ESIKOULUN TOIMINNAN LAATUOSOITIN, 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIKOULUN TOIMINNAN LAATUOSOITIN, 2013"

Transkriptio

1 UTBILDNINGSFÖRVALTNINGEN TILLHANDAHÅLLARAVDEL NINGEN S. 1 (9) KOULUTUSTOIMI PALVELUOSASTO ESIKOULUN TOIMINNAN LAATUOSOITIN, 2013 Itsearviointi siitä, kuinka esikoulu luo edellytykset lasten kehitykselle ja oppimiselle opetussuunnitelman pohjalta. TAUSTA Esikoulun toiminnan tuloksia täytyy selventää ja ne täytyy tuoda näkyviin. Siksi Tukholman kaupunki päätti vuoden 2009 edellä, että kaikkien kunnallisten esikoulujen on käytettävä tätä aineistoa tehdessään arvioita siitä, kuinka hyvin esikoulun prosessien laatu vastaa opetussuunnitelman vaatimuksia ja tarkoitusperiä. Aineisto on päivitetty vuodeksi Myös vapaat esikoulut voivat hyvin käyttää sitä. Aineiston toinen tärkeä tarkoitus on edistää omaa toimintaa koskevia keskusteluja ja pohdintoja. Itsearviointityöstä saa myös perustan esikoulun arviointiin ja toiminnan kehittämisalueiden selvittämiseen. Yhdessä muiden perustojen kanssa itsearviointi voi omalta osaltaan vaikuttaa esikoulun tulosten analyysiin ja siten olla järjestelmällisen laatutyön osa. ITSEARVIOINTIPERUSTA Indikaattorin eri alueiden kohdalla annetaan vastaus kuusitasoisen kriteeriasteikon (1 6) perusteella. Laatukriteerit perustuvat progressioon. Laadun katsotaan lisääntyvän siten, että jos toiminnan arvioidaan olevan esimerkiksi tasolla 3, se sekä täyttää tasojen 1 ja 2 laatukriteerit että kehittää niitä. Työtiimin tulee tehdä selväksi, mitkä lähtökohdat ja perusteet johtavat tekeillä olevaan arvointiin. Taso 3 merkitsee, että opetussuunnitelma toteutuu riittävässä määrin, ja taso 5 merkitsee, että opetussuunnitelman tarkoitusperät täyttyvät täysin. TOIMENPITEET JA KEHITTÄMINEN Kun arviointi alittaa tason 5, pitää kaikilta alueilta laatia kuvaus siitä, mitä tulee tehdä, jotta toiminta kehittyisi, tai miksi kyseinen alue ei juuri nyt ole etusijalla. Kun toiminta on arvioinnin mukaan tasoilla 1 2, esikoulun johtajan on laadittava kuvaus toimenpiteistä, joilla toiminnan laatu voidaan kohottaa opetussuunnitelman näkokulmasta hyväksyttävälle tasolle.

