloin aiemmin kehittyviin maihin luetut valtiot ohittavat kasvu- ja kehitysvauhdissa EU:n ja USA:n. Innovaatiot ohjaavat finanssisektorin kehitystä ja alan muutosnopeus kehittyy äärimmilleen. Aasia nousee talouden mahtimantereeksi työvoimakustannusten, kasvavan kysynnän ja veroteknisten syiden vuoksi. Tässä skenaariossa korostuvat seuraavat aiemmin kuvatut ääripäät: Yksi pelikenttä (Epävarmuustekijä: Globalisoituminen), Uusi Amerikka (Epävarmuustekijä: Globaalin talouden painopiste) ja Greenspan (Epävarmuustekijä: Regulaatio). Go West Old Man Läntinen talous vahvistuu ja 2010-luvun taantuma on jäänyt historiaan. Kiinan sisäiset erimielisyydet syksyn 2012 puoluekokouksessa ovat ajaneet maan täydelliseen kriisin, jolloin pankki- ja vakuutusalan perinteiset toimijat saavuttavat jälleen tukevan jalansijan finanssimarkkinoilla. Finanssialan regulaation määrä tulee jälleen vähenemään, jolloin suuret yksityisomisteiset toimijat ohjaavat vahvasti alan kehittymistä. Tietointensiivinen yhteiskunta on kuitenkin kokenut kolauksen ja Internet tulee romahtamaan. Tämän myötä syntyy useita erillisiä suljettua tietoverkkoja, joiden avulla pankkien valta korostuu. Tässä skenaariossa korostuvat seuraavat aiemmin kuvatut ääripäät: Läntisen talouden dominanssi (Epävarmuustekijä: Globaalin talouden painopiste), Greenspan (Epävarmuustekijä: Regulaatio) ja Hattu kourassa (Epävarmuustekijä: Tietoverkot). 15

16 Kyselyyn vastanneet finanssialan ammattilaiset uskovat globalisaation edelleen jatkuvan ja kansainvälinen yhteistyö koetaan merkittävänä finanssialalla. Talouden painopisteen nähdään siirtyvän vahvasti kehittyviin maihin, BRIC-maat nousivat esille monessa vastauksessa. Myös regulaation uskotaan edelleen lisääntyvän ja valtioilla ennakoidaan olevan voimakas rooli finanssimarkkinalla. Tosin myös eriäviä näkemyksiä löytyy vastauksista, mikä kuvannee hyvin finanssisektorin tämän hetkistä epävarmuutta tulevasta kehityksestä. Lisäksi vastaajat uskovat, että vuonna 2020 elämme ubiikkiyhteiskunnassa, jossa virtuaalimaailman ja reaalimaailman välinen ero on hämärtynyt. Menestystekijöistä, jotka toimivat useassa ääriskenaariossa, nousee vastauksissa esille erityisesti seuraavat asiat: Uusien toimintamallien kehittämien, organisaation joustavuuden ja ketteryyden parantaminen. Toimijoiden pitäisi kyetä tehostamaan ja automatisoimaan toimintaa unohtamatta luotettavuutta ja turvallisuutta. Panostaminen perusjärjestelmiin on tässä avainasemassa. Verkostojen kehittäminen ja rakentaminen nähdään kriittisenä menestystekijänä. Vastauksissa mainitaan niin yhteistyö muiden finanssitoimijoiden kanssa kuin toimialarajat ylittävä yhteistyö. Globaalit kumppanit koetaan erityisen tärkeinä sekä integroituminen yhä tiiviimmin erilaisiin uusiin palveluihin yli toimialarajojen, erityisesti yhteistyökumppanuuksien kautta. Tunnistautumiseen ja maksamiseen liittyviä ratkaisuja voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin. Henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen tulisi vastaajien mukaan panostaa. Työn arvellaan olevan jatkossa vaihtelevampaa, joten moniosaajia jotka pystyvät helposti mukautumaan erilaisiin tehtäviin ja ympäristöihin, tarvitaan yhä enemmän. Toimihenkilöiden tulisi myös pystyä toimimaan asiantuntevasti ja luotettavasti kanavasta riippumatta, myös sosiaalisessa mediassa. Ylivertaisten verkkopalveluiden ja -tuotteiden kehittämistä pidetään kilpailukyvyn kannalta tärkeänä. Nykyistä helpommat ja kokonaisvaltaisemmat mobiili- ja tablettiratkaisut sekä saavutettavuus ajasta ja paikasta riippumatta nähdään oleellisina. Tulevaisuudessa asiakkaat odottavat reaaliaikaista, jopa ennakoivaa palvelua, ja esimerkiksi virtuaalisia yhteyshenkilöitä. Sosiaalista mediaa ei vielä osata täysin hyödyntää toimialalla, mutta sen merkityksen nähdään edelleen kasvavan. Näin ollen toimijoilla pitäisi olla riittävästi kyvykkyyttä hyödyntää sosiaalista mediaa. Lisäksi sosiaalisessa mediassa vaadittavat arvot, brändi ja informaation läpinäkyvyys tulisi kyetä takaamaan. 16

17 Skenaarioriippumattomat menestystekijät Skenaariokohtaiset menestystekijät Kustannusyhteistyö suomalaisten toimijoiden kesken Vahva ja inspiroiva johtajuus Tutkijoiden ja finanssialan johdon skenaario Finanssitoimialan nykytilanne Verkostojen rakentaminen ja johtaminen Cross Industry kehitysyhteistyö Kansainvälinen yhteistyö (suurten toimijoiden (Kanssa) Uusien toimintamallien kehittäminen Ylivertaisten verkkopalveluiden ja -tuotteiden kehittäminen Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen Organisaation joustavuuden ja ketteryyden parantaminen Yritysostot ulkomailta Eettisten arvojen korostaminen liiketoiminnassa Vahva julkisuuskuvan hallinta (brändi) ja kyvykkyys hyödyntää sosiaalista mediaa Eettisten arvojen korostaminen liiketoiminnassa Kehittyneempi tiedonhallinta, Business Intelligence (esim. asiakkaiden segmentointi) Kiina-ilmiö Face Trust Suljettujen ja turvallisten internet-verkkojen kehittäminen finanssialalle Vahva ja inspiroiva johtajuus Go West Old Man Kuva 11. Vihreällä pohjavärillä on kuvattu menestystekijät, jotka toimivat useassa skenaariossa. Tutkimalla näitä on mahdollista löytää toimialalle menestystekijöitä, jotka eivät ole skenaarioriippuvaisia ja niiden voidaan olettaa toimivan kaikissa mahdollisissa skenaarioissa. Skenaarioriippuvaiset menestystekijät puolestaan toimivat vain tietyntyyppisissä markkinaolosuhteissa. Näistä menestyskeinoista on mahdollista rakentaa organisaatioille kehittämistoimenpideportfolio, joka tarjoaa maksimaaliset suhteelliset menestysmahdollisuudet kaikissa markkinaolosuhteissa. 17

18 Kokonaisvaltaisempia palveluita yli toimialarajojen Ylivertaisten verkkopalveluiden kehittäminen entistä tärkeämpää Vaikka tietotekniikka on kehittynyt huomattavasti, eivät finanssialan verkkopalvelut kuitenkaan ole muuttuneet merkittävästi viimeisen 15 vuoden aikana. Kysyimme vastaajilta, minkälaisia virtuaali- tai verkkopalveluja he näkevät finanssisektorin edelläkävijöiden tarjoavan vuonna Vastaajien mukaan finanssisektorin toimijoiden tulisi tarjota nykyistä helpompia ja kokonaisvaltaisempia ratkaisuja, jotka ovat käytettävissä paikasta riippumattomasti erilaisissa tablettilaitteissa ja mobiilisti. Mobiililaitteissa nähdään siis edelleen olevan valtava potentiaali. Aikaan ja paikkaan sitomattomat palvelut, jotka ovat käytettävissä 24/7, nähdään tärkeinä tulevaisuudessa. Palvelun tulisi myös olla reaaliaikaista, jopa ennakoivaa. Asiakkaan tulisi kyetä hoitamaan pääosa finanssiasioinnistaan itse, päätelaitteesta riippumatta. Myös virtuaalisten, henkilökohtaisten palveluneuvojien tulemista ennustettiin. Vastaajat ennakoivat, että tuotelähtöisyys poistuu verkkopalveluista ja yritysasiakaskin voi jatkossa hallinnoida ja räätälöidä käyttämiään palveluita verkkopalveluiden kautta. koska siinä voidaan hyödyntää päätelaitteen kyvykkyys täysimääräisesti. Samoin myös tietoturva on parempi. Alustariippumaton, monikanavainen palvelumalli nähdään kriittisenä menestystekijänä. Myös sosiaalista mediaa tulisi hyödyntää huomattavasti nykyistä tehokkaammin. Finanssialan verkkopalvelut voisivat vastaajien mukaan integroitua yhä tiiviimmin erilaisiin ekosysteemeissä tuotettaviin palveluihin (esim. kauppapaikkoihin). Lisäksi online-sijoitusneuvonta (esimerkiksi video chat), investointien valvontapalvelut, parametrisoitu online salkunhallinta (toimeksiantajan nopeat vaikutusmahdollisuudet), banking in the virtual cloud (globaalisti laadittujen palvelumallien monistettavuus), data enrichment -palvelut sekä luotettavuus/identiteettitarkistukset mainitaan olennaisina verkkopalveluita kehittäessä. Selainpohjaisista verkkopalveluista siirrytään vastaajien mukaan pääosin henkilökohtaiselle päätelaitteelle optimoituihin sovelluksiin, joissa palvelukokemus on parempi, 18

19 Nykyistä tiiviimpi integroituminen uusiin palveluihin yli toimialarajojen Kyselyssä tiedusteltiin myös näkemyksiä toimialasiirtymistä. Vastaajat kokevat edelleen päivittäiskaupan siirtyvän toimialalle yksikertaisella pankkikonseptilla. Kaupan nähdään siis lisäävän ja laajentavan palveluitaan erityisesti erilaisten luotto- ja maksamispalveluiden kehittämisen osalta (mm. ostotilien, vakuudellisten pienlainat, kulutusluotot). Tämän myötä finanssialan palveluiden jako kahteen ryhmään, eli korkean lisäarvon palveluihin ja peruspalveluihin, korostuu entisestään. Maksamisratkaisujen tarjoajat ovat tuoneet viime vuosina hyvin toimivia malleja markkinoille (esim. Paypal) ja saman kehityksen nähdään edelleen jatkuvan. Laskutus- ja reskontrapalveluja tarjoavat toimijat voisivat vastaajien mukaan laajentua edelleen maksuliikkeeseen. Kyky jalostaa asiakkaan tietovirtoja ja toimintoja, E2E automation sekä sofistikoidut vahinkovakuutuspalvelut mainitaan myös mahdollisina toimialasiirtymien ajureina. Myös viime vuosina lisääntyneet pikavippipalvelut nähdään teknisesti tehokkaana innovaationa joskin eettisesti arveluttavana. White label -pankkien tuleminen nähdään todennäköisenä. Tällöin finanssitoimijoiden rooli saattaa muuttua enemmän alihankkijan suuntaan, kun white label -pankit tunkevat asiakkaan sekä pankin ja vakuutusyhtiöiden väliin tarjoamalla ja/tai kilpailuttamalla palveluita. Finanssiyritysten siirtymät riippuvat paljon regulaatiosta. Luottolaitokset eivät juurikaan voi laajentaa toimintaansa ellei lainsäädäntöä muuteta. Toimialaliukumavaraa on nykyisellään vähän. Osa vastaajista on sitä mieltä, että nykyisessä regulaatioympäristössä finanssitoimijoiden on keskityttävä nykyisiin palveluihin tai jopa riisuttava niitä. Mahdollista siirtymää nähdään kuitenkin hyvinvointipalveluiden pariin sekä asumisen ja matkailun palveluiden pariin, erityisesti yhteistyökumppanuuksien kautta. Lisäksi tunnistautumiseen ja maksamiseen liittyviä ratkaisuja voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin. Yhteistyökumppanien ja verkostojen kautta voidaan päästä tukemaan yritysten prosesseja sähköistämällä ja automatisoimalla niitä, esimerkiksi aineistosiirroista automatisoituihin prosesseihin asiakkaan ympäristössä. Myös maksamisen eri osa-alueet nähdään potentiaalisina: finanssitoimijoiden laajentumista erityisesti verkkokauppaan sekä kaikkiin verkossa tapahtuvaa turvallista tunnistautumista vaativiin palveluihin. Hyvinvointiliiketoiminta, oman elämän hallinnan palvelut (terveys, hyvinvointi ja turvallisuus) nähdään väestön ikääntyessä potentiaalisena siirtymäalueena, sillä yhteistyömahdollisuudet tällä osa-alueella ovat mittavat. Lisäksi jo nykyisin toimivat asuntomarkkinakytkökset ovat ilmeinen kehittämisalue, esimerkiksi käänteiset asuntolainat. Mitkä tahansa elämisen tasoa parantavat palvelualueet, kuten terveyspalvelut ja matkailu, olisivat vastaajien mielestä mahdollisia siirtymille. 19

20 Poliitikkojen ja median rooli puhuttaa finanssialan asiantuntijoita Kyselyyn osallistuneilta kysyttiin myös mikä viimeaikaisessa kehityksessä on yllättänyt. Eräs vastaaja toteaa ironisesti yllättyneensä siitä, ettei vanhoista asioista ole opittu mitään. Yleisesti liian kovat tuottovaatimukset ja niihin liittyvä riskinottaminen ovat yllättäneet vastaajat. Finanssisektorin keskinäisen riippuvuuden määrä sekä havaittavissa ollut moraalikato ja riskienhallinnan puutteellisuus ovat yllättäneet erityisesti investointipankkitoiminnassa. Toimet, joiden avulla on pyritty välttämään vastaavat finanssikriisit, johtavat rahoituksen hintojen nousuun, saatavuuden selvään heikkenemiseen ja sitä kautta suhdannevaihteluiden kasvuun. Viranomaismääräysten kiristyminen erityisesti jälleenrahoitusriskin alueella johtaa rahoituksen selvään lyhenemiseen ja käytännössä finanssisektorin supistumiseen sekä rahoituksen vaikeutumiseen erityisesti työllistävällä PK-sektorilla. tulkintoihin ja syytöksiin. Osa vastaajista on sitä mieltä, että medialla on liian suuri painoarvo poliittisessa päätöksenteossa. Voidaanko mediaa sitten hallita? Toisaalta kenties ei, mutta jotain voidaan tehdä. Lobbaus ja edunvalvonta ovat edelleen keskeisiä keinoja Kuitenkin erityisesti lisäämällä avointa keskustelua ja viestintää voitaisiin nykyistä tilannetta muuttaa parempaan. Kehitysehdotuksina nousivat esiin Yleisesti esiin nousee kriisien ennakoimattomuus ja nopeus sekä uuden sääntelyn määrä ja päätöksentekijöiden tietämättömyys ja/ tai kyvyttömyys tehdä tarvittavia päätöksiä. Viime vuosien uusi sääntely koetaan sekavana ja paniikinomaisena ja sen nähdään jopa vaikuttaneen negatiivisesti talouskasvuun. Moni vastaaja kyseenalaistaa myös poliittisen päätöksentekokyvyn. Vastaajat peräänkuuluttavat parempaa ymmärrystä toimialasta ja sen vaikutuksesta talouskasvuun sekä ammattitaitoista ja nopeaa kriisinratkaisukykyä. Aiemmat globaalit toimet nähdään osittain paniikinomaisena reagointina, mikä on jopa lisännyt epävakautta. Vanhoja rakenteita on pyritty keinotekoisesti ylläpitämään, mikä vaikeuttaa toimialan uudistumista. Kyselyssä tiedusteltiin myös kuinka tilannetta voitaisiin parantaa. Vastaajien mukaan ratkaisuna on lobbaukseen panostaminen ja yhteistyön lisääminen. Lisäksi tarvitaan enemmän avointa keskustelua ja tiedottamista, jotta tietämys paranisi. Tiedottaa tulisi myös positiivisista menestystarinoista, esimerkiksi kertomalla mitä tekijöitä on ollut hyvien pankkien ja vakuutusyhtiöiden menestyksen takana. Näiden lisäksi formaalimpi koulutus voisi olla paikallaan. Medialla on viime vuosina ollut merkittävä rooli, kun finanssikriisi on poikinut otsikoita yhä enemmän ja entistä herkemmin. Usein viesti yksinkertaistetaan tai yleistetään medioissa, mikä on edelleen johtanut vääriin Avoimempi ja säännöllisempi tiedottaminen: avoin vuorovaikutus ja kantojen asiallinen perustelu. Finanssisektorin toimijoiden hakeutuminen poliittisiin päätöksentekoelimiin ja toisaalta valitsemalla päättäjät ja yritysten ylin johto paremmin. Entistä tiiviimpi yhteistyö ministeriöiden kanssa. Vuotuinen finanssisektorin foorumi medialle ja poliitikoille, jossa käytäisiin läpi ajankohtaisia asioita ja jaettaisiin tietämystä. Sääntelyn sijaan tulisi perehtyä pankkija vakuutusalan ansaintalogiikkaan. Ymmärtää se yhteiskunnan tarvitsemaksi yritystoiminnaksi joka tarvitsee oikeanlaista ohjausta kieltojen sijaan. Nähdä se koko yhteiskuntaa hyödyttävänä erityisesti tilanteessa, jossa julkisen sektorin rajoitukset ovat väistämättömiä. 20

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

Normipäivä miten se eroaa julkisen ja yksityisen sektorin tietohallintojohtajalla? Tietohallinnon iltapäivä

Normipäivä miten se eroaa julkisen ja yksityisen sektorin tietohallintojohtajalla? Tietohallinnon iltapäivä Normipäivä miten se eroaa julkisen ja yksityisen sektorin tietohallintojohtajalla? Tietohallinnon iltapäivä Helsinki 18.4.2012 Liiketoimintasi tuntija, toimialasi ymmärtäjä - Askelia menestykseen Deloitte

Lisätiedot

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä. Lokakuu 2015

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä. Lokakuu 2015 Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä Lokakuu 2015 Tiivistelmä (1/2) Iso hanke, kuten Kansi- ja areenahanke, luo merkittäviä työllisyys- ja arvonlisäysvaikutuksia

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste

Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste Salla Holma, Deloitte February 2015 2015 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 1 Yleiset muutostarpeet Suomen veropolitiikassa Verojärjestelmän yleinen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus Kohti menestystä

Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus Kohti menestystä Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus Kohti menestystä Sisällysluettelo Johdanto 3 Yritysten maailma muuttuu radikaalisti avaintoiminnot hajautuvat maailmalle 4 Investoinneissa suuret yritykset reagoivat

Lisätiedot

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner Johdattelu skenaariotyöskentelyyn Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner 1.-2.6.2010 Majvik 1 Skenaariotyöskentelyn tausta ja tavoitteet Virittäydytään työskentelyyn World Economic Forumin WEF)

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tilanne ja tulevaisuudennäkymät HYVÄ-ohjelman arvioinnin 1 osan alustavia tuloksia 1.10.2014

Hoito- ja hoivapalvelualan tilanne ja tulevaisuudennäkymät HYVÄ-ohjelman arvioinnin 1 osan alustavia tuloksia 1.10.2014 Hoito- ja hoivapalvelualan tilanne ja tulevaisuudennäkymät HYVÄ-ohjelman arvioinnin 1 osan alustavia tuloksia 1.10.2014 Sisällysluettelo Hankkeen sisältö ja eteneminen Poimintoja alustavista tuloksista

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Tilintarkastuksen eettiset säännöt ja periaatteet - esimerkkejä käytännöstä. KHT Hannu T. Koskinen

Tilintarkastuksen eettiset säännöt ja periaatteet - esimerkkejä käytännöstä. KHT Hannu T. Koskinen Tilintarkastuksen eettiset säännöt ja periaatteet - esimerkkejä käytännöstä KHT Hannu T. Koskinen 28.5.2013 Tilintarkastuksen eettiset periaatteet Tilintarkastajalta edellytetään riippumattomuutta ja objektiivisuutta

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Osaamista yli 40 vuotta katse vahvasti tulevaisuudessa

Osaamista yli 40 vuotta katse vahvasti tulevaisuudessa Osaamista yli 40 vuotta katse vahvasti tulevaisuudessa FINANSSIALAN HOVIHANKKIJA Finanssialan liiketoiminta, kehittäminen ja johtaminen Johto ja esimiehet Asiakaspalvelu, asiakasymmärrys, digitaalisuus,

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä. Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015

Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä. Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015 Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015 Esityksen kulku Sivu Liiketoimintaympäristö [2] Lainsäädännön kehitys ja muutokset [3] Tytäryhtiön raportointi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Tietojohtaminen ja tekemisen haasteet. Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 2.10.2009 Pirjo Kainu

Tietojohtaminen ja tekemisen haasteet. Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 2.10.2009 Pirjo Kainu Tietojohtaminen ja tekemisen haasteet Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 2.10.2009 Pirjo Kainu Tietoasiantuntijat ry On tiedon tuottajien, tiedon välittäjien ja uuden tiedon luojien yhdistys.

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Yhteistyöllä eteenpäin

Yhteistyöllä eteenpäin Uudistuvat hyvinvointipalvelut Yhteistyöllä eteenpäin HYVÄ-seminaari 11.3.2015 Esa Tolonen Sisällysluettelo Lähtökohdat Mitä rahoitetaan t Kuka tuottaa Asiakkaan valinnanvapaus 2015 Deloitte & Touche Oy,

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

Tietopääoma yrityksen kilpailukeinona

Tietopääoma yrityksen kilpailukeinona Tietopääoma yrityksen kilpailukeinona 1. Mitä tietopääomalla tarkoitetaan 2. Tietopääoma tuotannontekijänä 3. Käytännön toteutus Sannäs, 17.1.2000 Uusi aika - vanhat työkalut Kilpailussa menestyy tehokkain

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Suoraveloituksesta automaattiseen maksamiseen. Ohjelmistotoimittaja-ryhmä Markku Havukainen, Antti Alsela ja Vesa Kalliokoski 8.

Suoraveloituksesta automaattiseen maksamiseen. Ohjelmistotoimittaja-ryhmä Markku Havukainen, Antti Alsela ja Vesa Kalliokoski 8. Suoraveloituksesta automaattiseen maksamiseen Ohjelmistotoimittaja-ryhmä Markku Havukainen, Antti Alsela ja Vesa Kalliokoski 8. syyskuu 2011 Alustus Suoraveloituskonversio Toimeksianto FKL: toimesta Ohjelmistotoimittajaryhmän

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot