ESIKOULUN TOIMINNAN LAATUOSOITIN, 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIKOULUN TOIMINNAN LAATUOSOITIN, 2013"

Transkriptio

1 UTBILDNINGSFÖRVALTNINGEN TILLHANDAHÅLLARAVDEL NINGEN S. 1 (9) KOULUTUSTOIMI PALVELUOSASTO ESIKOULUN TOIMINNAN LAATUOSOITIN, 2013 Itsearviointi siitä, kuinka esikoulu luo edellytykset lasten kehitykselle ja oppimiselle opetussuunnitelman pohjalta. TAUSTA Esikoulun toiminnan tuloksia täytyy selventää ja ne täytyy tuoda näkyviin. Siksi Tukholman kaupunki päätti vuoden 2009 edellä, että kaikkien kunnallisten esikoulujen on käytettävä tätä aineistoa tehdessään arvioita siitä, kuinka hyvin esikoulun prosessien laatu vastaa opetussuunnitelman vaatimuksia ja tarkoitusperiä. Aineisto on päivitetty vuodeksi Myös vapaat esikoulut voivat hyvin käyttää sitä. Aineiston toinen tärkeä tarkoitus on edistää omaa toimintaa koskevia keskusteluja ja pohdintoja. Itsearviointityöstä saa myös perustan esikoulun arviointiin ja toiminnan kehittämisalueiden selvittämiseen. Yhdessä muiden perustojen kanssa itsearviointi voi omalta osaltaan vaikuttaa esikoulun tulosten analyysiin ja siten olla järjestelmällisen laatutyön osa. ITSEARVIOINTIPERUSTA Indikaattorin eri alueiden kohdalla annetaan vastaus kuusitasoisen kriteeriasteikon (1 6) perusteella. Laatukriteerit perustuvat progressioon. Laadun katsotaan lisääntyvän siten, että jos toiminnan arvioidaan olevan esimerkiksi tasolla 3, se sekä täyttää tasojen 1 ja 2 laatukriteerit että kehittää niitä. Työtiimin tulee tehdä selväksi, mitkä lähtökohdat ja perusteet johtavat tekeillä olevaan arvointiin. Taso 3 merkitsee, että opetussuunnitelma toteutuu riittävässä määrin, ja taso 5 merkitsee, että opetussuunnitelman tarkoitusperät täyttyvät täysin. TOIMENPITEET JA KEHITTÄMINEN Kun arviointi alittaa tason 5, pitää kaikilta alueilta laatia kuvaus siitä, mitä tulee tehdä, jotta toiminta kehittyisi, tai miksi kyseinen alue ei juuri nyt ole etusijalla. Kun toiminta on arvioinnin mukaan tasoilla 1 2, esikoulun johtajan on laadittava kuvaus toimenpiteistä, joilla toiminnan laatu voidaan kohottaa opetussuunnitelman näkokulmasta hyväksyttävälle tasolle.

2 SID 2 (9) 1. Pedagoginen ympäristö ja materiaali 1. Erityyppisiin leikkeihin ja oppimiseen on aineistoa. Nämä ovat suurimmaksi osaksi valmiita leluja pääasiassa kodinomaisessa miljöössä ja painopiste on huolenpidossa. Jossakin määrin on tehty selväksi, mitä materiaalia tulee olla tarjolla, ja työtiimi inventoi, onko sitä saatavilla. 2. Materiaalia on myös luovaan toimintaan ja rakennus- ja konstruktioleikkiin ja se on osittain lasten saatavilla. Materiaali valitaan suureksi osaksi aikuisten perspektiivistä ja on selvää, mitä mahdollisuuksia on tarjolla. Dokumentointia on jossakin määrin kuvina, joita voidaan käyttää perustana arviolle siitä, koetaanko ympäristön ja materiaalin toimivan tyydyttävästi. 3. Materiaali on runsasta ja vaihtelevaa ja lähtökohtana ovat opetussuunnitelman tavoitealueet, toiminnan tavoitteet ja lasten mahdollisuudet käyttää sitä. Aineisto rikastaa lasten leikkiä ja sitä käytetään jossakin määrin myös teematyöskentelyssä. Lapset ovat osallisia ympäristön muotoilussa ja aineiston valintaan vaikuttavat lasten tarpeet ja kiinnostuksen kohteet, mikä lisää heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Esikoulussa käytetään ICT-tekniikkaa 1. Esikoulussa ollaan tietoisia siitä, että sukupuoliperspektiivin, tasavertaisen kohtelun ja kulttuurierojen tulee vaikuttaa miljööseen ja materiaaliin. Vanhemmille on kerrottu, millaiseksi ympäristö on luotu. Esikoulussa on dokumentointia, josta näkyy olemassa olevat mahdollisuudet ja jota voidaan käyttää laatutyössä ympäristön ja materiaalin kehittämisessä toiminnan tavoitteiden pohjalta. 4. Pedagoginen ympäristö ja aineisto luovat edellytyksiä luovuudelle ja kohtaamisille. Sitä käytetään aktiivisesti toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja myös teematyöskentelyssä. Tieto- ja viestintätekniikka on lasten käytettävissä ja sitä käytetään osittain eri toiminnoissa. Ympäristö ja materiaali on harkittu tarkoin sukupuoli- ja tasavertaisuusnäkokulmasta ja kulttuuriset erot ja kulttuurienvälinen suhtautumistapa näkyvät niissä. Vanhemmille on kerrottu ympäristön muotoilun tarkoitus. Dokumentaatio, jossa kuvataan, miten ympäristöä ja materiaalia käytetään, on keskustelujen pohjana ja siitä tulee osa pedagogista dokumentointia. Se vaikuttaa osaltaan myös arviointiin siitä, missä määrin ympäristö ja materiaali myötävaikuttavat tavoitteiden saavuttamiseen. Lapset ja heidän vanhempansa ovat jossakin määrin osallisia tässä prosessissa. 5. Ympäristö ja materiaali vaikuttavat lasten oppimisen haasteisiin ja edistävät osaltaan eri sisältöalueilla tehtävää tutkimistoimintaa ja teematyöskentelyä. Pedagoginen dokumentointi luo perustaa pohdinnoille siitä, miten ympäristö ja materiaali vaikuttavat lasten oppimisprosesseihin. Lähtökohtana ovat järjestelmällisen laatutyön tietoiset teoreettiset kannanotot. Näin vaikutetaan siihen, että ympäristöä ja materiaalia 1 Tieto- ja viestintätekniikka, se osa tietotekniikkaa, joka rakentuu ihmisten väliseen viestintään.

3 SID 3 (9) kehitetään siten, että ne taas puolestaan edistävät lasten oppimista. Sekä lapset että heidän vanhempansa ovat osallisia tässä prosessissa. 6. Työtiimi käyttää myös tutkimusta ja tieteellisiä teorioita perustana, kun se kehittää kriittistä pohdintaa oman käytäntönsä sekä ympäristön ja materiaalin tiimoilta. Analyysi osoittaa, kuinka työmenetelmien tulokset vaikuttavat osaltaan lasten kehitykseen ja oppimiseen. Pohdintojen lähtökohtana on pedagoginen dokumentointi ja osallisina on myös ulkopuolisia yhteistyökumppaneita. Saatu tieto edistää järjestelmällisen laatutyön myötä toiminnan kokonasvaltaista kehittämistä. 2. Luova toiminta ja eri ilmaisumuodot 1. Jotkut toiminnot toteutetaan luovan toiminnan ja eri ilmaisumuotojen avulla. Se, mitä materiaalia tulee olla tarjolla, on jossakin määrin tehty selväksi ja työtiimi inventoi, onko materiaali käsillä ja onko toiminnot suoritettu. 2. Eri luovat toiminnot, materiaali ja ilmaisumuodot esitellään lapsille. Lapsilla on jonkin verran mahdollisuuksia kehittää kykyjään itse. Esikoulussa on jonkin verran dokumentointia kuvina, jotka voivat olla pohjana, kun tehdään seurantaa siitä, toimivatko aktiviteetit ja materiaali tyydyttävästi. 3. Luova toiminta ja eri ilmaisumuodot ovat monimuotoisia, toistuvia ja niihin sisältyy rakennus- ja konstruktioleikkiä. Tämä rikastuttaa lasten leikkiä ja sitä käytetään jossakin määrin teemaan suuntautuvassa työtavassa. Lapset kykenevät näin kehittämään kykyjään itse, mikä lisää vaikutusmahdollisuutta. Esikoulussa on myös käytettävissä tieto- ja viestintätekniikkaa. Vanhemmille on kerrottu, mitä aktiviteetteja esikoulussa on. Esikoulussa ollaan tietoisia siitä, että sukupuoliperspektiivin, tasavertaisen kohtelun ja kulttuurien välisten erojen tulee vaikuttaa toimintaan, ja siellä on dokumentointia, jota voidaan käyttää luovan toiminnan ja muiden ilmaisumuotojen kehittämiseen toiminnan tavoitteiden pohjalta. 4. Luovaa toimintaa ja eri ilmaisumuotoja syvennetään, ne vaikuttavat osaltaan lasten luovuuteen ja niitä käytetään aktiivisesti tutkivassa ja teemoihin suuntautuvassa työmenetelmässä. Tieto- ja viestintätekniikkaa on lasten ulottuvilla ja sitä käytetään jossakin määrin eri toiminnoissa. Työssä lähtökohtana on sukupuoli- ja tasavertaisuusperiaate ja

4 SID 4 (9) interkulttuurinen suhtautumistapa. Vanhemmille on kerrottu sen tarkoituksesta. Luovasta työstä ja muista ilmaisumuodoista kerätty dokumentointi on keskustelujen pohjana ja siitä tulee osa pedagogista dokumentointia. Se vaikuttaa myös osaltaan arvioon, joka tehdään siitä, kuinka tällä alueella tehtävää työtä voidaan kehittää ja missä määrin se luo edellytykset toiminnan tavoitteiden saavuttamiselle. Lapset ja heidän vanhempansa ovat jossakin määrin osallisia tässä prosessissa. 5. Lapset haastetaan luovassa työssä ilmaisemaan itseään eri ilmaisumuodoin. Se edistää lasten oppimista kaikilla alueilla, samoin kuin tutkimisen ja teemoihin suuntautuvan työn kehittämistä edelleen. Pedagoginen dokumentointi luo perustan tietoisista teoreettisista kannanotoista lähtevälle pohdiskelulle. Tämä edistää luovan toiminnan ja eri ilmaisumuotojen kehittymistä ja syventymistä, niin että se voi painaa entistä enemmän leimansa esikoulun toimintaan ja edistää lasten oppimista ja erikoulun tavoitteiden saavuttamista. 6. Työtiimi käyttää tutkimusta ja teorioita pohjana oman käytäntönsä kriittiselle pohdinnalle. Pohditaan, kuinka esteettiset oppimisprosessit ja eri ilmaisumuodot voivat entisestään parantaa lasten oppimista. Pedagoginen dokumentointi luo perustan näille pohdinnoille, joissa myös ulkopuoliset yhteistyökumppanit ovat osallisina. Saatu tieto edistää järjestelmällisen laatutyön myötä toiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä. 3. Lasten kielen ja kommunikaation kehitys 1. Lasten ja aikuisten välinen viestintä on suureksi osaksi kehotuksia ja kylläja ei-kysymyksiä. Lasten väliset keskustelut käydään usein aikuisen välityksellä. Kieli on sidoksissa tilanteeseen ja lapsen kielellinen tila on rajallinen. Laulu- ja satuhetkiä on ja useimmat toiminnot toteutetaan suurryhmissä. Joiltakin osin on tehty selväksi, mitä materiaalia tulee olla tarjolla ja työtiimi inventoi, onko aktiviteetit toteutettu ja onko materiaali käsillä. 2. Viestintä on jossakin määrin lasten ja aikuisten välistä ja lasten keskinäistä keskustelua. Jotkut aktiviteetit toteutetaan lyhyinä hetkinä pienissä ryhmissä. Laulua ja lukemista on säännöllisesti ja kerrontaa, riimittelyä ja loruilua on silloin tällöin. Kielen kehittämiseen tarkoitettua materiaalia on käsillä jossakin määrin. Esikoulussa tiedetään, että myös äidinkieltä tulee tukea. Dokumentointia on jossakin määrin kuvina, joita voidaan käyttää