2 SID 2 (9) 1. Pedagoginen ympäristö ja materiaali 1. Erityyppisiin leikkeihin ja oppimiseen on aineistoa. Nämä ovat suurimmaksi osaksi valmiita leluja pääasiassa kodinomaisessa miljöössä ja painopiste on huolenpidossa. Jossakin määrin on tehty selväksi, mitä materiaalia tulee olla tarjolla, ja työtiimi inventoi, onko sitä saatavilla. 2. Materiaalia on myös luovaan toimintaan ja rakennus- ja konstruktioleikkiin ja se on osittain lasten saatavilla. Materiaali valitaan suureksi osaksi aikuisten perspektiivistä ja on selvää, mitä mahdollisuuksia on tarjolla. Dokumentointia on jossakin määrin kuvina, joita voidaan käyttää perustana arviolle siitä, koetaanko ympäristön ja materiaalin toimivan tyydyttävästi. 3. Materiaali on runsasta ja vaihtelevaa ja lähtökohtana ovat opetussuunnitelman tavoitealueet, toiminnan tavoitteet ja lasten mahdollisuudet käyttää sitä. Aineisto rikastaa lasten leikkiä ja sitä käytetään jossakin määrin myös teematyöskentelyssä. Lapset ovat osallisia ympäristön muotoilussa ja aineiston valintaan vaikuttavat lasten tarpeet ja kiinnostuksen kohteet, mikä lisää heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Esikoulussa käytetään ICT-tekniikkaa 1. Esikoulussa ollaan tietoisia siitä, että sukupuoliperspektiivin, tasavertaisen kohtelun ja kulttuurierojen tulee vaikuttaa miljööseen ja materiaaliin. Vanhemmille on kerrottu, millaiseksi ympäristö on luotu. Esikoulussa on dokumentointia, josta näkyy olemassa olevat mahdollisuudet ja jota voidaan käyttää laatutyössä ympäristön ja materiaalin kehittämisessä toiminnan tavoitteiden pohjalta. 4. Pedagoginen ympäristö ja aineisto luovat edellytyksiä luovuudelle ja kohtaamisille. Sitä käytetään aktiivisesti toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja myös teematyöskentelyssä. Tieto- ja viestintätekniikka on lasten käytettävissä ja sitä käytetään osittain eri toiminnoissa. Ympäristö ja materiaali on harkittu tarkoin sukupuoli- ja tasavertaisuusnäkokulmasta ja kulttuuriset erot ja kulttuurienvälinen suhtautumistapa näkyvät niissä. Vanhemmille on kerrottu ympäristön muotoilun tarkoitus. Dokumentaatio, jossa kuvataan, miten ympäristöä ja materiaalia käytetään, on keskustelujen pohjana ja siitä tulee osa pedagogista dokumentointia. Se vaikuttaa osaltaan myös arviointiin siitä, missä määrin ympäristö ja materiaali myötävaikuttavat tavoitteiden saavuttamiseen. Lapset ja heidän vanhempansa ovat jossakin määrin osallisia tässä prosessissa. 5. Ympäristö ja materiaali vaikuttavat lasten oppimisen haasteisiin ja edistävät osaltaan eri sisältöalueilla tehtävää tutkimistoimintaa ja teematyöskentelyä. Pedagoginen dokumentointi luo perustaa pohdinnoille siitä, miten ympäristö ja materiaali vaikuttavat lasten oppimisprosesseihin. Lähtökohtana ovat järjestelmällisen laatutyön tietoiset teoreettiset kannanotot. Näin vaikutetaan siihen, että ympäristöä ja materiaalia 1 Tieto- ja viestintätekniikka, se osa tietotekniikkaa, joka rakentuu ihmisten väliseen viestintään.

3 SID 3 (9) kehitetään siten, että ne taas puolestaan edistävät lasten oppimista. Sekä lapset että heidän vanhempansa ovat osallisia tässä prosessissa. 6. Työtiimi käyttää myös tutkimusta ja tieteellisiä teorioita perustana, kun se kehittää kriittistä pohdintaa oman käytäntönsä sekä ympäristön ja materiaalin tiimoilta. Analyysi osoittaa, kuinka työmenetelmien tulokset vaikuttavat osaltaan lasten kehitykseen ja oppimiseen. Pohdintojen lähtökohtana on pedagoginen dokumentointi ja osallisina on myös ulkopuolisia yhteistyökumppaneita. Saatu tieto edistää järjestelmällisen laatutyön myötä toiminnan kokonasvaltaista kehittämistä. 2. Luova toiminta ja eri ilmaisumuodot 1. Jotkut toiminnot toteutetaan luovan toiminnan ja eri ilmaisumuotojen avulla. Se, mitä materiaalia tulee olla tarjolla, on jossakin määrin tehty selväksi ja työtiimi inventoi, onko materiaali käsillä ja onko toiminnot suoritettu. 2. Eri luovat toiminnot, materiaali ja ilmaisumuodot esitellään lapsille. Lapsilla on jonkin verran mahdollisuuksia kehittää kykyjään itse. Esikoulussa on jonkin verran dokumentointia kuvina, jotka voivat olla pohjana, kun tehdään seurantaa siitä, toimivatko aktiviteetit ja materiaali tyydyttävästi. 3. Luova toiminta ja eri ilmaisumuodot ovat monimuotoisia, toistuvia ja niihin sisältyy rakennus- ja konstruktioleikkiä. Tämä rikastuttaa lasten leikkiä ja sitä käytetään jossakin määrin teemaan suuntautuvassa työtavassa. Lapset kykenevät näin kehittämään kykyjään itse, mikä lisää vaikutusmahdollisuutta. Esikoulussa on myös käytettävissä tieto- ja viestintätekniikkaa. Vanhemmille on kerrottu, mitä aktiviteetteja esikoulussa on. Esikoulussa ollaan tietoisia siitä, että sukupuoliperspektiivin, tasavertaisen kohtelun ja kulttuurien välisten erojen tulee vaikuttaa toimintaan, ja siellä on dokumentointia, jota voidaan käyttää luovan toiminnan ja muiden ilmaisumuotojen kehittämiseen toiminnan tavoitteiden pohjalta. 4. Luovaa toimintaa ja eri ilmaisumuotoja syvennetään, ne vaikuttavat osaltaan lasten luovuuteen ja niitä käytetään aktiivisesti tutkivassa ja teemoihin suuntautuvassa työmenetelmässä. Tieto- ja viestintätekniikkaa on lasten ulottuvilla ja sitä käytetään jossakin määrin eri toiminnoissa. Työssä lähtökohtana on sukupuoli- ja tasavertaisuusperiaate ja

