Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 2009"

Transkriptio

1 YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI KOTIKAUPUNKI CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND HOME TOWN YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI KOTIKAUPUNKI Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 2009 Heli Vahtera Ympäristölautakunta 2009

2

3

4

5 Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 2009 Sisällysluettelo 1. Johdanto Sääolosuhteet ja näytteenotto Suolijärven - Hirvijärven valuma-alue Hirvijärvi Suolijärvi Paalijärven alue Vähäjärvi Paalijärvi Yhteenveto...12 Viitteet...14 Liitteet

6

7 1. Johdanto Riihimäellä toistettiin vuonna 2006 aloitettu vedenlaadun seuranta merkittävimpien järvien alueella. Seuranta pohjautui vuonna 2005 valmistuneeseen pintavesien seurantaohjelmaan (Vahtera ym. 2005). Ohjelman mukaan vuosi 2009 oli suppean seurannan vuosi. Vesinäytteet otettiin Paalijärvestä ja siihen laskevasta Vähäjärvestä sekä Hirvijärvestä ja Suolijärvestä. Näytteet otettiin lopputalvella ja loppukesällä. Kaupungin keskellä virtaavan Vantaanjoen veden laatua on seurattu vuonna 2009 Riihimäellä neljällä havaintopaikalla ja lisäksi seurannassa ovat olleet Herajoki ja Paalijoki. Vantaanjoen tulokset raportoidaan vuosittain yhteistarkkailuraportissa, viimeksi kesäkuussa 2009 (Vahtera ja Männynsalo 2009). Tässä raportissa esitetään vuoden 2009 vedenlaadun seurantatulokset järviltä. Hirvijärven ja Suolijärven seuranta on tehty Riihimäen ja Hyvinkään yhteistyönä ja tulokset on tarkoitettu kokonaisuuksina molempien kuntien käyttöön. Vesistöseurannan näytteenoton ja raportoinnin on tehnyt Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Näytteenottajilla on henkilösertifikaatit vesi- ja vesistönäytteenottoon. Näytteet on analysoitu MetropoliLab:n laboratoriossa, jossa kaikki tässä tarkkailussa käytetyt analyysimenetelmät ovat akkreditoituja (ks. liite 1). 2. Sääolosuhteet ja näytteenotto Leudon ja sateisen syksyn jälkeen jääpeitteet alkoivat muodostua Etelä-Suomen järviin vuoden vaihteessa eli keskimääräistä myöhemmin. Tammikuussa päivälämpötilat laskivat yleisesti pakkasen puolelle. Helmi-maaliskuussa pikkupakkaset jatkuivat. Sademäärät olivat pieniä. Vaikka talviajan sade oli tullut lumena, lumen syvyydeksi mitattiin Vantaalla 15. maaliskuuta vain 26 cm. Maaliskuun lopulla järvinäytteitä otettaessa sääolot olivat talviset. Huhtikuussa lämpötilavaihtelu oli ajankohdalle melko tyypillinen. Vähäinen lumipeite suli hiljalleen. Maan eteläosan järvistä jäät lähtivät huhtikuun lopulla eli suurin piirtein keskimääräiseen aikaan. Huhtikuun vähäiset sateet hidastivat roudan sulamista. Terminen kevät alkoi 23. huhtikuuta. Toukokuussa oli tavanomaista lämpimämpää ja sadepäiviä oli niukasti. Kesä oli sääoloiltaan vaihteleva. Alkukesän viileys vaihtui helteisiin kesäkuun lopulla. Heinä-elokuussa oli lämmintä. Kesä-elokuun sadesumma oli Nurmijärvellä 205 mm, mikä on hieman keskimääräistä suurempi. Elokuun alussa pohjaveden ja järvien vedenpinnat olivat ajankohdalle tyypillisellä tasolla. Syyskuussa vedenpinnat laskivat kesään verrattuna, sillä sadepäiviä oli vähän. Elokuussa oli useita lämpimiä ja vähätuulisia päiviä. Myös järvinäytteet otettiin lähes tyynessä säässä. Tämän ansiosta olosuhteet levätuotannon syntymiselle olivat järvissä hyvät. 2

8 3. Suolijärven - Hirvijärven valuma-alue Vesistöjen valuma-alueluokituksessa Kytäjärven alueella (toinen jakovaihe 21.03) sijaitseva Suolijärven - Hirvijärven osavaluma-alue (21.033) on Riihimäen, Hyvinkään ja Lopen kuntien alueella. Hirvijärven ja Suolijärven lisäksi valuma-alueen järviä ovat Hirvijärveen laskevat Vähäjärvi eli Pikkujärvi ja Kaveton sekä Suolijärveen laskevat Pojanjärvi ja Vatsianjärvi. Järvien valuma-alueilla on useita lampia. Valuma-alueen kaikki järvet ja merkittävimmät lammet olivat seurannassa vuonna Nyt vesien laatua seurattiin vain Hirvijärvessä ja Suolijärvessä Hirvijärvi Hirvijärven valuma-alue on kooltaan ha. Siitä suurin osa sijoittuu Lopen kuntaan, sillä luoteessa valuma-alueen raja ulottuu yli viiden kilometrin etäisyydelle järvestä. Etelässä, Hyvinkään puolella, valuma-alueen raja kulkee 2-3 kilometrin päässä. Idässä ja pohjoisessa eli Riihimäellä, järven rannasta valuma-alueen rajalle on enimmillään kilometri ja paikoin vain satakunta metriä. Valuma-alueen maaperä koostuu pääasiassa moreenista, pienistä avokallioista sekä alavilla kohdilla savesta ja turpeesta. Maaperää peittävät metsät ja suot, niiden peitossa on yhteensä 85 % valuma-alueesta. Viljeltyjä peltoja valuma-alueella on melko vähän, 260 ha. Ne sijaitsevat pääasiassa järven luoteis- ja länsipuolella. Kyseiseltä alueelta Hirvijärveen laskee Vehkalamminoja. Pellot eivät ulotu missään kohdassa Hirvijärven rantaan, vaan välissä on kaikkialla luontainen suojavyöhyke. Pinta-alaltaan 430 hehtaarin kokoinen, keskisyvyydeltään 14 metrinen, kirkasvetinen Hirvijärvi on merkittävä luonto- ja virkistyskäyttökohde. Järvi kuuluu Pieni- ja keskikokoinen vähähumuksinen järvi (Vh), ja sen ekologinen tila on hyvä. Hirvijärven vedenlaatua on seurattu vuosina havaintopaikalla Hirvijärvi 2 (HKV) osana Hämeen ympäristökeskuksen järvisyvänneseurantaa. Hirvijärveä ei valittu Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen seurantajärveksi. Näillä näkymin Hämeen ympäristökeskus jatkaa kuitenkin järven seurantaa vuonna 2011 ja sen jälkeen kuuden vuoden välein. Vuoden 2009 näytteet otettiin havaintopaikalta Hirvijärvi 2 (kuva 1). Riihimäen ja Hyvinkään pintavesien seurantaohjelmissa Hirvijärven vedenlaatuseuranta on esitetty tehtäväksi kolmen vuoden välein, osana muuta valuma-alueen järviseurantaa. Vuonna 2007 Riihimäki ja Hyvinkää teettivät lisäseurantana kasviplanktonseurannan Hirvijärvessä. Seuraavassa käsitellään vuoden 2009 seurantatulokset. 3

