KOKO 2010: yhteenveto 52 alueen toimintakertomuksista
|
|
- Anna Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOKO 2010: yhteenveto 52 alueen toimintakertomuksista TEM/AKY/OHJE Sisällysluettelo 1. Perustiedot KOKO:sta Miten KOKO on edistänyt ja tulee edistämään KOKO-alueen sisäistä yhteistyötä? 2 3. Miten KOKO on edistänyt ja tulee edistämään alueiden välistä verkostoitumista? 4 4. KOKO:n geneerisyys 6 5. KOKOn suhde maakunnalliseen kehittämiseen 7 6. KOKOjen taloussuunnitelmat vuodelle
2 Miljoonan dollarin kehittäjät KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) on vahvistanut alueiden sisäistä ja alueiden välistä yhteistyötä. KOKO:ssa tehdään yhteensä noin 150 htv:n työpanos vuosittain. KOKO:on käytettiin vuonna 2010 noin 20 miljoonaa euroa, ja ohjelmalla on ollut vaikutus noin miljoonan euron kehittämishankkeiden käynnistymiseen. KOKO toimii kohtuullisen hyvin osana maakunnallista kehittämisjärjestelmää. Tiedot perustuvat KOKO:jen toimintakertomuksiin vuodelta 2010 ja toiminta- ja taloussuunnitelmiin vuodelle Perustiedot KOKO:sta 2010 KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) on aluelähtöinen aluekehittämisen ohjelma, joka vahvistaa seutujen sisäistä ja seutujen välistä yhteistyötä erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa. KOKO on työkalu rakennettaessa laaja-alaisesti houkuttelevaa toimintaympäristöä yrityksille ja asuinympäristöä asukkaille. Pääosa vuoden 2010 toiminnasta kohdistui ohjelma-alueiden ja kansallisten verkostojen työn käynnistämiseen ja tukemiseen. KOKO:ssa aloitti valtioneuvoston päätöksen mukaisesti 52 kuntien muodostamaa ohjelma-aluetta. Vuoden alussa ohjelma-alueisiin kuului 322 kuntaa Manner-Suomen 326 kunnasta. Alueet on nimetty ohjelmaan vuoden 2013 loppuun saakka. Ohjelma-alueissa tapahtui muutamia muutoksia vuoden aikana. Muutokset virallistettiin ministeriön päätöksellä keväällä Kaikki KOKO:n seitsemän verkostoa olivat käynnissä vuoden 2010 aikana. Verkostojen teemoina ovat innovaatio ja osaaminen, hyvinvointi, luovat alat, MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne), kansainvälistyminen Venäjälle, matkailu sekä DEMO (ikärakenteen muutosalueet). Kolme ensimmäistä jo aluekeskusohjelmassa toiminutta verkostoa olivat käynnissä jo vuoden alussa, neljä viimeiseksi mainittua täysin uutta verkostoa käynnistyivät kevään aikana. Ohjelma rahoitettiin maakunnan liittojen jakamalla sitomattomalla maakunnan kehittämisrahalla. Vuonna 2010 KOKO-alueille ja verkostoille kohdentui yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa, josta verkostojen osuus oli noin 1,4 miljoonaa. Ohjelma-alueiden budjetit vaihtelivat ja miljoonan euron välillä Verkostojen budjetit olivat euroa. Ohjelma-alueilla toteutettiin yli 200 toimenpidekokonaisuutta, jotka sisälsivät satoja toimenpiteitä. Toiminnan seuraamiseksi vuoden 2010 aikana rakennettiin seurantajärjestelmä osoitteessa johon alueet syöttävät tiedot KOKO:n rahoituksella toteutettavista toimenpiteistä. Keskeinen kansallinen informaatio-ohjauksen väline oli 52 erikokoista aluetta julkaisun tuottaminen, joka on ensimmäinen KOKO- aluetasolla tuotettu alueprofiilijulkaisu 1. Erona aikaisempiin aluekeskusohjelmaan liittyneisiin alueprofilointeihin julkaisussa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa paikkatietoaineistoa. Vuoden aikana valmistuivat edellisen kauden ohjelmamenettelyjen (AKO, AMO, saaristo-ohjelman alueellinen ja paikallinen toteuttaminen) loppuarvioinnit. Arviointien mukaan yritysten osallistumista kehittämistoimenpiteisiin on parannettava. Seurantajärjestelmän puuttuminen oli suuri ongelma ja tavoitteiden tulisi olla selkeämmät. Arvioinneissa ohjelmien perustehtäväksi nähtiin verkostojen rakentaminen ja vuorovaikutuksen mahdollistaminen. Alueiden väliset verkostot ovat tärkeitä foorumeja tiedon, kokemusta ja osaamisen levittämisessä. Arviointien havainnot on otettu huomioon KOKO:n ensimmäisenä toimintavuotena. OECD kiinnitti positiivisesti huomiota KOKO:on Suomen hallinnon maa-arvioinnissaan kesällä KOKO on OECD:n mukaan yksi esimerkki hallinnon onnistumisesta. Ohjelma on edistänyt sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin muuttamalla valtion sekä alue- ja paikallishallinnon suhdetta
