Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija 12.9.2012
Sisältö 1.Liikenteen kilpailuttaminen 2.Lippu- ja maksujärjestelmä 3.Kunta-Ely sopimukset
Liikenteen kilpailuttaminen
Joukkoliikenteen kehittämisen lähiajan tavoitteet Joukkoliikennelain siirtymäaika linja-autoliikenteessä päättyy vaiheittain 30.6.2014 2.12.2019 Kehittämistoimilla edistetään siirtymäajan jälkeistä helppokäyttöisen ja yhtenäisen joukkoliikennejärjestelmän syntyä sekä haetaan toimintamallit miten siirtymäajan yli päästään Liikenteen hankinnan aikataulu: Päätös kesäkuu 2012 Lippu- ja maksujärjestelmän aikataulu: Kohteiden suunnittelu Palvelun hankinta Tarjouspyyntö kesäkuu 2013 Markkina oikeus Tarjouskilpailu ja vertailu Tarjouspyyntö syyskuu 2013 Toimittajan valinta 2308 Ratkaisu tammikuu 2014 Liikennöintiin valmistautuminen (yritys) Toteutusprojekti Liikenne alkaa heinäkuu 2014 Viiveaika Käyttöön- Otto 11 2014
Lippu- ja maksujärjestelmä
Lippu- ja maksujärjestelmän tilanne Järjestelmätoimitus Järjestelmän toimittaja on valittu 23.8.2013 Sopimusneuvottelut syyskuun aikana Toimitusprojekti käynnistyy 1.10.2013 Käyttöönotto syksyllä 2014 Osakeyhtiö TVV lippu- ja maksujärjestelmä Osakeyhtiö merkitty yhtiörekisteriin elokuussa 2013 Osakkaina 22 kaupunkia ja Liikennevirasto Toimitusjohtaja Ilkka Kankkunen aloitti 23.8.2013 Toimipaikka pääkaupunkiseudulla Tilaajana lippu- ja maksujärjestelmähankkeessa Nimi ja matkakortin ilme muodostetaan joulukuussa 2013 Aalto yliopiston ideakilpailun pohjalta Hämeenlinna Imatra Joensuu Jyväskylä Kajaani Kemi Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Salo Savonlinna Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Liikennevirasto
Rahoitus 2013-2015 Rahoitus 2016-> Valtio kohdistaa joukkoliikenteen kehittämisrahoituksen PILETIN hankinta-, pystytys- ja käyttökustannuksiin. Tarkentunut rahoitustarve Toimitusprojekti 2,5 M Jatkuva palvelu 0,5 M /v Oy:n kustannukset 0,5 M /v Muut kustannukset n. 0,5 M Järjestelmän osakkaiksi liittyneet toimivaltaiset viranomaiset vastaavat PILETTI-järjestelmän käyttökustannuksista. Käyttökustannusten on arvioitu olevan runsaat 1 M /vuosi. Tämä on keskimäärin 1,5 % toimivaltaalueiden joukkoliikenteen lipputuloista.
Vaihtoehtoiset Lippu- ja maksujärjestelmät kuntien rahoittamassa liikenteessä Kunta-Ely sopimuksessa sovitaan mikä/mitkä järjestelmät otetaan käyttöön ELYn PSA-liikenteessä ja kunnan ostoliikenteessä. Vaihtoehtoina PILETTI liikenteenharjoittajan toteuttama järjestelmä Jos otetaan PILETTI käyttöön, myös reittiliikenneluvilla liikennöitävä markkinaehtoisen liikenteen sallitaan käyttää sitä. Liikenteenharjoittaja saa vain asiakastulon Jos kunnan sisäisessäkin liikenteessä otetaan PILETTI käyttöön, liikenteenharjoittaja (ei kunta) liittyy PILETTIin Vaatimukset huomioitava kuntien hankintaasiakirjoissa
Viiveajan ratkaisut Kaupunkialueet Nykyiset lippu- ja maksujärjestelmät kunnes PILETTI otetaan käyttöön Yhteishankinnat käynnistyneet Vaatimukset viiveajan ratkaisuille määritetään tällä viikolla ELY-keskusten järjestämä liikenne Nykyinen lippu- ja maksujärjestelmäkäytäntö liikenteenharjoittajien vastuulla ELY-keskus määrittää lipputuotteet ja hinnat Varmistetaan lippujen yhteensopivuus nykyisessä laajuudessa kaupunkiseuduille ulottuvassa liikenteessä
PILETTI-järjestelmän palvelupisteet Ensimmäisten korttien jakelu sisältyy toimitukseen nettimyynnin kautta PILETIn palvelupisteet Myyntipisteet: myynnit ja lataukset -> suuret asiakasmassat, Asiakaspalvelupisteet: asiakkuuksien perustaminen, ostooikeuksien tarkistaminen (erityisryhmät, kuntalaisuus), korttien jakelu -> erityis- ja ongelmatilanteiden selvittely Ajoneuvolataus mahdollista PILETIn myyntipisteverkosto kilpailutetaan valtakunnalliselle ketjulle. Kunta ja ELY sopivat yhdessä kilpailutuksen jälkeen, missä myyntipisteitä avataan Kunta ja ELY sopivat tarvittavista asiakaspalvelupisteistä, joista kunta vastaa Kunta voi käyttää nykyisiä kunnan omia palvelupisteitä Kunta voi sopia myös haluamansa muun tahon kanssa palvelun tuottamisesta
Lipputyypit, hinnoittelu ja asiakashintojen muodostus ELY päättää PSA- liikenteen matkalippujen asiakashinnat Asiakashinnat liitetään liikenteen tarjouspyynnön liitteeksi Asiakashinnat indeksitarkistetaan kerran vuodessa Viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmässä mahdollisia lippuja ovat vain lipputuoterekisterin mukaiset tuotteet. Päätuotteita ovat kerta-, arvo- ja kausilippu. ELY määrittelee ja hinnoittelee PSA- liikenteen lipputuotteet myös siinä tapauksessa, että liikenteenharjoittaja toteuttaa lippu- ja maksujärjestelmän Kunta määrittelee kuntakohtaisten tuettujen lippujen hinnat ELYn antamien raamien sisällä.
Kunta- ELY sopimukset
Sopimuksen kohde ja tarkoitus Sopimuksessa sovitaan: joukkoliikenteen suunnittelun ja seurannan yhteistyöstä, periaatteista ja menettelytavoista, kunnan järjestämien henkilökuljetusten ja ELY-keskuksen järjestämien joukkoliikennepalvelujen koordinoinnista kunnan osallistumisesta kuntalaisiaan palvelevan ELYkeskuksen järjestämien joukkoliikennepalvelujen kustannuksiin, kunnan alueella käytettävästä/-vistä joukkoliikenteen lippuja maksujärjestelmästä/-istä ja sen/niiden toteutuksesta asiakaspalvelupisteineen sekä kunnan järjestämän täydentävän joukkoliikenteen tietojen toimittamisesta valtakunnallisiin rekistereihin.
Kustannusten jako ja valtionavustusmenettely Kustannus ELYn PSA-liikenteen liikennöintikorvaukset ja kuntakohtaiset kausiliput PILETTI-järjestelmän käyttökulut ELYn PSAliikenteessä PILETTI-järjestelmän käyttökulut kunnan tilaamassa henkilöliikenteessä Muiden kuntakohtaisten lipputuotteiden aiheuttamat lisäkulut Ketkä maksavat? ELY ja kunta ELY ja kunta Kunta Kunta Jatkossa ELY ei myönnä enää erillistä valtionavustusta, vaan valtion joukkoliikennerahoitus kohdistetaan suoraan liikennepalveluiden ostoihin taulukon mukaisesti edellyttäen, että myös kunta osallistuu niihin yhdessä laadittavan rahoitussuunnitelman mukaisesti
Joukkoliikenteen suunnittelu ja seuranta Tapahtuu yhteistyössä kunnan kanssa Suunnittelu ja seuranta: PATA Kilpailutusten suunnittelu Sopimuksen aikainen liikenteen seuranta ja muutokset Tavoitteena kaikkien kuljetusten koordinointi yhteen, ei jaotella liikennettä enää tiukasti ELYn ja kunnan liikenteeseen, eikä myöskään kunnan hallinnonalojen kesken Tavoitteena henkilökuljetusten kokonaiskustannusten säästäminen Paajasen ja rahoitustyöryhmän toimenpideehdotusten mukaisesti
Yhteistyömuodot Yhteistyön luonne muuttuu enemmän tilaajien väliseksi yhteistyöksi kun yhteistyön kohteena on kilpailutettu PSAliikenne. Lisäksi käsitellään kaikkia henkilökuljetuksia, ei pelkkää joukkoliikennettä. Ryhmät edelleen alueellisia. Joukkoliikennetyöryhmä -> henkilöliikennetyöryhmä Ryhmissä jatkossa ELYn ja kuntien edustajat Yhteistyö liikennöitsijöiden suuntaan määritellään liikennöintisopimuksissa Sopimusliikennöitsijöiden kanssa normaalia sopimuksen aikaista yhteistyötä, johon kuntakin osallistuu Sopimusliikennöitsijöille muutamia vuosittaisia yhteistilaisuuksia, joihin kuntakin osallistuu ELY järjestää myös vuosittain kaikille liikennöitsijöille (ml. MEliikenne) avoimia tilaisuuksia