9 Kuva 1. Hirvijärven näytteet on otettu havaintopaikalta Hirvijärvi 2 (HKV). Sen YKJ koordinaatit ovat Kartta on ympäristöhallinnon Oiva-palvelusta, johon järven vedenlaatuseurannan tulokset on toimitettu. Kartan mittakaava on 1: Lämpötila ja happi Hirvijärven vesi oli ehtinyt jäähtyä huomattavan kylmäksi ennen jääpeitteen muodostumista vuoden vaihteessa. Lopputalvella järven pohjan läheisyydessä veden lämpötila oli vain 2,4 o C. Näin kylmässä vedessä biologinen toiminta on enää hyvin vähäistä eli hajotustoiminta ei juurikaan kuluta alusveden happivaroja. Happitilanne olikin järven koko vesimassassa hyvä, alimmillaan 67 kyllästysprosenttia. Kesällä Hirvijärvi oli selvästi lämpötilakerrostunut. Pintaveden lämpötila oli elokuun alussa 20,2 o C. Lämpötilan harppauskerros oli noin 7 metrin syvyydessä. Lähes 15 metrin paksuisen alusvesikerroksen lämpötila oli noin 6,5 o C. Happipitoisuus pohjan läheisessä vedessä oli 6,8 mg/l eli 55 kyllästysprosenttia. Happitilanne oli hyvä, vaikka alusveden lämpötila olikin varsin korkea. Hirvijärven vesi oli kirkasta, sameusarvo <1 FTU ja väriluku mg Pt/l eli vain lievää humusleimaa osoittava pitoisuus. Kemiallisen hapenkulutuksen arvo oli pieni, 8 mg/l. Näkösyvyydeksi mitattiin näytteenottohetkellä 2,5 metriä, mikä on metrin vähemmin kuin vuonna Näkösyvyyttä vähensi huomattavasti järven leväkukinta. 4

10 Hirvijärvessä veden ph-arvo oli lähellä neutraalia. Kesällä järven pintaveden kohonnut ph 7,6 oli seurausta voimistuneesta levätuotannosta. Veden alkaliteettiarvo oli järvessä korkea, yli 0,2 mmol/l, osoittaen järven puskurikyvyn olevan hyvä. Ravinteet ja levät Hirvijärven ravinnepitoisuudet olivat erittäin matalia. Talvella ja kesällä kokonaisfosforia oli järven päällys- ja alusvedessä pääosin alle 10 µg/l. Liukoisen fosfaatin pitoisuudet jäivät laboratorion määritysrajaa (4 µg/l) pienemmiksi kaikissa vesisyvyyksissä talvella ja kesällä. Kokonaistyppipitoisuus oli järven päällysvedessä talvella 750 µg/l ja kesällä 620 µg/l. Kokonaistypestä talvella runsaat puolet, kesällä alle puolet oli liukoisia typpiyhdisteitä, lähinnä nitraattia. Ravinnepitoisuuksien perusteella Hirvijärvi oli selvästi fosforirajoitteinen eli fosfori oli levien kasvua rajoittava ravinne. Rehevyystasoltaan Hirvijärvi oli karu tai enintään lievästi rehevä. Typpipitoisuudet olivat kirkasvetiselle järvelle melko korkeita. Järven levätuotantoa kuvaava klorofylli a-pitoisuus oli elokuussa 6 µg/l eli vain lievästi rehevälle järvelle tunnusomainen. Järven keskialueella oli kuitenkin selvästi havaittavasti leväkukinta. Pohjoisrantaa kohti levä väheni, mutta sitä oli kuitenkin havaittavissa. järven etelärannalla, Riihimäen uimarannalla levää esiintyi vähän matalaan rantaan kasautuneena. Järven keskiselän leväkukinnasta otettiin nk. kukintanäyte. Se toimitettiin tutkittavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Määritystuloksen mukaan Hirvijärven levänäytteessä valtalaji oli Anabaena sp. Lisäksi näytteestä löytyi seuraavia leväsukuja: Woronichinia sp., Microcystis sp., Peridinium sp., Dinobryon sp., Uroglena sp., Trachelomonas sp., Aulacoseira sp., Diatoma sp. Hirvijärvestä pintavedestä (0-2 m) otettiin myös levänäyte tarkempaan kasviplanktonmääritykseen sekä näyte mikrokystiinitutkimukseen CyanoTox tutkimushankkeelle. Mikrokystiini on voimakas maksamyrkky, jota etenkin eräät Anabaena ja Microcystis sukujen lajit tuottavat. Nämä tulokset ilmestyvät myöhemmin. Vaikka Hirvijärven klorofylli a-pitoisuudet ovat olleet elokuun näytteissä matalia (4,8 8,1 µg/l), levien esiintyminen on ollut useilla kerroilla silmämääräisestikin havaittavaa. Ranta-asukkaiden mukaan tilanne on ollut rannoilla ajoittain järven selkävesiä huonompi. Vuonna 2007 järven levätuotantoa osoittavat klorofylli a-pitoisuudet olivat 3,6-11 µg/l, keskiarvon ollessa 6,5 µg/l. Leväbiomassat olivat vastaavasti 0,9 2 mg/l. Arvot ovat vedenlaadultaan lähinnä hyvälle järvelle tunnusomaisia ja rehevyysluokitukseltaan vain lievää rehevyyttä osoittavia. Syanobakteereita eli sinileviä esiintyy kaikissa luonnonvesissä osana kasviplanktonia. Sinilevät ovat haitallisia silloin, kun ne muodostavat massaesiintymiä eli kukintoja. Massaesiintymiä muodostuu todennäköisimmin olosuhteissa, joissa ravinteita (lähinnä fosforia) ja lämpöä on riittävästi eli rehevissä vesissä loppukesäisin. Viime vuosina myös kirkasvetisissä ja melko karuissakin järvissä on havaittu sinileväkukintoja. Selkeitä syitä tähän ei ole. Osasyitä voivat olla järveen tulevan ravinnekuorman kasvun ohella muutokset järven ravintoverkossa eli kalasto, eläinplanktonin ja kasviplanktonin lajisto- ja runsaussuhteissa. 5

11 Hirvijärven seurannan yhteydessä tutkittiin suolistoperäiset bakteerit syvänteen kaikista seurantanäytteistä. Tulosten perusteella järviveden hygieeninen laatu oli hyvä ja vesi uimavedeksi sopivaa. Tulokset osoittivat kuitenkin, että järvivedessä esiintyi pieniä määriä ulosteperäisiä bakteereita. Eniten, 23 kpl/100 ml, ulosteperäistä E. coli bakteereita oli pohjanläheisessä vesikerroksessa. Suolistoperäisiä enterokokkeja oli vain 1 kpl/100 ml. Bakteerisuhde antaa viitteitä siitä, että bakteerit ovat peräisin asumajätevesistä. Hämeen ympäristökeskus ei ole tutkinut järviveden hygieenistä laatua lainkaan, eikä bakteerituloksia ole siten käytössä viime vuosilta. Uimarannoilta seurantatuloksia on. Bakteerimääritykset on perusteltua tehdä syvännehavaintopaikalta myös jatkossa. Vuoden 2009 vedenlaatutietojen perusteella Hirvijärven vedenlaatu oli erinomainen. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus, 7 µg/l, ja kokonaistyppipitoisuus, 620 µg/l, olivat mittausjaksolla matalimpia. Näytteenottoajankohdiltaan ja määritysmenetelmiltään edustaviin vertailuvuosiin 2005 ja 1987 verrattuna Hirvijärven vedenlaadussa ei ole tapahtunut muutosta Suolijärvi Jyrkkärantaisen Suolijärven lähivaluma-alue on pieni. Suurin vesimäärä tulee järveen sen pohjoispäähän laskevan Väliojan kautta. Vedet kertyvät siihen Hirvijärvestä, Myllylammesta, Pojanjärvestä ja Vatsianjärvestä. Muita järveen laskevia lampia ovat Suolampi, Suonpäänlampi, Hepolampi ja Puolivälinlampi. Pinta-alaltaan 186 hehtaarin kokoinen, keskisyvyydeltään 8 metrinen, kirkasvetinen Suolijärvi on säilynyt ranta-alueiltaan melko rakentamattomana. Lähinnä järven pohjoispäässä Väliojan seutu ja Hapulahti ovat laajemmalti rakennettuja. Järven itärannalle on tullut hiljattain myös uutta vapaa-ajanasutusta. Suolijärven järvityyppi on Pieni humusjärvi (Ph), ja sen ekologinen luokka on hyvä. Vuonna 2009 Suolijärven seurantanäytteet otettiin maalis- ja elokuussa kahdelta havaintopaikalta (kuva 2). Järven pohjoisosan havaintopaikalla Holma vesisyvyys oli 16 metriä ja eteläpään havaintopaikalla runsaat seitsemän metriä. Lämpötila ja happi Suolijärveen muodostui talvella ja kesällä selvä lämpötila- ja happikerrostuneisuus. Järven myöhäisen jäätymisen seurauksena syksyn täyskieroaika oli ollut pitkä ja vesi oli jäähtynyt kylmäksi. Holman havaintopaikalla alusveden lämpötila oli alle 3 o C. Kesällä alusvesi oli melko lämmintä, noin 8 o C. Järven pintaveden lämpötila oli elokuussa 21 o C. Suolijärven 16 metrisessä syvänteessä alusvedessä happipitoisuudet olivat alentuneet huomattavasti sekä lopputalvella että kesällä. Maaliskuussa alusveden happipitoisuus oli 4,2 mg/l ja elokuun alussa vain 2,6 mg/l. On oletettavaa, että lämpimän syksyn aikana järven alusveden happipitoisuus laski edelleen. Kesällä järven eteläpäässä, 5 metrin syvänteessä, veden lämpötila oli 13 o C ja happipitoisuus 5 mg/l eli selvästi heikentynyt. 6