4 SID 4 (9) interkulttuurinen suhtautumistapa. Vanhemmille on kerrottu sen tarkoituksesta. Luovasta työstä ja muista ilmaisumuodoista kerätty dokumentointi on keskustelujen pohjana ja siitä tulee osa pedagogista dokumentointia. Se vaikuttaa myös osaltaan arvioon, joka tehdään siitä, kuinka tällä alueella tehtävää työtä voidaan kehittää ja missä määrin se luo edellytykset toiminnan tavoitteiden saavuttamiselle. Lapset ja heidän vanhempansa ovat jossakin määrin osallisia tässä prosessissa. 5. Lapset haastetaan luovassa työssä ilmaisemaan itseään eri ilmaisumuodoin. Se edistää lasten oppimista kaikilla alueilla, samoin kuin tutkimisen ja teemoihin suuntautuvan työn kehittämistä edelleen. Pedagoginen dokumentointi luo perustan tietoisista teoreettisista kannanotoista lähtevälle pohdiskelulle. Tämä edistää luovan toiminnan ja eri ilmaisumuotojen kehittymistä ja syventymistä, niin että se voi painaa entistä enemmän leimansa esikoulun toimintaan ja edistää lasten oppimista ja erikoulun tavoitteiden saavuttamista. 6. Työtiimi käyttää tutkimusta ja teorioita pohjana oman käytäntönsä kriittiselle pohdinnalle. Pohditaan, kuinka esteettiset oppimisprosessit ja eri ilmaisumuodot voivat entisestään parantaa lasten oppimista. Pedagoginen dokumentointi luo perustan näille pohdinnoille, joissa myös ulkopuoliset yhteistyökumppanit ovat osallisina. Saatu tieto edistää järjestelmällisen laatutyön myötä toiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä. 3. Lasten kielen ja kommunikaation kehitys 1. Lasten ja aikuisten välinen viestintä on suureksi osaksi kehotuksia ja kylläja ei-kysymyksiä. Lasten väliset keskustelut käydään usein aikuisen välityksellä. Kieli on sidoksissa tilanteeseen ja lapsen kielellinen tila on rajallinen. Laulu- ja satuhetkiä on ja useimmat toiminnot toteutetaan suurryhmissä. Joiltakin osin on tehty selväksi, mitä materiaalia tulee olla tarjolla ja työtiimi inventoi, onko aktiviteetit toteutettu ja onko materiaali käsillä. 2. Viestintä on jossakin määrin lasten ja aikuisten välistä ja lasten keskinäistä keskustelua. Jotkut aktiviteetit toteutetaan lyhyinä hetkinä pienissä ryhmissä. Laulua ja lukemista on säännöllisesti ja kerrontaa, riimittelyä ja loruilua on silloin tällöin. Kielen kehittämiseen tarkoitettua materiaalia on käsillä jossakin määrin. Esikoulussa tiedetään, että myös äidinkieltä tulee tukea. Dokumentointia on jossakin määrin kuvina, joita voidaan käyttää

5 SID 5 (9) perustana keskusteluille siitä, toimivatko aktiviteetit ja materiaali tyydyttävästi. 3. Aikuiset käyttävät rikasta ja vivahteikasta kieltä ja lapsille annetaan enemmän kielellistä tilaa. Kommunkointikyky rikastaa lasten leikkiä. Esikoulu inventoi lasten kielellistä ympäristöä ja toimii jossakin määrin myös lasten äidinkielen tukemiseksi. Lasten kielen ja viestinnän rikastuttamiseksi käytetään erilaisia aktiviteetteja ja työtapoja. Kerronta lähtee lasten omista kokemuksista. Lapsilla on aineistoa, joka kannustaa dialogiin ja viestintään, ja jossakin määrin tieto- ja viestintätekniikkaa, joka lisää heidän vaikutusmahdollisuuttaan. Esikoulussa ollaan tietoisia siitä, että kieli ja viestintä tulee nähdä sukupuoli- ja tasavertaisuusnäkökulmasta ja että sen tulee lähteä interkulttuurisesta asennoitumistavasta. Vanhemmille on kerrottu, miten esikoulu työskentelee tällä alueella. Lasten kieltä koskevaa dokumentointia on jossakin määrin ja sitä voidaan käyttää heidän kielellisen kehityksensä seuraamisessa ja työn kehittämisessä kirjallisesti formuloitujen tavoitteiden pohjalta. 4. Kieli ja symbolit nähdään työkaluina lasten oppimisessa ja eri tavoitealueiden työskentelyssä. Teematyötä käytetään aktiivisesti, jotta lapset pystyisivät kehittämään uusia käsitteitä. Kielelliselle miljöölle on ominaista sukupuoli- ja tasavertaisuusnäkökulma ja interkulttuurinen suhtautumistapa, johon sisältyy äidinkielen tukeminen. Lasten kielellistä tietoisuutta edistetään, samoin heidän kiinnostustaan symboleja ja kirjoitusta kohtaan. Tieto- ja viestintätekniikka on lasten käytettävissä ja sitä käytetään osittain eri aktiviteeteissa. Dialogiin, väittelyyn ja neuvotteluun kannustetaan, mikä vahvistaa myös arvopohjatyöskentelyä. Vanhemmille on kerrottu tällä sisältöalueella tehtävän työn tarkoituksesta. Keskustelujen pohjana on lasten kielenkäytön muuttumista koskeva dokumentointi ja siitä tulee jossakin määrin pedagoginen dokumentti. Se vaikuttaa osaltaan myös arviointiin siitä, missä määrin tällä alueella tehtävä työ edesauttaa toiminnan tavoitteiden saavuttamista. Lapset ja vanhemmat ovat jossakin määrin osallisia siinä prosessissa. 5. Kielelle, viestinnälle ja lukemisen ja kirjoittamisen kehittämiselle annetaan tietoisesti haasteita lasten kiinnostuksen kohteiden ja kykyjen pohjalta ja lähtökohtana ovat kielen eri lajit. Eri tavoitealueilla ja teemapohjaisessa työskentelytavassa käytetään aktiivisesti tieto- ja viestintätekniikkaa. Pedagoginen dokumentointi luo perustan pohdinnoille, jotka lähtevät tietoisista teoreettisista kannanotoista. Tämä vaikuttaa siihen, että kieli- ja viestintätyötä kehitetään niin, että se edistää edelleen lasten oppimista ja esikoulun tavoitteiden saavuttamista. Sekä lapset että vanhemmat ovat osallisia seurannassa ja arvioinnissa. 6. Työtiimi käyttää myös tutkimusta ja teorioita perustana pohtiessaan kriittisesti omaa työkäytäntöään lasten kielen ja viestintätaidon

