KIVUTON MIELENKIINTOISIA TILOJA. paikka sivu 14. Kuin pieni KAUPUNKI sivu 3. Kansainvälisesti AJAN HERMOILLA. Työhuone WSOYTALOSSA 34 VUOTTA.

Transkriptio

1 Työhuone WSOYTALOSSA 34 VUOTTA sivu 6 Lääkäri KUKKA- PURKISSA sivu 10 Kansainvälisesti AJAN HERMOILLA sivu 13 MIELENKIINTOISIA TILOJA Kuin pieni KAUPUNKI sivu opiskelijaa MATKALLA ETEENPÄIN Iris Wiitakorven ja Marja-Leena Talvitien johdolla sivu 12 KIVUTON paikka sivu 14

2 2 TOUKOKUU 2007 Pääkirjoitus Tervehdys! Talo elää tavallaan menneen vuoden tapahtumia WSOYTALO SIJAITSEE Porvoon keskustassa Mannerheiminkadun, Kaivokadun, Papinkadun ja Linnankosken rajaamassa korttelissa. Talon yli 100 vuokralaista tarjoaa mitä erilaisempia palveluita sekä hengen että kehon tarpeisiin. Pienten toimistotilojen kysyntä on vuoden aikana pysynyt varsin korkealla, kun taas suurten tilojen tarvitsijoita on ollut liikkeellä niukalti. Taloon on tullut viime vuonna 23 uutta vuokralaista yhteensä neliömetrin tiloihin ja vastaavasti 22 sopimusta neliön tiloista on päättynyt. SAMFUNDET FOLKHÄLSAN i svenska Finland teki vuonna 1986 sopimuksen Werner Söderström Osakeyhtiön kanssa neliömetrin sosiaali- ja terveydenhoitoalan oppilaitostilojen vuokraamisesta. Tilat ovat Kaivokadun puoleisen rakennuksen viidennestä ja kuudennesta kerroksesta. Välillä oppilaitoksen tarpeet muuttuivat ja Folkhälsanilla oli yli m2 tiloja käytössään. Kun maailmassa kaikki muuttuu, niin tässäkin vuokrasuhteessa oppilaitoksen nimeksi on muuttunut Yrkesinstitutet Prakticum, jonka omistajana on Svenska framtidsskolan i Helsingforsregionen AB ja vuokranantajaksi tuli WSOY:n jälkeen Kirjatuki Oy sekä vuodesta 2005 alkaen Renor Oy. Prakticum on jättämässä talon 21 vuoden työjakson jälkeen ja neuvottelut tilojen uuden käyttäjän kanssa etenevät. PORVOON KAMPUS-HANKE käynnistettiin, kun Renor Oy teki lokakuussa 2004 ensimmäisen vuokratarjouksen toimitiloista. Helmikuussa 2007 varmistui ammattikorkeakoulujen todennäköinen rakentuminen täysin uusiin tiloihin länsirannalle. Toivottavasti kansantaloudellisesti hyvin edullisesti. WERNER SÖDERSTRÖM Osakeyhtiö ja Renor Oy ovat tehneet kulttuurisopimuksen ensimmäisen kerroksen aulatilan säilyttämisestä. Tilat vapautuvat, kun WSOY:n henkilöstöosasto on muuttanut pois talosta. WSOY: n vanhasta pääsisäänkäynnistä Mannerheiminkadun puolelta avautuu näkymä aulaan, jossa WSOY:n omistuksessa olevat kirjailijoiden valokuvat, patsaat ja huonekalut pysyvät vanhoilla paikoillaan. Aulatilan arvokas tunnelma pyritään säilyttämään. WSOY: n puhelinvaihteen tilalle on tulossa uusi vuokralainen huolehtimaan rakennuksen vanhimpiin osiin tulevien asiakkaiden opastuksesta. PALVELUMME PARANEVAT, kun ensimmäisen kerroksen neuvotteluhuonetta aletaan vuokrata talossa toimiville yrityksille. Suuren neuvottelupöydän ympärille mahtuu 14 henkilöä ja tuoleja on kaikkiaan 25. Tila on varustettu TV-, video- ja CD-valmiuksin, internet-yhteys on tilattu ja videotykki odottaa käyttäjiä. Aulaemäntämme hoitaa huoneen varaukset. RENOR OY:N panostaa kaikin tavoin tulevaisuuteen. Se on anonut kaupungilta kaavamuutosta tontilleen lisärakentamista varten. Rakennusoikeutta on entuudestaan käyttämättä 2000 neliötä. Se ei kuitenkaan riitä yhtiön tuleviin tarpeisiin. TALO ELÄÄ tavallaan ja me renorilaiset saneeraamme, remontoimme, ylläpidämme, huollamme ja teemme voitavamme, jotta vuokralaisemme ja yhteistyökumppanimme voisivat entistä paremmin. Ja voisivat palvella omia asiakkaitaan mahdollisimman hyvin. PEKKA KUNNAS KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ RENOR OY on ammattimainen kiinteistöjä kehittävä, vuokraava ja omistava kiinteistöyhtiö. Me kehitämme omistuksessamme olevaa suomalaista teollista vanhaa rakennusperinnettä, josta WSOY:n talo on yksi. Ammattimainen kiinteistösijoittaminen tarkoittaa yleensä sitä, että kiinteistöihin ei saisi kiintyä tai jopa rakastua. Niistä tulisi pystyä luopumaan taloudellisten ehtojen täyttyessä. Olen kuitenkin huomannut itsessäni kiintymisen merkkejä näihin sokkeloisiin, yksilöllisiin, avariin ja korkeisiin monimuotoisiin tehdasrakennuksiin. Ne yllättävät aina niissä vieraillessa. Aina löytyy uutta (vanhaa) sokkeloa, käsin tehtyä pilaria, väärässä paikassa olevia palkkeja, pylväitä ja portaita. Olen myös huomannut, että monet asiakkaamme ovat kiintyneet näihin yksilöllisiin ja ainutlaatuisiin tiloihin, joissa toki on moderni tekniikka sekä jäähdytys. Tilamme eroavatkin ainutlaatuisella yksilöllisyydellä nk. tehokkaista lasisista broilerihäkeistä, joita nykyään kutsutaan moderneiksi. Asiakkaillemme tiedoksi; näitä vanhoja persoonallisia tiloja ei enää rakenneta lisää! KARI KOLU TOIMITUSJOHTAJA RENOR OY Renor Oy:n omistamia kiinteistöjä ASKONALUEELLA Lahdessa on neljä vuokrattavaa ja kehitettävää kiinteistökohdetta. Pinta-alaa on yhteensä m². FINLAYSONALUEELLA Forssassa sijaitsee pinta-alaltaan neliömetrin kiinteistökokonaisuus, jossa Vanhan Kutomon liikekeskus käsittää neliömetriä ja tekstiilitehdas neliömetriä. PORIN PUUVILLA on Satakunnan suurin yrityskeskus. Näyttävä neliömetrin suuruinen rakennuskokonaisuus hallitsee Isosannan kaupunginosan aluetta näkyvällä, historiallisella paikalla Kokemäenjoen rannassa. PMK-TALO on tampereen keskus- Julkaisija: Renor Oy PL 45, Lahti Toukokuu 2007 Päätoimittaja: Pekka Kunnas pekka.kunnas@renor.fi Toimituskunta: Pekka Dunder, Pekka Kunnas, Tanja Paksunen, Maija Laine, Maarit Gabrielsson, Mika Laine tassa sijaitseva liike-toimistotalo. Kiinteistön pinta-ala on neliömetriä. TIKKURILAN SILKIN kiinteistö sijaitsee Vantaalla, Tikkurilan keskustassa, Keravanjoen varrella. Pintaalaa on neliömetriä. Tikkurilan Silkin alueella suunnitellaan loft-asuntoja. WSOYTALO Porvoon ydinkeskustassa on korttelin kokoinen, pintaalaltaan neliömetrin suuruinen kiinteistö ja entinen WSOY:n kirjapainotalo. KÄYTTÄMÄTÖNTÄ RAKENNUS- OIKEUTTA Renor Oy:llä on yhteensä neliömetriä ja vuokrattavaa pinta-alaa neliömetriä. Toimitus, ilmoitusmyynti ja tuotanto: Sanoma Kaupunkilehdet Oy, Itäväylä Tuottaja: Maarit Gabrielsson Ilmoitusmyynti: Maija Laine, Rami Keski pasma, Ulla Timonen ja Jouni Vänskä Ulkoasu ja taitto: Mika Laine Painos: kpl Paino: Sanomapaino, Vantaa, 2006 Jakelu: Porvoon Mediajakelu Oy

3 TOUKOKUU Kuin pieni kaupunki WSOYTALON NYKYINEN toimintamalli muistuttaa tavallaan Porvoon kaupungin pienoismallia: Sekä itse fyysisen rakennuksen että laajemmassa mielessä koko toimintaympäristön perinteet kunnioittaen tähän porvoolaisten maamerkkiin on haluttu luoda jotakin täysin uutta. Mielestäni on myös onnistuttu luomaan uusi, toimiva kokonaisuus, joka tuo uutta lisäarvoa ja aivan uusia toimintaedellytyksiä paikallisille yrityksille ja muille toimijoille. Joskin Porvoon kaupungin kohdalla kehittämiskohteena on kaupungin koko alue erittäin vaihtelevine ympäristöineen, niin myös kaupungin oma kehittämistyö, kaavoitustoiminta ja ympäristötyö siinä missä konkreettinen rakennuttamistoimintakin, noudattavat tältä osin täysin samoja suuntaviivoja: Tavoitteena on luoda fyysinen ympäristö, mutta myös laajemmassa mielessä ihmisten ja yritysten toimintaympäristö joka on paitsi järkevä, toimiva ja tehokas, niin myös viihtyisä, lämmin ja turvallinen. Tässä kaikessa Porvoon kaupunki vaalii vahvaa kulttuuriperintöä, porvoolaisia ja itäuusmaalaisia perinteitä sekä henkisessä että fyysisessä, ennen kaikkea rakennuskulttuurillisessa muodossa. Näin sekä kaupungin maankuulu fyysinen miljöö että sen edustama arvopohja jossa kulttuuri, koulutus kaikilla tasoilla, sivistys yleensä ja yritteliäisyys ovat aina olleet keskeisiä elementtejä, palvelevat täysin luontevalla tavalla kaiken kehittämistyön perustana, oli kyse sitten fyysisen ympäristön, yhteiskunnallisen infrastruktuurin, kunnan järjestämien palveluiden tai elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä. Uskon että WSOYTALOstakin ja yleensä Renor Oy:n toimintaperiaatteista löytyvät kaikki yllä mainitsemani ainekset muodossa tai toisessa. Näin ollen voitaneen todeta että WSOYTALO toimii kuin pieni kaupunki siellä toimivien yritysten ja muiden organisaatioiden ja ennen kaikkea siellä päivittäin työskentelevien ihmisten näkökulmasta. Ja ennen kaikkea talo on kaupunkikuvaan saumattomasti sulautuva osa, sekä fyysiseltä olemukseltaan että varsinkin toiminnan perusajatuksen ja arvopohjan osalta. MYÖS TOISESSA MIELESSÄ WSOYTA- LO toimii osuvalla tavalla Porvoon kaupungin organisaation, tai oikeastaan minkä tahansa asiantuntijaorganisaation, vertauskuvana: Ulkoisten olosuhteiden ja paikallisten toimintaedellytysten muutoksiin kannattaa reagoida riittävän rivakasti mutta harkiten. Aivan kuten kiinteistöbisneksessä niin myös organisaatiota ja sen toimintatapoja kehitettäessä kannattaa miettiä tarkkaan mitä tekee. Sen sijaan että juostaisiin täyttä vauhtia johonkin trendinikkareiden tarjoamaan tiiliseinään oli se sitten nimeltään tilaaja-tuottajamalli tai elinkaarikumppanuus kannattaa ensin tarkkaan analysoida edellytyksiä ja Som en liten stad WSOY-HUSETS NUVARANDE koncept påminner på sätt och vis om en miniatyrmodell av Borgå stad: I detta landmärke för Borgå vill man med respekt för den fysiska byggnaden och, i vidare bemärkelse, för traditionerna i omvärlden skapa något helt nytt. I mitt tycke har man också lyckats åstadkomma en ny fungerande helhet som skapar mervärde och helt nya verksamhetsförutsättningar för lokala företagare och andra aktörer. Även om Borgå stad har hela stadens område med synnerligen omväxlande miljöer som utvecklingsobjekt, följer också stadens eget utvecklingsarbete, planläggning, miljöarbete och det konkreta byggandet helt samma riktlínjer i detta avseende: Målet är att skapa en fysisk miljö, men i vidare mening också förståndiga, effektiva och fungerande men samtidigt trivsamma, varma och trygga förhållanden för människor och företag. I all denna verksamhet värnar Borgå stad om ett starkt kulturarv, borgåtraditioner och östnyländska traditioner mentalt och fysiskt, men framför allt i fråga om byggnadskulturen. Sålunda utgör stadens välkända fysiska miljö och den värdegrund den representerar med kultur, utbildning på alla nivåer, bildning överlag och företagande som centrala bestående element, en naturlig grund för hela utvecklingsarbetet. Det må sedan handla om den fysiska miljön, infrastrukturen i samhället, de tjänster som kommunen ordnar eller verksamhetsförutsättningarna för näringslivet. Jag tror att alla de element som jag räknade upp ovan i en eller annan form ingår i WSOY- HUSET och i Renor Oy:s verksamhetsprinciper överlag. Man kan alltså konstatera att WSOYHUSET fungerar som en liten stad ur de företags och andra organisationers och framför allt de människors synvinkel, som arbetar där varje dag. Framför allt smälter huset in i stadsbilden i fråga om habitus och särskilt i fråga om grundtanke och värdegrund för verksamheten. OCKSÅ I ETT ANNAT AVSEENDE fungerar WSOYHUSET på ett träffande sätt som symbol för Borgå stads organisation eller egentligen för vilken annan sakkunnigorganisation som helst: Det lönar sig att reagera på förändringar i de yttre förhållandena och lokala verksamhetsförutsättningarna tillräckligt snabbt, men dock övervägt. På samma sätt som i fastighetsaffärer lönar det sig vaihtoehtoja, niiden vaatimat panokset ja todennäköiset hyödyt, ja vasta sen jälkeen tehdä päätökset. Mutta. Sitten kun päätökset on tehty, on toiminnan aika. Silloin ei ole enää syytä eikä varaa epäröidä, vaan silloin toteutetaan valittu ratkaisu. Se tehdään yhdessä, koko porukan voimin ja oikealla asenteella. Tiedän että näin on tehty WSOYTALOn esimerkkitapauksessa, ja näin toimitaan myös koko Porvoon kaupungin organisaatiossa. MARCUS HENRICSON KAUPUNGINJOHTAJA, PORVOO att tänka efter före när man utvecklar organisationer och deras praxis. I stället för att springa efter någon trendnisse och slå huvudet i väggen den må då stå för en beställarutförarmodell eller ett livscykelpartnerskap lönar det sig att först noggrant analysera förutsättningarna och alternativen, de insatser som krävs och den troliga nyttan - och först sedan fatta besluten. Men när besluten väl har tagits, då är det läge att handla. Då finns det varken tid eller råd att tveka. Då verkställer man den lösning man valt. Och gör det tillsammans med andra och med rätt attityd. Jag vet att man handlat så i WSOYHUSETs exempelfall, och så handlar man också i Borgå stads organisation. MARCUS HENRICSON STADSDIREKTÖR, BORGÅ WSOYTALOn pelastusryhmä auttaa viranomaisia WSOYTALOSSA ON toiminut pitkään WSOY:n pelastusjoukkue, joka kuuluu valtakunnalliseen Vapaaehtoiseen pelastuspalveluun Vapepaan. Renor Oy:n kiinteistöpäällikkö Pekka Kunnas kertoo, että nyt ollaan muodostamassa WSOYTALOn pelastusryhmää, joka muodostuisi WSOY:n pelastusjoukkueesta. -Pelastusjoukkueen henkilöstö on vanhentumassa ja nyt kaivattaisiin lisää väkeä mukaan. Mukaan voivat tulla kaikki talossa toimivat henkilöt, yritykset ja yhteisöt. Vapepaan kuuluu reilu parikymmentä porvoolaista tahoa muun muassa SPR, Autoliitto ja Autokerho Assarit, Akilleksen suunnistusjaosto ja Suunnistusporukka OK Orient, Porvoon Kipparit, Sukelluseura Murena, kaksi Vapepa pähkinänkuoressa Lions Clubia ja Porvoon Palvelukoirat. Myös molemmista seurakunnista, suomalaisesta ja ruotsalaisesta ollaan mukana. Martoista sekä Karjalaiset että Nyky-Martat kuuluvat joukkoon. -Vapaaehtoinen pelastuspalvelu auttaa viranomaisia, kun tulee pyyntö auttaa esimerkiksi kadonneen vanhuksen etsimisessä tai muussa vastaavassa tilanteessa, jossa tarvitaan organisoitua pelastuspalvelua, suurehkoa joukkoa etsijöitä tai auttajia, kertoo Pekka Kunnas. VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVE- LU (Vapepa) on Suomen Punaisen Ristin koordinoima 46:n järjestön yhteenliittymä. Vapepan tehtävänä on tukea viranomaisia erityisesti paljon pelastushenkilöstöä vaativissa tehtävissä. Näissä tilanteissa Vapepa toimii pyydettäessä yhteistyössä viranomaisten kanssa, täydentäen ja tukien poliisi-, pelastus- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisia. Tavallisin tilanne, jolloin viranomaiset hälyttävät Vapepan, on kadonneiden henkilöiden etsintä, mutta tehtävä voi koskea kaikkea majoituksesta ja liikenteen ohjauksesta Mikäli joku on kiinnostunut liittymään WSOYTALOn pelastusjoukkueeseen voi hän ilmoittautua Pekka Kunnakselle numeroon (-MG) henkiseen tukeen. Vapepa yhteensovittaa eri järjestöjen ja organisaatioiden yhteistyötä, jotta auttaminen on mahdollisimman tarkoituksenmukaista. Vapepa seuraa myös järjestöjen hälytysvalmiutta, niiden antamaa koulutusta ja käytettävissä olevaa kalustoa. (-MG)

4 4 TOUKOKUU 2007 Upea aulakokonaisuus käsittää kivilattian ja muun muassa kolme seinäpintaa suomalaisten tunnettujen kirjailijoiden valokuvia sekä taideteoksia. Kulttuurihistoriallinen aulakokonaisuus säilytetään WERNER SÖDERSTRÖMIN PATSAS jää muistoksi talon perustajasta MAARIT GABRIELSSON TEKSTI JA KUVAT MONI ON varmaan miettinyt, mitä tapahtuu WSOYTA- LOn kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle sisääntuloaulalle ja taideteoksille, kun kustannusyhtiön toiminnasta vain murto-osa on enää kiinteistössä vuokralla. Upea aulakokonaisuus kunnostettiin 1970-luvun puolessavälin. Kunnostuksen on suunnitellut porvoolainen arkkitehtipariskunta Aila ja Aatos Issakainen. Aulakokonaisuus käsittää kivilattian, puisen näyttävän vastaanottotiskikokonaisuuden, kolme seinäpintaa suomalaisten tunnettujen kirjailijoiden valokuvia sekä taideteoksia, joita on aulan lisäksi entisessä WSOY:n neuvotteluhuoneessa. Kiinteistön omistavan kiinteistösijoitusyhtiö Renor Oy:n kiinteistöpäällikkö Pekka Kunnas kertoo, että taideteoksista on aulassa muun muassa Aimo Tukiaisen veistos Lukeva vanhus ( ), ja saman kuvanveistäjän reliefi Isänmaan puolesta ( ) sekä Oskari Jauhiaisen reliefi Tyttö ja lintu vuodelta Neuvotteluhuoneessa on Bruno Tuukkasen Porvoo-aiheinen suurikokoinen taulu, joka on maalattu vuonna ULKOSEINÄSSÄ, MANNERHEIMIN- KADUN puolella on Aimo Tukiaisen reliefi muistattamassa sodan pommituksista, joiden kohteeksi myös WSOYTALO joutui vuonna Mannerheiminkadun puoleista piha-aluetta hallitsee iso Werner Söderströmin patsas, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen vuonna Lisäksi Kaivokadun puolella, porrashuoneessa on Bruno Oskari Jauhiaisen reliefi Tyttö ja lintu vuodelta Tukiaisen tekemä Porvoo aiheinen mosaiikkityö, jonka pohjana on toiminut neuvotteluhuoneessa oleva akvarellityö. -Kaikki tämä on hiljattain WSOY:n ja Renor Oy:n yhteisellä kulttuurisopimuksella suojattu toistaiseksi, valistaa Pekka Kunnas. PEKKA KUNNAS lisää, että kulttuurisopimus lähti liikkeelle hänen ja eläkkeelle siirtyneen kustannusyhtiön henkilöstö- ja valmiuspäällikön Tuomo Heimosen keskustelusta. -Tuomo Heimonen oli ennen eläkkeelle lähtöään pohtinut, että mitä upealle aulakokonaisuudelle ja taideteoksille pitäisi tehdä, jotta ne säilyisivät kaikkien nähtävänä jatkossakin, Kunnas jatkaa. Pohdittuaan yhdessä asiaa miehet päätyivät siihen, että Mannerheiminkadun puoleista piha-aluetta hallitsee iso Werner Söderströmin patsas, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen vuonna ne voitaisiin suojella yhteisellä kulttuurisopimuksella. -Sopimus ei maksa kummallekaan osapuolelle mitään. Ainoastaan sen, että pidämme aulakokonaisuudesta ja taideteoksista huolta. Viikoittain ostamme kukat Isänmaan puolesta reliefin eteen, mikä on jatkumoa WSOY:n aloittamalle perinteelle kunnioittaa sodissa kaatuneita kustannusyhtiön työntekijöitä, Kunnas toteaa.

5 TOUKOKUU Renor Oy:n VAPAAT TOIMITILAT ASKONALUE Lahti - Asko 2, katutaso, toimistotilaa 777m² - Valimo, 4.kerros, tuotanto/varastotilaa 164m² - Asko 2, 4.kerros, tuotanto/varastotilaa 1257m² Vapaat toimitilat ASKONALUEELLA, soita / Timo Väisänen FINLAYSONALUE Forssa - Vanha Kutomo, rak 33, 1.kerros, toimistotilaa 170m² - Vanha Kutomo, rak 30, 1.kerros, toimisto/varastotilaa 70m² - Vanha Kutomo, rak 34, 2.kerros, toimisto/varastotilaa 120m² Vapaat toimitilat FINLAYSONALUEELLA, soita / Rauno Helenius Kiinteistöpäällikkö Pekka Kunnas esittelee WSOYTALOn ensimmäisen kerroksen WSOY:ltä vapautuneita tiloja. Mielenkiintoisia tiloja tarjolla MAARIT GABRIELSSON TEKSTI JA KUVAT RENORILLA ON WSOY- TALOssa tarjota vuokralle mielenkiintoisia tiloja. Porvoon terveydenhuolto-oppilaitokselta ja Laureaammattikorkeakoululta tulee vapautumaan yhteensä noin neliötä tulevina vuosina. Tällä hetkellä vapaina on muun muassa 48, 90 ja 160 neliön suuruisia tiloja talon ensimmäisessä kerroksessa. KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ PEKKA KUNNAS toteaa, että tilat sopivat suurempienkin asiakasvirtojen palveluun. -Sijainti on erinomainen, keskusta-alueella. Ilmaisia parkkipaikkojakin on talon läheisyydessä katuvarsilla. Kaivokadun toisella puolella elokuvateatteria vastapäätä on lisäksi kaupungin pysäköintialue. -Kiinteistöstä pidetään hyvää huolta. Tehdään jatkuvasti pientä remonttia jossain päin taloa, mikä on normaalia kun kysymyksessä on neliön suuruinen kiinteistö. -Ikkunoita on vaihdettu talon Mannerheiminkadun ja Kaivokadun kulmauksen puoleisessa osassa kolmessa eri kerroksessa, Kunnas kertoo. -Ikkunaremontteja tehdään myös ensi kesän aikana kellarikerroksen ravintolassa ja neljännessä kerroksessa, jossa uusitaan kaari-ikkunat. Uusien vuokralaisten tilantarpeiden myötä pystytään rakentamaan myös erilaisia tilaratkaisuja, Kunnas selvittää. WSOYTALOssa on myös varastoituina talosta poistuneiden vuokralaisten kalustoa. -On kaapistoja, pöytiä ja erilaista konttorikalustoa. Aivan käyttökelpoista kalustoa, jota voi hyödyntää, Pekka Kunnas huomauttaa. PORIN PUUVILLA Pori - Värjäämö, rak D, 3.kerros, toimistotilaa 606m² - Värjäämö, rak D, 2.kerros, liikunta/harjoitustilaa 485m² - Pääkonttori, rak B, 1.kerros, toimistotila 2H, 45m² Vapaat toimitilat PORIN PUUVILLASSA, soita / Kalevi Halminen WSOYTALO Porvoo - 1. krs, kaksi huonetta, yht. 32,2 m² - 3. krs, työhuone, 24,6 m² - 4. krs. työhuone, 14,1 m² Vapaat toimitilat WSOYTALOSSA, soita / Pekka Kunnas Lisätietoja vapaista toimitiloista antavat paikkakuntien kiinteistöpäälliköt. Katso lisää Jäntti: Yrjö A. Jäntin taidekokoelma Yrjö A. Jänttis konstsamling & GALLERIA & GALLERI Papinkatu 19, Porvoo Prästgatan 19, Borgå puhelin telefon GALLERIAN NÄYTTELYT 2007 UTSTÄLLNINGAR Erkki Kannosto, Veistoksia/ Skulpturer Jukka Kinanen, Grafiikkaa/ Grafik Inge-Maj Eriksson, Maalauksia ja valokuvia /Målningar och fotografier Inari Krohn, Grafiikkaa/ Grafik Marjaana Rantama, Maalauksia/ Målningar Opastukset iltaisin sopimuksen mukaan/ Guidning på kvällstid enligt överenskommelse Ilmalämpöpumppujen myynti- ja asennusliike Ilmastoinnin jäähdytys Kylmälaitehuollot Tukes-rekisteröity, kylmä- ja sähkötyöluvat T:mi Seppo Schroderus Linnankoskenkatu 32C WSOY:n talo p sepposchroderus@hotmail.com

6 6 TOUKOKUU Tässä Werner Söderströmin työhuoneessa aloitin työni 34 vuotta sitten ja samasta huoneesta lähdin myös eläkkeelle, toteaa henkilöstöpäällikkönä toiminut Tuomo Heimonen katsoessaan kirjankustantamon perustajan kuvaa. TYÖHUONE WSOYTALOSSA 34 vuoden ajan TUOMO HEIMONEN sai olla rakentamassa modernia henkilöstöhallintoa MAARIT GABRIELSSON, TEKSTI JA KUVAT WERNER SÖDERSTRÖM Oy:n viime vuoden lopulla eläkkeelle jäänyt henkilöstöja valmiuspäällikkö Tuomo Heimonen istuu WSOYTALOn neuvotteluhuoneen pöydän ääressä ja muistelee, miten hän nuorena 29- vuotiaana aloitti työnsä yhtiössä. -Silloin elettiin vuotta WSOY:stä muodostui työhönottohaastattelussa ja yrityskäynnillä selkeä kuva kulttuuriyrityksenä, jossa kirjailijoiden ja kirjantekijöiden sekä oman henkilökunnan rooli tuotannontekijöinä arvostettiin korkealle. -Henkilöstö nähtiin voimavarana, josta haluttiin pitää hyvää huolta myös tilanteessa, jossa uuden tekniikan uumoiltiin pian mullistavan työtehtäviä enemmän kuin edellisinä vuosikymmeninä, Heimonen jatkaa. -Tämä lähtökohta sopi hyvin yhteen omien elämänarvojeni kanssa. Heimosella on ehtinyt olla työhuone vuosikymmenten aikana WSOYTALOssa useassa eri kerroksessa ja pitkään myös yhtiön pääkonttorissa Helsingissä Bulevardilla. -Aloitin ensimmäisessä kerroksessa entisessä Werner Söderströmin huoneessa ja siitä myös lähdin eläkkeelle, hän naurahtaa. Hänen pitkä työrupeamansa ajoittuu neljän toimitusjohtajan kaudelle: Hannu Tarmion, Antero Siljolan, Jorma Kaimion ja viimeiset kuukaudet Veli-Pekka Elosen. Edessä isoja haasteita Heimonen kertoo saaneensa WSOY:lla olla rakentamassa modernia henkilöstöhallintoa, johon kuului muun muassa hyvin voimakkaasti koulutukseen panostaminen. -Tuotantopäässä alkoi 1970-luvulla tekniikan voimakas murros eli valoladonta ja tietokoneet alkoivat tulla mukaan kuvioihin. Se Tämän oven on Tuomo Heimonen avannut erinäiset kerrat. Hän sanoo olevansa tyytyväinen, että sai tehdä työtä yhtiössä, jossa arvostettiin henkilökunnan osaamista. edellytti valtavia muutoksia. -Muutamassa vuodessa kaksi kolmasosaa henkilöstöstä piti kouluttaa uudelleen. Se oli iso mylläkkä. Henkilöstöä oli Porvoossa 1000 ja Helsingissä 150. Pikku hiljaa se merkitsi myös sitä, että henkilöstöä lähdettiin vähentämään, mutta ilman irtisanomisia. -Teimme johdollani ammattiryhmäkohtaista henkilöstösuunnittelua. -Ennustimme kunkin ammattiryhmän henkilöstötarpeen kolmen vuoden tähtäimellä, ja vastavuoroisesti näitä teknisiä ratkaisuja sopeutettiin siihen. -Myös oman eläkesäätiömme mahdollisuuksia käytettiin hyväksi. Tuomo Heimonen kertoo, että eläkeputkeen sai hakeutua 59-vuotiaana, jossakin vaiheessa jopa 57-vuotiaana, mikäli oli täyttänyt tietyt palvelusvuodet. -WSOY:n eläkesäätiö mahdollisti jopa 15 vuoden palvelun jälkeen siirtymistä 64-vuotiaana eläkkeelle, kun yleinen eläkeikä oli silloin 65 vuotta. Henkilöstö on Heimosen mukaan arvostanut työpaikkaansa. -WSOY:llä ei henkilöstön rekrytointiongelmia ole juurikaan tunnettu. Kirjapainon palveluksessa on ollut peräti neljä sukupolvea. -Osittain tämä osoitti sen, että seuraava polvi arvosti isiensä ja äitiensä työpaikkaa ja hakeutui WSOY:lle töihin. Myös kesätyön kautta tultiin vakituiseen työhön. Kun Werner Söderström Osakeyhtiö ja Sanoma osakeyhtiö fuusioituivat vuonna 1999 SanomaWSOY Oyj:ksi tuli taloon uusi isäntä. -Pystyimme silti säilyttämään WSOY:n oman identiteetin, Heimonen toteaa. Kuusi vuotta myöhemmin kustannusyhtiön kiinteistö Porvoossa siirtyi Kiinteistösijoi-

7 TOUKOKUU tusyhtiö Renor Oy:n omistukseen. Henkilökuntaruokalassa omat tavat WSOY:n kiinteistössä oli henkilökunnalla oma 300 paikkainen, tilava ruokala. - Tuotantopuolella oltiin pääsääntöisesti kaksivuorotyössä ja jokaisella oli vain puolen tunnin ruokatauko, Heimonen kertoo. -Niin kahvitauko kuin ruokailutaukokin pidettiin minuuttiaikataulun mukaan. -Toimihenkilöillä oli omat aikansa ja vakioistumapaikkansa. Heimonen muistaa, kuinka hän vihreänä henkilöstöpäällikkönä oli ruokalassa syömässä ja hänen vieressään oli nuori teknikko, joka oli myös tullut juuri taloon. Tämä totesi, että miksiköhän yksi osastopäällikkö kävi ovella katsomassa ja lähti pois. -Siinä sitten joku vanhempi valisti nuorta teknikkoa, että hän lähti varmaan siitä syystä, että sinä istut hänen paikallaan. -Naisilla ja miehillä oli myös eri kahviajat ja minä ihmettelin sitä, selvittää Tuomo Heimonen. -Sain vastaukseksi, että miehillä on niin paljon työasioista puhuttavaa, että he siitä syystä haluavat eri kahviajat. Heimonen naurahtaakin, että tällaisia tapoja ryhdyttiin pikku hiljaa poistamaan, ja aika pian kaikki tottuivat uuteen käytäntöön. Mitä katosi loppuvaiheessa? WSOYTALOssa ei Tuomo Heimosen jälkeen ole enää ollut kustannusyhtiön henkilöstöhallintoa. Jo aikoja sitten ulkoistettiin muun muassa vartiointi-, siivous-, ja ruokalapalvelut. Jokunen vuosi sitten palkanlaskenta. Viime vaiheessa siirrettiin sairaskassa, eläkepalvelutoiminta, koulutuksen koordinointi ja henkilöstöhallinto Helsinkiin pääkonttoriin. Porvooseen jäi kuitenkin henkilöstösihteeri, joka muutti työtilansa Tarmolan laitoksiin. Heimosen vastuualueeseen kuuluneet yritysturvallisuusasiat ja muun muassa loma- ja kurssikeskus Suvikunnan ylläpito organisoitiin henkilöstöhallinnon ulkopuolelle. Kiinteistöön jäi vielä yhtiön kirjamyymälä, atk-osasto, kirja-arkisto ja leike-kirjasto. Kysymykseen, miltä tuntui jättää WSOY- TALO pitkän työrupeaman jälkeen, vastaa Heimonen, että toiseksi kodiksihan se ehti muodostua. -Lähtöäni pehmensi se, että minä kuljin kuukauden ajan vielä järjestämässä arkistoasioita, ja auttamassa Porvooseen jäävän henkilöstösihteerin muuttoa Tarmolaan. -Katsoin sen tavallaan velvollisuudekseni. Harmittaa ettei kirjasto tullut Tuomo Heimosta harmittaa, ettei Porvoon kaupungin pääkirjasto tullut WSOYTALO: on. -Viisainta olisi ollut, että kaupunki olisi kerännyt rohkeutta ja laittanut kiinteistöön kulttuuritalon. -Paikkanahan se olisi ollut erinomainen ja myös edustava sekä kokonaisuutena ajatellen myös kaupungille halvin ratkaisu. Heimonen lisää, ettei hän ole huolissaan kiinteistön tulevaisuudesta. -Kiinteistösijoitusyhtiö Renorilla on kokemusta hoitaa isoja tuotantolaitos- ja tehdaskiinteistöjä tämän päivän asiakkaiden odotusten mukaisesti. -Koko kiinteistössä on tehty hyvin paljon kunnostustöitä, ja se alkaa olla edustuskunnossa. -Lisäksi talossa on paljon merkittäviä ja yhteiskunnallisesti tärkeitä toimintoja kuten julkisia palveluja ja erilaista yritystoimintaa, jotka monipuolistavat koko kiinteistön käyttötarkoitusta. Pirjo Hyvärinen (vas.), Marjatta Selin, Gunvor Backman ja Ritva Kangas toteavat yhteen ääneen, että kutominen antaa heille luovuuden iloa, ystävyyssuhteita ja haasteita; kaikkea sitä, mitä tarvitaan hyvään arkeen. Kutominen perinnettä ja henkistä hyvinvointia MAARIT GABRIELSSON, KUVAT KUN ENGLANNISSA hehkutetaan, että kutominen on uutta joogaa, Porvoossa se jo tiedetään: Kudontakamarin hallituksen jäsenet ovat niin innostuneita asiastaan, että puhuvat suorastaan yhteen ääneen kudonnan merkityksestä elämänlaadun lisääjänä. -Vaikka tämä on pieni paikka, tämä on tärkeä. Jos kudontaa ei olisi, olisimme ihan tuuliajolla, he toteavat. Yhdistyksellä on noin 50 aktiivista jäsentä. Heillä on WSOY:n talossa pieni mutta lämminhenkinen toimitila, jossa on käytettävissä viidet kangaspuut. -Talo on ottanut meidät hyvin vastaan, kiittelee varapuheenjohtaja Ritva Kangas. Kangaspuilla kutominen antaa heille luovuuden iloa, ystävyyssuhteita ja haasteita; kaikkea sitä, mitä tarvitaan hyvään arkeen. Lisäksi saadaan kauniita mattoja, poppanoita ja shaaleja, joilla voi kaunistaa omaa kotia tai antaa vaikkapa lahjaksi lapsille tai lapsenlapsille. -Kotityötkin sujuvat kuin leikiten sen jälkeen kun on kutonut päivän, kertoo yhdistyksen rahastonhoitaja Marjatta Selin, joka sai kudontakärpäsen purennan kolmisen vuotta sitten. Nyt hän kutoo oikein urakalla sekä Kudontakamarissa, Nesteen Kankureissa että Kansalaisopistossa. -Eläkkeelle siirtyminen käy kivuttomasti, kun on mielekäs harrastus, josta saa uusia haasteita. On myös tärkeää kuulua johonkin ryhmään ja olla paikassa, jossa voi tavata muita ihmisiä, lisää varapuheenjohtaja Kangas. Kutomisesta ei luovuta! Porvoon Kudontakamariyhdistys, Borgå Vävkammareförening syntyi vuosi sitten sen jälkeen kun Porvoon Käsityökeskus lopetettiin kesällä Sinnikäs naisryhmä ei tahtonut luopua tärkeästä harrastuksestaan vaan perusti uuden yhdistyksen. Puheenjohtajana toimii Monica Lundgren, varapuheenjohtajana Ritva Kangas, sihteerinä Pirjo Hyvärinen ja rahastonhoitajana Marjatta Selin. Heidän lisäkseen hallituksessa ovat Gunvor Backman ja Seija Valtonen -Olemme lähteneet liikkeelle pienin askelin. Yhdistystä pyöritetään talkoovoimin. Toivoisimme saavamme avustusta siihen, että voisimme palkata ohjaajan tänne edes kerran viikossa, jotta toimintamme voisi monipuolistua ja oppisimme uutta, sanoo Kangas. Alkuinvestoinnnin 1.OOO euroa yhdistys sai kaupungilta. Sillä päästiin alkuun vuokran maksujen suhteen, mutta lisää tukea tarvittaisiin sekä kaupungilta että yrityksiltä. Ensto puolestaan teki yhdistykselle sen alkutapaleella tuiki tärkeän lahjoituksen: heiltä saatiin neljät kangaspuut. Myös Aktia pankki on rahallisesti tukenut toimintaa. -Tahtoisimme säilyttää perinnettä ja opettaa sitä nuorille, he vakuuttavat yhteen ääneen. He kantavat huolta nuorista ja toivoisivat saavansa heitä mukaan toimintaan, jotta voisivat opettaa heille käsityötaitoja ja käsillätekemisen rentouttavaa iloa. Leila Taposelle kangaspuilla kutominen on mieleinen harrastus. Kudontakamari Kuka tahansa asiasta kiinnostunut voi mennä tutustumaan Kudontakamariin ja kokeilemaan, miltä kangaspuutyöskentely tuntuu nykyajan kiireen ja melskeen vastapainona. Jäseneksi voi liittyä 20 euron jäsenmaksulla ja päivämaksu on muutaman euron. Loimet rakennetaan yhdessä talkoovoimin ja kutoja maksaa käyttämänsä loimen.

8 8 TOUKOKUU 2007 Itä-Uudenmaan suurimmassa yrityskeskuksessa D3 ACTIONPHOTO OY Valokuvaamo O4 AMPHOCHEM AB Teollisuuskemikaalien distribuutio O4 ANDERSSON MAARIT Luontaishoitola O3 ATELJÉ JORI GUSTAFSSON Valokuvaamo M4 BEAUTY & BUSINESS CENTER Kosmetiikka ja hyvinvointi D3 BEVPAK OY Juomapakkaukset D2 CINE PORVOO KY Elokuvateatteri D3 CRICO OY, LAPPONIA TALO Talonmyynti G4 EW FINLAND OY Henkilöstöpalvelut, rekrytointi BK FB-HOUSE OY Catering A1 FINNLIMITED OY Arkkitehti- ja sisustussuunnittelu O4 HEIKKI JOKELA MASTERMARK OY Mainos- ja Liikelahjat, myynti O3 HELIFOTO OY Ilmavalokuvaus B1 ITÄ-UUDENMAAN LIITTO Projektit C3 JOYPACK, JOHANNA SAARI Valmennus & koulutus O6 JÄNTIN TAIDEKOKOELMAT Taidenäyttely K1 KALEVA TRAVEL OY Liike- ja vapaa-ajan matkatoimisto O4 KARVINEN ARI Porvoon Osteopatiaklinikka C3 KESKUSPUISTON AMMATTIOPISTO Opetusala N4 KESKUSPUISTON AMMATTIOPISTO TYVA Opetusala C3 KESKUSPUISTON AO, PORVOO2 Opetusala D3 KIINTEISTÖVELHO, INS.TSTO Rakennuttajapalvelu L2 KIRJAPAINO M&M OY Painopalvelut D3 KITTI T:MI, KRISTINA WESTERLUND Hierontapalvelut M2 KONE OY Hissihuolto C2 KPMG OY AB Tilintarkastus, veroasiat O3 LAUKKONEN JUSSI Hierontapiste R2 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Koulutus PK LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Koulutus P4 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Koulutus L4 LEHTITOIMISTO JATOPAL OY Telemarkkinointi D3 LINNIN HÖYHTYÄ Kiinalainen lääketiede E2 LUPUS PRINT Silkkipaino, graafinen suunnittelu D3 LYSTRA Markkinointi- ja mainospalvelut O3 MAIJA LIPASTI Laillistettu puheterapeutti

9 TOUKOKUU sadan yrityksen tarjoamat monipuoliset palvelut G4 MARJAR SPORT OY Naisten kuntosali M2 MIKROMOUNTING OY Sähkö- ja automaatioasennus O3 MKK DESIGN AY Mainostoimisto G4 MYLLYS LEENA Ekspressiivinen taideterapia D3 NAPRAPAATTI KALLE TOLSA Fysioterapia D3 PERHEPISTE OY Perheneuvola,psykoterapiat G3 PIRKKO ELO Fysioterapia N2 PLAYER BAR & NIGHTCLUB Ravintola, yökerho ja pelipaikka C2 PORVOON KUDONTAKAMARI RY Kudo & Viihdy M4 PORVOON HAMMASLÄÄKÄRIT Hammaslääkäriasema O6 PORVOON KAUPUNKI Y.A.Jäntin taidekokoelma M3 PORVOON KLUBITALO Psykososiaalinen kuntoutus A1 PORVOON KULTTUURINYSTÄVÄT RY Kulttuuripalvelut M3 PORVOON KUNTOKLUBI Kuntosali G2 PORVOON LVI-SERVICE OY LVI-urakointi Kaivokatu C D G M N O N D B A A A B C E O E M G K M2 PORVOON LVI-SERVICE OY LVI-urakointi N3 PORVOON OIKEUSAPUTOIMISTO Julkinen oikeusapu O2 PORVOON RADIOHARRASTAJAT RY Radioamatööriseura N5 PORVOON SAIRAALA Aikuispsykiatria O5 PORVOON SAIRAALA Nuorisopsykiatria A3 PORVOON SAIRAALA Lastenpsykiatria ja Pumppernikk. B4 PORVOON SAIRAALA Psykiatr. kuntoutuspkl A4 PORVOON SAIRAALA Psykiatr. toimintaterapiakeskus J2 PORVOON SEURAKUNTAYHTYMÄ Iltapäiväkerho RK PORVOON TAEKWONDO SEURA RY Kampailu- ja itsepuolustuslaji N6 PORVOON TANSSISTUDIO OY Baletti- ja tanssikoulu P1 PORVOON TERVEYDENHUOLTO-OPPILAITOS Sos- ja terveysalan koulutus R3 PORVOON TERVEYDENHUOLTO-OPPILAITOS Sos- ja terveysalan koulutus L3 PORVOON TERVEYDENHUOLTO-OPPILAITOS Sos- ja terveysalan koulutus D4 PORVOON TYÖTERVEYS Työterveys Papinkatu J K M Mannerheiminkatu P R X L L P R S = sisäänkäynti Linnankoskenkatu J2 PORVOONSEUDUN RAUTATIEMALLARIT RY Pienoisrautatieharrastajat M6 PRAKTICUM Yrkesutbildning på svenska AK RAVINTOLA PAALAAMO Ravintola, Yöklubi ja Bar K3 SANOMA OSAKEYHTIÖ KESKUSARK. Liikearkisto E3 SANOMA OY KESKUSARKISTO Liikearkisto C2 SCHRODERUS SEPPO T:MI Ilmalämpöpumppujen myynti O4 SECURITAS OY Turvallisuuspalvelut O4 SINIKUU/ANNELI LEHTONEN Klassinen homeopaatti O3 SISUSTUSTOIMISTO Å DESIGN Sisustussuunnittelu D2 STUDIO Elokuvateatteri C3 STYLISTI CAROLA VENTO Suunnittelu, ompelu, taide B3 SUORAMARKKINOINTI MEGA OY Telemarkkinointi O3 SUSANNA KOLJONEN Rosen-terapia G3 TAINA ÅKERLUND-PESONEN Fysioterapia O4 THERMOCONTROLL AB Insinööritoimisto N3 TKSOFT OY Tilitoimistopalvelut O3 TKSOFT OY Tilitoimistopalvelut D3 TRAMONTANA OY Taloushallinnon konsultointi O3 TUIJA HEISKANEN Neuropsykolgi O4 VANHALA INTERNATIONAL OY Kv kosultointi G3 VERDE, MARJA LEINO Elämäntaidon valmentaja D4 WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ Kirja-arkisto B4 WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ Kirja-arkisto C4 WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ Kirja-arkisto E4 WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ Kirja-arkisto E1 WSOY TEHTAANMYYMÄLÄ Kirjakauppa B2 WSOY, ASIAKASPALVELU Kustannustoiminta A2 WSOY, TIETOJÄRJESTELMÄT Kustannustoiminta M5 YI PRAKTICUM Yrkesutbildning på svenska E2 ZETA-SIIVOUS OY Kaikki siivousalan työ kiinteistöpäällikkö Pekka Kunnas pekka.kunnas@renor.fi Mannerheiminkatu 20, Porvoo

10 10 TOUKOKUU 2007 Ihmekasvi Aloe vera lääkäri kukkapurkissa MAARIT GABRIELSSON, KUVAT - TÄMÄ tuote myy itse itseään, sitä ei tarvitse tyrkyttää, vakuuttaa LR kosmetiikka -ja terveysalan yrittäjä Anna Sjöström. Hän puhuu Aloe vera kasvista ja siitä valmistetusta geelijuomasta, joka sisältää yli 200 vaikuttavaa ainetta aminohapoista vitamiineihin ja kivennäisaineisiin. Lista Aloe veran hyvää tekevistä ominaisuuksista on pitkä. Sen uskotaan mm. lisäävän kehon puolustuskykyä ja ihmisen yleistä elinvoimaa, poistavan kuona-aineita, ehkäisevän tulehduksia, tappavan bakteereja, puhdistavan verta jne. Tälle tuotteelle on ainoana geelijuomana myönnetty arvostettu Fresenius leima, joka takaa korkean laadun. Tuote on myös Suomen Elintarvikeviraston hyväksymä. LR yhtiön mainosjulkaisussa H.R. McDaniel -niminen amerikkalais-tutkija Dallas-Fort Worthin Medical Centeristä väittää jopa, että Aloe veran käyttö tulee olemaan ihmiskunnan historian tärkein askel sairauksien hoidossa. Toinen asiantuntija, tohtori Windel Winters Teksasin yliopistosta puolestaan hehkut- Aloe vera snapseista nauttivat LR kosmetiikan jälleenmyyjät Anna Sjöström, Janita Ek, Marina Gustafsson ja Maria- Amanda Pitkämäki. taa: Uskomme, että Aloe on todellinen lääkekaappi yhdessä ja samassa kasvissa. Ajatella, kaikki tämä tulee vaatimattoman näköisestä kukasta, joka meillä useimmilla on ikkunalaudallamme! Tai ainakin sen lähisukulaisesta, Barbadensis Miller -nimisestä, jota viljellään Meksikossa ja Brasiliassa. Kukapa olisi uskonut! Mutta onneksi juoma ei maistu kovasti kaktusmaiselta; pikemminkin hunajaiselta nektarilta. Omat vaivat paranivat - Aloin itse käyttää tätä ainetta neljä vuotta sitten vatsavaivojeni vuoksi. Ruuansulatusvaivani paranivat muutamassa viikossa ja tuli sellainen hyvä olo. Mutta sain vielä odottamatonta lisäetua; keväinen siitepölyallergiaoireiluni josta olin kärsinyt 4-vuotiaasta lähtien hävisi myös, Sjöström kertoo. Kokeiltuaan uteliaisuuttaan muitakin LR yhtiön kauneudenhoitotuotteita ja havaittuaan ne hyviksi, hän päätti ryhtyä alan yrittäjäksi ja kouluttajaksi. Heidän Porvoon toimipisteensä sijaitsee Werner Söderström talon neljännessä kerroksessa, jossa järjestetään te toja ja tuote-esittelyjä. - Yksi suosituimmista ovat olleet jalkakylpyillat; Aloe vera tuotteitahan käytetään tunnetusti paljon ulkoisesti ihonhoidossa. Verkostomarkkinointia karttaville Sjöstöm vakuuttaa, että kyseessä on hyvämaineinen saksalainen yhtiö, joka on yksi Euroopan menestyneimmistä suoramarkkinointi-yrityksistä. Sillä on itsenäistä jälleenmyyjää 26 maassa. -Meillä ei ole pakkomyyntiä, tuotteet puhuvat puolestaan. LR on sellainen suoramyyntiyritys, jossa voi ihan oikeasti olla vain asiakkaana ja ostaa näitä tuotteita vain itselleen. Kauneuden määritelmä on nykyisin laaja; pelkkä pintakauneus ei riitä, vaan tahdotaan mennä syvemmälle. -Todellinen kauneus tulee sisältä. Ihminen, joka on sovussa itsensä kanssa, on kaunis. Korostamme myös positiivista elämänasennetta kauneuden osana, Sjöström kiteyttää. Valokuvaajan VALOISA ARKI JORI GUSTAFSSON, KUVA - Kaikki ihmiset ovat kuvauksellisia. Valokuvaajan haasteena on löytää ihmisestä parhaat puolet ja ottaa mahdollisimman hyvä kuva niin että asiakas itsekin on siihen tyytyväinen. -Valokuvaamisessa pitää olla intohimoa. Se näyttää helpolta, mutta siinä on todella paljon oppimista, vakuuttaa valokuvaaja Jori Gustafsson viihtyisässä ateljeessaan Werner Söderstömin talon katutasolla. -Valo on kuvattavan ilmeen lisäksi onnistuneen kuvan tärkein tekijä. Itse olen ollut valon kanssa tekemisissä koko elämäni ajan, ensin insinöörinä valaistusalalla, nyt tässä työssä. Vaikka hän on harrastanut valokuvausta jo 70-luvulta lähtien, hän oppii edelleenkin uutta joka päivä, ja se tekee elämästä mielenkiintoista. -Olen ollut sähköalalla noin 25 vuotta. Viisi vuotta sitten perustin tämän yrityksen, mutta vasta 1,5 vuotta olen ollut kokonaan valokuvausalalla. Tämä on mun juttu, tämä ei tunnu työltä. Suosittelen kaikille ihmisille sitä, että he etsisivät sellaisen työn, jossa todella viihtyvät. uvaajan persoona on ratkaisevan tärkeä työväline tällä alalla, pelkkä tekninen taito ei riitä. -On vaikea tilanne istua tuolilla ja olla kameran edessä. Yritän itse olla rento ja muina miehinä, niin että asiakas rentoutuisi. -Kaikki jotka ovat kameran edessä ovat ikäänkuin näyttelijöitä. Kuvaaja toimii kuin ohjaaja ja siinä ohjauksessa osittain unohtuu se kamerapelko, hän selittää. Gustafssonin ottamista henkilökuvista huomaa, että niissä on todellakin saatu ihmisistä esiin parhaat puolet. Lopputulokset ovat seesteisen kauniita ja kuvattavat katsovat ikäänkuin suoraan kameran linssin läpi katsojaa. Pienet lapset ovat yksi henkilökuvauksen erikoisala, eikä ehkä ihan helpoimmasta päästä. -Varaan lapsikuvauksiin yleensä tunnin aikaa. Joskus kuvaus onnistuu nopeammin, joskus lapsen täytyy saada rauhassa tutustua studiokalustoon ennenkuin saadaan onnistunut lopputulos, hän kertoo naurahtaen. Valokuvaustekniikka on muuttunut huimasti viime vuosina, nyt käytetään digitaalikameroita. Uudenaikaiset, hienot laitteet ovat kalliita ja vaativat valokuvaajalta mittavaa alkuinvestointia. Yritysten tuotekuvaukset yms. työllistävät Gustafssonia ympäri vuoden, mutta kesäviikonloput ovat henkilökuvausten kannalta kiireisintä aikaa. Ylioppilasjuhlat, rippijuhlat ja häät sijoittuvat usein juuri kesäaikaan. Taiteilijan oma kuva Jori Gustafsson. -Yksityisyrittäjä joutuu silloin venymään ja lomat jäävät lyhyiksi. Mutta kun tekee työtä josta pitää, ei loma ole pääasia. -Valokuvaaminen on kiitollista puuhaa. Siinä näkee heti käsiensä työn tuloksen. Tulee todella hyvä olo kun on onnistunut ja asiakas on tyytyväinen.

11 TOUKOKUU Rakennusarkkitehdit Taina ja Matti Valkeavirta Adlercreutzinkatu 23, kivijalka Porvoo puh fax gsm Kirjapaino M&M:ssä sisarusten välinen yhteistyö on saumaton. Mikään työ tai tehtävä ei ole meille liian pieni, Merja (vas.) ja Mira Lindström vakuuttavat. KIRJAPAINO M & M jatkaa perinteitä Taideterapiasta voi olla apua: kun mieli on maassa kun etsit uusia virikkeitä kun haluat löytää luovuutesi kun elämästäsi on kadonnut ilo kun ujostuttaa liikaa Mitään ei tarvitse osata etukäteen. Halu tutkia itseään taiteen keinoin riittää. Kysy lisää: taideterapiaopisk. (4. vuosikurssi) Leena Myllys, puh , leena.myllys@luukku.com MAARIT GABRIELSSON JA OSCAR LINDELL, KUVAT KAHDEN ÄMMÄN kirjapainossa tuoksuu painomuste. Käynti siellä on kuin aikahyppy. Sinne mennessä oli kova kiire, sieltä pois lähtiessä tuntui kuin olisi palannut ajassa taaksepäin. Olisikohan se Werner Söderstömin talon henki, joka rauhoittaa nykyajan ihmisen? -Porvoo on perinteikäs kirjapainokaupunki. Me jatkamme talon arvokkaita perinteitä ja ratsastammekin sillä jonkin verran, kertovat Kirjapaino M&M omistajat Mira ja Merja Lindström. -Tämä tila oli aikoinaan WSOY:n ruokalatila ja tässä toimi Wallde nin kirjapaino ennen meitä. Sieltä me ostimme nämä koneetkin vuonna 2004 aloittaessamme toimintamme. Päivitimme hieman tekniikkaa, tai oikeastaan aika tavalla. Kirjapaino M&M tekee yrityksille kaikenlaista painotyötä, mm. esitteitä, lomakkeita, kirjekuoria, laskumateriaaleja jne. Asiakaspohjaa tuli jo Wallde nin kirjapainon mukana, joten silläkin saralla perinteet jatkuvat. Kirjapainon käyntikorteissa on kuvattuna egyptiläinen jumala, joka siivittää heitä antautuvaan asiakaspalveluun. Mikään työ tai tehtävä ei ole heille liian pieni. He kertovat nauraen, että eivät vielä ole oppineet sanomaan ei, vaan yrittävät kaikenlaista. -Me ollaan keskitytty tekemään sellaista, mitä muut eivät tee, Merja letkauttaa. Sekä yritykset että yksityiset ovat tervetulleita asioimaan kirjapainoon. -Eräskin asiakas toi käyntikorttitilauksensa, ja hänellä oli tiedossa vain oma nimensä ja puhelinnumeronsa, mutta kyllä ne siitä luontui, Merja muistelee. -Tahdomme pitää tämän sellaisena matalan kynnyksen paikkana, jonne ihmisten on mukava tulla, jos heillä on jotain painettavaa. Logomme onkin Helppoa painopalvelua. -Tänne tullessaan ei tarvitse tietää painotekniikasta mitään; varsinkin naisille se helpottaa tänne tuloa. Naiset ja painoala -Meillä molemmilla on painajan koulutus Porvoon Amistosta. Minä valmistuin vuonna 1997 ja olin Werner Söderströmillä ensimmäinen naispuolinen rotaatiopainaja. Mutta että naiset painoalalla, kyllä sitä on ihmetelty! Mira kertoo. Nuorekkaasta olemuksestaan huolimatta sisarukset ovat asiansa osaavia ja ovat tottuneet kantamaan vastuun painotyön kaikista työvaiheista. - Joskus alkuaikoina joku vanhempi herrasmies tuli kirjapainoon ja tiedusteli, että missähän se painaja on. Sitten kuitenkin myöhemmin hän kiitteli työmme tulosta ja pyyteli anteeksi, Merja muistelee. -Silloin ennen vanhaan painaja oli niin iso herra, että hän tuli töihin puku päällä, Mira lisää. Sisarukset toimivat hyvin tiiminä ja opettelevat ennakkoluulottomasti uusia asioita. -Haluaisimme saada aikaan todellista asiakaspalvelua mieluummin kuin vain tulosta. Tämä on meidän työpaikkamme ja me viihdymme täällä. -Asiakkaat luovat meille sen viihtyvyyden, joten se on kahdensuuntaista.

12 12 TOUKOKUU 2007 Arkkitehti Esa Sallinen on Finnlimited Oy:n Porvoon toimiston vastaava suunnittelija. Yhtiöllä on toimipiste myös Pohjois-Helsingissä, jossa arkkitehti- ja pääsuunnittelija Risto Louhisola (takana) työskentelee. Toiset hänen suomalaiset suosikkikaupunkinsa ovat Turku ja Hämeenlinna. Niissä on hänen mukaansa yhdistelty mukavasti luontoa, kulttuuria ja uutta sekä vanhaa arkkitehtuuria. Inspiraatiota menneisyydestä ASIAKASLÄHEINEN arkkitehti MAARIT GABRIELSSON, KUVAT -IHMISET EPÄRÖIVÄT meidän arkkitehtien puheille tulemista. Monet pelkäävät, etteivät saa sellaista tulosta mitä toivovat. Ammattikunta ei ole onnistunut tuomaan itseään esiin palveluammattina ja meidät koetaan ehkä etäisinä. Tosiasia kuitenkin on, että meitä on Suomessa 2500 erilaista arkkitehtiä, joita ei pitäisi niputtaa yhteen ryhmään, näin huomauttaa nuori ja helposti lähestyttävä arkkitehti Esa Sallinen. -Toimimme kattavasti suunnittelun kaikilla osa-alueilla, mutta asumiseen liittyvät kysymykset ovat minulle erityisen läheisiä. Haluan kuunnella asiakkaan mielipiteitä ja auttaa häntä toteuttamaan suunnitelmansa, hän lisää. Esa Sallinen on Finnlimited Oy:n Porvoon toimiston vastaava suunnittelija. Arkkitehtitoimisto sijaitsee Papinkadulla, WSOYTALOssa. -Meillä on täällä Porvoossa avarat ja valoisat tilat. Voimme laajentaa toimistoa sen mukaan kuin tarve vaatii. -Tällä talolla on tehdashistoria ja se on jämäkkä täystiiliseinineen. Olemme lähellä keskustan palveluja, on helppo vain piipahtaa asioilla, hän kertoo. Yhtiöllä on toimipiste myös Pohjois-Helsingissä, jossa arkkitehti- ja pääsuunnittelija Risto Louhisolan lisäksi työskentelee kahdeksan suunnittelijaa. Finnlimited Oy:n suorittamat toimeksiannot ovat laaja-alaisia. He suunnittelevat mm. myymälöitä, toimistoja, kauppakeskuksia ja pientaloja. Esa Sallinen opiskeli arkkitehtuuria ulkomailla, Yhdysvalloissa ja Englannissa, mutta piti selvänä, että opintojen jälkeen hän palaa takaisin kotikaupunkiinsa Porvooseen. Hän aloitti työt Finnlimited Oy:ssä vuonna Mikä täällä Porvoossa niin kiehtoo? -Porvoo on idyllinen kaupunki, jossa asiat ovat mukavassa mittakaavassa. Se viehättää minua. Ja vanha kaupunki on maailmanluokan arkkitehtoninen kohde, hän selittää. -Keskustassa olisi kuitenkin kehittämisen mahdollisuuksia. Toivoisin keskustan säilyvän elävänä. Meidän pitäisi panostaa tähän yhteisesti ja pitää tiukasti kiinni siitä, että liikkeet säilyvät ja kehittyvät keskustassa. Esa Sallisen esikuvia arkkitehtuurin alalla ovat Alvar Aalto ja tanskalainen Jorn Utzon. -Olen 50-luvun modernismin ystävä; on hyvä kun on joku intohimon kohde. Silloin talot olivat inhimillisiä, lämminhenkisiä ja yksinkertaisia. -Myös mittakaavat harkittiin huolella. Meidän pitää tietenkin pysyä omassa ajassamme ja suodattaa näitä ihanteita nykyaikaan, hän selittää. Toimiston työskentelyssä pyritään hyödyntämään uusinta teknologiaa ja tässä on apuna 3-D suunnitteluohjelmistot. -Tietokonetta käytetään 3- ulotteisten rakennus- ja havainnekuvien piirtämisessä. Se helpottaa työtä, koska niiden kuvien avulla voidaan paremmin hahmottaa suunnitteilla olevaa tilaa. Nykyajan arkkitehtuuribusiness on hyvin kansainvälistä ja ulkomaisia sijoittajia tulee Suomeen yhä enenevässä määrin. Toimistolla on yhteistyökumppaneita mm. Saksassa, Tanskassa ja Argentiinassa. Toimistossa työskentelee mm. ranskalainen sisustussuunnittelija ja kanadalais-montenegrolainen arkkitehti. -Onneksi he ovat jo oppineet suomea, hän naurahtaa. TERVEYDENHUOLTO-OPPILAITOSTEN PIENI KAMPUS Valmistuvilla riittää töitä MAARIT GABRIELSSON, TEKSTI OSCAR LINDELL, KUVAT WSOYTALOA VOISI syystäkin kutsua pieneksi kampukseksi, sillä siellä on kaksi oppilaitosta, joista molemmista valmistuu terveydenhuollon ammattilaisia. Talossa opiskelee yhteensä noin 400 alan opiskelijaa. Vaikka varsinainen campushanke ei WSOYTALOssa toteutunutkaan jatkavat siellä edelleenkin toistaiseksi toimintaansa Porvoon terveydenhuolto-oppilaitos sekä Laurea. Porvoon terveydenhuolto-oppilaitoksessa opiskelevat nuoret ja aikuisopiskelijat tähtäävät lähihoitajatutkintoon. Laureasta valmistutaan sairaan- ja terveydenhoitajiksi. Terveydenhuolto-oppilaitoksessa on alkuvuoden yhteishauku ollut ja mennyt, mutta kesän lopulla terveydenhuolto-oppilaitos järjestää lisähaun mikäli joku ei ole syystä tai toisesta osallistunut alkuvuoden yhteishakuun. Laurean aikuiskoulutuksen yhteishaku päättyy 4. toukokuuta. Molemmissa opinahjoissa järjestetään myös täydennyskoulutuksia jo ammatissa oleville. Laureassa seuraavat hoitotyön erikoistumisopinnot alkavat syksyllä. Porvoon terveydenhuolto-oppilaitoksen rehtori Marja-Leena Talvitie kertoo lähihoitajista olevan tulevaisuudessa huutava pula, kun opiskelijoiden määrä pienenee. -Se johtuu pitkälti siitä, että ikäluokat pienevät eikä alalle ole tulossa opiskelijoita enää riittävästi. Kuitenkin terveydenhuoltoalalla tulee olemaan töitä. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja vanhetessaan he tulevat tarvitsemaan alan palveluja. -Monet varmasti valitsevat mieluummin yksityisen hoidon kuin menisivät laitoshoitoon. He ovat valmiit maksamaan siitä. Marja-Leena Talvitie uskoo tulevaisuudessa terveydenhuoltoalan yrittäjyyden lisääntyvän. -Pienet alan yritykset tulevat pärjäämään. Yksi yrittäjä pystyy varmasti työllistämään pari muutakin työntekijää. Talvitie muistuttaa, että ne, jotka haluaisivat vielä aloittaa tänä syksynä opinnot, voivat osallistua elokuussa pidettävään lisähakuun. -Terveydenhuoltoala sopii niin pojille kuin tytöillekin. Poikia meillä on yleensä yhtä kurssia kohden noin pari, tyttöjen määrän ollessa 20. Laurean koulutusalajohtaja Iris Wiitakorpi aloitti Porvoon Laurean yksikön vetämisen viime elokuussa. Wiitakorpi kertoo oppilaitoksen sijainnin olevan hyvän ja tilojen oppilasmäärän nähden riittävän. Laureassa opiskelee noin 250 oppilasta. Aikuisten ja nuorten tutkinnot ovat erikseen. Osa opiskelee sairaanhoitaja AMK-tutkintoon ja osa terveydenhoitaja AMK-tutkintoon. -Syksyllä aloitamme Porvoossa kliinisenhoitotyön erikoistumisopinnot, jolloin kohderyhmänä ovat aikuiset, jotka haluavat ammatillisesti täydentävää koulutusta. Syksylle on varattu myös 20 aloituspaikkaa aikuisten tutkintoon johtavaan terveydenhoitajan koulutukseen. Marja-Leena Talvitie. Iris Wiitakorpi.

13 TOUKOKUU Politiikka on tullut kansainvälisemmäksi. Brysselin politiikka on nykyisin ikään kuin paikallispolitiikkaa. Kaikilla Suomen maakunnilla on siellä ryhmissä toimistot, toteaa maakuntajohtaja Jaakko Mikkola. Itä-Uudenmaan liitto - kansainvälisesti ajan hermolla MAARIT GABRIELSSON, KUVA ITÄ-UUDENMAAN LII- TON toimistosta on kaunis näkymä kaupungin keskustaan. Hyvä niin, koska maakuntajohtaja Jaakko Mikkolan on hyödyllistä välillä lepuuttaa silmiään samalla kun hän pohtii monituisia projektejaan, jotka täyttävät hänen työaikansa. Itä-Uudenmaan maakunta on Suomen nopeimmin kasvavien maakuntien kärjessä, joten haasteita riittää. Mitä mielestäsi tavallisen kuntalaisen pitäisi juuri nyt tietää maakuntaliiton tasolla tapahtuvista asioista? -Sellainen ihmisiä lähellä oleva asia on ehkä maakuntakaava. Se tulee huhti-toukokuussa nähtäväksi kaikkiin kymmeneen kuntaan ja se on ohjeena kuntien yleiskaavoille. Siihen voi jättää huomautuksia; asukkaiden kuuleminen on lainsäädännössä tarkasti määritelty. Itä-Uudenmaan liittoon kuuluu 10 kuntaa Sipoosta Ruotsinpyhtääseen. Maakuntatason työ on pitkäjännitteistä suunnittelua, jossa ei saa olla kärsimätön, koska tuloksia ei saada päivässä eikä parissa. Joskus täytyy odottaa kymmeniäkin vuosia. -Heli rannikkorata eli Helsingistä itään -rata on suunnitteilla vuodeksi 2030, hän kertoo. -Ratahallintokeskus kannattaa sitä ja uskomme, että saamme vielä ministeritason poliitikkoja mukaan siihen. Rata tarjoaisi sekä tavarankuljetusta että henkilöliikennettä ja helpottaisi pendelöintiä pääkaupunkiseudulta Porvooseen ja Loviisaan, hän kertoo. Mutta on toki asioita, jotka tapahtuvat juuri nyt. Tämän hetken kuuma peruna on tietenkin Sipoo, jota Helsinki yrittää lohkaista puolelleen. Mitä tapahtuu Itä-Uudenmaan liitolle, jos osa Sipoosta liitetään Helsinkiin? - Se on kuin amputaatio. Me puolustamme Sipoota henkeen ja vereen saakka. Toki Itä-Uudenmaan liitto kaikissa oloissa jatkaisi, enkä halua edes spekuloida sillä ajatuksella, hän toteaa vakavasti. Maakuntatason politiikka on muuttunut ja laajentunut sitten EU:hun liittymisen. -Politiikka on tullut kansainvälisemmäksi. Brysselin politiikka on nykyisin ikään kuin paikallispolitiikkaa. Kaikilla Suomen maakunnilla on siellä ryhmissä toimistot. -Venäjän politiikka sitä vastoin on meille ulkopolitiikkaa. Me edustamme venäläisille länttä eli EU:ta. Venäjän kanssa on käyty neuvotteluja mm. Ympäristöprojektin tiimoilta. Yhteistyötä kehitetään ympäristökatastrofien ehkäisemistä silmälläpitäen. Itä-Uudenmaan liitolla on tiloja myös Werner Söderströmin talossa. Miksi olette juuri siellä ja minkälaista toimintaa siellä on? -Talossa on näyttävä sisäänkäynti ja se on kulturelli talo. Siellä ovat itsehallinnolliset EU rahoitteiset projektit, joissa on ollut hakijana Itä-Uudenmaan liitto: Viron suunnan yhteinen ympäristöprojekti ja Venäjän suunnan projekti eli öljyntorjunnan johtamisprojekti, hän kertoo. -WSOYTALOssa on myös Euroopan Sosiaalirahastosta rahoitettava Koulutus ja työvoiman ennakointiprojekti ja kuntien rahoittama Henkilöliikennelogistikko eli maaseudun haja-asutusalueiden asiointipalvelujen suunnittelija. Lisäksi siellä on aluekeskusohjelma-projekti, AKOprojekti, joka on Sisäministeriön rahoittama. Itä-Uudenmaan liiton henkilökunnasta noin yksi kolmasosa työskentelee WSOY- TALOssa. -Oli vaikea valinta, että kuka on siellä talossa ja kuka täällä Rauhankadulla. Päätimme, että itsenäiset pitkäaikaiset projektit ovat siellä, hän kiteyttää. Hyvää oloa liikunnasta! Tule mukaan tehokkaille tunneille! kuntosali naisten sali aerobic spinning saunat solarium henkilökohtainen kuntosaliohjaus Meiltä myös urheiluhierojan palvelut Liikuntakeskus Kuntoklubi Kaivokatu 37, Porvoo (Studio 123 vieressä) Puh. (019)

14 14 TOUKOKUU 2007 PORVOON HAMMASLÄÄKÄRIT luottamus on kaiken A ja O OSCAR LINDELL, KUVA PORVOON HAMMAS- LÄÄKÄREIDEN odotushuone Werner Söderströmin talon neljännessä kerroksessa on kaunis kuin taidegalleria konsanaan. Valkoisilla seinillä on mielenkiintoisia maalauksia, ja odotustila mukavine huonekaluineen ja mattoineen on mieltä rauhoittava. -Tilat toimivat erittäin hyvin. Olemme panostaneet odotustilojen viihtyisyyteen, jotta ihminen unohtaisi olevansa menossa perinteisesti ikävänä koettuun paikkaan eli hammaslääkäriin, selittää hammaslääkäri Topi Peltokallio. -Monilla on saattanut olla ikäviä kokemuksia hammaslääkäristä, ja he yllättyvät positiivisesti siitä, että eihän se niin ikävää ollutkaan. Nykyajan puudutusaineet ovat niin hyviä, että kipua ei varmasti tunne, Peltokallio vakuuttaa. Hän on Porvoon toimipisteen vastaava hammaslääkäri. Porvoon Hammaslääkärit on osa suurempaa kokonaisuutta; Rotberg Oy:llä on vastaavantyyppisiä hammaslääkäriasemia mm. Helsingissä, Tampereella ja Vihdissä. Aloe Vera te ta ti klo Tervetuloa Välkommen! Apunaan hänellä on vastaavana hoitajana monitoimiosaaja Katja Gustafsson, jonka työsarka on laaja. -Katja on sellainen kultakimpale, toteaa Peltokallio arvostavasti. Modernia teknologiaa Hoitohuone on kokonaan valkoinen ja modernein laittein varustettu. Heillä on käytössään mm. digitaalinen röntgenlaite, joka suuresti nopeuttaa hammastarkastuksia. Kuinka tärkeä on itse hammaslääkärin rooli nykyisin huipputeknologian aikakaudella? -Se on erittäin tärkeä. Potilas - lääkäri hoitosuhde on ratkaisevan tärkeä. Hammaslääkärin persoonasta riippuu, tuleeko potilas takaisin vai ei. Luottamussuhde on kaiken A ja O; potilas aistii, osaako hammaslääkäri hommansa. Tällä vastaanotolla tarjotaan ns. ylläpitohoitoa eli hampaan kiinnityskudosten hoitoa, paikkausta ja hampaiden poistoa, juurihoitoa, hammaskiven poistoa jne. Suuhygienisti on liittymässä henkilökuntaan lähitulevaisuudessa. Erikoisuutena vastaanotolla on tarjolla nukutushoito, jolla hoidetaan sellaisia potilaita, jotka pelkäävät liiaksi hammaslääkäriin menoa. -Pelkopotilaiden määrä on yllättänyt. Meillä on neljän hengen nukutustiimi, joka huolehtii toimenpiteen alusta loppuun saakka. Peltokallio korostaa, että Hammaslääkäri Peltokallion mielestä luottamukseen perustuva lääkäri potilassuhde on hoidossa kaiken A ja O. hampaiden säännöllinen tarkastaminen ja hoito ovat osa kokonaisterveydenhoitoa; hampaiden kunto on tärkeää koko kehon hyvinvoinnin kannalta. -Hampaat tulisi tarkastaa vähintään kerran vuodessa tai puolessatoista. Ja säännöllinen kotihoito on ratkaisevan tärkeää. Hammaslääkäri Peltokallio on valmistunut kuusi vuotta siten Helsingin yliopistosta. Hänen ammatinvalintaansa vaikutti ehkä eniten isä. -Olen hammaslääkäri toisessa sukupolvessa. Tein päätökseni lääketieteellisen ja hammaslääketieteellisen välillä. -Kun isä aina kehui, miten antoisaa hammaslääkärin työ on, päädyin tähän. -Ala on sopivan haasteellinen sekä monipuolinen ja muuttuu koko ajan. Koulutustakin on sopivasti. Tärkeää on asiakkaalta saatu kiitos, kun hänet on hoidettu hyvin. Beauty&Business Center Kaivokatu 37 4 krs. Porvoo /Anna KALEVA TRAVEL uusissa tiloissa Siivous- ja toimitilapalvelut Kiinteistöpalvelut Puhdasilmapalvelut Korjausrakentamispalvelut Pesulapalvelut SOL Palvelut Oy Vanha talvitie 19 A, Helsinki puh MAARIT GABRIELSSON, KUVAT KALEVA TRAVEL matkatoimiston uudet toimitilat WSOYTALON katutasolla ovat valoisat ja avarat. Värikkäitä esitteitä selaillessa alkaa mieli helposti lennellä arjesta kaukomaihin, ihaniin eksoottisiin kohteisiin. Onneksi ollaan paikassa, jossa matkahaaveet osataan vaivattomasti toteuttaa. -Olemme olleet täällä viime vuoden marraskuusta lähtien. Jo talon ensivaikutelma oli miellyttävä ja naapurit ovat olleet mukavia. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä uuteen toimitilaamme, vakuuttaa Porvoon Kaleva Travel toimiston palvelupäällikkö Kirsi Viren. - Kaleva Travel on Suomen suurin liikematkatoimisto. Muuton myötä myös Porvoon tiimin toimintamallia tarkennettiin ja tiimi keskittyy liikematkustajien palveluun. Vapaa-ajan asiantuntijapalvelu hoidetaan keskitetysti pääkonttorissamme Matkatalossa. Kirsi itse on ollut alalla jo vuodesta 1982 alkaen. Matkatoimisto Kalevan perinteet eivät ole vuosien saatossa juurikaan muuttuneet, vaikka ala onkin ollut melkoisten muutosten kourissa. -Meidän palveluvalttimme on se, että tarjoamme laadukasta palvelua kilpailukykyisellä hinnalla, kiteyttää palvelupäällikkö Viren. Ratkaisevan tärkeää kilpailutilanteessa ovat hänen mielestään hyvät suhteet yhteistyökumppaneihin ja osaava henkilökunta. Suhdanneherkkä matkailuala Tietotekniikka on muuttanut käytännön toimintatapoja matkailualallakin, mm. yhteydenpito ja varausjärjestelmät ovat kehittyneet melkoisesti. Yksi matkatoimiston valteista näinä teknologia-aikoina on se, että siellä pystytään nopeasti vertailemaan eri yhteistyökumppaneiden tarjoamia vaihtoehtoja. Uusi ja kasvava trendi lienee se, että osa ihmisistä on alkanut etsiä yksilöllisempiä lomavaihtoehtoja. -Me tarjoamme asiakkaillemme räätälöityjä Loma Kalevan matkapaketteja. Asiakas esittää toiveensa matkan ajankohdasta ja kohteesta ja me huolehdimme järjestelyistä. Matkailuala on viime vuosina ollut monenlaisten suurten mullistusten kourissa; kaikki maailmalla tapahtuvat katastrofit terroristihyökkäyksistä luonnonmullistuksiin vaikuttavat yritysten ja ihmisten matkasuunnitelmiin. -Ala on erittäin suhdanneherkkää, myöntää palvelupäällikkö Viren. Kaleva Travel matkatoimiston uudet toimitilat WSOY- TALON katutasolla ovat valoisat ja avarat.

15 TOUKOKUU Löydä oma luovuutesi taideterapian avulla MAARIT GABRIELSSON, KUVA Löydettyään taiteen ja taideterapian omaan elämäänsä Leena Myllys tahtoo jakaa tietojaan muille ihmisille. - JOKAINEN ihminen on ainutlaatuinen. Ihminen voi löytää oman minuutensa taideterapian avulla ja oppia arvostamaan omia hyviä puoliaan. Meidän pitäisi oppia katsomaan itseämme armeliaasti ja suvaitsevaisin silmin; vasta silloin ihminen on kokonainen kun hän hyväksyy niin hyvät kuin huonotkin puolensa, valonsa ja varjonsa. Näin sanoo ekspressiisivistä taideterapiaa harjoittava Leena Myllys. Hän on työharjoitteluaan tekevä kolmannen vuoden opiskelija, joka valmistuu reilun vuoden kuluttua. Hänen toimitilansa on WSOYTALOn neljännessä kerroksessa. Hän opiskelee Helsingissä Inartes Instituutissa. Se on ekspressiivisen taideterapian ainoa Suomessa toimiva asiantuntijaorganisaatio, jonka ovat perustaneet Sveitsissä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet taideterapeutit. Opetuspaikka sijaitsee Rastilan kartanossa, Vuosaaressa. Ekspressiivinen taideterapia pohjautuu humanistiseen ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihminen on itse oman elämänsä asiantuntija. Kuvilla voi ilmaista tunteita ja kokemuksia, joita on vaikea sanoin kuvata. Löydettyään taiteen ja taideterapian omaan elämäänsä Leena Myllys tahtoo jakaa tietojaan muille ihmisille. -Taideterapiassa taidetta käytetään puheen ohella; kaikki ihmisethän eivät halua puhua asioistaan. Sitten siitä tehtyä taidetta katsotaan yhdessä. Me voimme käyttää kuvataidetta, liikettä, tanssia, draamaa, runoutta, valokuvia... keinot ovat monet. -Taiteen avulla avataan ihmisen sisäisiä solmuja, tuodaan kipeitä asioita tietoisuuteen, käsiteltäviksi, hän selittää. Hän itse löysi taideterapian vuorotteluvapaalla ollessaan kansalaisopiston maalauskurssilta. Sitä opiskelemaan lähteminen oli monien asioiden summa. -Parasta opiskelussa oli, että löysin luovuuden ilon uudelleen taideterapian avulla. Oivalsin, että minulla on vaikka kuinka paljon siellä sisällä ja sen pitää vain antaa pulputa. Ja tässä työssä se pulppuaa, hän kertoo hymyillen. -En kuitenkaan ole mikään taiteilija, en osaa tehdä upeita taideteoksia, mutta luovuudesta voi nauttia vaikkei osaa tehdäkään. -Minä itse kirjoitan paljon, olen aina lähestynyt omia ongelmakohtiani kirjoittamalla. Näillä kursseilla ihmiset huomaavat osaavansa kirjoittaa hienoja runoja vaikka he aluksi vannovat, etteivät opi. Taideterapiaan tulemiseen on vielä melkoinen kynnys ehkä siksi, että monetkaan eivät tiedä, mitä se pitää sisällään. -Taideterapiahetkessä kaikki tunteet ovat sallittuja. Kiukkua ei pelätä, eikä myöskään surua ja iloa. Tänne tullessa tullaan pois arjesta, ajattelukeskeisestä yhteiskunnasta luovuuden ja leikin maailmaan. -Taideterapiassa ihminen ehkä uskaltaa heittäytyä, tanssia huivin kanssa tai vaikkapa laulaa, vaikka ei olisi koskaan uskaltanut aikaisemmin. Liikunta on tärkeää taideterapiasssa; meillä on kehossa niin paljon tietoa ja taidetyöskentely nostaa sen tietoisuuteen, Myllys kertoo. Kuka tahansa voi tulla yksityisasiakkaana ja kokeilla omaa juttuaan. Mukaan voi tulla myös ryhmään; ryhmä kokoontuu yleensä kymmenen kertaa. Leena Myllys tuntee tyytyväisyyttä onnistuessaan vaativassa mutta antoisassa työssään. -Tämä työ tuottaa iloa koko ajan. Varsinkin silloin, kun ihmiset oivaltavat, että hyvänen aika, tästähän tässä on kysymys, näinhän siinä tapahtui. Kun ihminen oppii nautimaan sellaisista pienistä arkisista asioista. elokuvateatteri Mannerheimink. 20, Porvoo, p Infopuh

16 16 TOUKOKUU 2007