5 SID 5 (9) perustana keskusteluille siitä, toimivatko aktiviteetit ja materiaali tyydyttävästi. 3. Aikuiset käyttävät rikasta ja vivahteikasta kieltä ja lapsille annetaan enemmän kielellistä tilaa. Kommunkointikyky rikastaa lasten leikkiä. Esikoulu inventoi lasten kielellistä ympäristöä ja toimii jossakin määrin myös lasten äidinkielen tukemiseksi. Lasten kielen ja viestinnän rikastuttamiseksi käytetään erilaisia aktiviteetteja ja työtapoja. Kerronta lähtee lasten omista kokemuksista. Lapsilla on aineistoa, joka kannustaa dialogiin ja viestintään, ja jossakin määrin tieto- ja viestintätekniikkaa, joka lisää heidän vaikutusmahdollisuuttaan. Esikoulussa ollaan tietoisia siitä, että kieli ja viestintä tulee nähdä sukupuoli- ja tasavertaisuusnäkökulmasta ja että sen tulee lähteä interkulttuurisesta asennoitumistavasta. Vanhemmille on kerrottu, miten esikoulu työskentelee tällä alueella. Lasten kieltä koskevaa dokumentointia on jossakin määrin ja sitä voidaan käyttää heidän kielellisen kehityksensä seuraamisessa ja työn kehittämisessä kirjallisesti formuloitujen tavoitteiden pohjalta. 4. Kieli ja symbolit nähdään työkaluina lasten oppimisessa ja eri tavoitealueiden työskentelyssä. Teematyötä käytetään aktiivisesti, jotta lapset pystyisivät kehittämään uusia käsitteitä. Kielelliselle miljöölle on ominaista sukupuoli- ja tasavertaisuusnäkökulma ja interkulttuurinen suhtautumistapa, johon sisältyy äidinkielen tukeminen. Lasten kielellistä tietoisuutta edistetään, samoin heidän kiinnostustaan symboleja ja kirjoitusta kohtaan. Tieto- ja viestintätekniikka on lasten käytettävissä ja sitä käytetään osittain eri aktiviteeteissa. Dialogiin, väittelyyn ja neuvotteluun kannustetaan, mikä vahvistaa myös arvopohjatyöskentelyä. Vanhemmille on kerrottu tällä sisältöalueella tehtävän työn tarkoituksesta. Keskustelujen pohjana on lasten kielenkäytön muuttumista koskeva dokumentointi ja siitä tulee jossakin määrin pedagoginen dokumentti. Se vaikuttaa osaltaan myös arviointiin siitä, missä määrin tällä alueella tehtävä työ edesauttaa toiminnan tavoitteiden saavuttamista. Lapset ja vanhemmat ovat jossakin määrin osallisia siinä prosessissa. 5. Kielelle, viestinnälle ja lukemisen ja kirjoittamisen kehittämiselle annetaan tietoisesti haasteita lasten kiinnostuksen kohteiden ja kykyjen pohjalta ja lähtökohtana ovat kielen eri lajit. Eri tavoitealueilla ja teemapohjaisessa työskentelytavassa käytetään aktiivisesti tieto- ja viestintätekniikkaa. Pedagoginen dokumentointi luo perustan pohdinnoille, jotka lähtevät tietoisista teoreettisista kannanotoista. Tämä vaikuttaa siihen, että kieli- ja viestintätyötä kehitetään niin, että se edistää edelleen lasten oppimista ja esikoulun tavoitteiden saavuttamista. Sekä lapset että vanhemmat ovat osallisia seurannassa ja arvioinnissa. 6. Työtiimi käyttää myös tutkimusta ja teorioita perustana pohtiessaan kriittisesti omaa työkäytäntöään lasten kielen ja viestintätaidon

6 SID 6 (9) kehittämisessä. Analyysi osoittaa, miten työtapojen tulokset vaikuttavat lasten kehitykseen ja oppimiseen. Pedagoginen dokumentointi luo lähtökohdan näille pohdinnoille, joissa osallisina on myös ulkopuolisia yhteistyökumppaneita. Saatu tieto edistää järjestelmällisen laatutyön myötä toiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä. 4. Lasten matemaattisten taitojen kehitys 1. Tiettyä matemaattisiin toimintoihin ja rakennus- ja konstruktioleikkiin stimuloivaa materiaalia on jonkin verran saatavilla. Jossakin määrin on tehty selväksi, mitä aineistoa tulee olla tarjolla, ja työtiimi inventoi, onko materiaali käytettävissä. 2. Materiaalia, joka innostaa lajitteluun ja rakennus- ja konstruktioleikkeihin, on käsillä, mikä lisää lasten vaikutusmahdollisuutta. Lasten huomiota kiinnitetään yhteishetkissä ja rutiinien yhteydessä laskemiseen ja numeroiden ja määrien käyttämiseen. Dokumentointia on kuvina, jotka voivat muodostaa pohjan, kun seurataan matematiikkatyöskentelyn toimimista. 3. Lapsilla on käytössään monimuotoista aineistoa, joka stimuloi leikkimään niin matemaattista ajattelua kuin lajittelua, luokittelua ja vertailua vaativia leikkejä sekä rakennus- ja konstruktioleikkejä. Lukuja ja lukukäsityksiä, samoin kuin muita matemaattisia käsitteitä, otetaan jossakin määrin esiin. Esikoulussa on käytettävissä tieto- ja viestintätekniikkaa. Leikin ja esikoulun arkipäivän puitteissa lapset saavat tilaisuuksia arvioida määriä, vertailla, kuvailla ja pohtia, kuinka tavaroita jaetaan, mitataan, punnitaan jne. Rakennus- ja konstruktioleikkiä käytetään jossakin määrin teematyöskentelyssä ja matematiikka sisältyy osin siihen. Esikoulussa ollaan tietoisia siitä, että sukupuolinäkökulman, tasavertaisuuden ja kulttuuristen erojen tulee vaikuttaa tämän sisältöalueen työskentelyyn. Vanhemmille on kerrottu, kuinka esikoulussa työskennellään tällä alueella. Esikoulussa on jossakin määrin dokumentaatiota, jota voidaan käyttää, kun lasten matemaattista ajattelua koskevaa työtä kehitetään toiminnan tavoitteiden pohjalta. 4. Työtiimi syventää matemaattisiin aktiviteetteihin kohdistuvaa työtä eri vaikeusasteilla lasten kiinnostuksen ja kokemusten pohjalta. Rakennus- ja konstruktioleikkiä käytetään aktiivisesti tutkivassa ja teematyöskentelyssä, johon on nivelletty matematiikkaa. Matemaattisia käsitteitä tuodaan esille

7 SID 7 (9) ja niitä käytetään aktiivisesti. Lapsia kehotetaan tekemään johtopäätöksiä ja erilaisia päätelmiä. Tieto- ja viestintätekniikkaa on lasten saatavilla ja sitä käytetään jossakin määrin eri toiminnoissa. Työtä tehdään sukupuolija tasavertaisuusnäkökulmasta ja suhtautumistapa on interkulttuurinen. Vanhemmille on kerrottu matematiikkatyöskentelyn tarkoituksesta. Tällä alueella tehdyn työn ja lasten muuttuneen matemaattisen osaamisen dokumentointi muodostaa keskustelujen pohjan ja siitä tulee jossakin määrin pedagoginen dokumentti. Dokumentointi vaikuttaa osaltaan myös arviointiin siitä, missä määrin tämä edistää toiminnan tavoitteiden saavuttamista. Lapset ja heidän vanhempansa ovat jossakin määrin osallisia tässä prosessissa. 5. Lasten matemaattiselle ajattelulle annetaan aktiivisesti haasteita ja he saavat mahdollisuuden ymmärtää, ratkaista ongelmia ja soveltaa matemaattista ja loogista ajattelua yksilöllisesti ja yhdessä toisten kanssa. Ongelmanratkaisu edistää tutkivan ja teematyöskentelyn kehittämistä. Matemaattisen ajattelun kehittämisessä käytetään tietoisesti eri ilmaisumuotoja. Pedagoginen dokumentointi luo pohjan tietoisista teoreettisista kannanotoista lähtevälle pohdinnalle. Se myötävaikuttaa siihen, että työskentelyä matematiikan parissa kehitetään niin, että se edistää edelleen lasten oppimista ja esikoulun tavoitteiden saavuttamista. Lapset ja heidän vanhempansa ovat osallisia tässä prosessissa. 6. Työtiimi käyttää myös tutkimusta ja teorioita lähtökohtana, kun se kehittää lasten matemaattisen kehityksen hyväksi tekemäänsä työtä oman käytäntönsä kriittisen pohdinnan avulla. Analyysi osoittaa, kuinka työmenetelmien tulokset edistävät lasten kehittymistä ja oppimista. Pedagoginen dokumentointi luo perustan näille pohdinnoille, joissa myös ulkopuoliset yhteistyökumppanit ovat osallisina. Saadut tiedot vaikuttavat järjestelmällisen laatutyön avulla toiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. 5. Luonnontieteet ja tekniikka 1. Lapsille tarjotaan aktiviteetteja, joista he saavat jonkin verran kokemuksia luonnosta. Esikoulussa on jonkin verran materiaalia, joka myötävaikuttaa siihen. Työtiimi inventoi, onko aktiviteetit toteutettu. 2. Luontoa käytetään kasvien, eläinten ja luonnonilmiöiden havainnoimiseen. Luonnonmateriaalia käytetään täydentämään esikoulussa olevaa

8 SID 8 (9) materiaalia. Lapset saavat tehdä tiettyjä kokeiluja ja heillä on käytettävissään rakennus- ja konstruktiomateriaalia. Dokumentointia on kuvina, jotka voivat olla perustana luontokäyntejä ja aktiviteetteja koskevassa seurannassa. 3. Lapsilla on hyvät mahdollisuudet tutkia luontoa, kasveja, eläimiä ja luonnonilmiöitä sekä arkipäivän ilmiöitä ja arkipäivän tekniikkaa mm. tekemällä kokeiluja, mikä rikastuttaa myös lasten leikkiä. Aktiviteetit sisältyvät osittain teematyöskentelyyn. Lapsilla on käytettävissään erilaisia työkaluja tutkimuksiin ja monipuolista rakentelu- ja konstuktiomateriaalia, mikä samalla lisää heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Esikoulussa olevaa materiaalia täydennetään luonnonmateriaalilla. Esikoulussa on mahdollisuus tieto- ja viestintätekniikkaan. Kaikki tämä yhdessä lisää tietoja luonnosta ja ihmisten ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen sekä yksinkertaisen tekniikan ymmärtämistä. Vanhemmille on kerrottu, kuinka esikoulussa työskennellään tällä alueella. Esikoulussa ollaan tietoisia siitä, että sukupuolinäkökulman, tasavertaisuuden ja kulttuurierojen tulee vaikuttaa tällä alueella tehtävään työhön. Esikoulussa on tiettyä dokumentaatiota, jota voidaan käyttää luonnontieteellisen ja tekniikan hyväksi tehtävän työn kehittämisessä toiminnan tavoitteiden pohjalta. 4. Luonnontieteellisten ilmiöiden ja teknisten ratkaisujen parissa tehtävää työtä syvennetään ja sitä käytetään aktiivisesti tutkivassa ja teematyöskentelyssä. Tieto- ja viestintätekniikkaa on lasten käytettävissä ja sitä käytetään jonkin verran eri aktiviteeteissa. Työtä tehdään sukupuoli- ja tasavertaisuusnäkökulmasta ja suhtautumistapa on interkulttuurinen. Vanhemmille on kerrottu, mikä tällä alueella tehtävän työn tarkoitus on. Dokumentaatiota käytetään keskustelujen pohjana ja se on osa pedagogista dokumentointia. Sitä käytetään arvioitaessa, missä määrin tämä myötävaikuttaa toiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Lapset ja heidän vanhempansa ovat joiltakin osin osallisia prosessissa. 5. Lasten ajatuksille luonnontieteellisistä ilmiöistä, yhteyksistä ja tekniikasta annetaan haasteita aktiivisesti. Luonnontieteellinen työtapa ja siihen liittyvä kriittinen ajattelu vievät osaltaan teematyöskentelyyn liittyvää tutkimista eteenpäin. Pedagoginen dokumentaatio luo perustan tietoisista teoreettista kannanotoista lähteville pohdinnoille Tämä myötävaikuttaa siihen, että luonnontieteisiin ja tekniikkaan suuntautuva työ kehittyy niin, että se vaikuttaa entistä enemmän lasten oppimiseen ja toiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Lapset ja heidän vanhempansa ovat osallisia prosessissa. 6. Työtiimi käyttää tutkimusta ja teorioita lähtökohtana, kun se pohtii kriittisesti omaa käytäntöään ja työtään luonnontieteiden ja tekniikan alueella. Analyysistä ilmenee, kuinka työtapojen tulokset vaikuttavat lasten kehitykseen ja oppimiseen. Pedagoginen dokumentointi luo perustan pohdinnoille, joissa osallisina ovat myös ulkopuoliset yhteistyökumppanit.

9 SID 9 (9) Saadut tiedot myötävaikuttavat järjestelmällisen laatutyön kautta toiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin.

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin. Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin. Tämä pätee arkisten haasteiden ohella suuriin kysymyksiin: kestävä kehitys, talous, lääketiede,

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Fysiikka vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun fysiikan opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Matematiikka vuosiluokat 7 9

Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI Mirja Tarnanen mirja.tarnanen@jyu.fi Miksi arviointia tulisi kehittää? 2000-luvun muutokset; globaalius, muuttoliikkeet, digitalisaatio, kestävä kehitys Kansalaisena elämisen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet FYSIIKKA Oppiaineen tehtävä Fysiikan opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Fysiikan opetus auttaa ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkitystä

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Sisältöalueita on jaettu eri vuosiluokille Pisarakirjasarjan jaottelun pohjalta (luokka-aste suluissa)

Sisältöalueita on jaettu eri vuosiluokille Pisarakirjasarjan jaottelun pohjalta (luokka-aste suluissa) AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / YMPÄRISTÖOPPI Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Ympäristöopin opetus jäsennetään kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilaiden omaa ympäristöä sekä oppilaita ja

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / Fysiikka

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / Fysiikka AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / Fysiikka Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Fysiikan opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Fysiikan

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,

Lisätiedot