KOKO 2010: yhteenveto 52 alueen toimintakertomuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKO 2010: yhteenveto 52 alueen toimintakertomuksista"

Transkriptio

1 KOKO 2010: yhteenveto 52 alueen toimintakertomuksista TEM/AKY/OHJE Sisällysluettelo 1. Perustiedot KOKO:sta Miten KOKO on edistänyt ja tulee edistämään KOKO-alueen sisäistä yhteistyötä? 2 3. Miten KOKO on edistänyt ja tulee edistämään alueiden välistä verkostoitumista? 4 4. KOKO:n geneerisyys 6 5. KOKOn suhde maakunnalliseen kehittämiseen 7 6. KOKOjen taloussuunnitelmat vuodelle

2 Miljoonan dollarin kehittäjät KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) on vahvistanut alueiden sisäistä ja alueiden välistä yhteistyötä. KOKO:ssa tehdään yhteensä noin 150 htv:n työpanos vuosittain. KOKO:on käytettiin vuonna 2010 noin 20 miljoonaa euroa, ja ohjelmalla on ollut vaikutus noin miljoonan euron kehittämishankkeiden käynnistymiseen. KOKO toimii kohtuullisen hyvin osana maakunnallista kehittämisjärjestelmää. Tiedot perustuvat KOKO:jen toimintakertomuksiin vuodelta 2010 ja toiminta- ja taloussuunnitelmiin vuodelle Perustiedot KOKO:sta 2010 KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) on aluelähtöinen aluekehittämisen ohjelma, joka vahvistaa seutujen sisäistä ja seutujen välistä yhteistyötä erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa. KOKO on työkalu rakennettaessa laaja-alaisesti houkuttelevaa toimintaympäristöä yrityksille ja asuinympäristöä asukkaille. Pääosa vuoden 2010 toiminnasta kohdistui ohjelma-alueiden ja kansallisten verkostojen työn käynnistämiseen ja tukemiseen. KOKO:ssa aloitti valtioneuvoston päätöksen mukaisesti 52 kuntien muodostamaa ohjelma-aluetta. Vuoden alussa ohjelma-alueisiin kuului 322 kuntaa Manner-Suomen 326 kunnasta. Alueet on nimetty ohjelmaan vuoden 2013 loppuun saakka. Ohjelma-alueissa tapahtui muutamia muutoksia vuoden aikana. Muutokset virallistettiin ministeriön päätöksellä keväällä Kaikki KOKO:n seitsemän verkostoa olivat käynnissä vuoden 2010 aikana. Verkostojen teemoina ovat innovaatio ja osaaminen, hyvinvointi, luovat alat, MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne), kansainvälistyminen Venäjälle, matkailu sekä DEMO (ikärakenteen muutosalueet). Kolme ensimmäistä jo aluekeskusohjelmassa toiminutta verkostoa olivat käynnissä jo vuoden alussa, neljä viimeiseksi mainittua täysin uutta verkostoa käynnistyivät kevään aikana. Ohjelma rahoitettiin maakunnan liittojen jakamalla sitomattomalla maakunnan kehittämisrahalla. Vuonna 2010 KOKO-alueille ja verkostoille kohdentui yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa, josta verkostojen osuus oli noin 1,4 miljoonaa. Ohjelma-alueiden budjetit vaihtelivat ja miljoonan euron välillä Verkostojen budjetit olivat euroa. Ohjelma-alueilla toteutettiin yli 200 toimenpidekokonaisuutta, jotka sisälsivät satoja toimenpiteitä. Toiminnan seuraamiseksi vuoden 2010 aikana rakennettiin seurantajärjestelmä osoitteessa johon alueet syöttävät tiedot KOKO:n rahoituksella toteutettavista toimenpiteistä. Keskeinen kansallinen informaatio-ohjauksen väline oli 52 erikokoista aluetta julkaisun tuottaminen, joka on ensimmäinen KOKO- aluetasolla tuotettu alueprofiilijulkaisu 1. Erona aikaisempiin aluekeskusohjelmaan liittyneisiin alueprofilointeihin julkaisussa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa paikkatietoaineistoa. Vuoden aikana valmistuivat edellisen kauden ohjelmamenettelyjen (AKO, AMO, saaristo-ohjelman alueellinen ja paikallinen toteuttaminen) loppuarvioinnit. Arviointien mukaan yritysten osallistumista kehittämistoimenpiteisiin on parannettava. Seurantajärjestelmän puuttuminen oli suuri ongelma ja tavoitteiden tulisi olla selkeämmät. Arvioinneissa ohjelmien perustehtäväksi nähtiin verkostojen rakentaminen ja vuorovaikutuksen mahdollistaminen. Alueiden väliset verkostot ovat tärkeitä foorumeja tiedon, kokemusta ja osaamisen levittämisessä. Arviointien havainnot on otettu huomioon KOKO:n ensimmäisenä toimintavuotena. OECD kiinnitti positiivisesti huomiota KOKO:on Suomen hallinnon maa-arvioinnissaan kesällä KOKO on OECD:n mukaan yksi esimerkki hallinnon onnistumisesta. Ohjelma on edistänyt sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin muuttamalla valtion sekä alue- ja paikallishallinnon suhdetta. 1 1