6 SID 6 (9) kehittämisessä. Analyysi osoittaa, miten työtapojen tulokset vaikuttavat lasten kehitykseen ja oppimiseen. Pedagoginen dokumentointi luo lähtökohdan näille pohdinnoille, joissa osallisina on myös ulkopuolisia yhteistyökumppaneita. Saatu tieto edistää järjestelmällisen laatutyön myötä toiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä. 4. Lasten matemaattisten taitojen kehitys 1. Tiettyä matemaattisiin toimintoihin ja rakennus- ja konstruktioleikkiin stimuloivaa materiaalia on jonkin verran saatavilla. Jossakin määrin on tehty selväksi, mitä aineistoa tulee olla tarjolla, ja työtiimi inventoi, onko materiaali käytettävissä. 2. Materiaalia, joka innostaa lajitteluun ja rakennus- ja konstruktioleikkeihin, on käsillä, mikä lisää lasten vaikutusmahdollisuutta. Lasten huomiota kiinnitetään yhteishetkissä ja rutiinien yhteydessä laskemiseen ja numeroiden ja määrien käyttämiseen. Dokumentointia on kuvina, jotka voivat muodostaa pohjan, kun seurataan matematiikkatyöskentelyn toimimista. 3. Lapsilla on käytössään monimuotoista aineistoa, joka stimuloi leikkimään niin matemaattista ajattelua kuin lajittelua, luokittelua ja vertailua vaativia leikkejä sekä rakennus- ja konstruktioleikkejä. Lukuja ja lukukäsityksiä, samoin kuin muita matemaattisia käsitteitä, otetaan jossakin määrin esiin. Esikoulussa on käytettävissä tieto- ja viestintätekniikkaa. Leikin ja esikoulun arkipäivän puitteissa lapset saavat tilaisuuksia arvioida määriä, vertailla, kuvailla ja pohtia, kuinka tavaroita jaetaan, mitataan, punnitaan jne. Rakennus- ja konstruktioleikkiä käytetään jossakin määrin teematyöskentelyssä ja matematiikka sisältyy osin siihen. Esikoulussa ollaan tietoisia siitä, että sukupuolinäkökulman, tasavertaisuuden ja kulttuuristen erojen tulee vaikuttaa tämän sisältöalueen työskentelyyn. Vanhemmille on kerrottu, kuinka esikoulussa työskennellään tällä alueella. Esikoulussa on jossakin määrin dokumentaatiota, jota voidaan käyttää, kun lasten matemaattista ajattelua koskevaa työtä kehitetään toiminnan tavoitteiden pohjalta. 4. Työtiimi syventää matemaattisiin aktiviteetteihin kohdistuvaa työtä eri vaikeusasteilla lasten kiinnostuksen ja kokemusten pohjalta. Rakennus- ja konstruktioleikkiä käytetään aktiivisesti tutkivassa ja teematyöskentelyssä, johon on nivelletty matematiikkaa. Matemaattisia käsitteitä tuodaan esille

7 SID 7 (9) ja niitä käytetään aktiivisesti. Lapsia kehotetaan tekemään johtopäätöksiä ja erilaisia päätelmiä. Tieto- ja viestintätekniikkaa on lasten saatavilla ja sitä käytetään jossakin määrin eri toiminnoissa. Työtä tehdään sukupuolija tasavertaisuusnäkökulmasta ja suhtautumistapa on interkulttuurinen. Vanhemmille on kerrottu matematiikkatyöskentelyn tarkoituksesta. Tällä alueella tehdyn työn ja lasten muuttuneen matemaattisen osaamisen dokumentointi muodostaa keskustelujen pohjan ja siitä tulee jossakin määrin pedagoginen dokumentti. Dokumentointi vaikuttaa osaltaan myös arviointiin siitä, missä määrin tämä edistää toiminnan tavoitteiden saavuttamista. Lapset ja heidän vanhempansa ovat jossakin määrin osallisia tässä prosessissa. 5. Lasten matemaattiselle ajattelulle annetaan aktiivisesti haasteita ja he saavat mahdollisuuden ymmärtää, ratkaista ongelmia ja soveltaa matemaattista ja loogista ajattelua yksilöllisesti ja yhdessä toisten kanssa. Ongelmanratkaisu edistää tutkivan ja teematyöskentelyn kehittämistä. Matemaattisen ajattelun kehittämisessä käytetään tietoisesti eri ilmaisumuotoja. Pedagoginen dokumentointi luo pohjan tietoisista teoreettisista kannanotoista lähtevälle pohdinnalle. Se myötävaikuttaa siihen, että työskentelyä matematiikan parissa kehitetään niin, että se edistää edelleen lasten oppimista ja esikoulun tavoitteiden saavuttamista. Lapset ja heidän vanhempansa ovat osallisia tässä prosessissa. 6. Työtiimi käyttää myös tutkimusta ja teorioita lähtökohtana, kun se kehittää lasten matemaattisen kehityksen hyväksi tekemäänsä työtä oman käytäntönsä kriittisen pohdinnan avulla. Analyysi osoittaa, kuinka työmenetelmien tulokset edistävät lasten kehittymistä ja oppimista. Pedagoginen dokumentointi luo perustan näille pohdinnoille, joissa myös ulkopuoliset yhteistyökumppanit ovat osallisina. Saadut tiedot vaikuttavat järjestelmällisen laatutyön avulla toiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. 5. Luonnontieteet ja tekniikka 1. Lapsille tarjotaan aktiviteetteja, joista he saavat jonkin verran kokemuksia luonnosta. Esikoulussa on jonkin verran materiaalia, joka myötävaikuttaa siihen. Työtiimi inventoi, onko aktiviteetit toteutettu. 2. Luontoa käytetään kasvien, eläinten ja luonnonilmiöiden havainnoimiseen. Luonnonmateriaalia käytetään täydentämään esikoulussa olevaa

8 SID 8 (9) materiaalia. Lapset saavat tehdä tiettyjä kokeiluja ja heillä on käytettävissään rakennus- ja konstruktiomateriaalia. Dokumentointia on kuvina, jotka voivat olla perustana luontokäyntejä ja aktiviteetteja koskevassa seurannassa. 3. Lapsilla on hyvät mahdollisuudet tutkia luontoa, kasveja, eläimiä ja luonnonilmiöitä sekä arkipäivän ilmiöitä ja arkipäivän tekniikkaa mm. tekemällä kokeiluja, mikä rikastuttaa myös lasten leikkiä. Aktiviteetit sisältyvät osittain teematyöskentelyyn. Lapsilla on käytettävissään erilaisia työkaluja tutkimuksiin ja monipuolista rakentelu- ja konstuktiomateriaalia, mikä samalla lisää heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Esikoulussa olevaa materiaalia täydennetään luonnonmateriaalilla. Esikoulussa on mahdollisuus tieto- ja viestintätekniikkaan. Kaikki tämä yhdessä lisää tietoja luonnosta ja ihmisten ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen sekä yksinkertaisen tekniikan ymmärtämistä. Vanhemmille on kerrottu, kuinka esikoulussa työskennellään tällä alueella. Esikoulussa ollaan tietoisia siitä, että sukupuolinäkökulman, tasavertaisuuden ja kulttuurierojen tulee vaikuttaa tällä alueella tehtävään työhön. Esikoulussa on tiettyä dokumentaatiota, jota voidaan käyttää luonnontieteellisen ja tekniikan hyväksi tehtävän työn kehittämisessä toiminnan tavoitteiden pohjalta. 4. Luonnontieteellisten ilmiöiden ja teknisten ratkaisujen parissa tehtävää työtä syvennetään ja sitä käytetään aktiivisesti tutkivassa ja teematyöskentelyssä. Tieto- ja viestintätekniikkaa on lasten käytettävissä ja sitä käytetään jonkin verran eri aktiviteeteissa. Työtä tehdään sukupuoli- ja tasavertaisuusnäkökulmasta ja suhtautumistapa on interkulttuurinen. Vanhemmille on kerrottu, mikä tällä alueella tehtävän työn tarkoitus on. Dokumentaatiota käytetään keskustelujen pohjana ja se on osa pedagogista dokumentointia. Sitä käytetään arvioitaessa, missä määrin tämä myötävaikuttaa toiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Lapset ja heidän vanhempansa ovat joiltakin osin osallisia prosessissa. 5. Lasten ajatuksille luonnontieteellisistä ilmiöistä, yhteyksistä ja tekniikasta annetaan haasteita aktiivisesti. Luonnontieteellinen työtapa ja siihen liittyvä kriittinen ajattelu vievät osaltaan teematyöskentelyyn liittyvää tutkimista eteenpäin. Pedagoginen dokumentaatio luo perustan tietoisista teoreettista kannanotoista lähteville pohdinnoille Tämä myötävaikuttaa siihen, että luonnontieteisiin ja tekniikkaan suuntautuva työ kehittyy niin, että se vaikuttaa entistä enemmän lasten oppimiseen ja toiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Lapset ja heidän vanhempansa ovat osallisia prosessissa. 6. Työtiimi käyttää tutkimusta ja teorioita lähtökohtana, kun se pohtii kriittisesti omaa käytäntöään ja työtään luonnontieteiden ja tekniikan alueella. Analyysistä ilmenee, kuinka työtapojen tulokset vaikuttavat lasten kehitykseen ja oppimiseen. Pedagoginen dokumentointi luo perustan pohdinnoille, joissa osallisina ovat myös ulkopuoliset yhteistyökumppanit.

9 SID 9 (9) Saadut tiedot myötävaikuttavat järjestelmällisen laatutyön kautta toiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

UTBILDNINGSFÖRVALTNINGEN

UTBILDNINGSFÖRVALTNINGEN UTBILDNINGSFÖRVALTNINGEN TILLHANDAHÅLLARAVDEL NINGEN KOULUTUSTOIMI PALVELUOSASTO S. 1 (12) 2012-10-12 Esikoulun johtajan tukiviiteaineisto TUKHOLMAN KAUPUNGIN LAATUOSOITIN, ESIKOULU 2013 TAUSTA Tukholman

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin.

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin. Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin. Tämä pätee arkisten haasteiden ohella suuriin kysymyksiin: kestävä kehitys, talous, lääketiede,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa lastasi. Sen vuoksi sinun mielipiteelläsi on merkitystä esikoululle. Kertomalla oman mielipiteesi

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Fysiikka vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun fysiikan opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Lapsi työskentelee ja oppii

Lapsi työskentelee ja oppii Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Matematiikka vuosiluokat 7 9

Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015 Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015 Turvallisuus ja terveellisyys Toiminnallisuus, monikäyttöisyys Muunneltavuus, monipuolisuus Avaruus, modernisuus

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet FYSIIKKA Oppiaineen tehtävä Fysiikan opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Fysiikan opetus auttaa ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkitystä

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

Lapsen Vasun arviointi

Lapsen Vasun arviointi Lapsen Vasun arviointi Pohjois-Karjala Varhaiskasvattaja 2015 Carelia-sali La 21.3. klo 10.30-11.30 http:/// Orientation project - ECEC research & development project 23.3.2015 1 Lapsen vasun hyvät puolet:

Lisätiedot

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 301 LUOKKA 8 2 h / viikko n. 76 h / vuosi LUOKKA 9 2 h / viikko n. 76 h / vuosi Opetuksessa painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä, kuvallisen ilmaisun

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut 16.4.2015 VARHAISKASVATUKSEN STRATEGISET VALINNAT 2011-2015

Lisätiedot

Sisältöalueita on jaettu eri vuosiluokille Pisarakirjasarjan jaottelun pohjalta (luokka-aste suluissa)

Sisältöalueita on jaettu eri vuosiluokille Pisarakirjasarjan jaottelun pohjalta (luokka-aste suluissa) AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / YMPÄRISTÖOPPI Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Ympäristöopin opetus jäsennetään kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilaiden omaa ympäristöä sekä oppilaita ja

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Esikoululuokka on lastasi varten

Esikoululuokka on lastasi varten Finska Esikoululuokka on lastasi varten ESITE ESIKOULULUOKASTA Lapsesi aloittaa esikoululuokan Tämä esite antaa sinulle tietoa esikoululuokasta ja sen tehtävästä. Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot