Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Pohjois-Suomessa Aluepäällikkö Tuula Sivonen Teknologiateollisuus ry
Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, terveysteknologia liikevaihto (2014): 15,3 mrd euroa henkilöstö (2014): 42 100 Metallien jalostus terästuotteet, värimetallit, valut, metallimalmikaivokset liikevaihto (2014): 9,8 mrd euroa henkilöstö (2014): 15 700 Kone- ja metallituoteteollisuus koneet, metallituotteet, kulkuneuvot liikevaihto (2014): 26,8 mrd euroa henkilöstö (2014): 122 300 Tietotekniikka-ala tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot liikevaihto (2014): 9,9 mrd euroa henkilöstö (2014): 58 500 Suunnittelu ja konsultointi teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut liikevaihto (2014): 5,3 mrd euroa henkilöstö (2014): 46 200 3
Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 50 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan yli 280 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien 700 000 henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin jäsenliitto yli 1 600 jäsenyritystä. 12.6.2015
Teknologiateollisuuden kehitys Suomessa 6 4.5.2015
Teknologiateollisuuden päätoimialojen liikevaihto Suomessa* on kehittynyt epäyhtenäisesti 8 Osuudet liikevaihdosta 2014: kone- ja metallituoteteollisuus 40 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 23 %, tietotekniikka-ala 15 %, metallien jalostus 14 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %. *) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 9 12.6.2015 Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos: III,2015 / III,2014 III,2015 / II,2015 Vientiin: -18 % -15 % Kotimaahan: -30 % -27 % Yhteensä: -21 % -18 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto heinä-syyskuu 2015. *) Pl. metallien jalostus ja pelialan yritykset. Yhteensä Vientiin Kotimaahan
Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Tilauskannan kasvu johtuu lähinnä laivatilauksista, jotka vaikuttavat tuotantoon aina vuoteen 2020 asti 26 000 24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vientiin Kotimaahan 10 12.6.2015 Muutos: 30.9.2015 / 30.9.2014 30.9.2015 / 30.6.2015 Vientiin: +14 % +7 % Kotimaahan: +6 % -3 % Yhteensä: +11 % +4 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 30.9.2015. *) Pl. metallien jalostus ja pelialan yritykset.
Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa 8 000 7 500 7 000 6 500 6 000 5 500 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos: III,2015 / III,2014 III,2015 / II,2015 Vientiin: -38 % -9 % Kotimaahan: -9 % -17 % Yhteensä: -35 % -11 % Yhteensä Vientiin Kotimaahan 11 12.6.2015 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto heinä-syyskuu 2015.
Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa 9 000 8 500 8 000 7 500 7 000 6 500 6 000 5 500 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vientiin Kotimaahan 12 12.6.2015 Muutos 30.9.2015 / 30.9.2014 30.9.2015 / 30.6.2015 Vientiin -19 % -5 % Kotimaahan -2 % -12 % Yhteensä -17 % -6 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 30.9.2015.
Markkinatilanteen epävarmuus näkyy teknologiateollisuuden tarjouspyynnöissä* 40 30 20 10 0-10 Saldoluku 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-20 -30-40 -50-60 13 Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt. 12.6.2015 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin kyselyajankohta lokakuu 2015.
Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa on vähentynyt 43 000:lla vuoden 2008 jälkeen, silti tammi-syyskuussa uusia rekrytointeja 22 000 350 000 330 000 Henkilöstöstä noin 12 000 lomautusjärjestelyjen piirissä 30.9.2015 310 000 290 000 270 000 250 000 230 000 210 000 190 000 170 000 150 000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 (30.9) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 14 30.7.2015 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 (30.9) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 16 7.5.2015 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Henkilöstön vähenemisestä huolimatta teknologiateollisuus on rekrytoinut tänä vuonna Suomessa kaikkiaan 22 000 uutta osaajaa 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2014 Q3 2014 Q4 2015 Q1 2015 Q2 2015 Q3 Henkilöstömäärän muutos edelliseen vuosineljännekseen verrattuna Rekrytoidun henkilöstön määrä vuosineljänneksen aikana 18 27.7.2015 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Tilanne ja näkymät Pohjois- Suomessa 21 4.5.2015
Teknologiateollisuus Merkittävin elinkeino myös Pohjois-Pohjanmaalla 63 % alueen koko viennistä 77 % alueen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Työllisyysvaikutus 50 000 työpaikkaa eli vajaa kolmannes Pohjois-Pohjanmaan kaikista työllisistä. Alalla työskentelee suoraan 20 100 ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Vaikuttaa ratkaisevasti alueen ja Suomen muunkin työvoiman työllistymismahdollisuuksiin. Teknologiateollisuus vuonna 2014: Pohjois-Pohjanmaalla Koko maassa Liikevaihto, mrd. euroa 6,1 67 Henkilöstön määrä 20 100 285 000 22
Teknologiateollisuuden liikevaihto alan merkittävimmillä alueilla Suomessa 23 Kausipuhdistetut liikevaihtokuvaajat Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
Teknologiateollisuus Merkittävin elinkeino myös Kainuussa 55 % alueen koko viennistä 80 % alueen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Työllisyysvaikutus 6 000 työpaikkaa eli vajaa viidennes Kainuun kaikista työllisistä. Alalla työskentelee suoraan 2 500 ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Vaikuttaa ratkaisevasti alueen ja Suomen muunkin työvoiman työllistymismahdollisuuksiin. Teknologiateollisuus vuonna 2014: Kainuu Koko maassa Liikevaihto, mrd. euroa 0,4 67 Henkilöstön määrä 2 500 285 000 24
Teknologiateollisuuden liikevaihto Kainuussa 25 Kausipuhdistetut liikevaihtokuvaajat Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
Teknologiateollisuus Merkittävin elinkeino myös Lapissa 66 % alueen koko viennistä 78 % alueen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Työllisyysvaikutus 18 000 työpaikkaa eli reilu viidennes Lapin kaikista työllisistä. Alalla työskentelee suoraan 7 000 ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Vaikuttaa ratkaisevasti alueen ja Suomen muunkin työvoiman työllistymismahdollisuuksiin. Teknologiateollisuus vuonna 2014: Lapissa Koko maassa Liikevaihto, mrd. euroa 3,6 67 Henkilöstön määrä 7 000 285 000 26
Teknologiateollisuuden liikevaihto Lapissa 27 Kausipuhdistetut liikevaihtokuvaajat Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
Euroopan elpymisestä huolimatta Suomen talous ei ole päässyt tänäkään vuonna kasvuun 33
Suomen heikko talouskehitys erottautuu maailmalla Bkt:n kehitys 2015 / 2014, % Pohjois-Amerikka: +2,4 % USA +2,5 % Kanada +1,1 % Etelä- ja Väli-Amerikka: -0,7 % Brasilia -2,8 % Meksiko +2,3 % Argentiina +0,9 % Venezuela -7,8 % Kolumbia +2,8 % Chile +2,1 % Peru +2,7 % Länsi-Eurooppa: +1,7 % Saksa +1,8 % Iso-Britannia +2,5 % Ranska +1,1 % Italia +0,8 % Espanja +3,2 % Alankomaat +2,1 % Sveitsi +0,8 % Ruotsi +3,1 % Belgia +1,2 % Norja +1,3 % Itävalta +0,8 % Tanska +1,8 % Kreikka -1,3 % Suomi +0,3 % Portugali +1,6 % Irlanti +5,4 % Afrikka Etelä-Afrikka +1,5 % Nigeria +3,6 % Egypti +4,0 % Keski- ja Itä-Eurooppa: -0,1 % Venäjä -3,9 % Turkki +2,9 % Puola +3,5 % Tšekki +4,1 % Romania +3,5 % Ukraina -10,8 % Unkari +2,8 % Slovakia +3,1 % Slovenia +2,4 % Liettua +1,9 % Latvia +2,4 % Viro +1,8 % Lähi- ja Keski-Itä Saudi Arabia +2,9 % Israel +2,6 % Aasia: +4,5 % Kiina +6,8 % Japani +0,6 % Intia +7,5 % Australia +2,3 % Etelä-Korea +2,5 % Indonesia +4,7 % Taiwan +1,4 % Thaimaa +2,6 % Malesia +4,8 % Singapore +2,0 % Uusi Seelanti +2,3 % Filippiinit +5,7 % Vietnam +6,2 % 35 Lähde: Consensus Forecasts, October 2015 Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu lokakuussa 2015.
Kiinassa kasvu hidastuu Venäjä ja Brasilia ovat taantumassa Näiden maiden osuus maailmantaloudesta on ostovoimakorjattuna 23 %, Kiinan 16 % 36 Lähde: Macrobond
Teollisuustuotanto Suomessa on pudonnut EU-maista eniten 37 Lähde: Macrobond
Teollisuudessa ja palvelualoilla edelleen kasvua euroalueella Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta 38 Viimeisin tieto lokakuu 2015. Lähde: Markit
Kiinan teollisuudessa tuotanto vähenee Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta 39 Viimeisin tieto lokakuu 2015. Lähde: Markit
Venäjän teollisuudessa hieman parempaa Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta 40 Viimeisin tieto lokakuu 2015. Lähde: Markit
EU-maiden vienti Venäjälle jatkaa supistumistaan 41 Lähde: Macrobond
1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015e Venäjän* osuus teknologiateollisuuden Suomen viennistä Osuus vähentynyt noin viiden prosentin tasolle 42 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 % 42 *) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti. Lähde: Tulli
Hallituksen tulee laittaa pikaisesti toimeen ohjelmansa kasvua tukevat toimet 43 12.6.2015
Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 44 Lähde: Macrobond, Eurostat
Investoinnit Suomessa on saatava kasvuun: digitaalisuus, robotiikka, automaatio, uusi tuotanto Yritysten kiinteät investoinnit 140 Indeksi, 2005=100 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 USA Alankomaat Sveitsi Ruotsi Saksa Suomi 80 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014e 2015e 2016e 45 Lähde: OECD, Economic Outlook 2015
Teollisuuden investointisuunnitelmat ennakoivat investointien kasvavan vuonna 2015 Teollisuuden tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehitysinvestoinnit Suomessa 10 000 Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015e Teollisuus Teknologiateollisuus 47 Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2015), Teknologiateollisuus ry
OECD-maiden verovertailussa pärjänneissä maissa* investoinnit ovat kasvaneet eniten Investoinnit koko kansantaloudessa 50 *) Katkoviivalla merkitty maat, jotka pärjäsivät hyvin verovertailussa. Lähde: Macrobond, Tax Foundation: International Tax Competitiveness Index, 2014
Työmarkkinaratkaisuilla on palautettava myös teollisuuden kustannuskilpailukyky Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 2005=100 Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo kiintein hinnoin) Teollisuuden tuottavuus Teollisuuden työn hinta 51 Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2015. Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index
Teknologiateollisuudessa* työvoimakustannukset ovat nousseet eniten Suomessa 2008-2012 20 18 Muutos 2008-2012, % 18,5 17,7 17,6 16 14 12 10 14,8 13,4 12,7 11,9 11,8 11,6 10,1 9,9 8,9 8 7,1 6 4 2 1,1 0-2 -4-6 -0,7-3,2 52 *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointi Lähde: Eurostat
Hallituksen tavoite Suomen yksikkötyökustannuksille Koko kansantalouden yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit 125 2005,I =100 120 115 110 105 100 Suomen hinta- ja kustannuskilpailukyky heikkenee Suomen hinta- ja kustannuskilpailukyky paranee 95 90 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 53 Suomi suhteessa euromaihin, toteutunut kehitys Yhteiskuntasopimuksella 5 %:n alenema suhteessa euromaihin Lisäksi vuosien 2015-2019 palkkamaltilla 5 %:n alenema suhteessa euromaihin Lisäksi työpaikkatason tuottavuuden parantamisella 5 %:n alenema suhteessa euromaihin *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2015, Lähde: Euroopan keskuspankki
Elinkeinoelämän usko Suomeen on palautettava Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EUtason tai kansallisen tason lisärasitetta, jolla heikennetään kilpailukykyä. Sääntelyä pitää purkaa ja julkisen sektorin palveluita sujuvoittaa Tuottavuusloikka digitalisaation avulla. Panostuksia kasvuun, osaamiseen ja uudistumiseen. Koulutuksen tulee vastata paremmin yritysten tarpeisiin. Teollisuuden uudistumista on tuettava T&k-investoinnit saatava uudelleen kasvuun Yritysverojärjestelmä on ajanmukaistettava. Työmarkkinaratkaisuilla on palautettava kustannuskilpailukyky. Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä remontoitava vastaamaan kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta lisättävä oleellisesti. 54
Kiitos! Aluepäällikkö Tuula Sivonen Teknologiateollisuus ry tuula.sivonen@teknologiateollisuus.fi p. 050 58 22 373
10.4.2015 Teknologia-Suomi nousuun!