KOKO 2010: yhteenveto 52 alueen toimintakertomuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKO 2010: yhteenveto 52 alueen toimintakertomuksista"

Transkriptio

1 KOKO 2010: yhteenveto 52 alueen toimintakertomuksista TEM/AKY/OHJE Sisällysluettelo 1. Perustiedot KOKO:sta Miten KOKO on edistänyt ja tulee edistämään KOKO-alueen sisäistä yhteistyötä? 2 3. Miten KOKO on edistänyt ja tulee edistämään alueiden välistä verkostoitumista? 4 4. KOKO:n geneerisyys 6 5. KOKOn suhde maakunnalliseen kehittämiseen 7 6. KOKOjen taloussuunnitelmat vuodelle

2 Miljoonan dollarin kehittäjät KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) on vahvistanut alueiden sisäistä ja alueiden välistä yhteistyötä. KOKO:ssa tehdään yhteensä noin 150 htv:n työpanos vuosittain. KOKO:on käytettiin vuonna 2010 noin 20 miljoonaa euroa, ja ohjelmalla on ollut vaikutus noin miljoonan euron kehittämishankkeiden käynnistymiseen. KOKO toimii kohtuullisen hyvin osana maakunnallista kehittämisjärjestelmää. Tiedot perustuvat KOKO:jen toimintakertomuksiin vuodelta 2010 ja toiminta- ja taloussuunnitelmiin vuodelle Perustiedot KOKO:sta 2010 KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) on aluelähtöinen aluekehittämisen ohjelma, joka vahvistaa seutujen sisäistä ja seutujen välistä yhteistyötä erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa. KOKO on työkalu rakennettaessa laaja-alaisesti houkuttelevaa toimintaympäristöä yrityksille ja asuinympäristöä asukkaille. Pääosa vuoden 2010 toiminnasta kohdistui ohjelma-alueiden ja kansallisten verkostojen työn käynnistämiseen ja tukemiseen. KOKO:ssa aloitti valtioneuvoston päätöksen mukaisesti 52 kuntien muodostamaa ohjelma-aluetta. Vuoden alussa ohjelma-alueisiin kuului 322 kuntaa Manner-Suomen 326 kunnasta. Alueet on nimetty ohjelmaan vuoden 2013 loppuun saakka. Ohjelma-alueissa tapahtui muutamia muutoksia vuoden aikana. Muutokset virallistettiin ministeriön päätöksellä keväällä Kaikki KOKO:n seitsemän verkostoa olivat käynnissä vuoden 2010 aikana. Verkostojen teemoina ovat innovaatio ja osaaminen, hyvinvointi, luovat alat, MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne), kansainvälistyminen Venäjälle, matkailu sekä DEMO (ikärakenteen muutosalueet). Kolme ensimmäistä jo aluekeskusohjelmassa toiminutta verkostoa olivat käynnissä jo vuoden alussa, neljä viimeiseksi mainittua täysin uutta verkostoa käynnistyivät kevään aikana. Ohjelma rahoitettiin maakunnan liittojen jakamalla sitomattomalla maakunnan kehittämisrahalla. Vuonna 2010 KOKO-alueille ja verkostoille kohdentui yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa, josta verkostojen osuus oli noin 1,4 miljoonaa. Ohjelma-alueiden budjetit vaihtelivat ja miljoonan euron välillä Verkostojen budjetit olivat euroa. Ohjelma-alueilla toteutettiin yli 200 toimenpidekokonaisuutta, jotka sisälsivät satoja toimenpiteitä. Toiminnan seuraamiseksi vuoden 2010 aikana rakennettiin seurantajärjestelmä osoitteessa johon alueet syöttävät tiedot KOKO:n rahoituksella toteutettavista toimenpiteistä. Keskeinen kansallinen informaatio-ohjauksen väline oli 52 erikokoista aluetta julkaisun tuottaminen, joka on ensimmäinen KOKO- aluetasolla tuotettu alueprofiilijulkaisu 1. Erona aikaisempiin aluekeskusohjelmaan liittyneisiin alueprofilointeihin julkaisussa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa paikkatietoaineistoa. Vuoden aikana valmistuivat edellisen kauden ohjelmamenettelyjen (AKO, AMO, saaristo-ohjelman alueellinen ja paikallinen toteuttaminen) loppuarvioinnit. Arviointien mukaan yritysten osallistumista kehittämistoimenpiteisiin on parannettava. Seurantajärjestelmän puuttuminen oli suuri ongelma ja tavoitteiden tulisi olla selkeämmät. Arvioinneissa ohjelmien perustehtäväksi nähtiin verkostojen rakentaminen ja vuorovaikutuksen mahdollistaminen. Alueiden väliset verkostot ovat tärkeitä foorumeja tiedon, kokemusta ja osaamisen levittämisessä. Arviointien havainnot on otettu huomioon KOKO:n ensimmäisenä toimintavuotena. OECD kiinnitti positiivisesti huomiota KOKO:on Suomen hallinnon maa-arvioinnissaan kesällä KOKO on OECD:n mukaan yksi esimerkki hallinnon onnistumisesta. Ohjelma on edistänyt sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin muuttamalla valtion sekä alue- ja paikallishallinnon suhdetta. 1 1

3 2. Miten KOKO on edistänyt ja tulee edistämään KOKO-alueen sisäistä yhteistyötä? KOKO:lla tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. Toimintakertomusten mukaan KOKO on edistänyt alueiden sisäistä yhteistyötä hyvin. Ohjelma on tehnyt sisäisestä yhteistyöstä selkeästi tavoitteellista ja mahdollistanut seudun kuntien yhteistyön lisäämiseksi tehtävän pitkäjänteisen työn jatkamisen. KOKO:n kautta alueen toimijat ovat oppineet entistä paremmin tuntemaan toistensa toimintaa ja löytäneet uusia tahoja mukaan. Jatkossa tämä tulee synnyttämään uutta yhteistyötä ja mahdollisesti uusia toimintatapoja alueilla. KOKO:ssa on pyritty varmistamaan useiden toimijoiden osallisuus toimenpiteisiin ja niistä saatavaan hyötyyn. Osallistaminen ja osallistuminen ovat edistäneet myönteisen keskusteluilmapiirin ja yhteisen tekemisen hengen kehittymistä alueilla. Useilla alueilla KOKO:n roolina nähdään seudullisen näkemyksen kokoaminen ja siihen liittyvän keskustelun ylläpitäminen sekä käytännön toimenpiteiden esittäminen alueen kilpailukykytekijöihin pohjautuen. Porinapajoja ja seminaareja Suurimmassa osassa KOKO-alueita sisäinen yhteistyö on saanut vauhtia erilaisten alueen omien tilaisuuksien innostamana. Alueilla on toteutettu lukuisia työpajoja, seminaareja ja foorumeja eri teemoista. Esimerkiksi teemapohjaiset verkostofoorumit, rahoitusinfot ja hankefoorumit ovat lisänneet ja vahvistaneet yritysten, viranomaisten, kuntien, rahoittajien, oppilaitosten, järjestöjen ja elinkeinokehittäjien välistä ja keskinäistä yhteistyötä. Teematilaisuudet ovat edesauttaneet aluekehittämisen eri tasojen välisen yhteistyön kehittymistä, kun tilaisuuksissa edustettuina tahoina on ollut seudullisia, maakunnallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä toimijoita. Teematilaisuuksien lisäksi alueilla on järjestetty toimenkuvaperusteisia tilaisuuksia, kuten esimerkiksi maakunnan kuntajohtajapäivät ja alueen luottamushenkilöseminaarit. Lisäksi on toteutettu seudullisia valmennuksia, joissa muun muassa hyvien käytäntöjen levittäminen on mahdollistunut. Esiselvitykset ja konseptointi KOKO:n tarkoituksena on toimia siemenrahoituksena aluekehittämistyössä ja tästä syystä KOKO on käynnistänyt monilla alueilla esiselvityksiä tai selvitystöitä ennen varsinaisen hankkeen käynnistämistä. Myös selvitysten tekeminen tai tilaaminen yhteistyössä alueen toimijoiden kesken on lisännyt toimijoiden välistä yhteistyötä useilla alueilla. Esimerkiksi maataloustuottajien, elintarviketeollisuuden ja sivutuotteita jatkojalostavien yritysten yhteistyö on pyörähtänyt käyntiin KOKO:n myötä eräällä alueella. Palveluiden konseptoinnin käynnistäminen asiakkaan tarpeiden näkökulmasta on tuonut toimijoita yhteen. Esimerkiksi Helsinki Student Region konseptissa on kerätty yhteen tapahtuma-, neuvonta- ja tiedotuskokonaisuuksia ja toisaalla on kehitetty alueellinen palvelukonsepti ulkomaalaisille työntekijöille ja heidän perheilleen. Hankkeilla kimppaan Hanketyö on avannut yhteistyökuvioita monenlaisissa kokoonpanoissa ja tuonut mukaan uusiakin toimijoita alueilla. KOKO:n kautta on saatu avattua yhteistyötä sellaisten toimijoiden välille, joilla ei aikaisemmin ollut aktiivista yhteistyötä. Hanketyötä on hyvin erilaista ja eritasoista KOKO-alueilla. Jollain alueella KOKO hallinnoi seudun hankesalkkua, toisaalla KOKO toteuttaa hankkeita ja jossain KOKO on mukana käynnistämässä hanketta. Alueen sisäistä verkostoitumista on edistänyt muun muassa se, että vastuu toimenpiteiden toteuttamisesta on delegoitu useille alueen toimijoille. Kun hankkeilla kuitenkin on yksi yhteinen koordinoija, mahdollistetaan hankkeista toisilleen koituvan synergian hyödyntäminen niiden ja toimijoiden välillä. Viralliset bodyt KOKO:n rakenne ja organisointi itsessään tukevat yhteistyötä. KOKO:n päätöksentekoelimet, kuten johtoryhmät, ohjausryhmät ja työryhmät, itsessään edistävät alueen kilpailukykyyn ja kehittämiseen liittyvää yhteistä pohdintaa ja yhteistyökuvioita. Ohjausryhmätyöskentelyllä on lisätty hankkeiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota. Alueille on perustettu lukuisia sisäisiä työryhmiä sekä teemoittaisia asiantuntijatyöryhmiä ja teematiimejä, joiden vaikutus yhteistyön parantumiseen on ollut merkittävä. 2

4 Sentraali-santra KOKO toimii linkkinä ja tulkkina lukuisten tahojen, kuten esimerkiksi kuntapäättäjien ja kehittäjien välillä, ja on mukana useissa alueiden sisäisissä kehittämisprosesseissa. KOKO on lisännyt useilla alueilla yhteistä strategiatyötä ja -prosesseja eri toimialoilla. Erityisesti KOKO:lla on ollut merkitystä alueiden elinkeinostrategioiden laadinnassa yhteistyötä edistävänä tekijänä. Yhteinen strategiaprosessi sitouttaa toimijoita alueen yhteiseen kehittämiseen. Toimialojen välinen ja rajapinnoilla tehtävä yhteistyö on lisääntynyt muun muassa alueelle uusilla aloilla. KOKO toimii linkkinä maakuntatason suunnitteluprosessissa kuntien ja seudullisten aluekehitystoimijoiden sekä maakuntaliiton ja ELY-keskuksen välillä. KOKO on joillakin alueilla linkitetty vahvasti maakuntaohjelmaan ja sen toteuttamisprosessiin, jossa esimerkiksi KOKO:n kautta toteutetaan maakuntaohjelman toimintalinjoja. Toimialoittainen ja teemoittainen yhteistyö KOKO on parantanut alueiden sisäistä yhteistyötä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, maankäyttö-asuminen-liikenne -asioissa, energian tuotannossa sekä matkailualalla ja innovaatioissa. Toimialoittaista ja teemoittaista yhteistyötä on edistetty samoin keinoin, kuin muutakin alueen yhteistyötä. Sosiaali- ja terveyspalveluyhteistyötä on käynnistetty KOKO:n avulla myös yli perinteisten hallintorajojen. Eräällä alueella on perustettu esimerkiksi SOTE-palvelut-ryhmä, johon kuuluvat kuntien perusturvajohtajat ja terveydenhuollon asiantuntijat. Toisaalla on muodostettu laajempia hyvinvointiin liittyviä konsortioita koko maakunnan tasolla, kuten hyvinvointiklustereita. KOKO:n myötä hyvien käytäntöjen siirtäminen alueella on kehittynyt. Esimerkiksi liikkuvien palvelujen malleja tuotetaan jollakin alueella muidenkin alueen kuntien käyttöön. Hyvinvointialojen hankkeissa verkotetaan alueen yrityksiä keskenään. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) parissa tehdään alueen sisäistä yhteistyötä merkittävässä osassa alueellisista KOKO:ista. MAL-asiat yhdistävät kuntia. Useilla alueilla on perustettu MAL-asiantuntijaverkostoja tai -työryhmiä, joihin kuuluvat kuntien tekniset johtajat ja kaavoittajat sekä joukkoliikenneasiantuntijat. KOKO:n myötä on käynnistetty kuntalogistiikkaselvityksiä, jossa yhteistyössä pohditaan alueen tavara- ja palvelulogistiikan ja joukkoliikenteen kehittämistä. Alueen sisäistä yhteistyötä ja verkostoitumista jäsentää esimerkiksi toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemallin 2030 hahmottelu. Osaamiskeskusohjelma ja KOKO ovat tehneet aktiivista yhteistyötä energiaklusterin kehittämiseksi. Bioenergiaterminaaleihin liittyviä selvityksiä tehdään yhteistyössä joillain alueilla. Terminaalitoiminnan osalta palveluntuottajien (ml. urakoitsijat) verkosto ylittää kuntarajat. KOKO on tiiviisti mukana muun muassa bioenergiakeskuksen yksikön saamisessa eräälle alueelle. Matkailun saralla alueen sisäinen yhteistyö on vahvistunut useilla alueilla muun muassa erilaisten työryhmien ja toimijatapaamisten myötä, niin toimialalla kuin myös toimialojen välillä. Matkailun alueellinen yhteistyö on tiivistynyt ja ammattimaistunut. KOKO on vahvistanut käytäntölähtöisiä innovaatioympäristöjä. Ohjelma on vahvistanut erityisesti alueella toimivien korkeakoulujen ja alueen elinkeinoelämän välistä yhteyttä ja on keskeinen työkalu alueen innovaatioympäristön kehittämisstrategian toimeenpanossa. KOKO:n kautta tehdään palvelukuvausta innovaatioaihioiden edistämispalvelusta yhteistyössä Keksintösäätiön asiantuntijoiden sekä seudun innovaatiotoimijoiden kanssa. Alueilla on järjestetty alueen toimijoille yhteisiä innovaatiosessioita ja -työpajoja. Heavy High Tech from Lapland -ohjelma on kerännyt Kemi- Tornion alueen teollisuuden palveluliiketoiminnan kehittämisen toimijoita ja asiakkaita yhteisiin kehittämistyöpajoihin ja tilaisuuksiin. 3

5 3. Miten KOKO on edistänyt ja tulee edistämään alueiden välistä verkostoitumista? KOKO:n rooli vaihtelee alueittain. Tämä näkyy myös verkostoitumisen edistämisessä, sillä osalla alueista KOKO:a on hyödynnetty lähinnä sisäisten ja lähialueverkostojen rakentamisessa, osalla painopiste on kansallisen tason verkostoitumisessa ja muutamalla alueella KOKO:n avulla luodut verkostot ulottuvat kansainväliselle tasolle asti. Verkostoituminen maantieteellisesti läheisten alueiden kanssa aktiivista KOKO:n tavoitteena on tukea vuorovaikutusta ja verkottumista. Maantieteellisesti lähellä sijaitsevien alueiden kanssa on verkostoiduttu erittäin aktiivisesti, sillä noin 4/5 alueista raportoi yhteistyöstä naapurialueiden kanssa. Käytännössä osuus lienee tätäkin suurempi, sillä naapurialueiden kanssa yhteisten intressien löytäminen on helppoa olosuhteiden ollessa varsin samankaltaisia. Esimerkiksi Pietarsaaren seudun KOKO:lle on luonnollista tehdä yhteistyötä lähialueiden kanssa, sillä alueita yhdistää kaksikielisyys sekä rannikkoalueille tyypillinen toimialarakenne. KOKO:lla tuetaan maakuntien sisäistä tasapainoista alueellista kehitystä sekä vuorovaikutusta toiminta-alueiden välillä. Vuorovaikutuksen lisäämisessä maakuntien sisäiset KOKO-tapaamiset on todettu monella alueella toimivaksi käytännöksi. Tapaamisissa mm. käydään läpi alueilla suunniteltuja toimenpiteitä, arvioidaan yhteistyömahdollisuuksia, siirretään hyviä käytäntöjä alueelta toiselle tai jopa suunnitellaan yhteisiä hankkeita. Tämänkaltainen yhteistyömalli on käytössä esimerkiksi Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Kymenlaaksossa. Muutamassa maakunnassa seutujen tapaamisilla onkin jo pitkä perinne. Pohjoissavolaisten yhteistapaamiset aloitettiin ennen KOKO:a aluekeskusohjelmassa. Vastaava yhteistyöjatkumo on toteutunut myös Kymenlaaksossa, jossa Kouvolan seutu ja Kotkan-Haminan seutu mm. järjestävät seutujohdon yhteisseminaarin ja tekevät yhteistyötä KOKO:n toimintasuunnittelussa. Maakunnan sisäinen yhteistyö näkyy myös osallistumisena maakuntaohjelmatyöhön ja toteuttamissuunnitelmaprosessiin. Tässä KOKO:n rooli on monilla alueilla merkittävä. KOKO:n keskeinen tavoite on, että hallinnolliset rajat eivät estä tai hidasta alueiden välistä yhteistyötä. Rajojen ylittäminen toteutuu monin tavoin. Muutama KOKO-alue ulottuu jo itsessään kahden maakunnan alueelle. Lisäksi, esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, KOKO:n puitteissa on valmisteltu ylimaakunnallisia hankkeita. Eteläisemmässä Suomessa naapureina, mutta eri maakunnissa sijaitsevat Länsi-Uusimaa ja Salon seutu, ovat tehneet yhteistyötä vertaisarvioinnin merkeissä. Yksi mielenkiintoinen esimerkki maakuntarajojen ylittämisestä löytyy Kaakkois-Suomesta, jossa KOKO on mukana Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteiseen maakuntasuunnitteluun liittyvässä kokeilussa. KOKO:n pyrkimys vahvistaa alueiden välisiä kehittämisvyöhykkeitä toteutuu usealla alueella. Jämsä-Jyväskylä-Äänekosken KOKO-alue on jo itsessään kehittämisvyöhyke. Tätä vyöhykettä on Keski-Suomessa rakennettu jo muutama vuosi. Lounaisrannikolla on viimeisten vuosien aikana tiivistetty yhteistyötä Loura-kehittämisvyöhykkeessä. Loura-yhteistyössä ovat mukana Turun seutu, Vakka-Suomi, Rauman seutu ja Porin seutu. KOKO:t toimivat Loura-hankkeiden toteuttajina ja lisäksi levitetään hyviä käytäntöjä alueiden välillä. Itä-Suomessa Varkaus, Kuopio ja Iisalmi ovat laatineet esiselvityksen ns. VKI-kehittämisvyöhykkeestä. Selvitys toimii pohjana kaupunkien välisten ja yhteisten kehittämistoimien edistämiselle. Kattavaa ja kansainvälistä kehittämiskäytäväajattelua löytyy Länsirannikolta, jossa Kokkolasta Ouluun ulottuvan Meripohjola-vyöhykkeen lisäksi myös Ruotsiin ulottuva Perämerenkaari näkyy KOKO:jen toiminnassa. Kansainvälinen käytävä on tunnistettu myös pohjoisimmassa Suomessa, jossa Pohjois-Lapin KOKO on edistänyt yhteistyötä alueen kuntien elinkeinotoiminnassa liittyen erityisesti Jäämeren käytävän kehittämiseen. 4

6 Kansallisen tason yhteistyö nojautuu teemaverkostoihin KOKO:n kansallisten teemaverkostojen tavoitteena on tuottaa lisäarvoa alueiden kehittämiseen osaamisen siirtäjinä, hyvien käytäntöjen vaihtajina sekä valmennustyössä. Lähes kaikki KOKOalueet osallistuvat kansallisiin teemaverkostoihin. Ne ovat monien KOKO:jen ainoa oman maakunnan ulkopuolelle suuntautuvan yhteistyön muoto. Teemaverkostoja pidetään hyvänä kanavana kansalliselle verkostoitumiselle. Hyödyllisyys koostuu useista elementeistä. Verkostojen koulutukset eli Innovaatio ja osaaminen -verkoston Innoventurer, DEMO-verkoston Aluekehittäjäkoulutus ja Luovien alojen verkoston CreativeClassRoom (CCR) saivat positiivista palautetta. Myös verkostojen pilottihankkeet nähtiin erittäin hyödyllisinä. Verkostojen kautta alueet ovat mm. kyenneet benchmarkkaamaan toimintaansa, saaneet hyödyllistä tutkimustietoa sovellettavaksi omalla alueellaan, laajentaneet yhteistyökuvioitaan ja toteuttaneet pilottihankkeita. Verkostoissa on sekä saatu että annettu, sillä alueet ovat myös jakaneet omaa osaamistaan muiden ohjelma-alueiden käyttöön. Yksinkertaisimmillaan teemaverkostojen anti perustuu kanssakehittäjien tapaamiseen ja ajatusten/ kehittämisideoiden vaihtoon. Syntynyttä vertaiskehittäjäverkostoa pidetään erittäin tärkeänä oman työn avittajana. Teemaverkostojen toimintaa koskeva kritiikki jäi hyvin vähäiseksi. Kritiikkiä koski verkostotyön hidasta käynnistymistä. Lisäksi esiin nousi kuntarahan puute, joka saattaa estää alueen osallistumisen teemaverkoston toimintaan. Kustannukset saattavat myös vähentää osallistumisia verkostotapahtumiin sekä muutoinkin vaikeuttaa yhteistyötä lähialueen ulkopuolelle. Kansallisissa teemaverkostoissa tehtävän työn lisäksi KOKO on poikinut myös muita kytköksiä alueiden välille. Seinäjokelaisten sanoin KOKO on myös toiminut erinomaisena tekosyynä tutkia muiden KOKO-alueiden toimintaa ja tekemistä. Muiden toimintaan tutustumiseksi on mm. toteutettu benchmarking-matkoja. Esimerkiksi Varkauden ja Ylivieskan delegaatiot ovat vierailleet Seinäjoella ja pohjoislappilaiset kävivät kylässä Kotka-Haminassa. Yhteistyökumppanit voidaan etsiä eri puolilta riippuen siitä, mitä ollaan kehittämässä. Kauhajoen seudulla tämä toteutuu niin, että huonekalualalla tehdään yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan ja Lahden seudun kanssa, bioelintarvikealalla ja uusiutuvassa energiassa kumppanina on Suupohjan rannikkoseutu, luovissa aloissa on verkostoiduttu Seinäjoen ja Vaasan seutujen kanssa ja kuituverkkojen kehittämisessä kytkökset ovat Oulussa, pääkaupunkiseudulla sekä kansainvälisissä verkostoissa. Kansainvälinen verkostoituminen lähelle ja kauas KOKO:n tavoitteena on tukea alueiden kansainvälistymistä. Alueellisten KOKO:jen rooli kansainvälistymisen edistäjänä vaihtelee alueittain KOKO:n roolin mukaan. Noin neljännes KOKO:ista raportoi kansainvälisestä yhteistyöstä. Sijainnin kannalta luonnollisten yhteistyökumppanien, kuten Ruotsin, Venäjän ja Itämeren maiden lisäksi yhteistyöverkostoja on solmittu laajemmalti Eurooppaan ja usein myös Aasiaan. Kansainvälistä verkottumista tapahtuu mm. useissa suurten ja suurehkojen kaupunkiseutujen KO- KO:issa. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun KOKO:ssa kansainvälistyminen toteutuu yhteishankkeina kansainvälisten, erityisesti Itämeren alueen, toimijoiden kanssa sekä tiedon vaihtona kansainvälisten hankkeiden kanssa. Lisäksi pyritään lisäämään pääkaupunkiseudun potentiaalia kansainvälisten yritysten ja osaajien sijoittautumispaikkana. Toisena esimerkkinä KOKO:n kansainvälisyydestä on Turun seutu, jossa tehdään elinkeino- ja yritysyhteistyötä Tukholman, Riian ja Tianjinin kanssa. Maan rajoilla sijaitsevat alueet ovat aktiivisia kansainvälisten yhteyksien rakentajia, sillä kansainvälisiäkin verkostoja muodostuu helposti maantieteellisesti läheisten alueiden kanssa. Tästä on esimerkkinä Kemi-Tornion yhteydet Haaparantaan ja Luulajaan sekä Pohjois-Lapin kytkökset Norjaan ja Venäjälle. 5

7 4. KOKO:n geneerisyys KOKOlla on käynnistävä ja välillinen vaikutus alueelliseen kehittämiseen. Sen ohjelmalliseen rooliin kuuluu, että sillä teetätetään kehittämishankkeen alkuvaiheen selvityksiä, kartoituksia, suunnitelmia sekä tunnistetaan kehittämistarpeita ja -teemoja. Hankkeiden toteutus tapahtuu muilla resursseilla, eli KOKO:t generoivat hankkeita varsinaisiin rahoitusohjelmiin Merkittävä osa tästä työstä on henkilötyöpanoksia, joita käytetään jo hankkeiden esivalmistelu- ja konseptointivaiheessa. KOKO:lla aktivoidaan keskustelua ja tuodaan toimijoita yhteen sekä laajennetaan valmistelua. Sen avulla on tunnistettu ja jäsennetty alueiden kärkihankkeita. Sillä myös parannetaan kehittäjien valmiuksia ja saadaan tätä kautta vahvempi ja laajempi toimijajoukko jatkohankkeille. Edellä esitettyjen verkostojen kautta saadaan laajempaa alueellista, kansallista ja kansainvälistä geneerisyyttä sekä pohjustetaan useiden alueiden yhteisiä hankkeita. KOKO:n ohjelmalliseen luonteeseen kuuluu myös sen erilainen rooli eri alueilla. Jollakin alueella on KOKO:n puitteissa valmisteltu strategia, joka generoi hankkeita (esim. Hyvinkää-Riihimäki kilpailukyky- ja vetovoimastrategia). Osalla alueista, kuten Jyväskylässä (Innovaatiokeskittymä) ja Mikkelissä (Tiedon elinkaaren klusterikokonaisuus), on valmisteltu tai toteutetaan jotakin laajempaa strategiaa tai konseptia. Vahvimmillaan KOKO sitouttaa kunnat yhteiseen elinkeinopolitiikkaan, toisilla alueilla ohjelman rooli voi olla huomattavasti täydentävämpi, rajatumpi ja teknisempi. KOKO-alueista noin joka neljäs kertoo toiminta- ja taloussuunnitelmissa hyvin selkeästi toiminnan geneerisyydestä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Lahden seutu, Porin seutu, Mikkelin seutu, Savonlinnan seutu, Vaasan seutu, Kaustisen seutu, Kokkolan seutu, Joensuu seutu ja Keski-Karjala sekä Rovaniemen seutu. Yksittäisten seutujen tavoite geneerisyydestä voi olla erittäin kunnianhimoinen, esimerkiksi Hämeenlinnan KOKO:n suora generoiva vaikutus on noin 3 miljoonaa euroa vuodessa, mutta yhdessä kaiken muun kehittämistoiminnan kanssa ohjelmalla pyritään myötä vaikuttamaan yhteensä 150 miljoonan euron hankkeisiin ohjelmakaudella. Mutta pienikin voi olla kaunista ja siirrot nopeita: hyvin lyhyiden kokeilujen kautta on saatu valmiita tuotteita, esimerkiksi luovien alojen jalostamojen tuotteet ovat tulleet nopeasti osaksi Etelä-Savon ELY:n tuotevalikoimaa. Noin 25 % alueista ei totea tai ole tutkinut KOKO:n geneerisiä vaikutuksia, erityisesti vedoten ohjelman käynnistymiseen vuoden 2010 aikana ja käynnistymisen hitauteen. Monissa hankkeissa rahoitushakemukset toimitettiin viranomaisille sisään pääosin vasta syksyllä, ja vasta vuonna 2011 saadaan tietoa päätöksistä. Lisäksi toiminta- ja taloussuunnitelmissa on variaatiota geneerisyyden kuvauksissa, toiset alueet tekevät poikkileikkauskuvan vuoden 2010 vuoden lopun tilanteesta, toiset viittaavat osin spekulatiivisiin vaikutuksiin koko ohjelmakaudella. Osa alueista toteaa, että vaikutukset ovat syntyneet edellisten ohjelmamenettelyjen (AKO, AMO) pohjilta. Kaikkiaan 29 aluetta ilmoitti ja 23 aluetta ei ilmoittanut KOKO:n generoimien hankkeiden summia. Luvut ilmoittaneille alueilla KOKO on generoinut yhteensä noin 110 miljoonaa euroa. Suurin yksittäisen alueen ilmoittama vaikutus oli 16,6 miljoonaa euroa, pienin noin 0,2 miljoonaa euroa. Tämän perusteella voidaan arvioida, että laskennallisesti KOKO:n suorat geneeriset vaikutukset ovat noin miljoonaa euroa, välillisesti huomattavasti suuremmat. Tärkeimpiä KOKO:n jatkohankkeiden rahoittaja ovat ELYt. Maakunnan liitot ovat mukana sekä valmistelutyössä että osittain myös jatkorahoituksessa. Tärkein kansallinen kumppani on Tekes. Alueellisesti keskeisiä kumppaneita ovat koulutusinstituutiot, erityisesti korkeakoulut. Pääasiallisina jatkorahoitusinstrumentteina toimivat EAKR ja ESR, sekä Interreg/ENPI rahoitus. Muutamilla alueilla on mainintoja myös maaseudun kehittämisen intstrumenttien käytöstä, OS- KE/SHOK-rahoituksesta (Varkaus-Pieksämäki, Vaasa, Raahe), yksityisestä rahoituksesta, rahastoista ja avustuksista. 6

8 Monien hankkeiden kohdalla generoiva vaikutus tulee näkyviin vasta ohjelmakauden kuluessa ja ohjelmakauden 2013 päättymisen jälkeen 5. KOKOn suhde maakunnalliseen kehittämiseen Ohjelmalla on monilla alueilla tärkeä rooli yhteistyöalustana maakunnanliiton kanssa. Alueet korostavat jatkuvan vuoropuhelun tarvetta, jotta sekä maakunnallisella että seututasolla ollaan tietoisia valmistelusta ja toimeenpanosta. Joillakin alueilla on tehty yhteistyötä maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien hankevalmistelussa, edesautettu maakunnallista hankevalmistelua. KOKO toimii välineenä seutukuntatyössä. Sillä myös edistetään seutujen välistä yhteistyötä maakuntien sisällä ja parannetaan täten maakunnallisia vaikutuksia. Monilla alueilla liitto osallistuu KOKO:jen ohjausryhmiin. KOKO toimii maakunnallisena keskustelukanavana ja se vahvistaa maakunnan yhteistä kehittämisen tahtotilaa. Jotkut maakunnat näkevät, että KOKO:t lisäävät kehittämistyön suunnitelmallisuutta ja antavat alueelliselle yhteistyölle ja alueiden väliselle yhteistyölle uusia työkaluja ja mahdollisuuksia. Sen tunnistetaan myös tuoneen laajat yhteistyöverkostot esiin. Verkostokoordinointi on edesauttanut seudullista toimialojen kehittämistä. Kritiikkinä liitot mainitsevat, että samoja toimenpiteitä voisi toteuttaa myös EU- tai kansallisin varoin. Koska KOKO operoi ohjelmiin sitomattomalla maakunnan kehittämisrahalla, nähdään se kilpailevan muun vapaalla kehittämisrahalla rahoitettavan kehittämistoiminnan kanssa. Osa liitoista toivoo KOKO:ille suoraa korvamerkittyä rahoitusta, kuten aiemmissa ohjelmissa meneteltiin. Myös rahoituksen vaihtelu vuosittain koetaan ongelmalliseksi. KOKO:jen roolia maakunnan strategisten hankkeiden valmistelussa ja kokoonjuoksemisessa voitaisiin edelleen vahvistaa. Osa maakunnan liitoista kritisoi ohjelmia vain rakenteita ylläpitäviksi ja merkitykseltään pieniksi. Osa näkee, että ohjeistuksessa ja rahoituksessa on edelleen kehitettävää ja että KOKO:jen ohjaus tapahtuu liian vahvasti suoraan TEM:istä. Kaksoisraportointi liittoon ja ministeriöön koetaan turhaksi byrokratiaksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että KOKO:t ovat mukana maakuntaohjelman valmistelussa, osassa liittoja KOKO:illa on jopa keskeinen rooli maakuntaohjelman valmistelussa. KOKO:jen painopisteet ovat linjassa maakuntaohjelmien kanssa, jolloin KOKO on sisäänrakennettu maakuntaohjelmaan ja liitto on mukana KOKO-ohjelmien laadinnassa. KOKO:jen kehittämisteemat ovat maakuntaohjelmia konkretisoivia ja toteuttavia. 7

9 6. KOKOjen taloussuunnitelmat vuodelle 2011 KOKO:jen toteutukseen haettiin vuonna 2011 yhteensä 9,5 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna 2010 toteutukseen haettiin 13 miljoonaa euroa ja sitä myönnettiin KOKO-alueille 8,1 miljoonaa euroa. Ohjelmien budjetit vaihtelevat eurosta yli miljoonaan euroon. Ohjelmakohtaiset budjetit on esitetty kuvaajassa 1. KOKO-alueet hakevat perusrahoitusta euroa. KOKO-alueilla rahoituksella tehdään noin 147 henkilötyövuoden työpanos. Ohjelmajohtamiseen ja koordinointiin (kokopäiväinen ohjelmajohtaja / alue tai verkosto) käytetään noin 55 henkilötyövuotta ja muuhun henkilöstöön (toimenpiteiden toteutuksessa ja toteutusta tukevissa toimissa) noin 92 henkilötyövuotta Vuonna 2011 KOKO-verkostoille myönnettiin perusrahoitusta 1,69 milj. euroa seuraavasti: Innovaatio ja osaaminen Hyvinvointi Luovat alat MAL Russia Matkailu DEMO Lisäksi vuodelle 2011 päätettiin myöntää maaseutumaisten alueiden kehittämiseen yhteensä euroa KOKO-verkostojen kautta, josta Innovaatio ja osaaminen Luovat alat MAL ja DEMO Matkailu ja Hyvinvointi Matkailu Tiedot rahoituksen alueittaisesta jakautumisesta kerätään kevään 2011 aikana, kun maakunnan liitot ovat tehneet KOKO:jen rahoituspäätökset. 8

10 Joensuun seutu & Keski-Karjala Kotkan-Haminan seutu Lappeenranta-Imatra seutu Oulun seutu Pääkaupunkiseutu Pietarsaaren seutu Seinäjoen kaupunkiseutu Rovaniemen seutu Länsi-Uusimaa Kouvolan seutu Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski KUUM A-seutu Porin seutu Kuopion alue Vaasan seutu Hämeenlinnan seutu Kokkolan seutu Lahden alue Kemi-Tornion alue Turun seutu Koilllis-Suomi ja Itä-Lappi Ylä-Savo Hyvinkään-Riihimäen talousalue Itä-Uusimaa Mikkelin seutu Tampereen kaupunkiseutu Kauhajoen seutu Savonlinnan seutu Varkauden-Pieksämäen seutu Pielisen Karjala Rauman seutu NHS Forssan seutu Salon seutu Kaustisten seutu Etelä-Pohjanmaan järvialue Keski-Suomen maaseutualueet Pohjois-Lappi Oulunkaari Raahen seutu Ylivieskan seutukunta Tunturi-Lappi ja Tornionlaakso Etelä-Pirkanmaa Suupohjan rannikkoseutu Loimaan seutukunta Lounais-Pirkanmaa Vakka-Suomi Ylä-Pirkanmaa Luoteis-Pirkanmaa Turunmaa Kainuu Pohjois-Satakunta yleiskulut toimenpiteet Kuvaaja 1. KOKO-alueittaiset budjetit

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Aluekehittämisen tahtotila

Aluekehittämisen tahtotila KOKO 26.3.2009 Aluekehittämisen tahtotila Hallitus kehittää monikeskuksista, kilpailukykyiseen pääkaupunkiseutuun ja aluekeskusten verkostoon perustuvaa aluerakennetta, joka pitää kaikki maakunnat elinvoimaisina

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Olvi Oluthalli, Luuniemenkatu 4, Iisalmi Tero Piippo projektipäällikkö MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

AMOkoordinaattoritapaaminen. Kauhajoki 15.-16.9.2009

AMOkoordinaattoritapaaminen. Kauhajoki 15.-16.9.2009 AMOkoordinaattoritapaaminen Kauhajoki 15.-16.9.2009 52 aluetta 321 (+n) kuntaa neuvotteluja edelleen vastaavat hyvin toiminnallisstrategisia alueita Budjetti vuosittain 24 m (TEM 12 m ) koordinaatioon

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Vuonna 2006 Suomen aktiivisimmat shakkialueet olivat Lounais-Pirkanmaan (VammSK) ja Tammisaaren seutukunnat (Åminnefors-Hanko-Karjaa-Tammisaari). Taulukossa on

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen ja elinkeinotoiminnan kehittämisverkosto Tukee

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 6/2010 1

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 6/2010 1 Ohjausryhmä 6/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.20 Kokouspaikka Hyvinkään kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone :t Liite Asiat Sivu 61 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 62 KOKOUKSEN LAILLISUUS

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Seudulliset yrityspalvelut

Seudulliset yrityspalvelut Seudulliset yrityspalvelut -missä mennään ja miten eteenpäin Seudulliset yrityspalvelut - Yhteistyöseminaari Helsinki, Finlandia-talo 29.10.2013 TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 29.11.2010 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto KOKO, alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma, on Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima alueiden kilpailukyvyn edistämiseen

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus

Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus SeutuYp koordinaattoreiden työkokous Helsinki 25.09.2012 Neuvotteleva virkamies Tuija Groop TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Monikanavainen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus

Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus SeutuYp koordinaattoreiden työkokous Helsinki 29.5.2013 Neuvotteleva virkamies Tuija Groop TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Monikanavainen

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 5.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1) Maaseutuverkoston vuosi 2014 2) Laatukoulutus 3) Maaseutuverkostoyksikkö

Lisätiedot

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Lisätiedot

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusmenettelyt Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka Pohjautuu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan, alueiden kehittämisen

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot