Päiväkoti Nuppulan varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Päiväkoti Nuppulan varhaiskasvatussuunnitelma

2 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. VARHAISKASVATUS 2. ARVOT 3. TOIMINTA-AJATUS 4. TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ VARHAISKASVATUKSESSA 4.1 Tavoitteet eri ympäristöille 5. LAPSEN OPPIMINEN 6. VARHAISKASVATTAJAN TOIMINTA 7. SISÄLTÖALUEET 7.1 Sanoista kieleksi (Kieli, vuorovaikutus ja viestintäkasvatus) 7.2 Pulmasta ratkaisuun (Matemaattiset valmiudet) 7.3 Minä ja lähimmäiseni (Etiikka, katsomus ja uskontokasvatus) 7.4 Luontoa leikkien (Ympäristö- ja luonnontieto, sekä kotiseutu) 7.5 Puhtaus on puoliruokaa (Terveys) 7.6 Liikkuen ja leikkien (Fyysinen ja motorinen kehitys) 7.7 Rytmiä ja ilmaisua (Taide ja kulttuuri) 8. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT LAPSET 9. ERI KIELI JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKAS- VATUKSESSA 10. YHTEISTYÖ 11. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 12. ISONKYRÖN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN AR- VIOINTI JA KEHITTÄMINEN

3 3 ISOKYRÖLÄISYYS VARHAISKASVATUKSESSA ISOKYRÖLÄINEN LAPSI KOKEE MAASEUTUMAISEN LUONNON JA KYRÖNJOEN, KUULEE ETELÄ-POHJALAISTA MURRETTA, AISTII HISTORIAA VANHASSA KIRKOSSA, MUSEON YMPÄRILLÄ JA MONISSA RAKENNUKSISSA, NÄKEE VANHAN RINNALLA UUTTA RAKENTAMISTA JA OMAN KYLÄN JA KUNNAN KULTTUURIA, ELÄÄ NYKYPÄIVÄSSÄ KATSE TULEVAISUUDESSA.

4 4 JOHDANTO Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaa valtakunnallinen lainsäädäntö, kunnallinen päätöksenteko ja päivähoidon erilaiset suunnitelmat ja ohjelmat. Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset hyväksyttiin valtioneuvostossa helmikuussa Nämä linjaukset ovat suomalaisen varhaiskasvatuksen keskeisiä periaatteita sekä kehittämisen painopisteitä. Kyseisten linjausten pohjalta Stakes laati valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Isonkyrön kunnan varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu valtakunnallisten perusteiden mukaisesti työvälineeksi koko Isonkyrön päivähoidon henkilökunnalle. Isonkyrön varhaiskasvatussuunnitelma sekä esiopetussuunnitelma niveltyvät toisiinsa ja muodostavat selkeän jatkumon lapsen kasvulle ja kehitykselle. Isossakyrössä 2015 Varhaiskasvatussuunnitelman työryhmä Asta Seppälä Terhi Saarela Kaisu Mononen Piia Marttila Maria Lietsala Anne Koutila Maija Aulin

5 1 VARHAISKASVATUS 5 Varhaiskasvatuksessa lapsen hoito, kasvatus ja opetus muodostavat jakamattoman kokonaisuuden. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Varhaiskasvatuksen keskeinen voimavara on ammattitaitoinen henkilöstö. Laadukkaan kasvatuksen kannalta on olennaista, että kasvatusyhteisöllä ja yksittäisellä kasvattajalla on vahva ammatillinen tietoisuus. Varhaiskasvatuspalveluja tuottavat Isossakyrössä kunta, seurakunta, urheiluseurat, järjestöt, yhdistykset ja yksityiset palveluntuottajat. Päivähoito on kunnan tarjoama varhaiskasvatuspalvelu. Päivähoito on järjestetty Isossakyrössä päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa, perhepäivähoitajan kotona ja lasten kotona. 2 ARVOT 1) LAPSIKESKEISYYS 2) TURVALLISUUS 3) ITSENSÄ KEHITTÄMINEN 4) TOISEN HUOMIOIMINEN/ ITSENSÄ ARVOSTAMINEN Päivähoitotoiminnassa arvot näkyvät siinä palvelussa, jonka lapset ja vanhemmat saavat. Jokainen lapsen kasvatukseen osallistuva toimii samojen arvojen ja tavoitteiden mukaisesti. Arvokeskustelut ja työn arviointi on jatkuvaa. Arvokeskusteluissa mietitään mm. kuinka arvot ja teot vastaavat toisiaan. Mitä Mitä todellisuudessa pidämme ARVOT TEOT teemme? tärkeänä? Mitä sanomme muille? KUVA 3. Mitä lähempänä arvot ja teot ovat toisiaan, sitä paremmin arvot toteutuvat. (Kokljuschkin 2001.)