3 2. Miten KOKO on edistänyt ja tulee edistämään KOKO-alueen sisäistä yhteistyötä? KOKO:lla tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. Toimintakertomusten mukaan KOKO on edistänyt alueiden sisäistä yhteistyötä hyvin. Ohjelma on tehnyt sisäisestä yhteistyöstä selkeästi tavoitteellista ja mahdollistanut seudun kuntien yhteistyön lisäämiseksi tehtävän pitkäjänteisen työn jatkamisen. KOKO:n kautta alueen toimijat ovat oppineet entistä paremmin tuntemaan toistensa toimintaa ja löytäneet uusia tahoja mukaan. Jatkossa tämä tulee synnyttämään uutta yhteistyötä ja mahdollisesti uusia toimintatapoja alueilla. KOKO:ssa on pyritty varmistamaan useiden toimijoiden osallisuus toimenpiteisiin ja niistä saatavaan hyötyyn. Osallistaminen ja osallistuminen ovat edistäneet myönteisen keskusteluilmapiirin ja yhteisen tekemisen hengen kehittymistä alueilla. Useilla alueilla KOKO:n roolina nähdään seudullisen näkemyksen kokoaminen ja siihen liittyvän keskustelun ylläpitäminen sekä käytännön toimenpiteiden esittäminen alueen kilpailukykytekijöihin pohjautuen. Porinapajoja ja seminaareja Suurimmassa osassa KOKO-alueita sisäinen yhteistyö on saanut vauhtia erilaisten alueen omien tilaisuuksien innostamana. Alueilla on toteutettu lukuisia työpajoja, seminaareja ja foorumeja eri teemoista. Esimerkiksi teemapohjaiset verkostofoorumit, rahoitusinfot ja hankefoorumit ovat lisänneet ja vahvistaneet yritysten, viranomaisten, kuntien, rahoittajien, oppilaitosten, järjestöjen ja elinkeinokehittäjien välistä ja keskinäistä yhteistyötä. Teematilaisuudet ovat edesauttaneet aluekehittämisen eri tasojen välisen yhteistyön kehittymistä, kun tilaisuuksissa edustettuina tahoina on ollut seudullisia, maakunnallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä toimijoita. Teematilaisuuksien lisäksi alueilla on järjestetty toimenkuvaperusteisia tilaisuuksia, kuten esimerkiksi maakunnan kuntajohtajapäivät ja alueen luottamushenkilöseminaarit. Lisäksi on toteutettu seudullisia valmennuksia, joissa muun muassa hyvien käytäntöjen levittäminen on mahdollistunut. Esiselvitykset ja konseptointi KOKO:n tarkoituksena on toimia siemenrahoituksena aluekehittämistyössä ja tästä syystä KOKO on käynnistänyt monilla alueilla esiselvityksiä tai selvitystöitä ennen varsinaisen hankkeen käynnistämistä. Myös selvitysten tekeminen tai tilaaminen yhteistyössä alueen toimijoiden kesken on lisännyt toimijoiden välistä yhteistyötä useilla alueilla. Esimerkiksi maataloustuottajien, elintarviketeollisuuden ja sivutuotteita jatkojalostavien yritysten yhteistyö on pyörähtänyt käyntiin KOKO:n myötä eräällä alueella. Palveluiden konseptoinnin käynnistäminen asiakkaan tarpeiden näkökulmasta on tuonut toimijoita yhteen. Esimerkiksi Helsinki Student Region konseptissa on kerätty yhteen tapahtuma-, neuvonta- ja tiedotuskokonaisuuksia ja toisaalla on kehitetty alueellinen palvelukonsepti ulkomaalaisille työntekijöille ja heidän perheilleen. Hankkeilla kimppaan Hanketyö on avannut yhteistyökuvioita monenlaisissa kokoonpanoissa ja tuonut mukaan uusiakin toimijoita alueilla. KOKO:n kautta on saatu avattua yhteistyötä sellaisten toimijoiden välille, joilla ei aikaisemmin ollut aktiivista yhteistyötä. Hanketyötä on hyvin erilaista ja eritasoista KOKO-alueilla. Jollain alueella KOKO hallinnoi seudun hankesalkkua, toisaalla KOKO toteuttaa hankkeita ja jossain KOKO on mukana käynnistämässä hanketta. Alueen sisäistä verkostoitumista on edistänyt muun muassa se, että vastuu toimenpiteiden toteuttamisesta on delegoitu useille alueen toimijoille. Kun hankkeilla kuitenkin on yksi yhteinen koordinoija, mahdollistetaan hankkeista toisilleen koituvan synergian hyödyntäminen niiden ja toimijoiden välillä. Viralliset bodyt KOKO:n rakenne ja organisointi itsessään tukevat yhteistyötä. KOKO:n päätöksentekoelimet, kuten johtoryhmät, ohjausryhmät ja työryhmät, itsessään edistävät alueen kilpailukykyyn ja kehittämiseen liittyvää yhteistä pohdintaa ja yhteistyökuvioita. Ohjausryhmätyöskentelyllä on lisätty hankkeiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota. Alueille on perustettu lukuisia sisäisiä työryhmiä sekä teemoittaisia asiantuntijatyöryhmiä ja teematiimejä, joiden vaikutus yhteistyön parantumiseen on ollut merkittävä. 2
4 Sentraali-santra KOKO toimii linkkinä ja tulkkina lukuisten tahojen, kuten esimerkiksi kuntapäättäjien ja kehittäjien välillä, ja on mukana useissa alueiden sisäisissä kehittämisprosesseissa. KOKO on lisännyt useilla alueilla yhteistä strategiatyötä ja -prosesseja eri toimialoilla. Erityisesti KOKO:lla on ollut merkitystä alueiden elinkeinostrategioiden laadinnassa yhteistyötä edistävänä tekijänä. Yhteinen strategiaprosessi sitouttaa toimijoita alueen yhteiseen kehittämiseen. Toimialojen välinen ja rajapinnoilla tehtävä yhteistyö on lisääntynyt muun muassa alueelle uusilla aloilla. KOKO toimii linkkinä maakuntatason suunnitteluprosessissa kuntien ja seudullisten aluekehitystoimijoiden sekä maakuntaliiton ja ELY-keskuksen välillä. KOKO on joillakin alueilla linkitetty vahvasti maakuntaohjelmaan ja sen toteuttamisprosessiin, jossa esimerkiksi KOKO:n kautta toteutetaan maakuntaohjelman toimintalinjoja. Toimialoittainen ja teemoittainen yhteistyö KOKO on parantanut alueiden sisäistä yhteistyötä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, maankäyttö-asuminen-liikenne -asioissa, energian tuotannossa sekä matkailualalla ja innovaatioissa. Toimialoittaista ja teemoittaista yhteistyötä on edistetty samoin keinoin, kuin muutakin alueen yhteistyötä. Sosiaali- ja terveyspalveluyhteistyötä on käynnistetty KOKO:n avulla myös yli perinteisten hallintorajojen. Eräällä alueella on perustettu esimerkiksi SOTE-palvelut-ryhmä, johon kuuluvat kuntien perusturvajohtajat ja terveydenhuollon asiantuntijat. Toisaalla on muodostettu laajempia hyvinvointiin liittyviä konsortioita koko maakunnan tasolla, kuten hyvinvointiklustereita. KOKO:n myötä hyvien käytäntöjen siirtäminen alueella on kehittynyt. Esimerkiksi liikkuvien palvelujen malleja tuotetaan jollakin alueella muidenkin alueen kuntien käyttöön. Hyvinvointialojen hankkeissa verkotetaan alueen yrityksiä keskenään. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) parissa tehdään alueen sisäistä yhteistyötä merkittävässä osassa alueellisista KOKO:ista. MAL-asiat yhdistävät kuntia. Useilla alueilla on perustettu MAL-asiantuntijaverkostoja tai -työryhmiä, joihin kuuluvat kuntien tekniset johtajat ja kaavoittajat sekä joukkoliikenneasiantuntijat. KOKO:n myötä on käynnistetty kuntalogistiikkaselvityksiä, jossa yhteistyössä pohditaan alueen tavara- ja palvelulogistiikan ja joukkoliikenteen kehittämistä. Alueen sisäistä yhteistyötä ja verkostoitumista jäsentää esimerkiksi toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemallin 2030 hahmottelu. Osaamiskeskusohjelma ja KOKO ovat tehneet aktiivista yhteistyötä energiaklusterin kehittämiseksi. Bioenergiaterminaaleihin liittyviä selvityksiä tehdään yhteistyössä joillain alueilla. Terminaalitoiminnan osalta palveluntuottajien (ml. urakoitsijat) verkosto ylittää kuntarajat. KOKO on tiiviisti mukana muun muassa bioenergiakeskuksen yksikön saamisessa eräälle alueelle. Matkailun saralla alueen sisäinen yhteistyö on vahvistunut useilla alueilla muun muassa erilaisten työryhmien ja toimijatapaamisten myötä, niin toimialalla kuin myös toimialojen välillä. Matkailun alueellinen yhteistyö on tiivistynyt ja ammattimaistunut. KOKO on vahvistanut käytäntölähtöisiä innovaatioympäristöjä. Ohjelma on vahvistanut erityisesti alueella toimivien korkeakoulujen ja alueen elinkeinoelämän välistä yhteyttä ja on keskeinen työkalu alueen innovaatioympäristön kehittämisstrategian toimeenpanossa. KOKO:n kautta tehdään palvelukuvausta innovaatioaihioiden edistämispalvelusta yhteistyössä Keksintösäätiön asiantuntijoiden sekä seudun innovaatiotoimijoiden kanssa. Alueilla on järjestetty alueen toimijoille yhteisiä innovaatiosessioita ja -työpajoja. Heavy High Tech from Lapland -ohjelma on kerännyt Kemi- Tornion alueen teollisuuden palveluliiketoiminnan kehittämisen toimijoita ja asiakkaita yhteisiin kehittämistyöpajoihin ja tilaisuuksiin. 3
5 3. Miten KOKO on edistänyt ja tulee edistämään alueiden välistä verkostoitumista? KOKO:n rooli vaihtelee alueittain. Tämä näkyy myös verkostoitumisen edistämisessä, sillä osalla alueista KOKO:a on hyödynnetty lähinnä sisäisten ja lähialueverkostojen rakentamisessa, osalla painopiste on kansallisen tason verkostoitumisessa ja muutamalla alueella KOKO:n avulla luodut verkostot ulottuvat kansainväliselle tasolle asti. Verkostoituminen maantieteellisesti läheisten alueiden kanssa aktiivista KOKO:n tavoitteena on tukea vuorovaikutusta ja verkottumista. Maantieteellisesti lähellä sijaitsevien alueiden kanssa on verkostoiduttu erittäin aktiivisesti, sillä noin 4/5 alueista raportoi yhteistyöstä naapurialueiden kanssa. Käytännössä osuus lienee tätäkin suurempi, sillä naapurialueiden kanssa yhteisten intressien löytäminen on helppoa olosuhteiden ollessa varsin samankaltaisia. Esimerkiksi Pietarsaaren seudun KOKO:lle on luonnollista tehdä yhteistyötä lähialueiden kanssa, sillä alueita yhdistää kaksikielisyys sekä rannikkoalueille tyypillinen toimialarakenne. KOKO:lla tuetaan maakuntien sisäistä tasapainoista alueellista kehitystä sekä vuorovaikutusta toiminta-alueiden välillä. Vuorovaikutuksen lisäämisessä maakuntien sisäiset KOKO-tapaamiset on todettu monella alueella toimivaksi käytännöksi. Tapaamisissa mm. käydään läpi alueilla suunniteltuja toimenpiteitä, arvioidaan yhteistyömahdollisuuksia, siirretään hyviä käytäntöjä alueelta toiselle tai jopa suunnitellaan yhteisiä hankkeita. Tämänkaltainen yhteistyömalli on käytössä esimerkiksi Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Kymenlaaksossa. Muutamassa maakunnassa seutujen tapaamisilla onkin jo pitkä perinne. Pohjoissavolaisten yhteistapaamiset aloitettiin ennen KOKO:a aluekeskusohjelmassa. Vastaava yhteistyöjatkumo on toteutunut myös Kymenlaaksossa, jossa Kouvolan seutu ja Kotkan-Haminan seutu mm. järjestävät seutujohdon yhteisseminaarin ja tekevät yhteistyötä KOKO:n toimintasuunnittelussa. Maakunnan sisäinen yhteistyö näkyy myös osallistumisena maakuntaohjelmatyöhön ja toteuttamissuunnitelmaprosessiin. Tässä KOKO:n rooli on monilla alueilla merkittävä. KOKO:n keskeinen tavoite on, että hallinnolliset rajat eivät estä tai hidasta alueiden välistä yhteistyötä. Rajojen ylittäminen toteutuu monin tavoin. Muutama KOKO-alue ulottuu jo itsessään kahden maakunnan alueelle. Lisäksi, esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, KOKO:n puitteissa on valmisteltu ylimaakunnallisia hankkeita. Eteläisemmässä Suomessa naapureina, mutta eri maakunnissa sijaitsevat Länsi-Uusimaa ja Salon seutu, ovat tehneet yhteistyötä vertaisarvioinnin merkeissä. Yksi mielenkiintoinen esimerkki maakuntarajojen ylittämisestä löytyy Kaakkois-Suomesta, jossa KOKO on mukana Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteiseen maakuntasuunnitteluun liittyvässä kokeilussa. KOKO:n pyrkimys vahvistaa alueiden välisiä kehittämisvyöhykkeitä toteutuu usealla alueella. Jämsä-Jyväskylä-Äänekosken KOKO-alue on jo itsessään kehittämisvyöhyke. Tätä vyöhykettä on Keski-Suomessa rakennettu jo muutama vuosi. Lounaisrannikolla on viimeisten vuosien aikana tiivistetty yhteistyötä Loura-kehittämisvyöhykkeessä. Loura-yhteistyössä ovat mukana Turun seutu, Vakka-Suomi, Rauman seutu ja Porin seutu. KOKO:t toimivat Loura-hankkeiden toteuttajina ja lisäksi levitetään hyviä käytäntöjä alueiden välillä. Itä-Suomessa Varkaus, Kuopio ja Iisalmi ovat laatineet esiselvityksen ns. VKI-kehittämisvyöhykkeestä. Selvitys toimii pohjana kaupunkien välisten ja yhteisten kehittämistoimien edistämiselle. Kattavaa ja kansainvälistä kehittämiskäytäväajattelua löytyy Länsirannikolta, jossa Kokkolasta Ouluun ulottuvan Meripohjola-vyöhykkeen lisäksi myös Ruotsiin ulottuva Perämerenkaari näkyy KOKO:jen toiminnassa. Kansainvälinen käytävä on tunnistettu myös pohjoisimmassa Suomessa, jossa Pohjois-Lapin KOKO on edistänyt yhteistyötä alueen kuntien elinkeinotoiminnassa liittyen erityisesti Jäämeren käytävän kehittämiseen. 4
6 Kansallisen tason yhteistyö nojautuu teemaverkostoihin KOKO:n kansallisten teemaverkostojen tavoitteena on tuottaa lisäarvoa alueiden kehittämiseen osaamisen siirtäjinä, hyvien käytäntöjen vaihtajina sekä valmennustyössä. Lähes kaikki KOKOalueet osallistuvat kansallisiin teemaverkostoihin. Ne ovat monien KOKO:jen ainoa oman maakunnan ulkopuolelle suuntautuvan yhteistyön muoto. Teemaverkostoja pidetään hyvänä kanavana kansalliselle verkostoitumiselle. Hyödyllisyys koostuu useista elementeistä. Verkostojen koulutukset eli Innovaatio ja osaaminen -verkoston Innoventurer, DEMO-verkoston Aluekehittäjäkoulutus ja Luovien alojen verkoston CreativeClassRoom (CCR) saivat positiivista palautetta. Myös verkostojen pilottihankkeet nähtiin erittäin hyödyllisinä. Verkostojen kautta alueet ovat mm. kyenneet benchmarkkaamaan toimintaansa, saaneet hyödyllistä tutkimustietoa sovellettavaksi omalla alueellaan, laajentaneet yhteistyökuvioitaan ja toteuttaneet pilottihankkeita. Verkostoissa on sekä saatu että annettu, sillä alueet ovat myös jakaneet omaa osaamistaan muiden ohjelma-alueiden käyttöön. Yksinkertaisimmillaan teemaverkostojen anti perustuu kanssakehittäjien tapaamiseen ja ajatusten/ kehittämisideoiden vaihtoon. Syntynyttä vertaiskehittäjäverkostoa pidetään erittäin tärkeänä oman työn avittajana. Teemaverkostojen toimintaa koskeva kritiikki jäi hyvin vähäiseksi. Kritiikkiä koski verkostotyön hidasta käynnistymistä. Lisäksi esiin nousi kuntarahan puute, joka saattaa estää alueen osallistumisen teemaverkoston toimintaan. Kustannukset saattavat myös vähentää osallistumisia verkostotapahtumiin sekä muutoinkin vaikeuttaa yhteistyötä lähialueen ulkopuolelle. Kansallisissa teemaverkostoissa tehtävän työn lisäksi KOKO on poikinut myös muita kytköksiä alueiden välille. Seinäjokelaisten sanoin KOKO on myös toiminut erinomaisena tekosyynä tutkia muiden KOKO-alueiden toimintaa ja tekemistä. Muiden toimintaan tutustumiseksi on mm. toteutettu benchmarking-matkoja. Esimerkiksi Varkauden ja Ylivieskan delegaatiot ovat vierailleet Seinäjoella ja pohjoislappilaiset kävivät kylässä Kotka-Haminassa. Yhteistyökumppanit voidaan etsiä eri puolilta riippuen siitä, mitä ollaan kehittämässä. Kauhajoen seudulla tämä toteutuu niin, että huonekalualalla tehdään yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan ja Lahden seudun kanssa, bioelintarvikealalla ja uusiutuvassa energiassa kumppanina on Suupohjan rannikkoseutu, luovissa aloissa on verkostoiduttu Seinäjoen ja Vaasan seutujen kanssa ja kuituverkkojen kehittämisessä kytkökset ovat Oulussa, pääkaupunkiseudulla sekä kansainvälisissä verkostoissa. Kansainvälinen verkostoituminen lähelle ja kauas KOKO:n tavoitteena on tukea alueiden kansainvälistymistä. Alueellisten KOKO:jen rooli kansainvälistymisen edistäjänä vaihtelee alueittain KOKO:n roolin mukaan. Noin neljännes KOKO:ista raportoi kansainvälisestä yhteistyöstä. Sijainnin kannalta luonnollisten yhteistyökumppanien, kuten Ruotsin, Venäjän ja Itämeren maiden lisäksi yhteistyöverkostoja on solmittu laajemmalti Eurooppaan ja usein myös Aasiaan. Kansainvälistä verkottumista tapahtuu mm. useissa suurten ja suurehkojen kaupunkiseutujen KO- KO:issa. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun KOKO:ssa kansainvälistyminen toteutuu yhteishankkeina kansainvälisten, erityisesti Itämeren alueen, toimijoiden kanssa sekä tiedon vaihtona kansainvälisten hankkeiden kanssa. Lisäksi pyritään lisäämään pääkaupunkiseudun potentiaalia kansainvälisten yritysten ja osaajien sijoittautumispaikkana. Toisena esimerkkinä KOKO:n kansainvälisyydestä on Turun seutu, jossa tehdään elinkeino- ja yritysyhteistyötä Tukholman, Riian ja Tianjinin kanssa. Maan rajoilla sijaitsevat alueet ovat aktiivisia kansainvälisten yhteyksien rakentajia, sillä kansainvälisiäkin verkostoja muodostuu helposti maantieteellisesti läheisten alueiden kanssa. Tästä on esimerkkinä Kemi-Tornion yhteydet Haaparantaan ja Luulajaan sekä Pohjois-Lapin kytkökset Norjaan ja Venäjälle. 5
7 4. KOKO:n geneerisyys KOKOlla on käynnistävä ja välillinen vaikutus alueelliseen kehittämiseen. Sen ohjelmalliseen rooliin kuuluu, että sillä teetätetään kehittämishankkeen alkuvaiheen selvityksiä, kartoituksia, suunnitelmia sekä tunnistetaan kehittämistarpeita ja -teemoja. Hankkeiden toteutus tapahtuu muilla resursseilla, eli KOKO:t generoivat hankkeita varsinaisiin rahoitusohjelmiin Merkittävä osa tästä työstä on henkilötyöpanoksia, joita käytetään jo hankkeiden esivalmistelu- ja konseptointivaiheessa. KOKO:lla aktivoidaan keskustelua ja tuodaan toimijoita yhteen sekä laajennetaan valmistelua. Sen avulla on tunnistettu ja jäsennetty alueiden kärkihankkeita. Sillä myös parannetaan kehittäjien valmiuksia ja saadaan tätä kautta vahvempi ja laajempi toimijajoukko jatkohankkeille. Edellä esitettyjen verkostojen kautta saadaan laajempaa alueellista, kansallista ja kansainvälistä geneerisyyttä sekä pohjustetaan useiden alueiden yhteisiä hankkeita. KOKO:n ohjelmalliseen luonteeseen kuuluu myös sen erilainen rooli eri alueilla. Jollakin alueella on KOKO:n puitteissa valmisteltu strategia, joka generoi hankkeita (esim. Hyvinkää-Riihimäki kilpailukyky- ja vetovoimastrategia). Osalla alueista, kuten Jyväskylässä (Innovaatiokeskittymä) ja Mikkelissä (Tiedon elinkaaren klusterikokonaisuus), on valmisteltu tai toteutetaan jotakin laajempaa strategiaa tai konseptia. Vahvimmillaan KOKO sitouttaa kunnat yhteiseen elinkeinopolitiikkaan, toisilla alueilla ohjelman rooli voi olla huomattavasti täydentävämpi, rajatumpi ja teknisempi. KOKO-alueista noin joka neljäs kertoo toiminta- ja taloussuunnitelmissa hyvin selkeästi toiminnan geneerisyydestä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Lahden seutu, Porin seutu, Mikkelin seutu, Savonlinnan seutu, Vaasan seutu, Kaustisen seutu, Kokkolan seutu, Joensuu seutu ja Keski-Karjala sekä Rovaniemen seutu. Yksittäisten seutujen tavoite geneerisyydestä voi olla erittäin kunnianhimoinen, esimerkiksi Hämeenlinnan KOKO:n suora generoiva vaikutus on noin 3 miljoonaa euroa vuodessa, mutta yhdessä kaiken muun kehittämistoiminnan kanssa ohjelmalla pyritään myötä vaikuttamaan yhteensä 150 miljoonan euron hankkeisiin ohjelmakaudella. Mutta pienikin voi olla kaunista ja siirrot nopeita: hyvin lyhyiden kokeilujen kautta on saatu valmiita tuotteita, esimerkiksi luovien alojen jalostamojen tuotteet ovat tulleet nopeasti osaksi Etelä-Savon ELY:n tuotevalikoimaa. Noin 25 % alueista ei totea tai ole tutkinut KOKO:n geneerisiä vaikutuksia, erityisesti vedoten ohjelman käynnistymiseen vuoden 2010 aikana ja käynnistymisen hitauteen. Monissa hankkeissa rahoitushakemukset toimitettiin viranomaisille sisään pääosin vasta syksyllä, ja vasta vuonna 2011 saadaan tietoa päätöksistä. Lisäksi toiminta- ja taloussuunnitelmissa on variaatiota geneerisyyden kuvauksissa, toiset alueet tekevät poikkileikkauskuvan vuoden 2010 vuoden lopun tilanteesta, toiset viittaavat osin spekulatiivisiin vaikutuksiin koko ohjelmakaudella. Osa alueista toteaa, että vaikutukset ovat syntyneet edellisten ohjelmamenettelyjen (AKO, AMO) pohjilta. Kaikkiaan 29 aluetta ilmoitti ja 23 aluetta ei ilmoittanut KOKO:n generoimien hankkeiden summia. Luvut ilmoittaneille alueilla KOKO on generoinut yhteensä noin 110 miljoonaa euroa. Suurin yksittäisen alueen ilmoittama vaikutus oli 16,6 miljoonaa euroa, pienin noin 0,2 miljoonaa euroa. Tämän perusteella voidaan arvioida, että laskennallisesti KOKO:n suorat geneeriset vaikutukset ovat noin miljoonaa euroa, välillisesti huomattavasti suuremmat. Tärkeimpiä KOKO:n jatkohankkeiden rahoittaja ovat ELYt. Maakunnan liitot ovat mukana sekä valmistelutyössä että osittain myös jatkorahoituksessa. Tärkein kansallinen kumppani on Tekes. Alueellisesti keskeisiä kumppaneita ovat koulutusinstituutiot, erityisesti korkeakoulut. Pääasiallisina jatkorahoitusinstrumentteina toimivat EAKR ja ESR, sekä Interreg/ENPI rahoitus. Muutamilla alueilla on mainintoja myös maaseudun kehittämisen intstrumenttien käytöstä, OS- KE/SHOK-rahoituksesta (Varkaus-Pieksämäki, Vaasa, Raahe), yksityisestä rahoituksesta, rahastoista ja avustuksista. 6
8 Monien hankkeiden kohdalla generoiva vaikutus tulee näkyviin vasta ohjelmakauden kuluessa ja ohjelmakauden 2013 päättymisen jälkeen 5. KOKOn suhde maakunnalliseen kehittämiseen Ohjelmalla on monilla alueilla tärkeä rooli yhteistyöalustana maakunnanliiton kanssa. Alueet korostavat jatkuvan vuoropuhelun tarvetta, jotta sekä maakunnallisella että seututasolla ollaan tietoisia valmistelusta ja toimeenpanosta. Joillakin alueilla on tehty yhteistyötä maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien hankevalmistelussa, edesautettu maakunnallista hankevalmistelua. KOKO toimii välineenä seutukuntatyössä. Sillä myös edistetään seutujen välistä yhteistyötä maakuntien sisällä ja parannetaan täten maakunnallisia vaikutuksia. Monilla alueilla liitto osallistuu KOKO:jen ohjausryhmiin. KOKO toimii maakunnallisena keskustelukanavana ja se vahvistaa maakunnan yhteistä kehittämisen tahtotilaa. Jotkut maakunnat näkevät, että KOKO:t lisäävät kehittämistyön suunnitelmallisuutta ja antavat alueelliselle yhteistyölle ja alueiden väliselle yhteistyölle uusia työkaluja ja mahdollisuuksia. Sen tunnistetaan myös tuoneen laajat yhteistyöverkostot esiin. Verkostokoordinointi on edesauttanut seudullista toimialojen kehittämistä. Kritiikkinä liitot mainitsevat, että samoja toimenpiteitä voisi toteuttaa myös EU- tai kansallisin varoin. Koska KOKO operoi ohjelmiin sitomattomalla maakunnan kehittämisrahalla, nähdään se kilpailevan muun vapaalla kehittämisrahalla rahoitettavan kehittämistoiminnan kanssa. Osa liitoista toivoo KOKO:ille suoraa korvamerkittyä rahoitusta, kuten aiemmissa ohjelmissa meneteltiin. Myös rahoituksen vaihtelu vuosittain koetaan ongelmalliseksi. KOKO:jen roolia maakunnan strategisten hankkeiden valmistelussa ja kokoonjuoksemisessa voitaisiin edelleen vahvistaa. Osa maakunnan liitoista kritisoi ohjelmia vain rakenteita ylläpitäviksi ja merkitykseltään pieniksi. Osa näkee, että ohjeistuksessa ja rahoituksessa on edelleen kehitettävää ja että KOKO:jen ohjaus tapahtuu liian vahvasti suoraan TEM:istä. Kaksoisraportointi liittoon ja ministeriöön koetaan turhaksi byrokratiaksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että KOKO:t ovat mukana maakuntaohjelman valmistelussa, osassa liittoja KOKO:illa on jopa keskeinen rooli maakuntaohjelman valmistelussa. KOKO:jen painopisteet ovat linjassa maakuntaohjelmien kanssa, jolloin KOKO on sisäänrakennettu maakuntaohjelmaan ja liitto on mukana KOKO-ohjelmien laadinnassa. KOKO:jen kehittämisteemat ovat maakuntaohjelmia konkretisoivia ja toteuttavia. 7
9 6. KOKOjen taloussuunnitelmat vuodelle 2011 KOKO:jen toteutukseen haettiin vuonna 2011 yhteensä 9,5 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna 2010 toteutukseen haettiin 13 miljoonaa euroa ja sitä myönnettiin KOKO-alueille 8,1 miljoonaa euroa. Ohjelmien budjetit vaihtelevat eurosta yli miljoonaan euroon. Ohjelmakohtaiset budjetit on esitetty kuvaajassa 1. KOKO-alueet hakevat perusrahoitusta euroa. KOKO-alueilla rahoituksella tehdään noin 147 henkilötyövuoden työpanos. Ohjelmajohtamiseen ja koordinointiin (kokopäiväinen ohjelmajohtaja / alue tai verkosto) käytetään noin 55 henkilötyövuotta ja muuhun henkilöstöön (toimenpiteiden toteutuksessa ja toteutusta tukevissa toimissa) noin 92 henkilötyövuotta Vuonna 2011 KOKO-verkostoille myönnettiin perusrahoitusta 1,69 milj. euroa seuraavasti: Innovaatio ja osaaminen Hyvinvointi Luovat alat MAL Russia Matkailu DEMO Lisäksi vuodelle 2011 päätettiin myöntää maaseutumaisten alueiden kehittämiseen yhteensä euroa KOKO-verkostojen kautta, josta Innovaatio ja osaaminen Luovat alat MAL ja DEMO Matkailu ja Hyvinvointi Matkailu Tiedot rahoituksen alueittaisesta jakautumisesta kerätään kevään 2011 aikana, kun maakunnan liitot ovat tehneet KOKO:jen rahoituspäätökset. 8
10 Joensuun seutu & Keski-Karjala Kotkan-Haminan seutu Lappeenranta-Imatra seutu Oulun seutu Pääkaupunkiseutu Pietarsaaren seutu Seinäjoen kaupunkiseutu Rovaniemen seutu Länsi-Uusimaa Kouvolan seutu Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski KUUM A-seutu Porin seutu Kuopion alue Vaasan seutu Hämeenlinnan seutu Kokkolan seutu Lahden alue Kemi-Tornion alue Turun seutu Koilllis-Suomi ja Itä-Lappi Ylä-Savo Hyvinkään-Riihimäen talousalue Itä-Uusimaa Mikkelin seutu Tampereen kaupunkiseutu Kauhajoen seutu Savonlinnan seutu Varkauden-Pieksämäen seutu Pielisen Karjala Rauman seutu NHS Forssan seutu Salon seutu Kaustisten seutu Etelä-Pohjanmaan järvialue Keski-Suomen maaseutualueet Pohjois-Lappi Oulunkaari Raahen seutu Ylivieskan seutukunta Tunturi-Lappi ja Tornionlaakso Etelä-Pirkanmaa Suupohjan rannikkoseutu Loimaan seutukunta Lounais-Pirkanmaa Vakka-Suomi Ylä-Pirkanmaa Luoteis-Pirkanmaa Turunmaa Kainuu Pohjois-Satakunta yleiskulut toimenpiteet Kuvaaja 1. KOKO-alueittaiset budjetit
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan
LisätiedotINTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen
INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu
LisätiedotNopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka
Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna
LisätiedotInnovaatio ja osaaminen -verkosto
Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen
LisätiedotHissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö
Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen
LisätiedotVÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN
VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee
LisätiedotAluekehittämisen tahtotila
KOKO 26.3.2009 Aluekehittämisen tahtotila Hallitus kehittää monikeskuksista, kilpailukykyiseen pääkaupunkiseutuun ja aluekeskusten verkostoon perustuvaa aluerakennetta, joka pitää kaikki maakunnat elinvoimaisina
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotAluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotToiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen
Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
LisätiedotKaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen
Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotItämeristrategian rahoitus
Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia
LisätiedotTURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotPalveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00
Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Olvi Oluthalli, Luuniemenkatu 4, Iisalmi Tero Piippo projektipäällikkö MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen
LisätiedotAikuisohjauksen koordinaatioprojekti
Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotValtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke
Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
LisätiedotMAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa
MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotLiikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy
Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotRahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042
Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotAluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,
LisätiedotMETSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002
METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotAMOkoordinaattoritapaaminen. Kauhajoki 15.-16.9.2009
AMOkoordinaattoritapaaminen Kauhajoki 15.-16.9.2009 52 aluetta 321 (+n) kuntaa neuvotteluja edelleen vastaavat hyvin toiminnallisstrategisia alueita Budjetti vuosittain 24 m (TEM 12 m ) koordinaatioon
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
LisätiedotTyössä ympäristöalalla - oma tarinani
Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-
LisätiedotMAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut
31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU
LisätiedotMAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013
MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa
LisätiedotMAL-verkosto, katsaus
MAL-verkosto, katsaus 14.2.2012 Maksatuksen hakeminen ajalta 1.7.-31.12.2011 Haettava summa ajanjaksolta yhteensä 128 293 euroa. Kustannukset koko vuonna yhteensä 216 035 euroa, mikä on n. 60 000 euroa
LisätiedotMiten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi
Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet
LisätiedotAlueellinen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. Kouvolan seutu
Alueellinen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO Kouvolan seutu Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 LIITE 1: KOKO:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 KOKO-alue: Kouvolan seutu (Kouvolan kaupunki ja Iitin
LisätiedotArktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen
EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotSEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Ote pöytäkirjasta Työvaliokunta 55 15.05.2009 Kaupunginhallitus 248 01.06.2009 Vakka-Suomen KOKO-ohjelma vuosille 2010-2013 5369/06/062/2009 TVK 15.05.2009 55 Liite 5 Ohjelmaluonnos
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotItä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008
Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,
LisätiedotVanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo
Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen ja elinkeinotoiminnan kehittämisverkosto Tukee
LisätiedotAlueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä
Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Vuonna 2006 Suomen aktiivisimmat shakkialueet olivat Lounais-Pirkanmaan (VammSK) ja Tammisaaren seutukunnat (Åminnefors-Hanko-Karjaa-Tammisaari). Taulukossa on
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotMiten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa
Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä
LisätiedotRDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014
RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotSATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI
SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI 12.3.2014 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Jyrki Tomberg Satakuntaliitto ESITYKSEN RAKENNE - Rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 - Luova Eurooppa ohjelma - Central
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,
LisätiedotElinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen
Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen
LisätiedotYritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus
Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus SeutuYp koordinaattoreiden työkokous Helsinki 29.5.2013 Neuvotteleva virkamies Tuija Groop TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Monikanavainen
LisätiedotKaustisen seudun vahvuudet uusin silmin
Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotAluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja
LisätiedotMaakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
LisätiedotAlueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000
LisätiedotMISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?
MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan
LisätiedotHYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 6/2010 1
Ohjausryhmä 6/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.20 Kokouspaikka Hyvinkään kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone :t Liite Asiat Sivu 61 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 62 KOKOUKSEN LAILLISUUS
LisätiedotSeudulliset yrityspalvelut
Seudulliset yrityspalvelut -missä mennään ja miten eteenpäin Seudulliset yrityspalvelut - Yhteistyöseminaari Helsinki, Finlandia-talo 29.10.2013 TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Neuvotteleva virkamies
LisätiedotInnovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari
LisätiedotKasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne
Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke
UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotManner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM
Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,
LisätiedotOhjelmakausi 2014-2020
Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä
LisätiedotTurun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017
Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017 19.1.2017 Liikennejärjestelmätyön organisointi Viisaan liikkumisen alatyöryhmä Työ- ja ohjausryhmät 2016 Ohjausryhmä
LisätiedotMaaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi
Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotHYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009
HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa
LisätiedotSTESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014
Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotMiten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM
Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi 13.11.2018 Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM Palveluintegraation muutosohjelmaa koskevia linjauksia Palveluintegraation muutosohjelma kokoa
LisätiedotYritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus
Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus SeutuYp koordinaattoreiden työkokous Helsinki 25.09.2012 Neuvotteleva virkamies Tuija Groop TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Monikanavainen
LisätiedotInnovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma
Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline
LisätiedotSopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012
Sopimusmenettelyt Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka Pohjautuu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan, alueiden kehittämisen
LisätiedotPOKAT maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma
POKAT 2021 -maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma POKAT 2021 maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoenlinna Siltakatu 2 80100 JOENSUU Teksti: Kansi Pia
Lisätiedot