UTBILDNINGSFÖRVALTNINGEN

Transkriptio

1 UTBILDNINGSFÖRVALTNINGEN TILLHANDAHÅLLARAVDEL NINGEN KOULUTUSTOIMI PALVELUOSASTO S. 1 (12) Esikoulun johtajan tukiviiteaineisto TUKHOLMAN KAUPUNGIN LAATUOSOITIN, ESIKOULU 2013 TAUSTA Tukholman kaupunki päätti vuoden 2009 edellä, että kaikkien kunnallisten työtiimien on käytettävä tätä aineistoa arvioidessaan, kuinka hyvin esikoulun prosessien laatu vastaa opetussuunnitelman vaatimuksia ja tarkoitusperiä. Aineisto on päivitetty vuodeksi Tarkoituksena on edistää omaa toimintaa koskevia keskusteluja ja pohdintoja ja nostaa esille esikoulun oma arviointi tuloksista ja kehittämistarpeista. Ajatuksena on, että indikaattorityö olisi osa järjestelmällistä laatutyötä seuraavassa kuvatulla tavalla ja että se myös siten vaikuttaisi toiminnan kehittämiseen. VIITEAINEISTO Tällä viiteaineistolla pyritään kuvaamaan, miten työtiimi ajattelee tehtävän tiimoilta kullakin kuudella tasolla ja mitä seurauksia siitä tavallisesti voi olla toiminnalle ja lapsille. Karkeasti ottaen kyse on siirtymisestä muotoilemattomista kannanotoista tietoiseen pohdintaan, jossa omaa käytäntöä tarkastellaan kriittisesti tutkimukseen ja tieteellisiin teorioihin verraten. Käsitteet osaaminen ja oppiminen konkretisoidaan. Tasoprogressiolla pyritään osoittamaan, kuinka opetussuunnitelman osa-alueet ja eri työtavat sekä syventyvät että kietoutuvat yhä enemmän toisiinsa, kuinka lasten kokemukset ja kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon, kuinka lasten leikkiä kunnioitetaan ja rikastetaan ja kuinka sekä lapset että vanhemmat osallistuvat toimintaan yhä enemmän. Työtiimi siirtyy erilaisuuksia ja edellytyksiä pohtimattomasta suhtautumistavasta sisällyttävään ja interkulttuuriseen suhtautumistapaan. Alemmilla tasoilla dominoivat kypsyysteoriat, ylemmillä tasoilla ne korvataan yhä enemmän sosiokulttuurisilla ja konstruktionistisilla teorioilla. Laatutyö muuttuu järjestelmällisemmäksi ja tavoitteet ja käytettävät seuranta- ja arviointimenetelmät niveltyvät yhä selvemmin toisiinsa. Dokumentaatio on yhä enemmän pedagogista dokumentointia ja sitä käytetään lisääntyvässä määrin yhteisessä pohdinnassa ja arvioinnin pohjana. Kiteytetysti sanoen eri tasot kuvaavat pedagogisen ymmärryksen syvenemistä ja työtiimin lisääntyvää kykyä käsitellä sitä kokonaisuutta, jota esikoulun tehtävä merkitsee.

2 S. 2 (12) Koska kaikki itsearviointiaineistot vaativat kykyä nähdä oma toiminta suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin, tulos on myös suureksi osaksi riippuvainen arvioinnin tekevistä henkilöistä. Syvempi tietoisuus lisää usein oman toiminnan sekä sen seuranta- ja kehittämismenetelmien itsekriittistä tarkastelua. ESIKOULUN JOHTAJAN VASTUU Esikoulun johtajalla on kokonaisvastuu esikoulun laatutyöstä, ja siihen sisältyy indikaattorityö. Laatuindikaattori pitää ottaa käyttöön kaikissa työtiimeissä, jotta se toimisi tarkoituksenmukaisena laatutyövälineenä. Viiteaineisto on ensi sijassa ajateltu esikoulun johtajan tueksi vastuun kantamisessa indikaattorityöstä, laatutyön edistämisessä ja toiminnan tulevassa kehittämisessä. Keskustellessaan indikaattorityöstä työtiimien kanssa esikoulun johtaja saa arvokasta tietoa priorisointeja, tukitoimia ja pätevyyden kehittämistä varten. Esikoulun johtajan vastuuseen kuuluu työtiimien kanssa keskusteltuaan huolehtia siitä, että toiminnan arvioinnit asetetaan todellisuutta kohtuullisesti vastaavalle tasolle. Jos jokin toiminnanosa vastaa tasoa 1 tai 2, on ryhdyttävä sellaisiin toimiin, että laatu kohoaa vastaamaan opetussuunnitelman vaatimuksia. Työtiimissä erityinen vastuu indikaattorityöstä on esikoulunopettajilla, mutta kaikkien tulee olla osallisia siinä. LAATUINDIKAATTORI JA OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelmassa edellytetään, että työtiimissä käydään aktiivista keskustelua siitä, mitä käsitteet osaaminen ja oppiminen tarkoittavat. Indikaattorissa lähtökohtana on, että työtiimien ajatukset opetussuunnitelman toimeksiannosta ovat perustana sille, miten toiminta organisoidaan ja toteutetaan. Indikaattorissa on viisi osa-aluetta, joilla kullakin on kuusi laatukriteeritasoa, ja sen lähtökohtana ovat pääasiallisesti opetussuunnitelman asettamat kehittymisen ja oppimisen tavoitealueet ja pyrkimykset. Jokaisella indikaattorin osa-alueella pyritään nostamaan esiin toiminnan kyky luoda edellytykset lasten oppimiselle kyseisellä alueella ja suhteessa opetussuunnitelmaan kokonaisuudessaan. Koska lasten tarpeiden, edellytysten ja kokemusten on aina oltava esikoulun työn perustana, saman tason työtavat eroavat esimerkiksi, kun on kyse nuoremmista ja vanhemmista lapsista. Jokaisen alueen kohdalla mainitaan laatukriteerejä, joiden tarkoituksena on ilmaista kuuden tason väliset erot. Ylemmällä tasolla näkyvä syventyminen heijastaa toiminnassa havaittavaa tietämyksen kasvua. Tietämys koskee oman tehtävän ymmärtämistä, mikä vaikuttaa toiminnan toteuttamiseen ja tuloksiin. Kun työtiimi näkee oman ajattelutapansa ja sen, kuinka se näkyy toiminnassa, myös edellytykset olla osallisena toiminnan kehittämiseen paranevat. Joskus voi olla välttämätöntä ja toivottavaa, että keskitytään kehittämään jotakin erityistä aluetta tai työtapaa, kun tarkoituksena on kehittää toimintaa

3 S. 3 (12) pitkäjännitteisesti kokonaisuutena. Se edellyttää kuitenkin, että muilla alueilla harjoitettava työ on hyväksyttävällä tasolla. Opetussuunnitelma on tarkoitettu tulkittavaksi kokonaisuudeksi, vaikka se on kirjoitettu jaksoina. Esikoulussa annettavan opetuksen lähtökohtana on kokonaisajattelu. Se merkitsee sitä, että vaikka indikaattorin alueet on otettu opetussuunnitelman sisältöalueesta Kehitys ja oppiminen, opetussuunnitelman tarkoitusperien mukaiseen kokonaisuuteen vaikuttaminen vaatii, että mukaan otetaan myös opetussuunnitelman muut osat. Myös alueella Kehitys ja oppiminen on tärkeitä näkökohtia, jotka heijastuvat indikaattorin eri alueilta: leikki, tutkiminen ja teematyöskentely. Kokonaisajattelu näkyy siten, että indikaattoriin on otettu muilta opetussuunnitelman alueilta mukaan tärkeitä näkökohtia, ja joitakin niiden syvennyksiä. Näin esimerkiksi, kun kyse on arvopohjakysymyksistä, kuten tasavertaisesta kohtelusta, interkulttuurisuudesta ja sukupuolinäkökulmasta, mutta myös lasten vaikutusmahdollisuuksista ja vanhempien osallistumisesta. Indikaattoriin on lisäksi merkitty laatutyöskentely ja pedagogisen dokumentoinnin käyttö. Tämä aineisto ei kuitenkaan pyri heijastamaan kaikkia niitä ulottuvuuksia ja käsitteitä, jotka ovat opetussuunnitelmassa tai jotka ovat tärkeitä lapsille. Indikaattori on tarkoitettu antamaan osviittaa niistä edellytyksistä, joita luodaan lasten kehityksen ja oppimisen edistämiseksi. Se ei vähennä niiden näkökulmien arvoa, joita ei ole nostettu esiin, kuten kuunteleminen, ystävyys ja oppimisen ilo. Kuten tasokuvauksista ilmenee, opetussuunnitelman vaatimuksia ei saavuteta tasoilla yksi eikä kaksi. Kolmannella tasolla opetussuunnitelman toimeksianto täyttyy perustasolla, kun taas opetussuunnitelman tarkoitusperät saavutetaan täysin vasta viidennellä tasolla. Katso myös seuraavaa kuvaa.

4 Tasot S. 4 (12) Vastuu Demokraattinen tehtävä Laatutyö Yhteistyö vanhempien kanssa Pedagoginen tehtävä Arvoperusta ja tehtävä Normit ja arvot Kehitys ja oppiminen Lasten vaikutusmahdollisuudet Esikoulu ja koti Esikoululuokan, koulun ja vapaa-ajankodin yhteistoiminta Seuranta, arviointi ja kehittäminen Esikoulun johtajan vastuu Tämän kuvion tarkoituksena on kuvata opetussuunnitelman kokonaisuutta ja antaa käsitys siitä, millaisessa suhteessa tasokuvauksissa käytettävät käsitteet ja jaotus ovat opetussuunnitelman jaotukseen ja käsitteisiin. Indikaattorissa käytetään pääasiassa samoja käsitteitä kuin opetussuunnitelmassa ja aineistossa Förskola i utveckling. Pedagoginen tehtävä viittaa pääasiassa opetussuunnitelman alueeseen Kehitys ja oppiminen. Demokraattinen tehtävä opetussuunnitelman alueisiin Arvoperusta ja tehtävä, Normit ja arvot sekä Lasten vaikutusmahdollisuudet. Yhteistyö vanhempien kanssa viittaa alueeseen Esikoulu ja koti, laatutyö alueeseen Seuranta, arviointi ja kehittäminen. Vastuuta kuvataan kohdassa Esikoulun johtajan vastuu, mutta myös eri alueiden kuvauksissa olevissa esikouluopettajien ja työtiimien suuntaviivoissa. INDIKAATTORIN TEHTÄVÄ LAATUTYÖSSÄ Tukholman kaupungilla on päämiehenä vastuu siitä, että sillä on järjestelmiä, joilla voidaan taata, että koulutusta, tässä tapauksessa esikoulua, suunnitellaan,

5 S. 5 (12) seurataan ja kehitetään järjestelmällisesti. Indikaattori on osa kaupungin laatujärjestelmää. Esikoulun johtajalla on kokonaisvastuu siitä, että esikoulussa tehdään järjestelmällistä laatutyötä kaupungin antamien kehysten puitteissa. Työtiimissä esikoulunopettajilla on erityinen vastuu siitä, että laatutyötä tehdään opetussuunnitelman vaatimusten mukaisesti, mutta kaikkien tulee olla osallisia siinä. Laatutyö on dokumentoitava ja tarkoituksena on, että koulutustavoitteet saavutetaan. Indikaattori on itsearviointiaineisto ja laatutyössä siihen on myös suhtauduttava siten. Arvioinnin pohjaksi tarvitaan myös monia muita dokumentointimuotoja, vanhempien ja lasten näkökantoja ja mielellään myös ulkopuolisten arviointeja. Indikaattorissa painotetaan pedagogisen dokumentoinnin tärkeyttä työkaluna. Kun tähän perustaan liitetään kuvaukset toiminnan lähtökohdista ja rakenteellisista edellytyksistä (tilat, ulkotilat, lapsiryhmät, henkilöstö, tukitoimet, jatkokoulutus, varusteet, it-mahdollisuudet ym.) syntyy alusta, jolta voidaan lähteä pohtimaan ja analysoimaan toiminnan tuloksia sekä suuressa mittakaavassa että konkreettisten tavoitteiden suhteen. Tämä johtaa vastaisiin kehittämisalueisiin ja niihin liittyviin tavoitekuvauksiin ja/tai pätevyydenkehittämispanostuksiin. TASOKUVAUKSET Opetussuunnitelmassa ei kerrota, millaista esikoulun toiminta on, kun tavoitteet saavutetaan vain osittain. Siinä kuvataan toiminta sellaisena, jona se vastaa tasoa 5. Tasot 1 4 on konstruoitu osoittamaan, millaista toiminta voi olla, jos opetussuunnitelman tarkoitusperiä ei eri suhteissa saavuteta. Taso 3 vastaa alinta, valvontanäkökulmasta hyväksyttävissä olevaa tasoa. Tasolla 6 työtiimi luo toimintaan opetussuunnitelman vaatimusten lisäksi uutta osaamista. Indikaattorin eri tasojen laatukriteerit perustuvat progressioon. Siinä laadun katsotaan paranevan siten, että jos toiminnan arvioidaan olevan esimerkiksi tasolla 3, se sekä täyttää tasojen 1 ja 2 arviointiperusteet että kehittää niitä. Edempänä olevat kokonaisvaltaiset kuvaukset kaikista tasoista on laadittu tukemaan työtiimiä sen tehdessä arviointeja indikaattorin ja sen alueiden lähtökohdista. Kyse on siitä, mitä työtiimi ajattelee, tietoisesti tai tiedostamattomasti, opetussuunnitelman määräämästä tehtävästä. Kuvaukset perustuvat siihen, että ajattelutapa muuttuu eri tasolta toiselle, ei sitä, että alempien tasojen ajattelutapa sisältyy korkeampiin tasoihin. Tehtävään kohdistuva ajattelutapa vaikuttaa siihen, millaisina toiminnan organisaatio, sisältö, työtavat ja suhtautumistapa toteutetaan. Tästä on joka tasolla esimerkkejä, mutta indikaattorissa kuvatuilla viidellä alueella tehtävää työtä ei toisteta tässä. Pedagogiseen tehtävään sisältyy työtiimissä vallitseva lapsinäkemys ja se, miten tiimi mieltää opetussuunnitelman käsitteet osaaminen ja oppiminen. Demokraattiseen tehtävään kuuluu niiden perusarvojen ymmärtäminen, joihin opetussuunnitelma perustuu, kuten kaikkien lasten samanarvoisuus ja myös lasten

6 S. 6 (12) oikeus osallistumiseen. Vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä koskevassa tehtävässä on kyse sen ymmärtämisestä, että kaikki esikoulussa lasten parissa tehtävä työ täytyy tehdä yhteistoiminnassa lasten vanhempien kanssa. Neljällä ensimmäisellä tasolla työtiimin on asianmukaista pohtia, mitä voidaan tehdä, jotta toiminta kehittyisi entisestään. Tasolla 1 ja 2 se on välttämätöntä, koska toiminta ei niillä tasoilla täytä opetussuunnitelman vaatimuksia riittävässä määrin. Jälkimmäisessä tapauksessa vastuu sopiviin toimiin ryhtymisestä on esikoulun johtajalla. Joka tasolla työtiimin tulee myös harkita, mitä perustoja ja lähtökohtia sillä on toiminnastaan tehtävään arviointiin. Sisältö ja työtapa Indikaattorin tasot Puute Puute Arvoperusta ja suhtautumistapa Tämän kuvan tarkoituksena on osoittaa, kuinka ylemmät tasot vaativat sekä pedagogisen sisällön että lasten oppimisessa sovellettavien työtapojen syventämistä, ja lisäksi kykyä niveltää se perusarvoihin ja suhtautumistapaan. Jotta opetussuunnitelma toteutuisi, tämä kokonaisuus on ymmärrettävä ja sitä on sovellettava käytännössä.

7 S. 7 (12) Kuvaa ei tule kuitenkaan tulkita siten, että toiminta olisi staattista tai että kehitys olisi jollakin yksinkertaisella tapaa suoraviivaista. Päinvastoin, eri työtiimien toiminta vaihtelee eri edellytysten ja priorisointien mukaan. Kun tehtävä ymmäretään paremmin, eri työtiimit löytävät eri teitä toimintansa kehittämiseen. Myös kriittisen tarkkailun lisääntyminen saattaa johtaa indikaattorin rakenteen ja käsitteiden problematisointiin. Taso 1 Työtiimin ajatukset pedagogisesta tehtävästä Toiminnan pääasiallisena tarkoituksena pidetään huolenpitoa. Lapset nähdään passiivisina ja heidän katsotaan tarvitsevan paljon tukea ja turvaa. Osaaminen ei ole etusijalla. Vain aikuisten katsotaan omaavan sitä ja se käsittää oikean tai väärän vastauksen. Oppimista tapahtuu pääasiassa tilanteissa, joissa lapsi on passiivinen ja ottaa vastaan tietoa aikuisilta. Fokus suunnataan lasten yksilöllisiin puutteisiin. Työtiimin ajatukset demokraattisesta tehtävästä Lasten katsotaan pystyvän vain rajalliseen vaikuttamiseen ja silloinkin vain yksinkertaisissa käytännön tilanteissa. Arvopohjasta ei tarvitse keskustella eikä sitä tarvitse muotoilla. Erilaisuudet nähdään toimintaa vaikeuttavina tekijöinä. Työtiimin ajatukset tehtävästä toimia yhteistyössä vanhempien kanssa Vanhempien katsotaan tarvitsevan jonkin verran tietoa päivittäisestä toiminnasta ja omasta lapsestaan, kaikki muu esikoulun toimintaa koskeva on vain henkilöstön vastuuta. Vanhempien mielipiteet nähdään toimintaa häiritsevinä tekijöinä. Tavalliset seuraukset ja tuntomerkit Työtiimi on tiedostamattaan jakanut toiminnan erilaisiin, määräaikoina suoritettaviin aktiviteetteihin, joiden sisältö on ennalta sovittu ja jotka eivät vaikuta toisiinsa. Toiminnot ovat suurelta osin samanlaisia vuodesta toiseen ja niihin vaikuttavat etupäässä aikuisten kiinnostuksen kohteet. Aikuiset ovat aktiivisia ja he yrittävät välittää tietoa toimettomana olevalle lapsiryhmälle. Lasten väliset erot, heidän kokemuksensa ja kiinnostuksen kohteensa eivät vaikuta suunnitteluun. Vanhempien odotetaan tuovan ja hakevan lapsensa sopivina ajankohtina, mutta muuten heidän ei odoteta olevan osallisina toiminnassa. Vanhempien ja henkilöstön välillä voi ilmetä epäammattimaista suhtautumista. Laatutyö merkitsee, että toiminnan dokumenteissa kuvataan se, mitä jo tehdään, aktiviteettikuvauksina, jotka ovat joka vuosi samanlaisia. Seurantaperusteet puuttuvat ja arviointi tehdään suullisesti toteamalla, onko suunnitellut aktiviteetit toteutettu vai ei. Opetussuunnitelma tunnetaan, mutta sitä ei käytetä toiminnan suunnittelussa, joten tällä tasolla opetussuunnitelma ei toteudu. Tässä esikoulun johtajalla, ja päämiehellä, on vastuu laatia toimintasuunnitelma siitä, miten toimintaa on kehitettävä, jotta opetussuunnitelman vaatimukset täyttyisivät.

8 S. 8 (12) Taso 2 Työtiimin ajatukset pedagogisesta tehtävästä Huolenpitoa pidetään tärkeämpänä kuin oppimista. Osaamisessa on etukäteen sovittu sisältö, jonka aikuisten tulee välittää lapsille. Näiltä ei odoteta aktiivisuutta oppimisessa, vaan pelkästään vapaassa leikissään. Työtiimin ajatukset demokraattisesta tehtävästä Lapsilla tulee olla jonkin verran vaikutusmahdollisuuksia käytännön tilanteissa. Arvopohjakysymyksistä tulee keskustella, mutta niitä, paitsi joitakin yhteisiä sääntöjä, ei tarvitse muotoilla niin, että ne voidaan toteuttaa toiminnassa. Erilaisuuksien ei tule vaikuttaa toiminnan järjestelyihin, vaan kaikki on tehtävä samalla lailla kaikille. Työtiimin ajatukset tehtävästä toimia yhteistyössä vanhempien kanssa Vanhempien tulee saada tietoja lapsestaan, päivittäisestä toiminnasta ja lisäksi jonkin verran käytännön tietoa siitä, millaiseksi toiminta on tarkoitettu. Heidän mielipidettään tulee jossakin määrin kysyä, mutta enimmäkseen käytännön kysymyksissä. Tavalliset seuraukset ja tuntomerkit Työtiimi on asiaa tarkemmin miettimättä jakanut toiminnan erilaisiin, määräaikoina suoritettaviin aktiviteetteihin, joiden sisältö on suurelta osin määrätty etukäteen ja jotka eivät nivoudu erityisesti mihinkään. Lapset saavat jonkin verran mahdollisuuksia vapaaseen leikkiin. Aktiviteetit ovat suurelta osin samanlaisia vuodesta toiseen ja lasten kiinnostuksen kohteet vaikuttavat niihin vain vähän. Aktiivisimpia ovat aikuiset ja he yrittävät välittää tietoa pääasiassa passiiviselle lapsiryhmälle. Lasten erilaisuudet, kokemukset ja kiinnostuksen kohteet vaikuttavat toimintaan vain vähässä määrin. Vanhempien mielipiteitä kysytään rajallisilla alueilla, jotka henkilöstö on määrännyt etukäteen. Laatutyö merkitsee, että toiminnan dokumentit kuvaavat pääasiassa niiden alueiden toimintoja ja työtapoja, jotka ovat keskeisiä toiminnassa ja suurelta osin samanlaisia vuodesta toiseen. Seurannassa käytetään valokuvia, joitakin muistiinpanoja sisäisistä kokouksista ja lisäksi muistikuvia kokouksista ja keskusteluista, joissa vanhempia on ollut mukana. Arvioinnissa kuvataan kerronnan muodossa, ovatko aktiviteetit ja työtavat toimineet odotetusti. Opetussuunnitelma tunnetaan ja se on joiltakin osin toiminnan suunnittelun perustana. Tällä tasolla opetussuunnitelma ei toteudu riittävässä määrin. Tässä esikoulun johtajalla on vastuu laatia toimintasuunnitelma siitä, miten toimintaa on kehitettävä, jotta täytettäisiin opetussuunnitelman vaatimukset. Taso 3

9 S. 9 (12) Työtiimin ajatukset pedagogisesta tehtävästä Huolenpidon ja oppimisen katsotaan kuuluvan yhteen. Osaamista arvellaan olevan eri muodoissa: faktoina, ymmärryksenä, valmiuksina ja perehtyneisyytenä. Näiden tulee olla niveltyneinä toisiinsa mielekkäällä tavalla, ja leikki tuo siihen oman osansa. Lapset oppivat eri tavoin, vaikka he pääasiassa luovat tietoa uudelleen. Lasten ajatukset ja kokemukset voivat joiltakin osin olla toiminnan perusteena ja niissä yhteyksissä lapsilta odotetaan aktiivisuutta. Työtiimin ajatukset demokraattisesta tehtävästä Lapsilla on oltava vaikutusmahdollisuuksia käytännön tilanteissa ja jossakin määrin myös toiminnan sisältöön. Arvopohjakysymyksiä pidetään tärkeinä ja ne muotoillaan siten, että ne voidaan toteuttaa toiminnassa. Erilaisuuksiin tulee kiinnittää huomiota ja lasten välisiä kohtaamisia tulee edistää. Työtiimin ajatukset tehtävästä toimia yhteistyössä vanhempien kanssa Vanhempien tulee saada eri tavoin tietoa lapsestaan ja siitä, millaiseksi toiminta on suunniteltu. Heidän mielipiteitään tulee kysyä eri tavoin ja eri foorumeissa ja niitä tulee jossakin määrin käyttää toiminnan kehittämisessä. Tavalliset seuraukset ja tuntomerkit Esikoulun toiminta käsittää opintosuunnitelman eri alueet ja sillä on tietoinen organisaatio. Henkilöstöllä on tiedot niin aihealueista kuin pedagogisista työkaluista ja työtavoista. Työtapana on jossakin määrin teematyöskentely. Lasten leikille annetaan arvoa ja muu toiminta rikastuttaa sitä. Lasten erilaisuudet, kokemukset ja kiinnostuksen kohteet vaikuttavat jossakin määrin toimintaan. Lapsilla on mahdollisuus olla aktiivisia oppimisessaan ja he saavat tilaisuuksia oppia yhdessä. Työtiimin suhtautumistapa vanhempiin on ammattimainen, vanhempia informoidaan toiminnan sisällöstä ja heidän mielipiteitään kysytään. Laatutyö merkitsee, että toiminnan kehittämisalueet tunnistetaan analysoimalla tavoitteiden toteutuminen. Alueiden pohjalta suunnitellaan kehittämisen vaatimat panostukset, ja niistä odotettavissa olevat vaikutukset muotoillaan. Esikoululla on rakenne, josta ilmenee, milloin suunnitellaan ja arvioidaan, ja jossakin määrin, kuka vastaa mistäkin. Seurantaan kuuluu toiminnan tietty dokumentointi ja muistiinpanot kokouksista ja keskusteluista, joissa vanhempia on ollut mukana. Myös vanhempien keskuudessa tehtyjä kyselyjä käytetään perustana. Arviointi suuntautuu valittuihin alueisiin ja etusijaisiin kehittämispanostuksiin. Opetussuunnitelma on toiminnan suunnittelun perustana. Tällä tasolla opetussuunnitelman toimeksianto täyttyy perustasoisesti. Taso 4 Työtiimin ajatukset pedagogisesta tehtävästä Oppiminen ja huolenpito muodostavat kokonaisuuden. Osaamista katsotaan olevan eri muodoissa. Niihin sisältyy myös luovaa toimintaa ja lapset pystyvät oppimaan eri tavoin. Myös ryhmäoppimista tulee olla. Lapset nähdään pätevinä ja

10 S. 10 (12) aktiivisina oppimisessaan ja he pystyvät osittain luomaan omaa tietoa. Toiminnan sisällön perustana tulee olla lasten ajatukset ja kokemukset. Leikillä on merkitystä lasten kehityksessä ja oppimisessa. Työtiimin ajatukset demokraattisesta tehtävästä Lapsilla on oltava vaikutusmahdollisuuksia käytännön tilanteissa ja toiminnan sisältöön. Arvopohjakysymyksiä pidetään tärkeinä ja ne muotoillaan niin, että ne voidaan toteuttaa toiminnassa. Erilaisuudet on tuotava näkyville ja ne on sisällytettävä toimintaan. Lapsia kannustetaan kohtaamaan toisia lapsia ja keskustelemaan heidän kanssaan. Työtiimin ajatukset tehtävästä toimia yhteistyössä vanhempien kanssa Vanhempien tulee olla osallisia niin oman lapsensa kehityksessä ja oppimisessa kuin esikoulun kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Sekä tiedotus että yhteistyömuodot tulee sopeuttaa niin, että tämä on mahdollista. Tavallisia seurauksia ja tuntomerkkejä Esikoulun toiminta käsittää opetussuunnitelman eri alueet. Ne on sulautettu toimintaan ja niitä on lisäksi syvennetty. Lasten leikki vaikuttaa omalta osaltaan kokonaisvaltaiseen toimintaan. Henkilöstö tuntee hyvin sekä aihealueet että pedagogiset työvälineet ja -menetelmät. Työ on järjestetty tietoisella tavalla ja työtapa on tutkivaa ja teeman suuntautuvaa. Lasten erilaisuudet, kokemukset ja kiinnostuksen kohteet vaikuttavat toimintaan. Lasten odotetaan olevan aktiivisia ja toimivan yhteistyössä toistensa kanssa oppimisessaan. Työtiimi kutsuu vanhemmat toimintaan. Heille tiedotetaan toiminnan tarkoituksesta ja sisällöstä ja heidän mielipiteitään kysytään ja käytetään hyväksi. Laatutyö merkitsee myös, että seurantaan sopivat tavoitteet muotoillaan niin, että kehittämisalueet tunnistetaan, ja että kehittämispanostuksista odotettavissa olevat tehot selvitetään. Esikoulu määrää etukäteen, minkälaisia seurantamuotoja käytetään. Työssä on kiinteät rutiinit ja selkeä vastuujako. Myös pedagoginen dokumentointi on käyttökelpoinen seurantaperustana arvioinnille. Sekä lapset että vanhemmat ovat jossakin määrin osallisina niin seurannassa kuin arvioinnissakin. Opetussuunnitelmaa käytetään aktiivisesti toiminnan perustana. Siksi tämä taso täyttää opetussuunnitelman määräämän tehtävän ja osittain sen taustalla olevat tarkoitusperät. Taso 5 Työtiimin ajatukset pedagogisesta tehtävästä Oppiminen ja huolenpito muodostavat yhdessä arvokysymysten kanssa kokonaisuuden. Osaamista katsotaan olevan monissa eri muodoissa ja lapset pystyvät oppimaan eri tavoin. Myös lasten leikin ja yhteistoiminnan tulee olla tärkeitä tekijöitä heidän omassa oppimisessaan. Lapsia pidetään pätevinä ja aktiivisina oppimisessaan ja he luovat osittain uutta tietoja muiden lasten ja

11 S. 11 (12) aikuisten kanssa. Lasten ajatusten ja kokemusten on oltava toiminnan ja sen kehittämistapojen perusteena. Työtiimin ajatukset demokraattisesta tehtävästä Lapsilla täytyy olla todelliset vaikutusmahdollisuudet käytännön tilanteissa ja toiminnan ja sisällön ja organisointiin. Arvopohjakysymyksiä pidetään tärkeinä ja ne muotoillaan niin, että ne voidaan toteuttaa toiminnassa. Erilaisuudet tuodaan esille, ne sisällytetään toimintaan ja ne nähdään myönteisinä. Kannustetaan pitämään kokouksia, joihin osallistuvat kaikki asianomaiset esikoulusta ja sen ulkopuolelta. Työtiimin ajattelu tehtävästä toimia yhteistyössä vanhempien kanssa Vanhemmat nähdään luonnollisena osana esikoulun toimintaa. Tiedotus- ja yhteistoimintamuodot mahdollistavat kaikkien osallisuuden. Tavallisia seurauksia ja tuntomerkkejä Esikoulun toiminta sisältää opetussuunnitelman kaikki alueet ja lasten oppimiselle annetaan haasteita. Lasten leikki on sulautunut osa toimintaa. Organisaatio on työväline, jota voidaan muuttaa, kun halutaan päästä eri tavoitteisiin. Henkilöstöllä on erittäin hyvät tiedot niin aihealueista kuin pedagogisista työvälineistä ja - menetelmistä. Tätä kehittää toiminnan tarpeista lähtevä, pohtiva suhtautumistapa. Työtä tehdään tutkivalla ja teemaan suuntautuvalla työmenetelmällä ja lähtökohtana ovat lasten erot, kokemukset ja kiinnostuksen kohteet, mikä on ominaista toiminnalle. Lapset ovat aktiivisia oppimisessaan ja he oppivat yhdessä. Vanhemmat ovat, omassa roolissaan, osallisia toiminnan kaikissa osissa. Laatutyö lähtee opetussuunnitelman kannasta, jonka mukaan se, mitä on seurattava, arvioitava ja kehitettävä, on toiminnan kyky luoda edellytykset lasten kehittymiselle ja oppimiselle. Arvioinnissa käytetään tietoisesti etukäteen suunniteltujen, eri perspektiivistä lähtevien seurantojen erilaisia muotoja, kuten vanhemmille tehtyjä kyselyjä, lapsille tehtyjä kyselyjä, itsearviointia ja joskus ulkopuolisten arviointia. Laatutyö dokumentoidaan ja pedagogista dokumentointia käytetään perustana ja siinä kuvataan, kuinka lasten oppimisprosessit ovat muuttaneet osaamista. Kehittämisalueet, ja vastaisuuden kehittämispanostukset odotettavissa olevine vaikutuksineen, muotoillaan, kun toiminnan tulokset ja niiden variaatiot on analysoitu. Tämä tuottaa myös seurattavissa olevia tavoitteita, joihin liittyy tavoitteiden saavuttamisen ja/tai pätevyydenkehittämispanostusten arvioinnin laatukriteerejä. Lapset ja vanhemmat ovat osallisia koko prosessissa. Opetussuunnitelma nähdään kokonaisuutena ja sitä käytetään perustana toiminnan sisällön suunnittelussa tietoisesti ja aktiivisesti. Tämä taso täyttää siten opetussuunnitelman määräämän tehtävän ja sen taustalla olevat tarkoitusperät. Taso 6 Työtiimin ajatukset esikoulun tehtävästä

12 S. 12 (12) Esikoulun tehtävä nähdään kokonaisuutena, jossa toiminnalle täytyy antaa haasteita ja jossa toimintaa täytyy kehittää tarkastelemalla käytäntöä kriittisesti tutkimukseen ja pedagogisiin teorioihin nojautuen. Kaikkien asianomaisten on oltava osallisia tässä työssä, ja päästäkseen tähän esikoulu tarvitsee myös ulkopuolisia yhteistyökumppaneita yliopistosta ja korkeakouluista. Tavallisia seurauksia ja tuntomerkkejä Esikoulu on oppimisorganisaatio, jossa henkilökunta, lapset ja vanhemmat yhdessä ympäröivän yhteiskunnan ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa syventävät ja kehittävät edelleen tehtävää, sisältöä ja työmenetelmiä. Tärkeitä edellytyksiä ovat henkilöstön pätevyyden jatkuva kehittäminen ja tutkimukseen niveltäminen. Tieteelliset teoriat, tutkimus ja ulkomaailman tarkkailu ovat osa järjestelmällistä laatutyötä ja sen kehittämistä. Myös niitä menetelmiä, joita käytetään seurantaan ja arviointiin, tarkastellaan ja kehitetään, jotta ne olisivat tarkoituksenmukaisia ajankohtaisten tarkoitusperien näkökulmasta. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että toiminnan kaikkien prosessien laatu kehittyy. Opetussuunnitelma nähdään suhteessa omaan käytäntöön ja uuteen tutkimukseen ja siten luodaan uutta tietoa, jota voidaan käyttää esikoulun tehtävän kehittämiseen.