6 6 3 TOIMINTA-AJATUS Pyrimme yhdessä vanhempien kanssa huomioimaan jokaisen lapsen yksilölliset kehitystarpeet, jotta lapsesta kasvaisi omatoiminen, itsetunnoltaan vahva ja toiset huomioon ottava. Lapsia ohjataan luonnon kunnioittamiseen ja kestävään kehitykseen. 4 TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvatusympäristön tulee olla oppimiseen innostava, rohkaiseva ja kannustava sekä monipuolinen. Onnistunut ympäristö kannustaa lasta leikkimään, tutkimaan, liikkumaan, toimimaan ja ilmaisemaan itseään. Varhaiskasvatustilojen ja ympäristön suunnittelun ja toteutuksen tulee tapahtua yhteistyössä kunnan teknisen osaston ja lasten toiminnasta vastaavan henkilöstön kanssa. Varhaiskasvatusympäristö voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Fyysiseen ympäristöön kuuluvat rakennetut tilat ja lähiympäristö sekä erilaiset materiaalit ja välineet. Psyykkinen toiminta- ja oppimisympäristö muodostuu yleisestä ilmapiiristä, johon jokainen työntekijä vaikuttaa. Sosiaalisessa ympäristössä korostuu jatkuva vuorovaikutus ja yhteistyökyky. 4.1 Tavoitteet eri ympäristöille: Fyysinen ympäristö: - tilojen muunneltavuus eri käyttötarkoituksiin - tilat mahdollistavat toiminnan eriyttämisen ja lasten omaehtoisen toiminnan - vastaavat lapsen kehitystasoa (mm. välineet ja materiaalit) - herättää mielenkiinnon uusiin asioihin ja ongelmanratkaisuun sekä rikastuttaa mielikuvitusta - terveellisyys - turvallisuus Psyykkinen ympäristö: - turvallisuus - aikuiset kuuntelevat, kuulevat ja ovat aidosti läsnä - kiitos ja kannustus vahvistavat lapsen itsetuntoa - kiireettömyys - turvallinen tunteiden ilmaiseminen ja empatia

7 7 Sosiaalinen ympäristö: - lapsen, lapsiryhmän ja aikuisten avoin vuorovaikutus - yhteistyökyky - kaikkien kanssa toimeen tuleminen ja erilaisuuden hyväksyminen - kaverisuhteet 5 LAPSEN OPPIMINEN Lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella sekä oppia ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja tekemällä oppiminen. Tärkeää on myös eri taiteen ja kulttuurin alueisiin liittyvä ilmaiseminen. Leikin avulla lapsi käsittelee tunteitaan, kokemuksiaan sekä uutta tietoa. Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään. Lapsi leikkii sitä mitä on juuri oppinut tai on parhaallaan oppimassa. Leikissä lapsi kehittää mielikuvitustaan, ongelmaratkaisukykyään ja luovuuttaan. Mielikuvituksen avulla lapsessa kehittyvät monet muut psyykkiset toiminnot, kuten huomiokyky, ajattelu ja muisti. Lapsen oppimista edistävät lapsen luontainen uteliaisuus ja tutkimisen halu. Oppimisen perustan muodostaa lapsen omat kiinnostuksen kohteet, kokemukset ja turvallinen lähiympäristö, jossa lapsi voi hyvin. Lapsen oppiminen tapahtuu usein ryhmässä vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Lapsi sijoittaa kokemuksensa sekä uuden tiedon osaksi aiemmin oppimaansa. Oppimisen ilo kumpuaa oivalluksen tunteesta ja yhteisistä mukavista kokemuksista toisten lasten ja aikuisten kanssa. (Brotherus, Hytönen & Krokfors 1999, Hakkarainen 2002, Kangassalo ym. 2000) 6 VARHAISKASVATTAJAN TOIMINTA Kasvattajan oma käsitys lasten kasvatuksesta ja oppimisesta vaikuttaa siihen millä tavalla toimintaa toteutetaan päivähoidossa. Kasvatus- ja oppimiskäsitystä pohtimalla selvitetään ihmisten, aikuisten ja lasten toiminnan taustalla olevia käsityksiä kasvusta ja oppimisesta. Lisäksi autetaan tunnistamaan omia ajatuksia ja tuomaan ne tietoisuuden tasolle. Huomion kiinnittäminen omaan kasvatus- ja oppimiskäsitykseen auttaa laajentamaan omaa käsitystä kasvusta ja oppimisesta. (Kangassalo M. Karila, K. & Virtanen, 2000) Kasvattajan työssä on tärkeää tiedostaa oma kasvattajuus ja sen taustalla olevat arvot ja eettiset periaatteet. Kasvattajan tulee pyrkiä arvioimaan ja kehittämään toimintaansa jatkuvasti. Aikuisen tehtävänä on myös lapsen kehityksen systemaattinen ja tietoinen havainnointi. Kasvattajalta edellytetään herkkyyttä ja kykyä reagoida lasten tunteisiin ja tarpeisiin. Aikuisen tulisi huolehtia siitä, että varhaiskasvatusympäristö edistää oppimista. Kasvattajat mahdollistavat aikuisten ja lasten yhteistyössä hyvän ilmapiirin, jossa lapset voivat kokea yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta.

8 8 7 SISÄLTÖALUEET Varhaiskasvatuksen alueella lapsi ei opiskele eikä suorita eri aihealueiden sisältöjä tai oppiaineita eikä lapsille aseteta suoriutumisvaatimuksia. Eri sisältöalueiden aiheet, ilmiöt ja sisällöt liitetään lasten lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin niin, että lapset voivat tehdä asioista havaintoja ja muodostaa omia käsityksiään. Aihealueiden sisältöjen arvioinnilla ja seurannalla pyritään takaamaan mahdollisimman hyvä vastaavuus lapsen tarpeiden ja tarjottavien sisältöjen suhteen. Varhaiskasvatuksessa aihepiirit harvoin esiintyvät puhtaasti rajattuina. Sen sijaan lasten kanssa tapahtuva toiminta sisältää yleensä malleja ja toimintatapoja useasta eri sisältöalueen kohdasta. Jaottelu palveleekin lähinnä aikuisia toimintojen suunnittelussa. Tällä taataan monipuolinen ja lapsen kasvua sekä kehitystä tukeva toiminta. Näistä varhaiskasvatuksen sisältöalueista muodostuu lapselle selkeä ja ehyt jatkumo kunnan Esiopetussuunnitelmassa nimettyihin keskeisiin sisältöihin. SISÄLTÖALUEET: 1. Sanoista kieleksi ( Kieli, vuorovaikutus ja viestintäkasvatus) 2. Pulmasta ratkaisuun ( Matemaattiset valmiudet) 3. Minä ja lähimmäiseni (Etiikka, katsomus ja uskontokasvatus) 4. Luontoa leikkien (Ympäristö- ja luonnontieto, sekä kotiseutu) 5. Puhtaus on puoliruokaa (Terveys) 6. Liikkuen ja leikkien (Fyysinen ja motorinen kehitys) 7. Rytmiä ja ilmaisua (Taide ja kulttuuri) 1. Sanoista kieleksi (Kieli ja vuorovaikutus) Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline kaikkien eri sisältöalueiden suhteen. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että kaikissa varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa käytetään mahdollisimman hyvää ja tarkkaa kieltä sekä myös avataan uusia käsitteitä lapsille. Tavoitteet: - lapsi oppii ilmaisemaan itseään - sanavaraston laajeneminen ja puheen kehittyminen - vuorovaikutustaitojen kehittyminen (kuuntelu, keskustelu, kertominen, vuoron odotus) - herää kiinnostus kirjoitettuun kieleen ja kirjallisuuteen - mielikuvituksen rikastuminen Esimerkkejä sisältöalueesta: - sadut, lorut, näytelmät, teatteri - erilaiset leikit mm. roolileikki, sääntöleikki - jokapäiväinen kielenkäyttö; kysymykset, keskustelut - lukeminen, kuvakerronta

9 - lasten omat jutut ja sadut - laulut 9 2. Pulmasta ratkaisuun (Matemaattiset valmiudet) Pulmien ratkaisu perustuu vertaamiseen, päättelemiseen ja tuloksen muodostamiseen. Ne tapahtuvat arkielämän tilanteissa leikinomaisesti konkreettisten, lapsille tuttujen ja heitä kiinnostavien materiaalien, esineiden ja välineiden avulla. Tavoitteet: - matemaattisen ajattelun kehittyminen - myönteinen asenne matematiikan oppimiseen - matemaattisten peruskäsitteiden oppiminen - oman kehon ja ympäristön hahmottaminen - ongelmaratkaisutaidon kehittyminen Esimerkkejä sisältöalueesta : - muodot ja kuviot - rakentelu, pelit, leikit - arviointi - vertailut, mittaaminen - luokitteleminen, sarjoittaminen - ajankäsitteet (vuodenajat, viikonpäivät, eilen-tänäänhuomenna) 3. Minä ja lähimmäiseni (Etiikka, katsomus ja uskontokasvatus) Osiossa tarkastellaan arvo- ja normimaailman kysymyksiä. Lasten jokapäiväinen elämä sisältää tilanteita ja tapahtumia, joita voidaan pohtia ja tarkastella oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen näkökulmasta. Aiheita voidaan tällöin käsitellä luontevasti päivittäisten tapahtumien yhteydessä. Olennaista on ottaa huomioon lasten kehitystaso. Pelkoja, ahdistusta ja syyllisyyttä, jotka myös kuuluvat lasten elämään, käsitellään lasten kanssa niin, että lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi. Lisäksi perehdytään lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin. Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan Tavoitteet: - itsetunnon, empaattisuuden ja oikeudenmukaisuuden vahvistaminen - hyvän/ pahan ja oikean/väärän erottaminen - erilaisuuden hyväksyminen - kristillisen tapakulttuurin ja juhlaperinteen välittäminen - toisen vakaumuksen kunnioittaminen - turvallisuus Esimerkkejä sisältöalueesta:

10 - hyvät tavat, yhteispelin säännöt - ryhmätyöt, parityöskentely - käytännön työtehtävät, auttaminen - kirkolliset juhlat - hengelliset laulut, kertomukset ja kuvamateriaali - yhteistyö seurakunnan kanssa Luontoa leikkien (Ympäristö- ja luonnontieto, sekä kotiseutu) Ympäristö- ja luontotieto Havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla lapsi tutustuu elollisen luonnon ilmiöihin. Tämänkin aihealueen työtavat moninaisine ilmiöineen, eläimineen ja kasveineen eri vuodenaikoina ovat lapsen lähiympäristössä sisällä ja ulkona. Ominaista tälle aihealueelle on tekemällä oppiminen ja kokeellisten menetelmien käyttö. Luonto- ja ympäristökasvatukseen sisältyy myös ajatus kasvatuksesta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa elinkelpoisen luonnon kunnioittamista ja säilyttämistä seuraaville sukupolville. Tavoitteena: - luonnon kunnioittaminen - tutustuminen lähiympäristöön - luonnon monimuotoisuuden, kauneuden ja viihtyvyyden huomioiminen - luontoelämysten kokeminen Esimerkkejä sisältöalueesta : - retket eri vuodenaikoina - luonnon havainnointi ja muistiin merkinnät eri vuodenaikoina - tutkiminen ja kokeileminen aistien avulla - luontoleikit - luonnonmateriaaliaskartelut - eläimet, kasvit, maa, ilma, vesi - kestävä kehitys :jätelajittelu, kierrätys, korjaaminen Kotiseutuni Osiossa rakennetaan lasten kanssa kuvaa menneisyydestä siitä kertovien esineiden ja muiden tallenteiden avulla. Myös vanhemmat ihmiset, lasten vanhemmat ja lapset itse voivat avata näkökulmia menneisiin tapahtumiin. Lähiympäristön ja kotiseudun kohteet ja nähtävyydet saavat aikaulottuvuuden ja merkityksen. Samalla on mahdollista tutustua myös nyky-yhteiskunnan toimintaan. Tässä sisältöalueessa tutustutaan isokyröläisyyteen ja omaan kotiseutuun. Tavoitteet: - Isonkyrön kulttuurihistoriaan tutustuminen - nykyisyyden yhdistäminen menneisyyteen Esimerkkejä sisältöalueesta:

11 5. Puhtaus on puoliruokaa (Terveys) - perinneleikit - kansalliset juhlapäivät - museokäynnit ja vanhan kirkon ympäristöön tutustuminen - vanhojen esineiden näyttely - työnäytökset ja työpaikkakäynnit - Kyrönjoki - kerronta, eri ikäpolvien vierailut Terveyskasvatus tukee lapsen fyysistä kehittymistä sekä sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia. Sen lähtökohtana on aikuisen antama esimerkki terveellisistä elämäntavoista. Terveyskasvatusta toteutetaan yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Hyvä perushoito sekä levon, ulkoilun ja ruokailun tasapaino edistävät lapsen hyvinvointia. 11 Tavoitteet: - lapsen ohjaaminen omasta päivittäisestä hygieniasta huolehtimiseen - kannustaminen omatoimisuuteen perustoiminnoissa (pukeminen, ruokailu) - terveelliset ruokailutottumukset ja ruokailutavat - toisen ihmisen huomioiminen ja väkivallan välttäminen - levon ja toiminnan tasapainosta huolehtiminen - turvallinen liikkuminen Esimerkkejä sisältöalueista: - liikunta ja raitis ilma - lepo ja rauhoittuminen - terveellinen ruoka ja ruoanvalmistustehtävät - pukeutuminen ja puhtaus - yhteistoiminnalliset leikit - liikennesäännöt 6. Liikkuen ja leikkien (Fyysinen ja motorinen kehitys) Päivittäinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Liikkuessaan lapsi ajattelee, kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta. Lapselle tulisi antaa mahdollisuus päivittäiseen liikkumiseen. Liikunnallisen elämäntavan kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Liikkuminen on lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Lapsen tietoisuus omasta kehostaan ja sen hallinnasta luo pohjaa terveelle itsetunnolle. On tärkeää, että kasvattajat havainnoivat säännöllisesti jokaisen lapsen motorista kehittymistä. Tavoitteet - positiiviset kokemukset liikunnasta - hieno- ja karkeamotoriikan kehittyminen ja kehon hallinta - tutustuminen eri liikuntalajeihin ja välineisiin - liikunnan merkityksen ymmärtäminen ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle - sosiaalisten taitojen kehittyminen

12 12 Esimerkkejä sisältöalueesta: - perusliikuntamuodot (juoksu, käveleminen, hyppääminen ym.) - sopivat lajiharjoitteet ulkona ja sisällä - sääntöleikit, pihaleikit - musiikkiliikunta - eri liikuntavälineiden monipuolinen käyttö - kädentyöt, työtehtävät (saksien ja kynän käyttö, rypistely, repiminen ym.) - pukeminen, ruokailu (ruokailuvälineet, napit, vetoketjut ym.) 7. Rytmiä ja ilmaisua (Taide ja kulttuuri) Tämä osa-alue on laaja ja monitahoinen. Se avautuu havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemisen ja luomisen, mutta myös kuvittelun ja intuition avulla. Eri toiminnoista lapsille syntyy kauneuden, harmonian, melodian, rytmin, tyylin, jännityksen ja ilon, mutta myös niiden vastakohtien kautta omakohtaisia aistimuksia, tuntemuksia ja kokemuksia. Lapsen arvostukset, asennoituminen ja näkemykset alkavat hahmottua. Tavoitteet: - lapsi oppii arvostamaan omaa ja toisen työtä - lapsi nauttii tekemästään ja uuden luomisesta - lapsi käyttää mielikuvitusta ja uusia ratkaisumalleja - lapsi harjoittelee perustaitoja ja tietoja (maalaaminen, piirtäminen, rytmisoittimet, laulaminen ym.) - monipuoliseen ilmaisuun rohkaiseminen - keskittymiskyvyn lisääminen, hiljentymisen ja rauhoittumisen kokeminen - erilaisten taidenautintojen ja elämysten kokeminen Esimerkkejä sisältöalueesta: - rytmi, laulu, soitto - taidenäyttelyt, konsertit, teatteri, kirjasto - piirtäminen, maalaaminen - muovailu, askartelu - draama- ja ilmaisuharjoitukset - rentoutuminen

13 8 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT LAPSET 13 Varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä. Jos tämä ei riitä, otetaan käyttöön kuntouttavia työtapoja. Lapsen tarvitsema erityinen tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Lapsen tarvitsema tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.. Tuen tarvetta lapsella voi olla esimerkiksi fyysisen, tunneelämän, tiedollisen, puheen ja kielen tai sosiaalisen kehityksen alueella. Lain mukaan Jos päiväkodissa on yksi tai useampia erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia, on tämä otettava huomioon hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöiden lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten erityistä avustajaa. (Asetus lasten päivähoidosta 1973/239 6 ) Varhaiskasvatuksen tukitoimina lapsen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista ympäristöä mukautetaan lapselle sopivaksi. Päivittäistä kasvatustoimintaa mukautetaan eriyttämällä, perustaitojen harjaannuttamisella sekä lapsen itsetunnon vahvistamisella. Lapsen tarpeen mukaan varhaiskasvatukseen voi liittyä muita tukipalveluja, esimerkiksi kuntoutusohjaus, eri terapiat ja/tai KELTON eli kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut. Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Jokaiselle lapselle, jolla on erityisen tuen tarvetta laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, joka perustuu lapsen vahvuuksien kartoittamiseen, tuen tarpeen havaitsemiseen, määrittelyyn ja järjestämiseen. On tärkeää, että suunnitelmasta pyritään luomaan työväline juuri kyseisen lapsen tukemiseen. Suunnitelma tehdään yhdessä vanhempien, henkilökunnan ja mahdollisten muiden lasta hoitavien tahojen kanssa. Yhdessä mietitään lapsen kehitykselle tavoitteet sekä keinot, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa. Tavoitteiden tulee olla konkreettisia ja suunnitelmajaksolla saavutettavissa olevia. Tavoitteita ei tule asettaa liikaa, vaan mieluummin vähän jotta ne olisi helpompi saavuttaa. 9 ERI KIELI JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKAS- VATUKSESSA Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan tässä sekä saamelaisia, romaneja ja viittomakielisiä että maahanmuuttajataustaisia lapsia. Kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi kuuluu lapsiryhmään ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Vaikka sukupuolten asema vaihtelee eri kulttuureissa, suomalaisessa varhaiskasvatuksessa lähtökohtana on tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvoisuus. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomea tai ruotsia toisena kielenä luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Lapsen kielen ja kulttuurin tukemisesta sovitaan vanhempien kanssa tehtä-

14 vässä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. Yhteistyössä vanhempien ja eri kulttuuriyhteisöjen kanssa edistetään lapsen kulttuuriperinteen jatkumista ja tuetaan lapsen mahdollisuutta ilmentää omaa kulttuuritaustaansa varhaiskasvatuksessa YHTEISTYÖ Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö Ensisijainen lasten kasvatusvastuu ja -oikeus sekä oman lapsen tuntemus on vanhemmilla. Päivähoidon tehtävänä on tukea vanhempia tässä työssä. Vanhempien ja kasvattajien tiedot lapsesta luovat yhdessä parhaat edellytykset lapsen hyvinvoinnin turvaamiselle. Tasavertaisella ja toista kunnioittavalla tavalla luodaan vanhempien kanssa luottamuksellinen ja keskusteleva kasvatusilmapiiri. Päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa ovat yleisin yhteistyömuoto. Muita yhteistyötapoja ovat mm. vanhempainillat, kasvatuskeskustelut (=vanhempainvartit) 1-2 kertaa vuodessa, juhlat, talkoot, myyjäiset, askarteluillat ja vanhempainyhdistystoiminta. Verkostoyhteistyö Verkostoyhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen linjausten mukaisesti koko laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa ja tarvittaessa seudullisesti. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat opetus-, sosiaali-, terveys-, kulttuuri-, ja liikuntatoimi, yksityiset palveluntuottajat, seurakunnat ja järjestöt, joiden kanssa tulee olla sovitut yhteistyökäytännöt ja periaatteet. Verkostotyöskentelyn tavoitteena on laaja, lapsen ja perheen hyvinvointiin tähtäävä toimintamalli, jossa jokainen tekijä tuo panoksenaan vahvuutensa ja erikoisosaamisensa. Keskeisimpänä tavoitteena on mahdollisimman varhainen puuttuminen riskitilanteissa. Oman yksikön ja toimialan tavoitteiden selkeä tiedottaminen muille yhteistyön osapuolille on myös tärkeää. Eri asiakohtien niin vaatiessa voidaan perustaa erityisiä tiimejä myös lyhytaikaisiin toimintoihin ja projekteihin. Yhteistyötapoja ovat mm. säännölliset palaverit, neuvottelut. Tiedonsiirto neuvolan ja päivähoidon välillä kulkee lomakkeella jonka päivähoito ja neuvola täyttävät lapsen 4-vuotis neuvola käynnille. Lastenneuvolatoiminnan kanssa yhdessä luodaan ja kehitetään järjestelmä, jolla voidaan yhteistyössä vanhempien kanssa seurata lapsen kasvua ja kehitystä ja tarvittaessa ohjata perhettä hakeutumaan eri palveluihin. Opetustoimen kanssa yhteistyön keskeisenä sisältönä on yhteistyömuotojen ja rakenteiden luominen ja kehittäminen niin, että varmistetaan lapselle kasvatuksellinen ja opetuksellinen jatkumo. Keväisin päivähoidon henkilökunta vanhempien kanssa yhteistyössä täyttää tiedonsiirtolomakkeen koulua varten.

15 15 11 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa. Sen tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen toiminnan järjestämisessä. Lapsen hyvinvointiin liittyvät huolen aiheet ja ongelmat tuodaan esille mahdollisimman konkreettisina ja niihin haetaan ratkaisua yhdessä vanhempien kanssa. Niiden pohjalta laaditaan lapsen kehitykselle tavoitteet, huomioiden myös lapsen vahvuudet. Varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa yhteistyön toimintatavoista. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti 1-2 kertaa vuodessa sekä henkilöstön kesken että vanhempien kanssa. 12 PÄIVÄKOTI NUPPULAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Kunnan Varhaiskasvatussuunnitelma niveltyy kunnan Esiopetussuunnitelmaan. Yhdessä ne muodostavat selkeän jatkumon lapsen varhaisimpina vuosina. Jos Isonkyrön kunnassa laaditaan laajemmat kunnalliset linjaukset ja suunnitelmat tulee tällöin ottaa huomioon varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetussuunnitelma. Sekä varhaiskasvatussuunnitelman että esiopetussuunnitelman kehittämisen edellytys on jatkuva arviointi. Arvioinnin avulla määritetään, miten asetetut tavoitteet on saavutettu sekä tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja nostetaan esiin kehittämistarpeita. Myös laadunarvioinnin prosessia arvioidaan. Säännöllinen dokumentointi toimii osana laadunhallintaa ja mahdollistaa pitkäjänteisen seurannan ja arvioinnin.

16 16 LÄHTEET Brotherus A., Hytönen, J. & Krokfors, L Esi- ja alkuopetuksen didaktiikka. Helsinki:WSOY Hakkarainen P. 2002, Kehittävä esiopetus ja oppiminen. Juva: WS bookwell Oy Kangassalo, M. Karila, K. & Virtanen, J Omat opetussuunnitelmat esiopetukseen. Tampere: Tammer Paino Oy Kokljuschkin, M Unelmien päiväkoti. Kohti parempaa oppimisympäristöä. Tampere:Tammer-Paino Oy Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, Stakes