YMPÄRISTÖ. Etelän taimenjokia elvytetään. Mitä Riosta jäi käteen?
|
|
- Auvo Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YMPÄRISTÖ Etelän taimenjokia elvytetään 20 Mitä Riosta jäi käteen? 2 28 Vihreää arkea etsimässä 10
2 YMPÄRISTÖ SISÄLTÖ tässä numerossa: Ympäristö-lehteä julkaisevat ympäristöministeriö ja Suomen ym päristökeskus. TOIMITUS Päätoimittaja va. Leena Rantajärvi Toimitussihteeri Eija Järvinen Harjoittelija Ville Larimo sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Suomen ympäristökeskus Mechelininkatu 34a, Helsinki PL 140, Helsinki Puhelin (vaihde) Faksi ULKOASU JA REPRO Jyrki Heimonen Aarnipaja Ky TOIMITUSNEUVOSTO Suvi Reijonen pj YM Katja Huumo YM Jarmo Muurman YM Hannele Nyroos YM Nunu Pesu YM Kirsi Norros SYKE Seppo Rekolainen SYKE Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus Matti Hepola Lapin ELY-keskus Johanna Niemivuo-Lahti MMM Esa Nikunen Tukes Lotta Mattsson Suomen Kuntaliitto Jukka Ihanus Stellatum Oy KUSTANTAJA JA ILMOITUSMARKKINOINTI Stellatum Oy Purotie 1 B, Helsinki TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu/Ympäristö-lehti PL 115, Forssa Puhelin , faksi Osoitteenmuutosta tehdessäsi muista ilmoittaa lehden nimi. tilaajapalvelu@stellatum.fi, TILAUSHINNAT SUOMESSA Kahdeksan kertaa vuodessa kestotilaus 56,68 e (sis. ALV 9 %, laskutusväli 12 kk) määräaikaistilaus 62,13 e (sis. ALV 9 %, kesto 12 kk) irtonumero 8,50 e ASIAKASREKISTERI Rekisterikuvaus ja -seloste ovat nähtävissä Stellatum Oy:n tiloissa. Tilaajan tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta. PAINOPAIKKA Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere 2012 Lehden kirjoitukset eivät välttämättä edusta julkaisijoiden kantaa. Ilmestyy 8 kertaa vuodessa ISSN vuosikerta KANNEN KUVA Vesa Greis/Kuvaliiteri: Perhokalastusta Vantaankoskella Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY 2012 JUKKA VAURAS Nyt suojellaan lounaista luontoa Suomen Natura-verkoston toteuttamisessa ollaan tulossa loppusuoralle. Ensimmäisenä homma hoidetaan loppuun Varsinais-Suomessa. Sinne perustetaan liki sata uutta luonnonsuojelualuetta. SIVU 4. Etätyöllä työhyvinvointia Microsoftin 270-henkisessä Suomen-yksikössä lähes kaikki tekevät silloin tällöin etätyötä. Työtyytyväisyys on kasvanut parissa vuodessa 17 prosentilla. SIVU 8. Vihertyä pitäisi, mutta miten? Asumisen ja liikkumisen viherryttämiseen löytyy tehokkaita keinoja, mutta ruuan ympäristövaikutuksiin on vaikeampi puuttua. Tähän tulokseen päätyi kestävän kehityksen ja tuotannon ohjelmaa päivittänyt työryhmä. Ruuan viherryttämisessä julkiset keittiöt voisivat toimia hyvinä esimerkkeinä. SIVU 10. ANTERO AALTONEN
3 Suomenlahden taimenjoet tehoelvytykseen Suomi on tuhonnut vaelluskalajokensa ja -puronsa pahemmin kuin mikään muu Itämeren maa. Suomen ja Viron yhteisessä EU-hankkeessa tämä surullinen kehitys yritetään vihdoin kääntää toiseen suuntaan. SIVU 20. Huippukokous jäi julistustasolle Rio+20-huippukokous sai aikaan poliittisen kestävän kehityksen julistuksen, mutta ei uusia sitovia sopimuksia. Ympäristöjärjestöille kokous oli suuri pettymys. SIVU 28. ANNA JASKARI / HOLLOLAN LUKIO Itämeren nuoret vesistöjä pelastamassa Hollolan lukion oppilaat saivat vesikurssilleen vieraaksi pietarilaisia nuoria. Suomalaiset opastivat pietarilaisia kemiallisissa mittauksissa, koska he olivat harjoitelleet niitä jo talvella. Vesijärven tila todettiin mittauksissa melko hyväksi. SIVU 32. Kalaportaita halutaan lisää Valtioneuvoston viime maaliskuussa hyväksymä kalatiestrategia pyrkii vahvistamaan uhanalaisten vaelluskalakantojemme elinvoimaisuutta. Merikosken kalaporras auttaa lohen ja taimenen nousua Oulujokeen. SIVU 26. Vakiopalstat PANU ORELL/ RKTL 2 Pääkirjoitus Rio+20-huippukokouksen lopputulos on askel eteenpäin mutta liian vaatimaton, kirjoittaa ympäristöministeri Ville Niinistö. 3 Tiesitkö 14 Lyhyet 17 Kolumni Kehitysmaissa vihreän talouden kannalta on keskeistä, miten maataloutta kehitetään, kirjoittaa ympäristöneuvos Antero Honkasalo. 18 Vaikuttaja Luomukoulutuksen pioneeri Jukka Rajala sanoo, että Suomessa on ollut vallalla melkein luomua -käsitys. Mutta viljely joko on luomuviljelyä tai ei ole. 35 Vieraskynä Ekosysteemipalvelujen hinnoittelu ei ole välttämätöntä yhteiskunnallisten tarpeiden priorisoimiseksi, mutta se on tärkeää kuluttajan kannalta, kirjoittaa tutkimusjohtaja Anni Huhtala Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. 36 Tutkimus 38 Tapahtumat 40 Julkaisut Eskon puumerkki Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Mikkelissä on kehittänyt sinnikkäästi luomualaa jo useita vuosikymmeniä. Erikoissuunnittelija Jukka Rajala on tuottanut valtaisan määrän opetusmateriaalia viljelijöille ja neuvojille. Vaikuttaja sivu 18. PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN YMPÄRISTÖ 5/2012 1
4 Suomenlahden taimenjoet tehoelvytykseen Vaelluskalajokien surullinen kehitys yritetään kääntää toiseen suuntaan. Ismo Tuormaa S uomi on tuhonnut vaelluskalajokensa ja -puronsa pahemmin kuin mikään muu Itämeren maa. Suomen ja Viron yhteisessä HEALFISH-nimisessä EU-hankkeessa tämä surullinen kehitys yritetään vihdoin kääntää toiseen suuntaan. Terveet kalakannat ovat merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta. Näin julistaa HEALFISH-hankkeesta ker- tova tunnus, jota esittelee hanketta Uudenmaan ELY-keskuksessa vetävä projektipäällikkö ja kalabiologi Markku Kaukoranta. Kapulakielinen slogan tarkoittaa suomeksi sitä, että jos vesistöt kelpaavat taimenille ja lohille, ne voivat muutenkin hyvin. Arvokalat kun ovat erityisen kranttuja elinympäristöstään. Padot, perkaukset, metsäojitukset ja vesien laadun muu pysyvä heikentäminen ovat niille myrkkyä. 20 YMPÄRISTÖ 5/2012
5 Kaivinkoneenkuljettaja Retu Kaukosen ja kunnostuksen suunnittelija Markus Tapanisen yhteistyön tulokset näkyvät Reinikkalankosken nykytilassa. Vaalimaanjoki on yksi viidestä Suomen puolella kunnostettavista joista. Reinikkalassa vanha pato muutettiin pohjapadoksi ja koski kunnostettiin vaelluskalojen lisäätymisalueeksi. Terveet kalakannat ja taimenen viihtyminen kertovat elävästä ja puhtaasta vesistöstä. Juuri tähän tähdätään hankkeella, jossa on mukana yhteensä 12 kohdejokea Suomesta ja Virosta. Ensi vuonna päättyvän ja 1,4 miljoonaa euroa maksavan Interreg-hankkeen haasteet ovat valtavat. - Etenkin Suomessa on tehty kaikki mahdolliset virheet lohikalakantojen tuhoamiseksi, projektipäällikkö Markku Kaukoranta tokaisee. MARKKU KAUKORANTA Suomen tilanne karmea Kaukoranta näyttää karttaa, joka kertoo koruttomasti, miten surkeasti Suomenlahden taimen- ja lohijoet voivat. Padot, likaantuminen, ylikalastus ja perkaukset ovat tehneet tehtävänsä niin täydellisesti, että esimerkiksi meritaimenen uhanalaisuusluokitus on uusimmassa arvioinnissa jouduttu nostamaan erittäin uhanalaisesta äärimmäisen uhanalaisten luokkaan. Seuraava luokka olisi hävinnyt. HEALFISH ei ole ainakaan yhtään liian aikaisessa. Suomen tilanne on tehdyn kartoituksen mukaan ehdottomasti huonoin Suomenlahdella ja jopa koko Itämeren alueella. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja kestää kolme vuotta. Tarkoituksena on kunnostaa Suomenlahteen laskevia jokia, jotka ovat lohikaloille soveltuvia lisääntymisalueita. Suomen puolella kunnostettavia kohdejokia ovat Uskelanjoki, Ingar skilanjoki, Vantaanjoki, Koskenkylänjoki ja Vaalimaanjoki. Viron puolella jokikunnostuksia ja kunnostussuunnittelua tehdään kuuteen jokivesistöön: Pirita, Võsu, Mustoja, Altoja, Toolse ja Vihterpalu. Osalle jokialueista on jo valmiit kunnostussuunnitelmat, toisten tilasta tehdään hankkeen aikana selvitys ja kunnostussuunnitelmat. KEIJO PIHLSTRÖM Suomenlahteen laskevien jokien tilaa parantava Suomen ja Viron yhteishanke on vienyt projektipäällikkö Markku Kaukorannan välillä myös luonnonkauniisiin maisemiin, kuten Loobujoelle Viroon. YMPÄRISTÖ 5/
6 Kymijoella kerätään varoja lohikalojen, esimerkiksi taimenten, radioseurantaan. Nimikkokalan yrityskummiksi pääsee 3000 eurolla. Samanlainen rahankeräys toteutettiin muutama vuosi sitten Vantaanjoella. Nimikkolohia kaupan Hanke on saanut myös sisarprojektin Venäjän puoleisten ja Suomenlahteen laskevien jokien kunnostamiseksi. Osa niistä ulottuu myös Suomen puolelle. Vanha lohien mahtijoki Kymijoki on projektin kuluessa ympätty mukaan hankkeeseen. Kymijoella kerätään parhaillaan yrityskummeja, jotta saataisiin rahaa lohikalojen radioseurantaan. Samanlainen rahankeräys toteutettiin muutama vuosi sitten Vantaanjoella. Tavoitteena on 80 radiomerkittyä lohikalaa. Ostamalla radiomerkityn nimikkolohen 3000 eurolla pääsee mukaan arvokkaaseen työhön Kymijokea elvyttämään. Virossa on peräti 35 Suomenlahteen laskevaa vanhaa taimen- ja lohijokea. Niistä on valittu mukaan kuusi erilaisia ongelmaratkaisuja edustavaa jokea. Tavoitteena elävä vesiluonto Monivuotisen työn tavoitteena on muun muassa saada aikaan Suomen ja Viron välinen yhteistyöverkosto, joka keskittyisi parantamaan Suomenlahteen laskevien jokien tilaa. Lisäksi jokien ja niiden valuma-alueiden kunnostamiseen liittyvän tietotaidon määrää kasvatetaan molemmissa maissa. Tärkeää on myös lisätä päätöksentekijöiden, viranomaisten, tiedotusvälineiden, kansalaisten ja elinkeinoelämän tietoa virtavesistä. Hankkeen suomalaiset partnerit ovat vetäjäorganisaatio Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus ja Pro Vantaanjoki ry. Virolaiset partnerit ovat Eesti Mereinstituut ja Viron maatalousyliopisto. Kalateitä, ohitusuomia ja sorastuksia Kyselen Markku Kaukorannalta, onko tässäkin taas kyseessä yksi tyypillinen EU-hanke, joka sisältää joukon hienoja suunnitelmia, jotka jäävät kuitenkin käytännössä toteuttamatta. Kaukoranta kiistää tämän jyrkästi, vaikka monissa taimen- ja lohijokien kunnostusasioissa lopullinen päätöksenteko ei olekaan hänen eikä välttämättä edes kalatalousviranomaisten käsissä. Kymijoessa, Savukosken sillan alla kuohui koski vuoteen 1933 asti. Ahvenkosken voimalaitos ja sen patoallas muuttivat näkymän. 22 YMPÄRISTÖ 5/2012
7 MIKKO KOIVURINTA - Kaikissa kohteissa tehdään käytännön toimenpiteitä. Palautetaan koskiksi perattuja alueita, poistetaan nousuesteitä, tehdään luonnonmukaisia tulvansuojelutöitä tai elvytetään ojiksi raiskattuja kaupunkipuroja. - Taimenten ja lohien luonnonkierron palauttaminen on välttämätöntä. Siksi teemme tätä työtä. Kalojen istutusvelvoitteet olisi vaihdettava kalateiden ja ohitusuomien rakentamisvelvoitteiksi ja jokien kunnostusvelvoitteiksi, Markku Kaukoranta sanoo. - Hankkeessa tutkitaan myös lohikalojen kututulosta runsaan kiintoaineksen vaivaamilla joilla, sillä maatalouden ravinnekuormitus ja pelloilta jokiin joutuva kiintoaines on eteläsuomalaisissa joissa pahimpia lohikalojen lisääntymistä ja menestymistä haittaavia tekijöitä. - Lisäksi selvitämme nykyaikaisia, luonnonmukaisia peruskuivatusmenetelmiä, joiden avulla kuormitusta voidaan pienentää ratkaisevasti vallitsevan vanhanaikaisen ojituskäytännön aiheuttamasta kuormituksesta. Kaukorannan mukaan tieto ja keinot, joilla virtavesien ja vaelluskalakantojen tilaa voidaan parantaa, ovat jo olemassa. Ne on vain otettava käyttöön. - Vesistöjen suojavyöhykkeet on saatava kunnollisiksi niin pelloilla kuin metsänkorjuussakin. Turpeennostosta on luovuttava mieluiten kokonaan, mutta ehdottomasti taimenvesistöissä. Taimenen lisääntyminen Itämeren maissa Stig Pedersen, Petri Heinimaa, Tapani Pakarinen: Workshop on Baltic Sea Trout, DTU Aqua Report No Asiantuntija-arvio geneettisesti alkuperäisen taimenen lisääntymisestä Itämerta ympäröivissä valtioissa. Ympyrän koko korreloi jokien määrään. Suomen joissa poikastuotanto on kauttaaltaan heikkoa. Suomenlahteen laskevat meritaimenjoet Kaloilla kulkuyhteys merestä, taimenen luonnontuotantoa Kaloilla kulkuyhteys merestä Ei kulkuyhteyttä merestä Täydellinen kalojen nousueste Kalojen nousua helpottava rakenne, kalatie tms. Vedenjakajat Nykyinen poikastuotanto suhteessa joen poikastuotannon potentiaaliin < 50 % % > 80 % HELSINKI PIETARI TALLINNA km Maanmittauslaitoksen lupa nro 7/MML/12 Meritaimenkantojen vahvistamiseksi jokiin tarvittaisiin lisää kalateitä, mutta osaan vesivoimaloista niitä on vaikea saada. Erityisen ongelmallisia ovat vanhat voimalaitokset, joiden lupiin ei aikanaan ole kirjattu kalatievelvoitetta.
8 Tällä hän viittaa voimayhtiöiden vaatimuksiin saada korvaus kalateiden tarvitsemasta vedestä tai saada ne rakennetuksi valtion kustannuksella. Joskus harvoin kalojen nousua haittaa jopa niin sanottu luonnollinen este: - Virossa olemme törmänneet sellaiseenkin kalojen nousuesteeseen kuin majavapatoon. Taimenjokien kunnostamisessa tarvitaan monenlaisia toimia patojen ja muiden kulkuesteiden poistamisesta veden laadun parantamiseen, kalastusrajoituk- JÄLKEEN ANTTI KOLI Tutkijat Ari Saura ja Karl Sundman sähkökalastamassa Longinojalla. Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus seuraa Vantaanjoen sivupuron Longinojan kalastoa vuosittain. Longinoja on alueen asukkaille merkittävä ulkoilu- ja virkistysalue, mutta myös uhanalaisen taimenen elin- ja lisääntymisympäristö. Vanhat vesivoimalat ongelmallisia Markku Kaukoranta laskee, että pelkästään Uudenmaan joissa on nyt noin 70 kalatietä ja lisää tarvitaan. Monissa joissa on syntynyt pattitilanne, kun joihinkin vesivoimaloihin on vaikea saada kalateitä edes oikeuden määräyksellä. - Erityisen ongelmallisia ovat vanhat voimalaitokset, joiden lupiin ei aikanaan ole kirjattu kalatievelvoitetta. Ei ole oikein, että tällainen syy johtaa ikimuistoiseen nautintaoikeuteen tuottaa sähköä vaelluskalakantojen kustannuksella. Nykykäytäntö, jossa valtio tukee pienvesivoiman rakentamista avokätisesti, ei kalatutkijoita tyydytä, ei myöskään suurten voimayhtiöiden vastuunpakoilu ja yhä jatkuva peruskuivatus. - On kummallista, että kun ympäristölainsäädännössämme on periaate, jonka mukaan haitan aiheuttaja maksaa, niin vesivoimapuolella aiheuttajalle maksetaan, Kaukoranta puuskahtaa. 24 YMPÄRISTÖ 5/2012 KUVAT: KAUKO POIKOLA ENNEN Jokien kunnostuksessa poistetaan kalojen nousuesteitä, tehdään luonnonmukaisia tulvasuojelutöitä, elvytetään ojiksi pilattuja kaupunkipuroja ja palautetaan perattuja alueita koskiksi, kuten on tehty muun muassa kuvien Vaalimaanjoen Reinikkalankoskella.
9 siin ja suoranaisiin kalastuskieltoihin. Näissä toimissa kohteena ovat paitsi varsinaiset joet sivu-uomineen ja puroineen, myös vesistön koko valuma-alue ja merikalastus. Kaukoranta pitää käsittämättömänä esimerkiksi sitä, että villi meritaimen on sen äärimmäisestä uhanalaisuudesta huolimatta yhä ammattikalastuksen kohde. - Kaikki rasvaevätaimenet, eli luontaisesti syntyneet taimenet, pitäisi aina päästää takaisin veteen. Hoitosuunnitelma joka jokeen HEALFISH-hankkeen kokonaistavoitteena ovat luonnollisesti lisääntyvät lohi-, taimen- ja nahkiaiskannat Suomenlahteen laskevissa joissa sekä ajanmukaisen lohikala- ja nahkiaiskantojen hoitosuunnitelman tekeminen. Tätä varten selvitetään Suomenlahden valuma-alueen taimenkantojen kehityshistoriallinen rakenne ja mahdolliset leviämisreitit. Erinomaisessa tilassa olevasta jokiympäristöstä olisi hyötyä myös muulle luonnolle. Elävä jokivarsi on erinomainen eläinten kulkureitti ja luonnon monimuotoisuuskohde. Jos HEALFISH onnistuu, sillä olisi osaltaan merkitystä myös Suomenlahden vesiensuojelulliseen tilaan. Lohikalat ja nahkiaiset ovat erinomaisia indikaattoreita luonnon ja ihmisen elinympäristön hyvin- ja pahoinvoinnista. Kuten projektin slogan julistaa: Missä taimen - siellä ei ongelmaa! Kirjoittaja on ympäristöasioihin erikoistunut vapaa toimittaja. YMPÄRISTÖ 5/
Padot taimenen tiellä Uudellamaalla
Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Ekologiset yhteydetseminaari 9.3.2012 Uudenmaan ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Ryhmäpäällikkö Markku Marttinen 8.3.2012 1 Lähde: Pedersen, S., Heinimaa, P. & Taparinen,
LisätiedotHEALFISH-hanke Terveet kalakannat - merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta
HEALFISH-hanke Terveet kalakannat - merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta Projektipäällikkö Markku Kaukoranta, Uudenmaan ELY-keskus Kalataloushallinnon Mestaripäivät 2013 Helsingissä, Suomenlinnan
LisätiedotTerveet vaelluskalakannat - HEALFISH-hanke ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen edistäjänä
Terveet vaelluskalakannat - HEALFISH-hanke ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen edistäjänä Projektipäällikkö Markku Kaukoranta, Uudenmaan ELY-keskus Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 HEALFISH
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan
LisätiedotVantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet
Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotSuomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista
Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotLohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotOHJELMA. Keskiviikko 8.10.2014. 8.15 Rekisteröityminen 9.00 Tervetuloa tilaisuuteen! Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo
Kalamarkkinat tiede- ja tekniikkapäivät rakennettujen vesien tilan parantamiseksi 8.-9.10.2014 Ravintola Koskenranta (os. Katariina Saksilaisen katu 9, Helsinki) OHJELMA 8.15 Rekisteröityminen 9.00 Tervetuloa
LisätiedotKarjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
LisätiedotVaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa
Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa Ympäristöpäällikkö Jukka Muotka Renewable Energy Fortum Power and Heat Oy Vaelluskalafoorumi
LisätiedotPetri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija
Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotKalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista
LisätiedotPienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena
Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli
LisätiedotUrpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu
Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen
LisätiedotKemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen
Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen Lapin Kalatalouspäivät 17.11.2017 Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö ELY Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut 1 Kemijoen kalanhoitovelvoitteet (KHO 30.5.1980)
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotTOIMIVATKO KALATIET?
Isohaaran uusi kalaporras ei toimi toivotulla tavalla -YLE 3.8.216 TOIMIVATKO KALATIET? Petri Karppinen, tutkija, biologi, FM Kalatiet eivät toimi Kalatiet ovat rahanhaaskausta Kalaportaiden rakentaminen
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotSELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?
SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? HAASTEITA RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUKSELLE VAELLUSKALASEMINAARI 22.9.2011 Keminmaa Aki Mäki-Petäys RKTL RAKENNETTUJEN JOKIEN
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotLohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio
Lohikalat Karjaanjoen vesistössä Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 19.11.2015, Mustio Lohikalatutkimuksia Karjaanjoen vesistössä Karjaanjoki LIFE 2001-2004 Taimenen
LisätiedotLohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut
Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi
LisätiedotKemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot
Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotViite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997:
PÄÄTÖS Dnro 28/5715-2014 23.9.2014 Uusimaa / Kalatalouspalvelut Jakelussa mainituille Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: Siuntionjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2786/97/97 Karjaanjoen
LisätiedotRAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-
LisätiedotJouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry
Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Virho lyhyesti Virtavesien luonnontilan vaalimista ja ennallistamista Perustettu 1990 Hallitus, 8 jäsentä EU Leader-hankevastaava Vantaanjoki, Karjaanjoki,
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotVaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä
Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE Löyly, Helsinki 2.3.2017 Sisältö Luonnonmukaiset kalatiet Alas vaelluksen järjestäminen Korvaavat lisääntymisalueet Pienvesivoiman
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotVesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,
LisätiedotKARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA
KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Vantaanjoki on Itämeren joki Vantaanjoen vesistö sijaitsee Itämeren valuma-alueella ja laskee Suomenlahteen Vantaanjoen vesistön tilanne vaikuttaa Itämeren
LisätiedotKalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin
LisätiedotAki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki
Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry www.virtavesi.com Ekologiset yhteydet- seminaari 9.3.2012 @ Helsinki Sisältö Toiminnan perusta Virhon kunnostustoiminta Miksi pienvesiä? Tyypillinen työllisyyshankkeen
LisätiedotNousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella
Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-
LisätiedotRenkajoki ja padot toiveissa esteettömyys
Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 24.5.2014 Esityksen sisältö: - Renkajoen ja sen valuma-alueen
LisätiedotTaimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa
Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari 8.8.2017 Kuninkaan Kartano, Vantaa Vesi Veden riittävyys ja laatu Uoman rakenne Mikro- makromittakaava
LisätiedotAjatuksia Vanajavesihankkeesta
Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä
LisätiedotKari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Vanhankaupunginkoski Vanhankaupunginkoski on Vantaanjoen kalojen portti mereltä joelle ja joelta merelle. Vantaanjokeen nousevien emokalojen ja sieltä mereen
LisätiedotELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt
ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesienhoidon tavoitteena vesien
LisätiedotMonitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi
Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi Mika Marttunen & Mikko Dufva Tavoitteet ja toteutus Selvittää vaihtoehtoisia toimia simpukka-
LisätiedotSidosryhmien vuoropuhelulla kohti yhteisymmärrystä Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttämisessä
Sidosryhmien vuoropuhelulla kohti yhteisymmärrystä Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttämisessä Pia Rotko, SYKE Vesistökunnostusverkoston seminaari 10.6.2015 Hankkeen tavoitteet Laatia yhdessä Kymijoen
LisätiedotLonginoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA
Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä
LisätiedotLänsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Jäsenet vesien käyttäjiä kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Visio ja tavoitteet
LisätiedotKalatiestrategian toimeenpanon edistyminen
Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Vesien- ja merenhoidon sidosryhmätilaisuus 12.11.2014 Helsinki Jouni Tammi, kalatalousylitarkastaja MMM/ Luonnonvaraosasto ja Mikko Koivurinta, kalastusbiologi
LisätiedotPohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi
Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013, Rovaniemi Valtakunnallinen rakennettujen jokien vaelluskalafoorumi Vaelluskalat palaavat Iijokeen ja Iijoen kalatiet 2011-13 -hankkeet Askel Ounasjoelle
LisätiedotHiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen
Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen MARKKU KAUKORANTA, RKTL & MATTI VAITTINEN, KAS LUOTEIS-VENÄJÄN KALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA VUOSISEMINAARI 2009 10. 11.11.2009 Lomakeskus Huhmari р.волхов Условные
LisätiedotLohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset
Lisätiedot1. Havainnot Mustajoella
MUISTIO Tutkimusmatkat 24.9.2009 & 13.11.2009 Viipurinlahteen laskeville Mustajoelle ja Rakkolanjoelle: Kaasuputkityömaan vaikutukset jokiympäristöön. Matti Vaittinen, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus,
LisätiedotVarsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen
Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet
LisätiedotJokitalkkari-hanke 2012-2016
Jokitalkkari-hanke 2012-2016 väliraportti vuodelta 2012 Tero Myllyvirta Sampo Vainio Juha Niemi Mikael Henriksson Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. 2013 Esipuhe 1 ESIPUHE
LisätiedotPekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma
Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio
LisätiedotPÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014
PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen
LisätiedotVesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle
Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle Kalatieseminaari, EKOenergia ja SLL, 6.10.2017 Helsinki Antti Belinskij, Itä-Suomen yliopisto / SYKE By Maseltov - shot by myself / eigene Aufnahme, CC
LisätiedotRESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa
RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa Jukka Jormola SYKE Vaelluskalafoorumi 24.-25.4.2013 Joensuu RESTORE hankkeen taustaa European Centre for River Restoration ECRR - ideointi SYKE:n
LisätiedotPohjanlahden lohikantojen tila
Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on vanha meritaimenjoki Vantaanjoen vesistö Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärven Erkylänjärvestä ja laskee mereen Helsingin Vanhankaupunginkoskella
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on Itämeren joki Vantaanjoen vesistö sijaitsee Itämeren valuma-alueella ja laskee Suomenlahteen Vantaanjoen vesistön tilanne vaikuttaa Itämeren tilanteeseen,
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotKALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT
Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotKalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa
Kalatiestrategia Kohti luonnollista elinkiertoa Esipuhe Sisältö Kansallisen kalatiestrategian lähtökohtana on vahvistaa uhanalaisia ja vaarantuneita vaelluskalakantoja. Vaelluskalakannat eivät pitkällä
LisätiedotYhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään
Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden
LisätiedotVesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön
Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?
LisätiedotVapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018
7.5.2018 EKOenergian ympäristörahasto Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018 EKOenergian ympäristörahasto myönsi keväällä 2017 Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotJOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke
JOKITALKKARI -hanke 2017 2018 Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke RAHOITUSHAKEMUS VUOSIKSI 2017-2018 2016 Porvoon kaupunki 17.3.2016
Lisätiedot2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta
Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön
LisätiedotYli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat
Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Viljo Jääskeläinen 1913, Suomen Kalatalous Jarmo Huhtala Lap ELY 1 Kemijoen vesistö Kemijoki (valuma-alue 51 127 km2) oli ennen rakentamistaan Suomen ja koko Itämeren
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi
Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,
LisätiedotValonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.
Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä : Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.2015 Valonian virtavesihankkeet 2014 Purokunnostushanke Valonia
LisätiedotKunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki
Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.
LisätiedotASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS
ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virho on tehnyt vapaaehtoista virtavesien kunnostus- ja kalastonhoitotyötä vuodesta 1990 Kuva: Kari Stenholm Virhon toiminnan keskeiset alueet Virtavesien kunnostaminen
LisätiedotAlueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro
Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kansallinen Itämeren lohistrategia Avoin kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013
LisätiedotPurot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?
Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa
LisätiedotVantaanjoki. Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry. Seminaari Pienvedet ekologisina yhteyksinä Hyvinkäällä 9.6.2010
Vantaanjoki Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Seminaari Pienvedet ekologisina yhteyksinä Hyvinkäällä 9.6.2010 Vantaanjoen valuma-alue ulottuu 14 kunnan alueelle: Hausjärvi Riihimäki Hyvinkää Nurmijärvi
LisätiedotValitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013
1 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Kaisaniemenkatu 4 A PL 820, 00101 Helsinki Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013 1. Taustaa Kalastusasetuksen 17
LisätiedotPerustietoa Hiitolanjoesta
Perustietoa Hiitolanjoesta Pituus noin 45 km, josta Suomen puolella 8 km Alun perin 12 koskea, joista 7 Venäjän puolella Putouskorkeutta noin 70 m Neljä voimalaitosta, kaikki Suomen puolella Alin nousueste
LisätiedotItämeren lohikantojen tila
Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin
LisätiedotJokitalkkari 2012-2016 -hanke
Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio
LisätiedotPohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella
Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella Ajankohtaisia hankkeita SYKEssä Kati Häkkilä, SYKE Vesikeskus/Vesienhoitoryhmä
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotPärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus
Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virho kunnostaa Vantaanjokea sekä talkoilla, että työllisyysprojektilla Aluksi kunnostuksia tehtiin pelkästään talkoilla Vuonna 2003 Vantaanjokea alettiin kunnostaa
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virho on tehnyt vapaaehtoista virtavesien kunnostus- ja kalastonhoitotyötä vuodesta 1990 Kuva: Kari Stenholm Virhon toiminnan keskeiset alueet Virtavesien kunnostaminen
LisätiedotTaimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa
Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari Jyväskylä 15.5.2012 Kalatalouden toimijat Osakaskunnat Kalatalousalueet
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa
Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa Jukka Jormola SYKE Virtavedet kuntoon kalateitä rakentamalla. Totta vai tarua? RKTL 10.1.2014 Mitä on luonnonmukaisuus kalateissä? Luonnonmukaisten
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotKohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet
Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi
Lisätiedot