siirtymä köyhäinhoidosta hyvinvointivaltioon.

Transkriptio

1 Suomalaisen hyvinvointivaltio- Kehityksen tärkeä virstanpylväs oli sosiaalihuollon periaatekomitea (KM 1971): siirtymä köyhäinhoidosta hyvinvointivaltioon. Ero entiseen kiteytyi mm. palveluhenkisyyden ideologiaan.

2 Nykyinen sosiaalihuoltolaki Suomi oli tasa-arvoisimmillaan vuonna Hyvinvointivaltion huippuhetki oli 1980-luvun lopun noususuhdanne. Sen tunnelmat kiteytti pääministeri Harri Holkeri: me kuulumme kaikki keskiluokkaan.

3 Tasa-arvoisuus on yksi kaikkein tärkeimmistä yhteiskunnan tilan mittareista. Pohjoismaat onnistuivat tässä hienosti 1990-luvun vaihteeseen asti. Tuolloin sosiaalipolitiikan käsitteistö(kin) muuttui, ja vanha hyvinvointivaltio alkoi näyttää passiiviselta ja tuottamattomalta. Tasa-arvopyrkimys syrjäytyi monella yhteiskunnan osa-alueella.

4 Sanktiot tulivat sosiaalihuollon suunnitelmiin 1990-luvun lopulla toimeentulotukilain myötä. Ne kohdistuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin asiakkaisiin.

5 Samalla muuttui käsitys ihmisestä. Yhteiskunnalliset ongelmat kytketään kysymykseen yksilön moraalista: sopimuksellisuus, vaatimus vastuullisesta kansalaisuudesta ja ansaitsevaisuudesta.

6 Mm. Alankomaat näyttänyt suuntaa Euroopassa: Siirtymä formaalista moraaliseen kansalaisuuteen, jossa kansalaisuus miksataan aktiiviseen integraatioon. Only a grilled burger is a real burger. (. todellinen / vähemmän todellinen kansalaisuus?!)

7

8 Minulla on pienen ihmisen vastuu. Vastaan vain niistä asioista, joihin voin vaikuttaa. Kannan vastuuta ruoasta, lähimmäisestä, tiestöstä ja luonnosta. Vastuuni päättyy jonnekin Janakkalan tienoille. - Kari Hotakainen

9 Liian kova yhteiskunta? Suomessa ei pääse edes kahvilaan töihin ilman koulutusta tai suhteita. Vaaditaan, jotain täydellisiä ihmisiä Kunnallinenkin terveydenhuolto, jos sitä on saatavilla, ylittää maksukyvyn. Minut pudotettiin 90-luvulla jo. En ole saanut lapsia, joten kuka pitää huolta? Miten käy kun voitontavoittelijat hoitavat tai jättävät minut hoitamatta? En kuulu suuriin ikäluokkiin, joiden eläke-edut on varmistettu.

10 Vuonna 1987 syntyneistä: joka viides on 21 vuoden ikään mennessä saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu 16 %:lta tästä ikäluokasta 23 % on joutunut jossakin vaiheessa turvautumaan toimeentulotukeen 26 %:lla on merkintöjä rikkomuksista tai saaduista tuomioista (Reija Paananen & Mika Gissler, THL)

11 Kuitenkin. Sellaisessa yhteiskunnassa on parempi ja turvallisempi elää, jossa kaikilla asiat ovat siedettävän hyvin. Tai jos itse on hyvätuloinen, voiko olla varma, että myös lapset, lapsenlapset tai muut läheiset tulevat olemaan?

12 Työväen hyvinvointivaltio voi hyvin, mutta työväen alapuolelle on repeämässä yhä syvenevä railo. (Matti Virtanen)

13 Sosiaalilainsäädäntöuudistus Uudistamistyöryhmän väliraportti julkaistiin kesäkuussa 2010 Ehdotus uudeksi laiksi kesäkuussa 2012 Mitä uuden lain pitäisi ihmisille antaa? Mitkä ovat tämän päivän sosiaaliset kysymykset? Missä kulkevat sosiaalihuollon rajat? Miten siirtää painopiste vihdoin korjaavasta ehkäisevään?

14 Tavoitteena siirtymä järjestelmälähtöisyydestä ihmislähtöisyyteen. Lähtökohtana hyvinvoinnin edistäminen, yksilön/perheen/yhteisön tuen tarve ja siihen vastaaminen.

15 Kuinka vahvistaa luottamusta (jota epätasaarvo nakertaa väistämättä)? Toisiin ihmisiin luottaminen on yksi vahvimpia kilpailukykyä selittäviä asioita. Eriarvoisuus ja sen tuoma turvattomuuden tunne näkyvät jo suomalaisten arvoissa; esim. uteliaisuus (innovatiivisuuteen liittyvä muutosvalmius-arvo) on heikentynyt. (Klaus Helkama)

16 Sosiaalinen kestävyys on huolenpitoa resursseista. Lakiluonnoksen 2. luku sisältää mm. edellytysten luomisen hyvinvointia edistävälle toiminnalle: kunnassa oltava riittävästi kokoontumistiloja, toimintavälineitä ja ohjausta asukkaiden omaehtoiseen toimintaan. Lisäksi säädetään eri toimijoiden tarjoaman tuen hyödyntämisestä ja koordinoinnista sekä hyvinvointineuvonnasta.

17 Lakiluonnoksessa ei lähdetä liikkeelle palvelujen listaamisesta, vaan pyrkimyksestä vastata ihmisten tarpeisiin. Siinä määritellään tuen tarpeet, joihin sosiaalihuollon on vastattava: lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun ja kehityksen edellyttämä tuen tarve toimintakykyyn liittyvä tuen tarve tuen tarve syrjäytymisen torjumiseksi lähisuhde- tai perheväkivallasta aiheutuva tuen tarve äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvä tuen tarve taloudellisen tuen tarve tuen tarve asumisen järjestämisessä omaisen tai läheisen tuen tarve tuen tarve yhteisössä

18 Tarpeisiin vastaamisen periaatteita (mm.): ennaltaehkäisy & osallisuuden edistäminen asiakkaan etu ja yksilölliset tarpeet yhteistoiminta asiakkaan kanssa oikea-aikainen ja riittävä tuki ihmisen omien voimavarojen vahvistaminen kokonaisvaltaisuus, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa lasten aseman turvaaminen

19 Elämme vuotta 2011, ja sosiaalitoimen asiakkaan kuuntelemista pidetään rohkeana tekona silloinkin, kun asiakasta kuunnellaan kymmenen vuotta liian myöhään. - Marjut Lindberg/HS

20 Ei ole valtion tai kunnan etua, vaan sen on heijastettava kansalaistensa ääntä. Jokaisen yksilön toimijuus yhteiskunnassa on arvokasta. (Siksi esim. työttömän toimintakyvyn tukeminen kannattaa aina).

21 Keskittyminen ihmisten ja heidän elinympäristöjensä väliseen suhteeseen: toimintamahdollisuudet. Omannäköinen elämä: henkilö määrittelee itse tarvitsemansa tuen.

22 Tunnustuksen ja arvostuksen saaminen yhteiskunnassa (vaihtoehtoisina diskursseina tasaarvolle?). Miten yksilö kykenee toimimaan omasta mielestään merkityksellisellä tavalla niissä olosuhteissa, joissa hän elää? MUTTA: pelkkä kunnioitus, tunnustus tai arvostus ei riitä: edellyttää myös resursseja ja areenoita!

23 Insinöörit tietävät sen, että rakenteiden kestävyys määrittyy heikoimman lenkin kautta. Keskimääräinen lujuus ei riitä. Yhteiskunnan rakenteita koskevaa ajattelua hallitsevat kuitenkin keskiarvot ja keskimäärät.

24 Sosiaalityön punttimalli Ehkäisevä ja rakenteellinen työ. Puuttuva, raskas, erityistä harkintaa ja tietoa edellyttävä työ.

25 Sosiaalityön puntit Sosiaalityön asiantuntemus luontevaksi osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua (rakenteellinen sosiaalityö). Mitä vaikeampi tilanne, sitä pätevämpi työntekijä (raskaimmat ja vaikeimmat asiakasryhmät, joiden tarpeisiin vastaaminen edellyttää erityisosaamista).

26 EETTINEN PRINSIIPPI: Mitä perustavammanlaatuiset inhimilliset tarpeet ovat uhattuina ja mitä heikommat ovat yksilön omat voimavarat selvitä, sitä vahvemmat ovat yksilön oikeudet ja sitä selkeämpi on julkisen vallan velvollisuus järjestää toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut. MUTTA: mitä enemmän kohdistetaan köyhille, sitä enemmän on köyhiä.

27 Oppia Englannista? 1 Kaikilla on oikeus tarkoituksenmukaiseen palvelutarpeen arviointiin. 2 Yksilön taloudellinen tilanne ei vaikuta tarpeiden arviointiin. 3 Sekä arviointi että tukisuunnitelma keskittyvät keinoihin saavuttaa tavoitellut lopputulokset, eivät tarpeisiin tai vammoihin.

28 Aidosti välittävän ihmisen tarvitsee vain olla, niin muutkin alkavat parantua. (Janne Metso Metro-lehdessä)