12 Kuva 2. Suolijärven näytteet on otettu havaintopaikoilta Holma (YKJ ) ja Eteläpää 3 (YKJ ). Kartta on ympäristöhallinnon Oiva-palvelusta, johon järven vedenlaatuseurannan tulokset on toimitettu. Kartan mittakaava on 1: Suolijärvessä vesi oli ruskehtavaa, mutta kirkasta, sameusarvo päällysvedessä alle 1 FTU. Talvella veden väriluku oli mg Pt/l ja kesällä 40 mg Pt/l. Näkösyvyydeksi järvessä mitattiin talvella 1,3 metriä, kesällä kaksi metriä. Kemiallisen hapenkulutuksen eli COD Mn arvo oli alle 10 mg/l, mikä osoitti vain veden lievää humusvaikutusta. Ravinteet Suolijärven molemmilla havaintopaikalla kokonaisfosforipitoisuus oli 10 µg/l lähes koko vesimassassa. Holman syvänteessä, viidentoista metrin syvyydessä, kokonaisfosforipitoisuus oli kohonnut kaksinkertaiseksi päällysveteen verrattuna. Leville heti käyttökelpoisen ortofosfaatin pitoisuudet eivät olleet koholla. Kokonaistyppipitoisuudet olivat Suolijärven päällysvedessä talvella keskimäärin 720 µg/l ja kesällä 660 µg/l. Liukoisten typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat varsin matalia. Suolijärvessä kokonaisravinteiden suhde (N/P) oli korkea, mikä osoitti fosforin olevan järvessä ensisijainen kasvua rajoittava ravinne. 7

13 Elokuussa järven päällysvedessä, vesisyvyydessä 0-2 metriä, klorofylli a-pitoisuudet olivat 5-6 µg/l. Silmämääräisesti havaittavaa leväkukintaa ei ollut. Järvestä otettiin silti kasviplanktonnäytteet Uudenmaan ympäristökeskuksen toivomuksesta. Näytteet ympäristökeskus tutkituttaa myöhemmin syksyllä. Suolijärven ravinnepitoisuuksien ja kasviplanktonin biomassojen perusteella Suolijärvi oli lievästi rehevä humusjärvi. Järven suojaisten lahtien alueet olivat muuta järveä rehevämpiä. Järveen tulo-ojien kautta tuleva kuorma vaikutti ensisijaisesti järven matalissa lahdissa. Väliojanlahden kasvillisuutta oli niitetty jälleen heinäkuussa alueen virkistyskäyttön mahdollistamiseksi. Hygieeniseltä laadultaan Suolijärven vesi oli hyvää. Bakteeripitoisuudet jäivät selvästi alle uimavedelle asetettujen raja-arvojen. Kesällä ulostesaastutusta osoittavia bakteereita esiintyi lähinnä Holman havaintopaikalla. Päällys- ja välivesikerroksessa ulostebakteereita oli 1-4 kpl/100 ml. Alusvedessä E.coli bakteerien pitoisuus oli 64 kpl/100 ml ja suolistoperäisten enterokokkien 39 kpl/100 ml. Vuonna 2006 järven alusvedessä suolistoperäisiä E. coli-bakteereita oli 650 kpl/100 ml ja suolistoperäisiä enterokokkeja 600 kpl/100 ml. Tällöin todettiin, että huomattavan korkeat bakteeripitoisuudet osoittivat Suolijärven pohjoispäähän kohdistuvan jätevesikuormitusta. Bakteerit saattoivat olla peräisin sekä haja-asutuksen jätevesistä että ranta-alueilla laiduntavan karjan ja hevostilojen aiheuttamasta kuormituksesta. Huomattava E.coli -bakteerien määrä antoi viitteitä siitä, että ainakin osa bakteerikuormasta oli ihmisperäistä. Valuntaolosuhteet vaikuttavat vesistöön hajakuormana tulevaan kuormitukseen. Kesällä valunta on usein vähäistä. Valuman kasvaessa kuormitus kasvaa. Hajaasutusalueilla jätevesien käsittelyjärjestelmät, mistä käsitelty vesi johdetaan putkea pitkin ojiin, ovat vesistön kuormitusriskejä. Jätevesijärjestelmistä purkautuvat vedet tulisikin ohjata esim. kasvillisuuspainanteeseen ennen vesistöön purkavaa ojaa. Suolijärvi on säilyttänyt erämaaluonteensa, etenkin järven eteläosassa. Veden laatu järvessä on hyvä. Järven pohjoisosaan laskeva, varsin vuolas Välioja tuo pääosan järveen laskevasta vedestä. Väliojanlahti onkin järven rehevimpiä alueita. Alueella on taaja vapaa-ajanasutus. Lahden käyttökelpoisuutta on ylläpidetty poistamalla kasvillisuutta. Kasvillisuuden poistossa tulee huomioida, että ojan laskualueelle jää riittävä kasvillisuus suodattamaan Väliojan kautta järveen tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormaa. Suolijärveen tulee Väliojaa pitkin myös läheisen asutuksen hajakuormaa sekä ojan varrella olevien hevoslaitumien valumavesiä. Hapulahteen kohdistuu haja-asutuksen ja karjatalouden hajakuormaa. Hajakuormituksen seurauksena Suolijärven pohjoisosan havaintopaikalla alusveden hygieeninen laatu oli kesällä heikentynyt. 4. Paalijärven alue Paalijärven valuma-alueen (21.025) Vähäjärvi ja Paalijärvi laskevat Paalijokea pitkin Vantaanjokeen. Valuma-alueen pinta-ala on 16,5 km 2. Vähäjärvi ja Paalijärvi ovat Etelä-Suomen savikkoalueen matalia ja luontaisesti reheviä järviä eli järvityypiltään ne ovat Runsasravinteisia (Rr) on. Vedenlaatuseurannan havaintopaikat sijaitsivat järvien syvimmillä alueilla (kuva 3). 8

14 Kuva 3. Vähäjärven näytteet on otettu havaintopaikalta keskiosa 2 (YKJ ) ja Paalijärven näytteet havaintopaikalta keskiosa 2 (YKJ ). Kartta on ympäristöhallinnon Oiva-palvelusta, johon järven vedenlaatuseurannan tulokset on toimitettu. Sen mittakaava on 1: Vähäjärvi Maaliskuun lopulla 1,8 metriä syvää Vähäjärveä peitti lähes puolimetrinen jääkansi, minkä päällä oli vielä 25 cm lunta. Järven vesi oli kylmää, vain 2 o C, ja lievästi hapanta, ph 6,3. Veden happipitoisuus oli metrin syvyydessä matala, 1,9 mg/l ja pohjan lähellä happi oli lähes loppu, pitoisuus 0,6 mg/l. Vesi oli ruskeaa, väriluku 160 mg Pt/l, ja humuspitoista, COD Mn 27 mg/l. Ravinnepitoisuudet järvivedessä olivat korkeita, kokonaisfosforipitoisuus 62 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1500 µg/l. Liukoisen fosfaatin pitoisuus 24 µg/l ja rautapitoisuus 1100 µg/l osoittivat järven lievää sisäkuormittuneisuutta. Kesällä Vähäjärven happitilanne oli hyvä, 80 kyllästysprosenttia. Vesi oli melko sameaa, 5 FTU, ja ruskeaa, väriluku 150 mg Pt/l. Näkösyvyydeksi mitattiin vain 0,5 metriä. Järviveden ravinnepitoisuudet olivat korkeita. Etenkin kokonaisfosforipitoisuus oli huomattavan korkea, 110 µg/l. Järven rehevyydestä kertoi myös erittäin korkea klorofylli a- pitoisuus, 50 µg/l. Vedessä ei ollut kenttähavaintojen mukaan merkkejä sinileväkukinnasta. Suurta klorofyllin määrää selitti sinilevien sijaan ilmeisesti jotkin muut leväsuvut, 9

15 esim. kulta- ja piilevät. Vedessä oli myös runsaasti vesikirppuja. Nämä vähensivät osaltaan veden näkösyvyyttä. Hygieeniseltä laadultaan Vähäjärven vesi oli uimakäyttöön sopivaa. Kesän näytekerralla vedessä esiintyneet E. coli bakteerit, 35 kpl/100 ml, osoittivat järveen kohdistuvan kuitenkin jätevesikuormitusta Paalijärvi Paalijärvessä vesi oli talven seurantakerralla Vähäjärveä lämpimämpää. Metrin syvyydessä lämpötila oli 2,8, o C ja pohjan lähellä vielä asteen enemmän. Happivarat järvivedessä olivat vähissä, metrin syvyydessä happea oli vain 2,1 mg/l ja pohjalla 0,6 mg/l. Jääkannen alla järven vesi oli melko sameaa ja ruskeaa, väriluku 160 mg Pt/l. Veden sähkönjohtavuus oli 8 ms/m. Ravinteita Paalijärvessä oli runsaasti, kokonaisfosforipitoisuus 53 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1500 µg/l. Fosforista runsas kolmannes oli liukoista fosfaattia. Kesällä matalassa Paalijärvessä veden happitilanne oli hyvä. Vesi oli talvea kirkkaampaa ja värittömämpää, väriluku 50 mg Pt/l. Näkösyvyydeksi mitattiin 1 metri. Veden ravinnepitoisuudet olivat talvea matalammat, kokonaisfosforipitoisuus 48 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1100 µg/l. Liukoiset fosfori- ja typpiravinteet olivat kierrossa. Järven levätuotantoa kuvaava klorofylli a-pitoisuus, 40 µg/l, oli korkea. Kenttähavaintojen perusteella järvessä oli selvästi leväsameutta. Paalijärven pintavedestä (0-2 m) otettiin levänäyte tarkempaan kasviplanktonmääritykseen sekä näyte mikrokystiinitutkimukseen Turun yliopiston ja Åbo Akademin Cyano- Tox hankkeelle. Järvestä otettiin myös nk. leväkukintanäyte rannan läheltä. Se toimitettiin tutkittavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Määritystuloksen mukaan Paalijärven näytteessä levien valtalajit/-suvut olivat Anabaena sp. ja Synura sp. Muita lajeja/sukuja olivat Cyclotella sp., Trachelomonas sp., Chlamydocapsa planctonica, Tabellaria sp., Euglena sp., Microcystis sp., Chroococcus sp., Snowella sp., Mallomonas sp., Aulacoseira sp., Oocystis sp., Asterionella formosa. Näytteessä runsaana esiintyvä Anabaena sp. on leväsuku, joista osa lajeista voi olla hermo- tai maksamyrkkyjä tuottavia. Synura sp. levät ovat ruskeita leviä. Vähäjärven ja Paalijärven vesien laatu oli talvella lähes toisiaan vastaava. Ilmeisesti edeltävän syksyn sateisuus oli lisännyt järvien veden vaihtuvuutta ja tasannut niiden laatua. Kesällä Paalijärven veden laatu oli Vähäjärveä parempi. Vesi oli kirkkaampaa ja siinä oli myös ravinteita paljon vähemmän. Veden hygieeninen laatu oli Paalijärvessä hyvä. Vuonna 2006 todettiin, että vedenlaatu oli Paalijärvessä seurantajakson parhaimpia. Molempien kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin kesällä 1969, jolloin Paalijärven väriluku oli 90 mg Pt/l ja humuspitoisuus (COD Mn ) noin 15 mg/l eli lähes vuotta 2006 vastaavia. Useana 2000-luvun kesänä Paalijärvessä oli ollut selvästi enemmän humusta ja vesi ruskeampaa. Kesällä 2009 veden kokonaisravinnepitoisuudet olivat vain hieman vuotta 2006 korkeampia ja vesi vähän sameampaa. Näitä selitti näytteenottajankohdan korkea leväpitoisuus. Veden väriluku oli sen sijaan aikaisempaa 10

16 matalampi, 50 mg Pt/l ja humuspitoisuutta osoittava COD Mn 17 mg/l eli viime vuosien tasoa. Väriluvun arvo oli aikaisempaa selvästi pienempi. Kesän 2006 tilanne oli Paalijärvessä vesiensuojelutyön kannalta rohkaiseva, vaikka selkein selittäjä parantuneelle vedenlaadulle oli tavanomaista suotuisammat hydrologiset olosuhteet. Kesällä 2009 Paalijärven tilanne oli säilynyt vuoden 2006 kaltaisena. Rehevässä järvessä runsasravinteisuus riittää ylläpitämään suurta levämäärää. Olosuhteista riippuen eri levälajien runsaussuhteet vaihtelevat. Elokuun alussa 2009 järvessä esiintyi runsaasti myös sinileviä. Ranta-asukkaiden mukaan sinilevät olivat runsastuneet vasta heinä-elokuun vaihteessa. Paalijärven veden laatuun näyttäisi vaikuttavan merkittävimmin Vähäjärven veden laatu, sillä veden viipymä on molemmissa lyhyt. Kakki vesiensuojelutyö molempien järvien valuma-alueilla on tärkeää. Paalijoen veden laatu heijastelee Paalijärvestä lähtevän veden laatua. Jokihavaintopaikka on kuitenkin joen alajuoksulla ja siten joen veden laatuun vaikuttavat sen rantapelloilta laskevat ojavedet. Paalijoessa kokonaisfosforin keskipitoisuus on ollut 50 µg/l ja kokonaistyppipitoisuuden 1350 µg/l (kuva 4) Kokonaisfosfori, µg/l Kuva 4. Noin puolella vuosien 2006 ja 2009 seurantakerroista Paalijoen kokonaisfosforipitoisuus oli alle 50 µg/l. 14. heinäkuuta 2009 jokinäytteenotto ajoittui rankkasadepäivän jälkeen. 11

17 5. Yhteenveto Vuoden 2009 seurantaolosuhteet olivat säiden ja hydrologisten olosuhteiden osalta varsin keskimääräistä tilannetta osoittavia. Kaikista järvistä saatiin edustavat, seurantaohjelman mukaiset näytteet. Järvistä otettiin lisäksi kasviplanktonnäytteitä, joiden analysoinnista tulee aikanaan vastaamaan Uudenmaan ympäristökeskus. Hirvijärvestä vedenlaadun seurannan on aikaisemmin tehnyt Hämeen ympäristökeskus. Talvella 2009 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n ottaessa näytteitä järven syvänteestä, kävi ilmi, että Hertta -tietokannassa havaintopaikan koordinaatit olivat virheelliset. Nyt tilanne on korjattu tietokantaan, mutta Riihimäen pintavesien seurantaohjelmassa koordinaattitieto on väärin. Hirvijärven havaintopaikan Hirvijärvi 2 HKV korjatut YKJ koordinaatit ovat Vesisyvyys havaintopaikalla on 25 metriä. Hirvi- ja Suolijärvessä vesien laatu oli hyvää eikä mitään heikkenemistä edellisiin vuosiin verrattuna ollut havaittavissa (kuva 5). Loppukesän vähätuuliset säät olivat edulliset levätuotannon syntymiselle. Hirvijärvessä sinilevät hyötyivät tästä. Viime vuosina sinilevien esiintyminen on ollut Hirvijärvessä yleistä. Vaikka klorofylli a-pitoisuudet eivät ole nousseet erityisen korkeaksi, 6 µg/l elokuussa 2009, sinileväkukinta oli selvästi havaittavissa Kokonaisfosfori, µg/l T K T K T K T K Hirvijärvi Suolijärvi Vähäjärvi Paalijärvi Kuva 5. Veden kokonaisfosforipitoisuus järvien päällysvedessä (1 m) vuosina 2006 ja Lievästi rehevien vesien fosforipitoisuus on µgp/l. Rehevän ja erittäin rehevän veden raja-arvo on 50 µg/l eli Vähäjärvi on selvästi erittäin rehevä ja Paalijärvenkin kokonaisfosforipitoisuus rajan ylittänyt. Kaaviossa T= talvi ja K= kesä. 12

18 Hämeen ympäristökeskus tulee osallistumaan jatkossakin Hirvijärven seurantaan. Riihimäen ja Hyvinkään pintavesien seurantaohjelmassa esitetty kolmen vuoden välein esitettyä seurantaa suositellaan silti jatkettavan. Hämeen ympäristökeskuksen seurantasuunnitelmat on hyvä tarkistaa ennen vuoden 2012 seurantakertaa. Järvien vähäravinteisuuden ja hyvän happitilanteen ansiosta seurantanäytteiden analyysivalikoimaa on mahdollista tarkistaa, mm. liukoisten ravinteiden analysoinnista on mahdollista osittain luopua. Järvien happamoitumisriski on myös vähäinen, minkä voi huomioida analyysivalikoimassa. Paalijärvessä nk. JÄRKI -hankkeen aikana tehtyjen kunnostustoimien havaittiin kirkastaneen järven vettä. Vuonna 2009 fosforipitoisuudet olivat järvessä lähes edellistä seurantakertaa vastaavia, typpipitoisuudet olivat hieman kohonneet (kuva 6). Vesi oli myös sameampaa leväkukinnan vaikutuksesta (kuva 7). Vähäjärvessä vesi oli Paalijärveä ravinteikkaampaa ja ruskeampaa. Näiden järvien veden laadun seurantaa suositellaan jatkettavan seurantaohjelman mukaan kolmen vuoden välein Kokonaistyppi, µg/l T K T K T K T K Hirvijärvi Suolijärvi Vähäjärvi Paalijärvi Kuva 6. Veden kokonaistyppipitoisuus järvien päällysvedessä (1 m) vuosina 2006 ja Luonnontilaisissa kirkkaissa vesissä pitoisuudet ovat < 500 µg/l. Humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä pitoisuudet kohoavat. Tutkittujen järvien vesissä oli humusta. Kaaviossa T= talvi ja K= kesä. 13

19 chl a, µg/l Hirvijärvi Suolijärvi Vähäjärvi Paalijärvi Kuva 7. Järven levätuotantoa kuvaava klorofylli a-pitoisuus järvien päällysvesikerroksessa (0-2 m) elokuun seurantanäytteissä 2006 ja Vähä- ja Paalijärvien arvot osoittavat 2009 erittäin reheviä olosuhteita. Viitteet Uudenmaan ympäristökeskus Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon. Ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen Julkaisija: Uudenmaan ympäristökeskus s. Vahtera, H., Muukkonen, P. ja Lahti, K Riihimäen pintavesien seurantaohjelma. Julkaisu 57/2005. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. 26 s. Vahtera, H. ja Männynsalo, J Vantaanjoen yhteistarkkailu. Vedenlaatu vuonna Julkaisu 62/2009. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. 83 s. Liitteet Analyysimenetelmät Tulostaulukot 14

20 Liite 1. Vesinäytteiden analyysimenetelmät Vaadittu määritysraja Kokonaistyppipitoisuus SFS-EN ISO (1998) 100 µg/l Nitraatti/nitriittityppi SFS-EN ISO (1997) 5 µg/l Ammoniumtyppi SFS-EN ISO 11732(1998) 5 µg/l Kokonaisfosfori SFS 3026:1986 (kumottuun standardiin perustuva) 10 µg/l Fosfaattifosfori SFS 3025:1986 (kumottuun standardiin perustuva) 5 µg/l Liuennut fosfaattifosfori SFS 3025:1986 (0,4 µm kalvosuodatus, kumottuun stand. perustuva 5 µg/l Kiintoaine SFS-EN 872: mg/l Sameus SFS-EN ISO 7027 (2000) 0,5 FTU Happipit. ja hapen kyllästysprosentti SFS-EN (1993) 0,2 mg/l ph SFS 3021 (1979) Alkaliniteetti SFS-EN ISO (1996) 0,1 mmol/l Väriluku SFS-EN ISO (1995) 5 Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888(1994) 1,0 ms/m COD Mn SFS 3036 (1981) 0,5 mg/l a-klorofylli SFS 5772 (1993) 0,3 µg/l Rauta SFS 3047(1980) ja SFS 3044(1980) 0,2 mg/l Mangaani SFS 3047(1980) ja SFS 3044(1980) 0,2 mg/l Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO (2000) 1/100 ml E. coli Colilert tai SFS 4088:1988 (kumottuun standardiin perustuva) 1/100 ml 15

21 Liite 2. Pintavesien seurantatulokset Hirvijärvi Havainto- Näytesyv. Lämpöt. Happi Happi ph Alkalit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD Mn Kok. P PO 4 -P, Np Kok. N NO 2 N+NO 3 N NH 4 -N E.coli C. Fek.ent. Mn Fe chl a paikka m o C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml ug/l ug/l µg/l Hirvijärvi 2 1 0,9 12,5 88 7,1 0,27 7,4 40 0,4 <2 8,1 8 < < Hirvijärvi 2 3 1, Hirvijärvi 2 5 1,2 12,9 91 6,9 0,26 7,2 35 0,23 <2 7,7 6 < < Hirvijärvi 2 7 1, Hirvijärvi , Hirvijärvi , Hirvijärvi , Hirvijärvi ,3 9, ,29 7,3 40 0,5 <2 7 9 < < Hirvijärvi , Hirvijärvi ,2 9, ,6 0, ,82 <2 7,8 7 < Hirvijärvi , Hirvijärvi ,3 8,3 90 7,1 0, ,62 <2 7,8 7 < < Hirvijärvi ,8 8,1 77 6,7 0,26 7,1 30 1,1 <2 8,1 6 < < Hirvijärvi , Hirvijärvi , Hirvijärvi , Hirvijärvi ,4 6,8 55 6,5 0,27 7,2 30 0,77 < < Hirvijärvi Suolijärvi Havainto- Näytesyv. Lämpöt. Happi Happi ph Alkalit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD Mn Kok. P PO 4 -P, Np Kok. N NO 2 N+NO 3 N NH 4 -N E.coli C. Fek.ent. Mn Fe chl a paikka m o C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml ug/l ug/l µg/l etelä 3 1 0, ,7 0,27 7,3 60 0,44 <2 9,7 10 < < etelä 3 3 1, etelä 3 5 1, etelä 3 6 1,7 11,6 83 7,3 0,26 6,9 50 0,55 <2 9,9 10 < < Holma 1 1 0,6 12, ,28 7,5 60 0,73 <2 9, < Holma 1 3 1, Holma 1 5 1, ,7 0,26 6,9 80 2,2 <2 8,9 8 < < Holma , Holma ,9 4, ,3 7,3 50 1,1 < < etelä ,1 9, ,5 0,28 6,7 40 0,76 <2 9,1 10 < etelä , etelä , etelä , ,6 0,26 6,6 40 1,1 <2 8,4 9 < <4 < etelä Holma , ,4 0,28 6,7 40 0,88 <2 8,2 9 < Holma , Holma ,3 6,4 65 6,7 0,28 6,7 40 0,71 <2 8,7 10 < Holma Holma ,3 2,6 22 6,3 0,27 6,8 25 2,8 2,8 9,1 23 < < Holma

22 Vähäjärvi Havainto- Näytesyv. Lämpöt. Happi Happi ph Alkalit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD Mn Kok. P PO 4 -P, Np Kok. N NO 2 N+NO 3 N NH 4 -N E.coli C. Fek.ent. Mn Fe chl a paikka m o C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml ug/l ug/l µg/l keskiosa 1 2 1,9 14 6,3 0,29 8, ,7 < < keskiosa 1,7 1,8 0, keskiosa 1 19,8 7,3 80 6,8 0, ,1 6, < keskiosa 0-1,7 50 Paalijärvi Havainto- Näytesyv. Lämpöt. Happi Happi ph Alkalit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD Mn Kok. P PO 4 -P, Np Kok. N NO 2 N+NO 3 N NH 4 -N E.coli C. Fek.ent. Mn Fe chl a paikka m o C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml ug/l ug/l µg/l keskiosa 2 1 2,8 2,1 15 6,2 0,29 8, ,5 < < keskiosa 2 2 3,8 0, keskiosa ,5 8,7 97 7,1 0,31 6,5 50 5, < <4 < keskiosa ,5 8, keskiosa

23

24 KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI RIIHIMÄEN KAUPUNKI PL 125, RIIHIMÄKI CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND HOME TOWN

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012 LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Hyvinkään pintavesien seurantatulokset vuodelta 2013 Kytäjä-Usmin alue. Heli Vahtera

Hyvinkään pintavesien seurantatulokset vuodelta 2013 Kytäjä-Usmin alue. Heli Vahtera Hyvinkään pintavesien seurantatulokset vuodelta 213 Kytäjä-Usmin alue Heli Vahtera Rapor 22/213 2 Hyvinkään pintavesien seurantatulokset vuodelta 213 Kytäjä Usmin alue Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 2006. Heli Vahtera, Kirsti Lahti ja Jani Pieksemä

Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 2006. Heli Vahtera, Kirsti Lahti ja Jani Pieksemä Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 26 Heli Vahtera, Kirsti Lahti ja Jani Pieksemä 17.1.27 Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 26 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 1.1. Taustaa vedenlaatuaineiston

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012 LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta Heli Vahtera

Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta Heli Vahtera Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 212 Heli Vahtera Rapor 2/212 Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 212 Heli Vahtera Raportti 2/212 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 6 2. Seurantakohteet...

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Raportti 25/2015 Riihimäen järvien vedenlaatu 2015

Raportti 25/2015 Riihimäen järvien vedenlaatu 2015 Raportti 25/2015 Riihimäen järvien vedenlaatu 2015 Heli Vahtera ja Sanna Laakso Raportti 25/2015 Riihimäen järvien vedenlaatu 2015 25.11.2015 Laatijat: Heli Vahtera, Sanna Laakso Tarkastaja: Kirsti Lahti

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen

Lisätiedot

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Hyvinkään pintavesien seuranta Ohjelma kaudelle 2011-2019. Heli Vahtera 13.12.2010

Hyvinkään pintavesien seuranta Ohjelma kaudelle 2011-2019. Heli Vahtera 13.12.2010 Hyvinkään pintavesien seuranta Ohjelma kaudelle 211-219 Heli Vahtera 13.12.21 Hyvinkään pintavesien seuranta Ohjelma kaudelle 211-219 Sisällysluettelo 1. Taustaa...5 2. Järvien ja lampien seuranta...6

Lisätiedot

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

Kynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017

Kynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017 8.8.2017 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Kynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017 Siuntion Kynnarissa Tjusträskin itäpuolella sijaitsevan Kynnarträskin vesinäytteet otettiin 18.7.2017 Siuntion kunnan

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018

Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 30.10.2018 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 Siuntion kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on laatinut Siuntion pintavesiseurantaohjelman vuosille

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta 1(4) 12.12.2017 Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 15.11.2017 toteutetusta tutkimuskerrasta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2018 Littoistenjärven oja- ja hulevesien tarkkailututkimuksen

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI Usminjärvi

UIMAVESIPROFIILI Usminjärvi UIMAVESIPROFIILI Usminjärvi 25.1.2011/sr SISÄLLYS 1. Uimavesiprofiilin laatiminen ja tarkistaminen 3 2. Usminjärven uimarannan perustiedot 4 2.1 Maantieteellinen sijainti 4 2.2 Sijaintivesistö 4 2.3 Uimarannan

Lisätiedot

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan

Lisätiedot

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin

Lisätiedot

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO.. VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet ) VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin

Lisätiedot

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017

Lisätiedot

Raportti 25/2018 Riihimäen järvien vedenlaatu 2018

Raportti 25/2018 Riihimäen järvien vedenlaatu 2018 Raportti 25/2018 Riihimäen järvien vedenlaatu 2018 Heli Vahtera Raportti 25/2018 Riihimäen järvien vedenlaatu 2018 12.12.2018 Laatijat: Heli Vahtera Tarkastaja: Anu Oksanen Kannen valokuvat: VHVSY kuva-arkisto

Lisätiedot

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu

Lisätiedot

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 23.10.2013 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

Riihimäen pintavesien seurantaohjelma

Riihimäen pintavesien seurantaohjelma Riihimäen pintavesien seurantaohjelma Julkaisu 57 / 2005 Heli Vahtera, Paula Muukkonen ja Kirsti Lahti Riihimäen pintavesien seurantaohjelma Heli Vahtera, Paula Muukkonen ja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja

Lisätiedot

Kerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017

Kerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017 6.11.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kerklammen ja järveen luoteesta Leikkilän suunnasta laskevan puron

Lisätiedot

Kurkijärven laskupuron (Karjalohja) veden laatu elokuu 2018

Kurkijärven laskupuron (Karjalohja) veden laatu elokuu 2018 31.10.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kurkijärven laskupuron (Karjalohja) veden laatu elokuu 2018 Lohjan läntisellä alueella Karjalohjalla sijaitsevan Kurkijärven laskevasta purosta otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014 7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet

Lisätiedot

Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018

Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 7.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 Ruuhilampi sijaitsee Karkkilan Pyhäjärven eteläpuolella. Ruuhijärven pinta-ala on 6,7 hehtaaria ja se kuuluu Löylymaanojan

Lisätiedot

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Varsinais-Suomen kalavesienhoito Oy (2005) Sanna Tikander (2005) Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen ko. Arimaan happitalouden

Lisätiedot

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 6.3.2018 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2018 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 1.3.2018. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta 1(5) 3.1.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 10.-11.12.2018 toteutetulta havaintokierrokselta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2019 Littoistenjärven oja-

Lisätiedot

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...

Lisätiedot