3 2. Miten KOKO on edistänyt ja tulee edistämään KOKO-alueen sisäistä yhteistyötä? KOKO:lla tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. Toimintakertomusten mukaan KOKO on edistänyt alueiden sisäistä yhteistyötä hyvin. Ohjelma on tehnyt sisäisestä yhteistyöstä selkeästi tavoitteellista ja mahdollistanut seudun kuntien yhteistyön lisäämiseksi tehtävän pitkäjänteisen työn jatkamisen. KOKO:n kautta alueen toimijat ovat oppineet entistä paremmin tuntemaan toistensa toimintaa ja löytäneet uusia tahoja mukaan. Jatkossa tämä tulee synnyttämään uutta yhteistyötä ja mahdollisesti uusia toimintatapoja alueilla. KOKO:ssa on pyritty varmistamaan useiden toimijoiden osallisuus toimenpiteisiin ja niistä saatavaan hyötyyn. Osallistaminen ja osallistuminen ovat edistäneet myönteisen keskusteluilmapiirin ja yhteisen tekemisen hengen kehittymistä alueilla. Useilla alueilla KOKO:n roolina nähdään seudullisen näkemyksen kokoaminen ja siihen liittyvän keskustelun ylläpitäminen sekä käytännön toimenpiteiden esittäminen alueen kilpailukykytekijöihin pohjautuen. Porinapajoja ja seminaareja Suurimmassa osassa KOKO-alueita sisäinen yhteistyö on saanut vauhtia erilaisten alueen omien tilaisuuksien innostamana. Alueilla on toteutettu lukuisia työpajoja, seminaareja ja foorumeja eri teemoista. Esimerkiksi teemapohjaiset verkostofoorumit, rahoitusinfot ja hankefoorumit ovat lisänneet ja vahvistaneet yritysten, viranomaisten, kuntien, rahoittajien, oppilaitosten, järjestöjen ja elinkeinokehittäjien välistä ja keskinäistä yhteistyötä. Teematilaisuudet ovat edesauttaneet aluekehittämisen eri tasojen välisen yhteistyön kehittymistä, kun tilaisuuksissa edustettuina tahoina on ollut seudullisia, maakunnallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä toimijoita. Teematilaisuuksien lisäksi alueilla on järjestetty toimenkuvaperusteisia tilaisuuksia, kuten esimerkiksi maakunnan kuntajohtajapäivät ja alueen luottamushenkilöseminaarit. Lisäksi on toteutettu seudullisia valmennuksia, joissa muun muassa hyvien käytäntöjen levittäminen on mahdollistunut. Esiselvitykset ja konseptointi KOKO:n tarkoituksena on toimia siemenrahoituksena aluekehittämistyössä ja tästä syystä KOKO on käynnistänyt monilla alueilla esiselvityksiä tai selvitystöitä ennen varsinaisen hankkeen käynnistämistä. Myös selvitysten tekeminen tai tilaaminen yhteistyössä alueen toimijoiden kesken on lisännyt toimijoiden välistä yhteistyötä useilla alueilla. Esimerkiksi maataloustuottajien, elintarviketeollisuuden ja sivutuotteita jatkojalostavien yritysten yhteistyö on pyörähtänyt käyntiin KOKO:n myötä eräällä alueella. Palveluiden konseptoinnin käynnistäminen asiakkaan tarpeiden näkökulmasta on tuonut toimijoita yhteen. Esimerkiksi Helsinki Student Region konseptissa on kerätty yhteen tapahtuma-, neuvonta- ja tiedotuskokonaisuuksia ja toisaalla on kehitetty alueellinen palvelukonsepti ulkomaalaisille työntekijöille ja heidän perheilleen. Hankkeilla kimppaan Hanketyö on avannut yhteistyökuvioita monenlaisissa kokoonpanoissa ja tuonut mukaan uusiakin toimijoita alueilla. KOKO:n kautta on saatu avattua yhteistyötä sellaisten toimijoiden välille, joilla ei aikaisemmin ollut aktiivista yhteistyötä. Hanketyötä on hyvin erilaista ja eritasoista KOKO-alueilla. Jollain alueella KOKO hallinnoi seudun hankesalkkua, toisaalla KOKO toteuttaa hankkeita ja jossain KOKO on mukana käynnistämässä hanketta. Alueen sisäistä verkostoitumista on edistänyt muun muassa se, että vastuu toimenpiteiden toteuttamisesta on delegoitu useille alueen toimijoille. Kun hankkeilla kuitenkin on yksi yhteinen koordinoija, mahdollistetaan hankkeista toisilleen koituvan synergian hyödyntäminen niiden ja toimijoiden välillä. Viralliset bodyt KOKO:n rakenne ja organisointi itsessään tukevat yhteistyötä. KOKO:n päätöksentekoelimet, kuten johtoryhmät, ohjausryhmät ja työryhmät, itsessään edistävät alueen kilpailukykyyn ja kehittämiseen liittyvää yhteistä pohdintaa ja yhteistyökuvioita. Ohjausryhmätyöskentelyllä on lisätty hankkeiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota. Alueille on perustettu lukuisia sisäisiä työryhmiä sekä teemoittaisia asiantuntijatyöryhmiä ja teematiimejä, joiden vaikutus yhteistyön parantumiseen on ollut merkittävä. 2

4 Sentraali-santra KOKO toimii linkkinä ja tulkkina lukuisten tahojen, kuten esimerkiksi kuntapäättäjien ja kehittäjien välillä, ja on mukana useissa alueiden sisäisissä kehittämisprosesseissa. KOKO on lisännyt useilla alueilla yhteistä strategiatyötä ja -prosesseja eri toimialoilla. Erityisesti KOKO:lla on ollut merkitystä alueiden elinkeinostrategioiden laadinnassa yhteistyötä edistävänä tekijänä. Yhteinen strategiaprosessi sitouttaa toimijoita alueen yhteiseen kehittämiseen. Toimialojen välinen ja rajapinnoilla tehtävä yhteistyö on lisääntynyt muun muassa alueelle uusilla aloilla. KOKO toimii linkkinä maakuntatason suunnitteluprosessissa kuntien ja seudullisten aluekehitystoimijoiden sekä maakuntaliiton ja ELY-keskuksen välillä. KOKO on joillakin alueilla linkitetty vahvasti maakuntaohjelmaan ja sen toteuttamisprosessiin, jossa esimerkiksi KOKO:n kautta toteutetaan maakuntaohjelman toimintalinjoja. Toimialoittainen ja teemoittainen yhteistyö KOKO on parantanut alueiden sisäistä yhteistyötä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, maankäyttö-asuminen-liikenne -asioissa, energian tuotannossa sekä matkailualalla ja innovaatioissa. Toimialoittaista ja teemoittaista yhteistyötä on edistetty samoin keinoin, kuin muutakin alueen yhteistyötä. Sosiaali- ja terveyspalveluyhteistyötä on käynnistetty KOKO:n avulla myös yli perinteisten hallintorajojen. Eräällä alueella on perustettu esimerkiksi SOTE-palvelut-ryhmä, johon kuuluvat kuntien perusturvajohtajat ja terveydenhuollon asiantuntijat. Toisaalla on muodostettu laajempia hyvinvointiin liittyviä konsortioita koko maakunnan tasolla, kuten hyvinvointiklustereita. KOKO:n myötä hyvien käytäntöjen siirtäminen alueella on kehittynyt. Esimerkiksi liikkuvien palvelujen malleja tuotetaan jollakin alueella muidenkin alueen kuntien käyttöön. Hyvinvointialojen hankkeissa verkotetaan alueen yrityksiä keskenään. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) parissa tehdään alueen sisäistä yhteistyötä merkittävässä osassa alueellisista KOKO:ista. MAL-asiat yhdistävät kuntia. Useilla alueilla on perustettu MAL-asiantuntijaverkostoja tai -työryhmiä, joihin kuuluvat kuntien tekniset johtajat ja kaavoittajat sekä joukkoliikenneasiantuntijat. KOKO:n myötä on käynnistetty kuntalogistiikkaselvityksiä, jossa yhteistyössä pohditaan alueen tavara- ja palvelulogistiikan ja joukkoliikenteen kehittämistä. Alueen sisäistä yhteistyötä ja verkostoitumista jäsentää esimerkiksi toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemallin 2030 hahmottelu. Osaamiskeskusohjelma ja KOKO ovat tehneet aktiivista yhteistyötä energiaklusterin kehittämiseksi. Bioenergiaterminaaleihin liittyviä selvityksiä tehdään yhteistyössä joillain alueilla. Terminaalitoiminnan osalta palveluntuottajien (ml. urakoitsijat) verkosto ylittää kuntarajat. KOKO on tiiviisti mukana muun muassa bioenergiakeskuksen yksikön saamisessa eräälle alueelle. Matkailun saralla alueen sisäinen yhteistyö on vahvistunut useilla alueilla muun muassa erilaisten työryhmien ja toimijatapaamisten myötä, niin toimialalla kuin myös toimialojen välillä. Matkailun alueellinen yhteistyö on tiivistynyt ja ammattimaistunut. KOKO on vahvistanut käytäntölähtöisiä innovaatioympäristöjä. Ohjelma on vahvistanut erityisesti alueella toimivien korkeakoulujen ja alueen elinkeinoelämän välistä yhteyttä ja on keskeinen työkalu alueen innovaatioympäristön kehittämisstrategian toimeenpanossa. KOKO:n kautta tehdään palvelukuvausta innovaatioaihioiden edistämispalvelusta yhteistyössä Keksintösäätiön asiantuntijoiden sekä seudun innovaatiotoimijoiden kanssa. Alueilla on järjestetty alueen toimijoille yhteisiä innovaatiosessioita ja -työpajoja. Heavy High Tech from Lapland -ohjelma on kerännyt Kemi- Tornion alueen teollisuuden palveluliiketoiminnan kehittämisen toimijoita ja asiakkaita yhteisiin kehittämistyöpajoihin ja tilaisuuksiin. 3

5 3. Miten KOKO on edistänyt ja tulee edistämään alueiden välistä verkostoitumista? KOKO:n rooli vaihtelee alueittain. Tämä näkyy myös verkostoitumisen edistämisessä, sillä osalla alueista KOKO:a on hyödynnetty lähinnä sisäisten ja lähialueverkostojen rakentamisessa, osalla painopiste on kansallisen tason verkostoitumisessa ja muutamalla alueella KOKO:n avulla luodut verkostot ulottuvat kansainväliselle tasolle asti. Verkostoituminen maantieteellisesti läheisten alueiden kanssa aktiivista KOKO:n tavoitteena on tukea vuorovaikutusta ja verkottumista. Maantieteellisesti lähellä sijaitsevien alueiden kanssa on verkostoiduttu erittäin aktiivisesti, sillä noin 4/5 alueista raportoi yhteistyöstä naapurialueiden kanssa. Käytännössä osuus lienee tätäkin suurempi, sillä naapurialueiden kanssa yhteisten intressien löytäminen on helppoa olosuhteiden ollessa varsin samankaltaisia. Esimerkiksi Pietarsaaren seudun KOKO:lle on luonnollista tehdä yhteistyötä lähialueiden kanssa, sillä alueita yhdistää kaksikielisyys sekä rannikkoalueille tyypillinen toimialarakenne. KOKO:lla tuetaan maakuntien sisäistä tasapainoista alueellista kehitystä sekä vuorovaikutusta toiminta-alueiden välillä. Vuorovaikutuksen lisäämisessä maakuntien sisäiset KOKO-tapaamiset on todettu monella alueella toimivaksi käytännöksi. Tapaamisissa mm. käydään läpi alueilla suunniteltuja toimenpiteitä, arvioidaan yhteistyömahdollisuuksia, siirretään hyviä käytäntöjä alueelta toiselle tai jopa suunnitellaan yhteisiä hankkeita. Tämänkaltainen yhteistyömalli on käytössä esimerkiksi Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Kymenlaaksossa. Muutamassa maakunnassa seutujen tapaamisilla onkin jo pitkä perinne. Pohjoissavolaisten yhteistapaamiset aloitettiin ennen KOKO:a aluekeskusohjelmassa. Vastaava yhteistyöjatkumo on toteutunut myös Kymenlaaksossa, jossa Kouvolan seutu ja Kotkan-Haminan seutu mm. järjestävät seutujohdon yhteisseminaarin ja tekevät yhteistyötä KOKO:n toimintasuunnittelussa. Maakunnan sisäinen yhteistyö näkyy myös osallistumisena maakuntaohjelmatyöhön ja toteuttamissuunnitelmaprosessiin. Tässä KOKO:n rooli on monilla alueilla merkittävä. KOKO:n keskeinen tavoite on, että hallinnolliset rajat eivät estä tai hidasta alueiden välistä yhteistyötä. Rajojen ylittäminen toteutuu monin tavoin. Muutama KOKO-alue ulottuu jo itsessään kahden maakunnan alueelle. Lisäksi, esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, KOKO:n puitteissa on valmisteltu ylimaakunnallisia hankkeita. Eteläisemmässä Suomessa naapureina, mutta eri maakunnissa sijaitsevat Länsi-Uusimaa ja Salon seutu, ovat tehneet yhteistyötä vertaisarvioinnin merkeissä. Yksi mielenkiintoinen esimerkki maakuntarajojen ylittämisestä löytyy Kaakkois-Suomesta, jossa KOKO on mukana Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteiseen maakuntasuunnitteluun liittyvässä kokeilussa. KOKO:n pyrkimys vahvistaa alueiden välisiä kehittämisvyöhykkeitä toteutuu usealla alueella. Jämsä-Jyväskylä-Äänekosken KOKO-alue on jo itsessään kehittämisvyöhyke. Tätä vyöhykettä on Keski-Suomessa rakennettu jo muutama vuosi. Lounaisrannikolla on viimeisten vuosien aikana tiivistetty yhteistyötä Loura-kehittämisvyöhykkeessä. Loura-yhteistyössä ovat mukana Turun seutu, Vakka-Suomi, Rauman seutu ja Porin seutu. KOKO:t toimivat Loura-hankkeiden toteuttajina ja lisäksi levitetään hyviä käytäntöjä alueiden välillä. Itä-Suomessa Varkaus, Kuopio ja Iisalmi ovat laatineet esiselvityksen ns. VKI-kehittämisvyöhykkeestä. Selvitys toimii pohjana kaupunkien välisten ja yhteisten kehittämistoimien edistämiselle. Kattavaa ja kansainvälistä kehittämiskäytäväajattelua löytyy Länsirannikolta, jossa Kokkolasta Ouluun ulottuvan Meripohjola-vyöhykkeen lisäksi myös Ruotsiin ulottuva Perämerenkaari näkyy KOKO:jen toiminnassa. Kansainvälinen käytävä on tunnistettu myös pohjoisimmassa Suomessa, jossa Pohjois-Lapin KOKO on edistänyt yhteistyötä alueen kuntien elinkeinotoiminnassa liittyen erityisesti Jäämeren käytävän kehittämiseen. 4

6 Kansallisen tason yhteistyö nojautuu teemaverkostoihin KOKO:n kansallisten teemaverkostojen tavoitteena on tuottaa lisäarvoa alueiden kehittämiseen osaamisen siirtäjinä, hyvien käytäntöjen vaihtajina sekä valmennustyössä. Lähes kaikki KOKOalueet osallistuvat kansallisiin teemaverkostoihin. Ne ovat monien KOKO:jen ainoa oman maakunnan ulkopuolelle suuntautuvan yhteistyön muoto. Teemaverkostoja pidetään hyvänä kanavana kansalliselle verkostoitumiselle. Hyödyllisyys koostuu useista elementeistä. Verkostojen koulutukset eli Innovaatio ja osaaminen -verkoston Innoventurer, DEMO-verkoston Aluekehittäjäkoulutus ja Luovien alojen verkoston CreativeClassRoom (CCR) saivat positiivista palautetta. Myös verkostojen pilottihankkeet nähtiin erittäin hyödyllisinä. Verkostojen kautta alueet ovat mm. kyenneet benchmarkkaamaan toimintaansa, saaneet hyödyllistä tutkimustietoa sovellettavaksi omalla alueellaan, laajentaneet yhteistyökuvioitaan ja toteuttaneet pilottihankkeita. Verkostoissa on sekä saatu että annettu, sillä alueet ovat myös jakaneet omaa osaamistaan muiden ohjelma-alueiden käyttöön. Yksinkertaisimmillaan teemaverkostojen anti perustuu kanssakehittäjien tapaamiseen ja ajatusten/ kehittämisideoiden vaihtoon. Syntynyttä vertaiskehittäjäverkostoa pidetään erittäin tärkeänä oman työn avittajana. Teemaverkostojen toimintaa koskeva kritiikki jäi hyvin vähäiseksi. Kritiikkiä koski verkostotyön hidasta käynnistymistä. Lisäksi esiin nousi kuntarahan puute, joka saattaa estää alueen osallistumisen teemaverkoston toimintaan. Kustannukset saattavat myös vähentää osallistumisia verkostotapahtumiin sekä muutoinkin vaikeuttaa yhteistyötä lähialueen ulkopuolelle. Kansallisissa teemaverkostoissa tehtävän työn lisäksi KOKO on poikinut myös muita kytköksiä alueiden välille. Seinäjokelaisten sanoin KOKO on myös toiminut erinomaisena tekosyynä tutkia muiden KOKO-alueiden toimintaa ja tekemistä. Muiden toimintaan tutustumiseksi on mm. toteutettu benchmarking-matkoja. Esimerkiksi Varkauden ja Ylivieskan delegaatiot ovat vierailleet Seinäjoella ja pohjoislappilaiset kävivät kylässä Kotka-Haminassa. Yhteistyökumppanit voidaan etsiä eri puolilta riippuen siitä, mitä ollaan kehittämässä. Kauhajoen seudulla tämä toteutuu niin, että huonekalualalla tehdään yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan ja Lahden seudun kanssa, bioelintarvikealalla ja uusiutuvassa energiassa kumppanina on Suupohjan rannikkoseutu, luovissa aloissa on verkostoiduttu Seinäjoen ja Vaasan seutujen kanssa ja kuituverkkojen kehittämisessä kytkökset ovat Oulussa, pääkaupunkiseudulla sekä kansainvälisissä verkostoissa. Kansainvälinen verkostoituminen lähelle ja kauas KOKO:n tavoitteena on tukea alueiden kansainvälistymistä. Alueellisten KOKO:jen rooli kansainvälistymisen edistäjänä vaihtelee alueittain KOKO:n roolin mukaan. Noin neljännes KOKO:ista raportoi kansainvälisestä yhteistyöstä. Sijainnin kannalta luonnollisten yhteistyökumppanien, kuten Ruotsin, Venäjän ja Itämeren maiden lisäksi yhteistyöverkostoja on solmittu laajemmalti Eurooppaan ja usein myös Aasiaan. Kansainvälistä verkottumista tapahtuu mm. useissa suurten ja suurehkojen kaupunkiseutujen KO- KO:issa. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun KOKO:ssa kansainvälistyminen toteutuu yhteishankkeina kansainvälisten, erityisesti Itämeren alueen, toimijoiden kanssa sekä tiedon vaihtona kansainvälisten hankkeiden kanssa. Lisäksi pyritään lisäämään pääkaupunkiseudun potentiaalia kansainvälisten yritysten ja osaajien sijoittautumispaikkana. Toisena esimerkkinä KOKO:n kansainvälisyydestä on Turun seutu, jossa tehdään elinkeino- ja yritysyhteistyötä Tukholman, Riian ja Tianjinin kanssa. Maan rajoilla sijaitsevat alueet ovat aktiivisia kansainvälisten yhteyksien rakentajia, sillä kansainvälisiäkin verkostoja muodostuu helposti maantieteellisesti läheisten alueiden kanssa. Tästä on esimerkkinä Kemi-Tornion yhteydet Haaparantaan ja Luulajaan sekä Pohjois-Lapin kytkökset Norjaan ja Venäjälle. 5

7 4. KOKO:n geneerisyys KOKOlla on käynnistävä ja välillinen vaikutus alueelliseen kehittämiseen. Sen ohjelmalliseen rooliin kuuluu, että sillä teetätetään kehittämishankkeen alkuvaiheen selvityksiä, kartoituksia, suunnitelmia sekä tunnistetaan kehittämistarpeita ja -teemoja. Hankkeiden toteutus tapahtuu muilla resursseilla, eli KOKO:t generoivat hankkeita varsinaisiin rahoitusohjelmiin Merkittävä osa tästä työstä on henkilötyöpanoksia, joita käytetään jo hankkeiden esivalmistelu- ja konseptointivaiheessa. KOKO:lla aktivoidaan keskustelua ja tuodaan toimijoita yhteen sekä laajennetaan valmistelua. Sen avulla on tunnistettu ja jäsennetty alueiden kärkihankkeita. Sillä myös parannetaan kehittäjien valmiuksia ja saadaan tätä kautta vahvempi ja laajempi toimijajoukko jatkohankkeille. Edellä esitettyjen verkostojen kautta saadaan laajempaa alueellista, kansallista ja kansainvälistä geneerisyyttä sekä pohjustetaan useiden alueiden yhteisiä hankkeita. KOKO:n ohjelmalliseen luonteeseen kuuluu myös sen erilainen rooli eri alueilla. Jollakin alueella on KOKO:n puitteissa valmisteltu strategia, joka generoi hankkeita (esim. Hyvinkää-Riihimäki kilpailukyky- ja vetovoimastrategia). Osalla alueista, kuten Jyväskylässä (Innovaatiokeskittymä) ja Mikkelissä (Tiedon elinkaaren klusterikokonaisuus), on valmisteltu tai toteutetaan jotakin laajempaa strategiaa tai konseptia. Vahvimmillaan KOKO sitouttaa kunnat yhteiseen elinkeinopolitiikkaan, toisilla alueilla ohjelman rooli voi olla huomattavasti täydentävämpi, rajatumpi ja teknisempi. KOKO-alueista noin joka neljäs kertoo toiminta- ja taloussuunnitelmissa hyvin selkeästi toiminnan geneerisyydestä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Lahden seutu, Porin seutu, Mikkelin seutu, Savonlinnan seutu, Vaasan seutu, Kaustisen seutu, Kokkolan seutu, Joensuu seutu ja Keski-Karjala sekä Rovaniemen seutu. Yksittäisten seutujen tavoite geneerisyydestä voi olla erittäin kunnianhimoinen, esimerkiksi Hämeenlinnan KOKO:n suora generoiva vaikutus on noin 3 miljoonaa euroa vuodessa, mutta yhdessä kaiken muun kehittämistoiminnan kanssa ohjelmalla pyritään myötä vaikuttamaan yhteensä 150 miljoonan euron hankkeisiin ohjelmakaudella. Mutta pienikin voi olla kaunista ja siirrot nopeita: hyvin lyhyiden kokeilujen kautta on saatu valmiita tuotteita, esimerkiksi luovien alojen jalostamojen tuotteet ovat tulleet nopeasti osaksi Etelä-Savon ELY:n tuotevalikoimaa. Noin 25 % alueista ei totea tai ole tutkinut KOKO:n geneerisiä vaikutuksia, erityisesti vedoten ohjelman käynnistymiseen vuoden 2010 aikana ja käynnistymisen hitauteen. Monissa hankkeissa rahoitushakemukset toimitettiin viranomaisille sisään pääosin vasta syksyllä, ja vasta vuonna 2011 saadaan tietoa päätöksistä. Lisäksi toiminta- ja taloussuunnitelmissa on variaatiota geneerisyyden kuvauksissa, toiset alueet tekevät poikkileikkauskuvan vuoden 2010 vuoden lopun tilanteesta, toiset viittaavat osin spekulatiivisiin vaikutuksiin koko ohjelmakaudella. Osa alueista toteaa, että vaikutukset ovat syntyneet edellisten ohjelmamenettelyjen (AKO, AMO) pohjilta. Kaikkiaan 29 aluetta ilmoitti ja 23 aluetta ei ilmoittanut KOKO:n generoimien hankkeiden summia. Luvut ilmoittaneille alueilla KOKO on generoinut yhteensä noin 110 miljoonaa euroa. Suurin yksittäisen alueen ilmoittama vaikutus oli 16,6 miljoonaa euroa, pienin noin 0,2 miljoonaa euroa. Tämän perusteella voidaan arvioida, että laskennallisesti KOKO:n suorat geneeriset vaikutukset ovat noin miljoonaa euroa, välillisesti huomattavasti suuremmat. Tärkeimpiä KOKO:n jatkohankkeiden rahoittaja ovat ELYt. Maakunnan liitot ovat mukana sekä valmistelutyössä että osittain myös jatkorahoituksessa. Tärkein kansallinen kumppani on Tekes. Alueellisesti keskeisiä kumppaneita ovat koulutusinstituutiot, erityisesti korkeakoulut. Pääasiallisina jatkorahoitusinstrumentteina toimivat EAKR ja ESR, sekä Interreg/ENPI rahoitus. Muutamilla alueilla on mainintoja myös maaseudun kehittämisen intstrumenttien käytöstä, OS- KE/SHOK-rahoituksesta (Varkaus-Pieksämäki, Vaasa, Raahe), yksityisestä rahoituksesta, rahastoista ja avustuksista. 6

8 Monien hankkeiden kohdalla generoiva vaikutus tulee näkyviin vasta ohjelmakauden kuluessa ja ohjelmakauden 2013 päättymisen jälkeen 5. KOKOn suhde maakunnalliseen kehittämiseen Ohjelmalla on monilla alueilla tärkeä rooli yhteistyöalustana maakunnanliiton kanssa. Alueet korostavat jatkuvan vuoropuhelun tarvetta, jotta sekä maakunnallisella että seututasolla ollaan tietoisia valmistelusta ja toimeenpanosta. Joillakin alueilla on tehty yhteistyötä maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien hankevalmistelussa, edesautettu maakunnallista hankevalmistelua. KOKO toimii välineenä seutukuntatyössä. Sillä myös edistetään seutujen välistä yhteistyötä maakuntien sisällä ja parannetaan täten maakunnallisia vaikutuksia. Monilla alueilla liitto osallistuu KOKO:jen ohjausryhmiin. KOKO toimii maakunnallisena keskustelukanavana ja se vahvistaa maakunnan yhteistä kehittämisen tahtotilaa. Jotkut maakunnat näkevät, että KOKO:t lisäävät kehittämistyön suunnitelmallisuutta ja antavat alueelliselle yhteistyölle ja alueiden väliselle yhteistyölle uusia työkaluja ja mahdollisuuksia. Sen tunnistetaan myös tuoneen laajat yhteistyöverkostot esiin. Verkostokoordinointi on edesauttanut seudullista toimialojen kehittämistä. Kritiikkinä liitot mainitsevat, että samoja toimenpiteitä voisi toteuttaa myös EU- tai kansallisin varoin. Koska KOKO operoi ohjelmiin sitomattomalla maakunnan kehittämisrahalla, nähdään se kilpailevan muun vapaalla kehittämisrahalla rahoitettavan kehittämistoiminnan kanssa. Osa liitoista toivoo KOKO:ille suoraa korvamerkittyä rahoitusta, kuten aiemmissa ohjelmissa meneteltiin. Myös rahoituksen vaihtelu vuosittain koetaan ongelmalliseksi. KOKO:jen roolia maakunnan strategisten hankkeiden valmistelussa ja kokoonjuoksemisessa voitaisiin edelleen vahvistaa. Osa maakunnan liitoista kritisoi ohjelmia vain rakenteita ylläpitäviksi ja merkitykseltään pieniksi. Osa näkee, että ohjeistuksessa ja rahoituksessa on edelleen kehitettävää ja että KOKO:jen ohjaus tapahtuu liian vahvasti suoraan TEM:istä. Kaksoisraportointi liittoon ja ministeriöön koetaan turhaksi byrokratiaksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että KOKO:t ovat mukana maakuntaohjelman valmistelussa, osassa liittoja KOKO:illa on jopa keskeinen rooli maakuntaohjelman valmistelussa. KOKO:jen painopisteet ovat linjassa maakuntaohjelmien kanssa, jolloin KOKO on sisäänrakennettu maakuntaohjelmaan ja liitto on mukana KOKO-ohjelmien laadinnassa. KOKO:jen kehittämisteemat ovat maakuntaohjelmia konkretisoivia ja toteuttavia. 7

9 6. KOKOjen taloussuunnitelmat vuodelle 2011 KOKO:jen toteutukseen haettiin vuonna 2011 yhteensä 9,5 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna 2010 toteutukseen haettiin 13 miljoonaa euroa ja sitä myönnettiin KOKO-alueille 8,1 miljoonaa euroa. Ohjelmien budjetit vaihtelevat eurosta yli miljoonaan euroon. Ohjelmakohtaiset budjetit on esitetty kuvaajassa 1. KOKO-alueet hakevat perusrahoitusta euroa. KOKO-alueilla rahoituksella tehdään noin 147 henkilötyövuoden työpanos. Ohjelmajohtamiseen ja koordinointiin (kokopäiväinen ohjelmajohtaja / alue tai verkosto) käytetään noin 55 henkilötyövuotta ja muuhun henkilöstöön (toimenpiteiden toteutuksessa ja toteutusta tukevissa toimissa) noin 92 henkilötyövuotta Vuonna 2011 KOKO-verkostoille myönnettiin perusrahoitusta 1,69 milj. euroa seuraavasti: Innovaatio ja osaaminen Hyvinvointi Luovat alat MAL Russia Matkailu DEMO Lisäksi vuodelle 2011 päätettiin myöntää maaseutumaisten alueiden kehittämiseen yhteensä euroa KOKO-verkostojen kautta, josta Innovaatio ja osaaminen Luovat alat MAL ja DEMO Matkailu ja Hyvinvointi Matkailu Tiedot rahoituksen alueittaisesta jakautumisesta kerätään kevään 2011 aikana, kun maakunnan liitot ovat tehneet KOKO:jen rahoituspäätökset. 8

10 Joensuun seutu & Keski-Karjala Kotkan-Haminan seutu Lappeenranta-Imatra seutu Oulun seutu Pääkaupunkiseutu Pietarsaaren seutu Seinäjoen kaupunkiseutu Rovaniemen seutu Länsi-Uusimaa Kouvolan seutu Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski KUUM A-seutu Porin seutu Kuopion alue Vaasan seutu Hämeenlinnan seutu Kokkolan seutu Lahden alue Kemi-Tornion alue Turun seutu Koilllis-Suomi ja Itä-Lappi Ylä-Savo Hyvinkään-Riihimäen talousalue Itä-Uusimaa Mikkelin seutu Tampereen kaupunkiseutu Kauhajoen seutu Savonlinnan seutu Varkauden-Pieksämäen seutu Pielisen Karjala Rauman seutu NHS Forssan seutu Salon seutu Kaustisten seutu Etelä-Pohjanmaan järvialue Keski-Suomen maaseutualueet Pohjois-Lappi Oulunkaari Raahen seutu Ylivieskan seutukunta Tunturi-Lappi ja Tornionlaakso Etelä-Pirkanmaa Suupohjan rannikkoseutu Loimaan seutukunta Lounais-Pirkanmaa Vakka-Suomi Ylä-Pirkanmaa Luoteis-Pirkanmaa Turunmaa Kainuu Pohjois-Satakunta yleiskulut toimenpiteet Kuvaaja 1. KOKO-alueittaiset budjetit

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017

Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017 Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017 19.1.2017 Liikennejärjestelmätyön organisointi Viisaan liikkumisen alatyöryhmä Työ- ja ohjausryhmät 2016 Ohjausryhmä

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

MAL-verkoston ajankohtaiset kuulumiset. Kati-Jasmin Kosonen UZ-kierros, Kulttuurikeskus, Iisalmi

MAL-verkoston ajankohtaiset kuulumiset. Kati-Jasmin Kosonen UZ-kierros, Kulttuurikeskus, Iisalmi MAL-verkoston ajankohtaiset kuulumiset Kati-Jasmin Kosonen UZ-kierros, 18.4.2013 Kulttuurikeskus, Iisalmi Kansallinen kaupunkipolitiikka Ohjelmat: Kaupunkipoliittinen toimenpideohjelma, liikennepol. selonteko,

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,

Lisätiedot

Maakunnan litto euroa. TVÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö _

Maakunnan litto euroa. TVÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö _ TVÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö _ Päätös 18.2.2010 Jakelussa mainituile OHJELMIIN SITOMATTOMAN MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN ALUEELINEN JAKO VUONNA 2010 Valtioneuvosto on tänään, asian

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rural Finland - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kotimaan matkailijat suurin matkailijaryhmämme Lähimatkailun odotetaan kasvavan

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 18.11. Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Lapin liiton nimeämällä järjestöneuvottelukunnalla on iso rooli soteuudistuksen valmistelutyössä. Järjestöneuvottelukunnan

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 1(7) Salon seudun KOKO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO Tiivistelmä Salon seudun KOKO:n tärkein tehtävä on rakentaa

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Itä- ja Keski-Suomi 843 000 asukasta,15.6 % Suomen väkiluvusta 75 KUNTAA 4 MAAKUNTIEN LIITTOA 2 AVIA 5 SAIRAANHOITOPIIRIÄ

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa Rural Finland aluetilaisuus Pohjois-Pohjanmaa Oulu 14.11.2016 Arja Kortesluoma Matkailu Etelä-Pohjanmaalla www.epmatkailu.fi www.visitpohjanmaa.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskus (Taike) edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin edistäminen kuuluu

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot