RAKENNUSOHJE KOEKÄYTTÖÖN

RAKENNUSOHJE KOEKÄYTTÖÖN

RAKENNUSOHJE KOEKÄYTTÖÖN SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Foamit -vaahtolasi routaeristeenä 2 2.1 Yleistä 2 2.2 Routamitoitus 3 2.3 Kuormituskestävyysmitoitus 5 3. Foamit -vaahtolasi kevennysrakenteissa 6 3.1 Yleistä 6 3.2 Penger- ja siirtymärakenteet 6 3.3 Rakenteiden tausta- ja alustäytöt 7 3.4 Putkijohtorakenteet 8 3.5 Parametrit ja mitoitus 8 4. Foamit -vaahtolasin työtekniikka ja käsiteltävyys 10 5. Laadunvarmistus Foamit -työmaalla 12 6. Foamit -vaahtolasin ympäristönäkökohdat 13 Liitteet: Liite 1 Kevennysmitoituksen periaatteet Liite 2 Routamitoitettu katurakenne, esimerkit 1 ja 2 Liite 3 Piharakenteen routaeristeen mitoitus Liite 4 Katurakenteen routaeristeen mitoitus Liite 5 Tierakenteen routaeristeen mitoitus Liite 6 Tierakenteen kantavuusmitoitus 23.8.2011 Juha Forsman, Miikka Hakari, Marjo Ronkainen, Janne Sikiö

1 1. JOHDANTO FOAMIT-vaahtolasimurskeen tuotanto perustuu Uusioaines Oy:n vuodesta 1994 lähtien harjoittamaan kierrätyslasin puhdistus- ja keräystoimintaan. Yrityksellä on Forssassa lasinpuhdistuslaitos, jonka puhdistuskapasiteetti on noin 120 000 tonnia kierrätyslasia. Uuden vaahtolasitehtaan vuosittainen kapasiteetti on noin 150 000 kuutiometriä. Tulevaisuudessa kapasiteettia on mahdollisuus kysynnän mukaan kasvattaa. Vaahtolasimurskeen käytöllä geotekniikassa ja talonrakennuksessa keventeenä, routaeristeenä, lämmöneristeenä, kapillaarikatkona ja kuivatuskerroksena - on Euroopassa yli 20 vuotta kestäneet perinteet. Ensimmäiset tuotetta valmistavat tehtaat Sveitsissä ja Saksassa on perustettu jo 1980-luvulla. Pohjoismaissa pisimpään vastaavaa materiaalia on valmistettu Norjassa 1990- luvulta lähtien. Sekä Norjassa että Ruotsissa vaahtolasimurske on vakiintunut suunnittelijoiden, viranomaisten, rakennuttajien ja rakentajien hyväksymäksi ja laajalti käyttämäksi tuotteeksi jo vuosia sitten. Suomessa tuotteen tuotanto ja käyttö on käynnistynyt lupaavasti. FOAMITin mahdollisimman laaja ja asiantunteva käyttö edellyttää sitä, että tuotteen valmistus- ja myyntiorganisaatio pystyy tarjoamaan asiakkailleen ja sidosryhmilleen riittävän ja monipuolisen tuen. Tämän rakennusohjeen keskeisenä tavoitteena on muodostaa perusta tälle asiakas- ja kohdekohtaiselle tuelle. FOAMITin käytön laajetessa syntyy varmasti myös uutta kokemusta ja uutta tietoa, joka tulee täydentämään tässä ohjeessa esitettyjä yleistyspäteviä suunnittelu- ja rakentamisperiaatteita. Pidämmekin tärkeänä mahdollisimman tiivistä yhteistyötä jo rakennuskohteiden suunnitteluvaiheessa, jotta FOAMIT löytää suunnitelmissa oikean paikkansa. Luotamme, että hanketta rakennuttavat, suunnittelevat, toteuttavat ja valvovat osapuolet näkevät tuotteen edut ja rajoitukset kokonaisuutta hyödyttävällä tavalla. FOAMIT-VAAHTOLASI

2 2. FOAMIT -VAAHTOLASI ROUTAERISTEENÄ 2.1 Yleistä Vaahtolasi on routimaton materiaali ja sillä on hyvä lämmöneristävyys. Vaahtolasi sopii siten hyvin tie- ja katurakenteiden sekä kenttien ja pihojen routaeristeeksi. Vaahtolasilla toteutettu routaeristys mahdollistaa usein tavanomaista ohuemman rakennepaksuuden, jolloin kaivumaiden ja rakennemateriaalien määrä vähenee, rakentaminen nopeutuu ja tarvittavien kiviainesten määrä pienenee. Päällysrakenteen rakennekerrospaksuus voi pienentyä vaahtolasin ansiosta jopa puoleen tavanomaisesta lämpöeristämättömästä rakenteesta. Vaahtolasikerroksen lämmöneristävyyden vastaavuus verrattuna luonnon maa- ja kiviaineskerrokseen on esitetty taulukossa 1. Vaahtolasin teknisiä ominaisuuksia routaeristeenä on esitetty taulukossa 2. Taulukko 1. Vaahtolasirakenteen lämmöneristävyyden vastaavuus verrattuna luonnon maa- ja kiviaineksiin (kerrospaksuudet ovat suuntaa-antavia). Kerrospaksuus Materiaali Vaahtolasi Hiekka Murske / sora Louhe 0,2 m 0,8 m 0,9 m 1,0 m 0,25 m 1,0 m 1,1 m 1,25 m 0,3 m 1,2 m 1,3 m 1,5 m Taulukko 2. Vaahtolasin teknisiä ominaisuuksia. Ominaisuus Vaihteluväli kirjallisuudessa FOAMIT Mitoitusarvot Raekoko 10 50 tai 10 60 mm 10-60 mm Lämmönjohtavuus kuiva 0,10 0,11 W/mK 0,11 W/mK kostea 0,13 0,15 W/mK * 0,15 W/mK Lämmönjohtavuus** a i = 4 Kapillaarinen nousu 120 175 mm 150 mm E-moduuli 120 200 MPa 55 100 MPa *** * vesipitoisuus 25 paino-%, kuivairtotiheys 210-280 kg/m 3 ** vaahtolasin vastaavuus eristävyyden kannalta verrattuna hiekkaan (a i ) *** vaahtolasille rakenteessa muodostuvaa moduulia kasvattavia tekijöitä ovat yleensä tukipenkereet, paksu päällysrakenne sekä pohjamaan hyvä kantavuus. Routa on tierakenteen ympäristökuormituksista selvästi merkittävin tekijä Suomessa. Roudan kuormitusvaikutus ulottuu koko tierakenteeseen. Vaahtolasi routaeristeenä vähentää tien ja kadun ylläpitokustannuksia, koska päällysteen routavauriot vähenevät ja uudelleen päällystämisen ajankohta siirtyy myöhemmäksi. Vaahtolasirakenne kestää toistuvaa jäätymistä ja sulamista halkeilematta ja hajoamatta. Kokemusten perusteella jäätyminen ja sulaminen eivät lisää vaahtolasin vedenimua tai vähennä sen puristuslujuutta. Vaahtolasirakenteen alle ei yleensä tarvitse rakentaa kuivatuskerrosta (hiekka tms.) kuten esim. levymäisille eristeille (EPS, XPS). Vaahtolasirakenteessa käytetään suodatinkangasta tarvittaessa. Vaahtolasi toimii rakenteessa myös kapillaarikatkona, jolloin vesi ei pääse imeytymään pohjamaasta rakenteeseen. Routaeristeenä toimivan vaahtolasikerroksen alle tulee rakentaa vähintään 0,2 m paksu kuivatuskerros esimerkiksi hiekasta tai murskeesta, mikäli rakenteelle ei sallita lainkaan routanousua. Kuivatuskerros voidaan korvata 'ylipaksulla' vaahtolasikerroksella (laskelman minimimäärä + 0,15 m). Vaahtolasikerroksen vähimmäispaksuus on 2/3*maksimiraekoko. FOAMIT-VAAHTOLASI

Tyyppiesimerkki vaahtolasista tien routaeristeenä on esitetty kuvassa 1. Kuvassa 2 on esitetty routaeristetty piharakenne ja rakennuksen vierusta, jossa on käytetty vaahtolasia routaeristeenä. 3 Kuva 1. Vaahtolasi tie- tai katurakenteen routaeristeenä. Kuva 2. Vaahtolasi piharakenteen routaeristeenä sekä rakenteen liittyminen rakennuksen perusmuuriin. Myös lattian alla on vaahtolasia. 2.2 Routamitoitus Routaeristekerroksella rajoitetaan roudan tunkeutumista eristävän materiaalin alapuoliseen rakenteeseen. Routaeristeen mitoituksen ja suunnittelun ohjeistus vaihtelee rakenteesta riippuen: 1) Talonrakentamiseen liittyvät ulkoalueet 2) Kadut 3) Tierakenteet 4) Putkilinjat 1) Talonrakentamiseen liittyvät ulkoalueet Mm. pihoilla ja pysäköintialueilla routasuojaus mitoitetaan ohjeen Pihojen pohja- ja päällysrakenteet, Suunnittelu- ja rakentamisohjeet RIL 234-2007 mukaisesti. Rakennusten routasuojaus mitoitetaan ohjeen Talonrakennuksen routasuojausohjeet, Rakennustieto Oy 2007 mukaisesti. Ko. ohjeissa mitoitus esitetään tapahtuvan routateknisin laskelmin, joissa routimiskerroin eli segregaatiopotentiaali SP määritetään laboratoriossa tai suunnittelukohteessa etukäteen tehtävillä routanousumittauksilla. Ohjeessa on esitetty nomogrammit routaeristämättömän rakenteen paksuuden määrittämiseksi. Lisäksi ohjeessa on esitetty nomogrammit, joiden avulla määritetään routaeristetyn päällysrakenteen lämmöneristeen tarvittava lämmönvastus m r pakkasmäärän mukaan routanousuilla 50 ja 100 mm pohjamaan ollessa keskinkertaisesti routivaa tai erittäin routivaa (kaava 1). d e m r (1) jossa d e on lämmöneristeen paksuus [m] m r eristeen lämmönvastus [m 2 K/W] eristeen lämmönjohtavuus [W/Km], katso taulukko 2 Routamitoituksessa mitoittavan pakkasmäärän toistumistiheys riippuu suunniteltavasta rakenteesta. Piha-alueilla käytetään mitoituksessa yleisesti kerran 10 vuodessa toistuvaa pakkasmää- FOAMIT-VAAHTOLASI

rää F 10, mutta laatuluokan 1 luonnonkivilaatta-alueilla käytetään mitoituksessa kerran 50 vuodessa toistuvaa pakkasmäärää F 50 (piha-alueiden laatuluokat ja routamitoitus on esitetty ohjeen RIL 234-2007 taulukoissa 4.1, 5.7, 5.9 ja kuvissa 5.11-5.16). Liitteessä 3 on esitetty pääkaupunkiseudulle sijoittuvan piharakenteen vaahtolasiroutaeristyksen mitoitusesimerkki. 2) Katu Katu tulee perustaa ja rakentaa siten, etteivät katurakenteessa tai sen alla tapahtuva maapohjan routiminen aiheuta kadun pintaan haitallista pituus- tai poikkisuuntaista epätasaisuutta (InfraRYL 2010). Katujen suunnittelu ja routamitoitus tehdään julkaisun Katu 2002, Katusuunnittelun ja rakentamisen ohjeet mukaisesti. Ohjeessa on esitetty, että roudan tunkeutumista routivaan pohjamaahan voidaan rajoittaa lämmöneristeiden avulla, jolloin lämmöneristeen paksuus lasketaan kaavan 1 mukaisesti. Katujen ja pihojen routamitoitusta on esitetty lisäksi julkaisussa Katujen ja pihojen routasuojaus, Suomen kuntaliitto, Ympäristöministeriö ja VTT 2001. Liitteessä 4 on esitetty Tampereen seudulle sijoittuvan katurakenteen vaahtolasiroutaeristyksen mitoitusesimerkki. 3) Tierakenteet Tierakenteissa vaahtolasikerroksen paksuus määritetään julkaisun Tierakenteen suunnittelu, Tiehallinto 2004 mukaisesti pohjamaan routimiskertoimen ja pakkasmäärän perusteella. Kokonaan routimattoman tierakenteen routanousu (RN lask ) lasketaan kaavalla 2. 4 RN lask ( S ai Ri 2 a2 R ai Ri ) t /100 (2) jossa RN lask on laskennallinen routanousu [mm] S mitoitusroudansyvyys [m] sijainnin tai pakkasmäärän perusteella (Tierakenteen suunnittelu, kuva 13) R i routimattoman kerroksen paksuus [mm], i on kerroksen nro a i materiaalin vastaavuus eristävyyden kannalta (Tierakenteen suunnittelu, taulukko 13, vaahtolasin a i taulukosta 2) t alusrakenteen routaturpoama [%] (Tierakenteen suunnittelu, taulukko 10) Liitteessä 5 on esitetty Jyväskylän seudulle sijoittuvan tierakenteen vaahtolasiroutaeristyksen mitoitusesimerkki. 4) Putkilinjat Routasuojausta vaativien putkien routasuojaus tehdään ohjeen Matalaan asennettujen putkijohtojen routasuojaus ja lämmöneristäminen, VTT 1982. Ohjeessa on esitetty putkien routasuojauksen periaatteet ja monogrammit eristepaksuuden mitoittamiseksi eri routaeristysmateriaaleilla erilaissa tapauksissa. Putkijohtojen routaeristämisestä johtuvat ympäröivän piha-alueen mahdolliset epätasaiset routanousut tasataan siirtymärakenteilla. Myös kaivojen routasuojaus- ja lämmöneristämistarpeeseen piha-alueella on kiinnitettävä huomiota. FOAMIT-VAAHTOLASI

5 2.3 Kuormituskestävyysmitoitus Routamitoituksen lisäksi tulee tehdä päällysrakenteen kuormituskestävyysmitoitus, joka tehdään esimerkiksi Odemarkin yhtälöllä (kaava 3) tehdyn kantavuuslaskennan avulla. Kuormitusmitoituksen lähtötiedoksi tarvitaan tavoitekantavuus, päällystekerrosten paksuus sekä pohjamaan tai penkereen kantavuus. Tie- ja piharakenteiden kantavuusmitoitus tehdään tapauskohtaisesti. EP 1 1 h 1 0,81 a 2 1 EA E 1 h 1 0,81 a 2 E E A 2 3 (3) jossa E A on mitoitettavan kerroksen alta saavutettu kantavuus [MPa] E P mitoitettavan kerroksen päältä saavutettu kantavuus [MPa] E mitoitettavan kerroksen materiaalin E-moduuli [MPa] h mitoitettavan kerroksen paksuus [m] Sitomattoman kerroksen E-moduuli on enintään 6*E A ja sidottujen enintään n*e A, missä kerroin n saadaan julkaisusta Tietoa tiensuunnitteluun 71. Bitumilla sidotut kerrokset, joiden E 1500 MPa, lasketaan yhtenä kerroksena, jonka muduuliksi lasketaan osakerrosten moduulien paksuuksilla painotettu keskiarvo. Katujen päällysrakenteiden käytännön suunnittelua varten on eri katuluokille määritetty normaalipäällysrakenteet pohjamaan kantavuudesta riippuen. Perusratkaisut perustuvat pelkästään kantavuusmitoitukseen. Nämä normaalipäällysrakenteet on esitetty julkaisuissa InfraRYL 2010 ja Katu 2002. Mikäli pohjamaa on routivaa, tulee päällysrakenteen kokonaispaksuuden riittävyys varmistaa mitoituspakkasmäärän ja sallitun routanousun perusteella. Päällysrakenteen poiketessa normaalipäällysrakenteesta, tehdään rakenteen mitoitus Odemarkin yhtälöllä käyttäen julkaisuissa Katu 2002 esitettyjä rakennekerrosten E-moduuleja. Liitteessä 6 on esitetty Jyväskylän seudulle sijoittuvan tierakenteen kantavuusmitoitusesimerkki. Vaahtolasirakennetta ei ole suositeltavaa altistaa yli 100 kpa dynaamiselle kuormitukselle. Mikäli liikennemäärät ovat suuria (> 3,5 milj. akselia), kuten esimerkiksi valtateillä, on vastaava arvo 50 kpa [Sintef 2010]. Suurin sallittu staattinen kuorma on noin 80-120 kpa ja liikennemäärien ollessa suuria 50 kpa. Käytännössä kuitenkin määrääväksi tekijäksi yleensä muodostuvat rakenteen suurimmat sallitut muodonmuutokset. FOAMIT-VAAHTOLASI

6 3. FOAMIT -VAAHTOLASI KEVENNYSRAKENTEISSA 3.1 Yleistä Kevennysrakenteen tarkoitus on vähentää maarakenteista kohdistuvaa kuormaa pohjamaahan sekä ympäristön muihin rakenteisiin. Kevennysrakenteessa osa luonnon maa- ja kiviaineksista korvataan kevyemmällä materiaalilla, kuten vaahtolasilla. Kuivan vaahtolasin tilavuuspaino on noin kymmenesosa tavanomaisesti käytetyn maa- ja kiviaineksen tilavuuspainosta. Vaahtolasin kevennysmitoituksessa ja rakennussuunnitelmassa on esitettävä kevennysrakenteen sijainti, laajuus sekä kerrospaksuus. Mitoituksessa otetaan huomioon, että: maaperän ja maarakenteen vakavuus (stabiliteetti) on riittävä, kokonaispainumat pysyvät sallituissa rajoissa, maanpaine ei kohdistu muihin rakenteisiin liian suurena ja nostevoima ei murra rakennetta, mikäli vesi pääsee nousemaan rakenteeseen. Vaahtolasilla on kulmikas raemuoto ja suuri kitkakulma, jotka mahdollistavat rakentamisen melko jyrkillä luiskakaltevuuksilla. Vaahtolasilla kevennetyissä rakenteissa kunnallisteniikan korjausja muutostöiden suorittaminen on myös helppoa, koska vaahtolasirakenne pysyy kaivannossa purkautumatta muodossaan. Vaahtolasi säilyttää kevenneominaisuutensa siten, että rakenne on suunniteltavissa vähintään 50 vuodeksi. 3.2 Penger- ja siirtymärakenteet Vaahtolasia käytetään liikennealueiden kevyenä pengertäyttömateriaalina (mm. kadut, tiet, satama-alueet, siltapenkereet ja rumpujen taustatäytöt). Kevennysrakenteen paksuus vaihtelee tyypillisesti välillä 0,5-2,0 m. Norjassa on toteutettu vaahtolasilla jopa 4 m paksuja pengerrakenteita. Tyyppiesimerkki vaahtolasilla toteutetusta tiepenkereen kevennysrakenteesta (osittaiskevennys) on esitetty kuvassa 4 ja kevennysrakenteen ja pilaristabiloinnin yhdistelmästä korkeana penkereenä kuvassa 5. Vaahtolasin sisäistä kitkakulmaa voidaan verrata murskeisiin. Kevennyksen luiskat voidaan rakentaa kaltevuuteen 1:1 tai loivempana riippuen mm. luiskan korkeudesta, luiskan yläpuolisista kuormista ja pohjamaan lujuudesta. Rakentamisvaiheessa vaahtolasikerroksen reunoille ei välttämättä tarvita tukipenkereitä jos vaahtolasikerros on ohut (< 0,3 m). Suuremmilla kerrospaksuuksilla tukipenkereiden rakentaminen on suositeltavaa, jotta rakenne saadaan tiivistetty penkereen reunaan asti. Luiskassa vaahtolasikerros suojataan vähintään 0,5 m paksulla maakerroksella. Mikäli vaahtolasirakenteeseen pääsee ajoittain vettä, on luiskamateriaaliksi valittava riittävän vedenläpäisevä materiaali tai rakennettava vettä läpäiseviä aukkoja noin 30 m välein. Kuva 4. Vaahtolasi tiepenkereen kevennysmateriaalina. FOAMIT-VAAHTOLASI

7 Kuva 5. Vaahtolasi korkean penkereen kevyenä pengertäyttönä pilaristabiloidun pohjamaan päällä (harvennettu pilariväli). Siirtymärakenteilla tasataan painumaeroja, mikäli pohjaolosuhteet tai maapohjalle tulevat kuormitukset muuttuvat voimakkaasti lyhyellä matkalla. Siirtymärakenteen paksuus mitoitetaan siten, että siirtymäkiilan ohuemmassa päässä painuma vastaa keventämättömän penkereen painumaa ja kevennyskiilan paksummassa päässä painumia ei tapahdu. Vaahtolasisen siirtymäkiilan periaate on esitetty kuvassa 6. Kuva 6. Vaahtolasista rakennettu siirtymäkiila. 3.3 Rakenteiden tausta- ja alustäytöt Ahtaat rakennuspaikat pakottavat usein etsimään vaihtoehtoja perinteiselle luiskatulle penkereelle. Luiskatun penkereen sijasta päädytään usein käyttämään tukimuurirakennetta. Tukimuurirakenteen taustatäytön tekeminen kevyellä vaahtolasilla mahdollistaa tehokkaan tilankäytön sekä kevyemmän tukimuurirakenteen. Vaahtolasilla toteutetun taustatäytön vaakasuora maanpaine on vain noin 15 45 % luonnon maa- ja kiviaineksella tehdyn täytön aiheuttamasta maanpaineesta riippuen mm. vaahtolasikerroksen päälle asennettavan kitkamaakerroksen paksuudesta ja pintakuorman suuruudesta. Vaahtolasi tukimuurirakenteen kevyenä taustatäyttönä on esitetty kuvassa 7. FOAMIT-VAAHTOLASI

8 Kuva 7. Vaahtolasi tukimuurin kevyenä taustatäyttönä. 3.4 Putkijohtorakenteet Putkijohtolinjojen rakentaminen pehmeikölle risteävän tien tai kadun poikki johtaa usein epätasaiseen painumaan. Vaahtolasilla toteutettu putkikaivannon täyttö tasaa painumia, vähentää kunnossapitotarvetta ja pidentää rakenteen käyttöikää. Vaahtolasia voidaan käyttää katurakenteen kunnallistekniikan yhteydessä, mikä ei useinakaan ole mahdollista muiden kevennysmateriaalien (esim. kevytsora) kanssa. Tarvittaessa vaahtolasirakenne ympäröidään suodatinkankaalla. Vaahtolasi osana putkikaivannon täyttömateriaalia on esitetty kuvassa 8. Kuva 8. Vaahtolasi putkikaivannon täyttömateriaalina. 3.5 Parametrit ja mitoitus Vaahtolasin kevennysmitoituksessa tarvittavia teknisiä ominaisuuksia on esitetty taulukossa 3. Tarvittaessa materiaalin mitoitusarvot varmistetaan valmistajalta. Kevennysmitoituksessa on otettava huomioon vaahtolasin ominaisuus imeä vettä rakeisiin. Vaahtolasin tilavuuspainon on arvioitu kasvavan 30 50 kg/m 3 (15 25 paino-%) tierakenteessa neljän vuoden aikana [SGI 2008]. Vaahtolasin rakeisuudessa tapahtuu hienonemista tiivistyksen aiheuttaman murskautumisen johdosta. Tiivistyksen vaikutus vaahtolasin rakeisuuskäyrään on esitetty kuvassa 9. Vaahtolasin vedenläpäisevyyden voidaan raekokojakauman ja raemuodon perusteella arvioida olevan verrattavissa murskeeseen tai soraan. Vedenläpäisevyys on arviolta noin k 10-1 m/s [SGI 2008]. Vaahtolasikevennysrakenteet mitoitetaan käyttäen Eurokoodia (mm. tiet, radat ja talot) tai käyttäen aikaisempaa suomalaista ohjeistusta (PRO, Katu 2002), jolloin kohteet ovat mm. kadut ja kunnallistekniikan maarakenteet. Mikäli mitoitusta ei tehdä Eurokoodin mukaisesti, käytetään mitoituksessa taulukon 3 mitoitusarvoja. Mikäli mitoitus tehdään Eurokoodin mukaisesti, käytetään taulukon mitoitusarvot-sarakkeen arvoja vaahtolasin ominaisarvoina täydennettyinä muussa ohjeistuksessa esitetyillä varmuuskertoimilla (Eurokoodi 7 ja LVM:n kansallisen liitteen soveltamisohje NCCi 7 tai muu suunnittelukohteeseen soveltuva ohje). FOAMIT-VAAHTOLASI

Vaahtolasirakenteiden mitoituksessa on huomioitava suunnittelukohteen kohdekohtaiset erityispiirteet. Suunnittelun ja mitoituksen periaatteet on esitetty liitteessä 1. Vaahtolasin soveltuvuus käyttökohteeseen selvitetään suunnitteluvaiheessa. Taulukko 3. Vaahtolasin teknisiä ominaisuuksia. Ominaisuus Vaihteluväli kirjallisuudessa FOAMIT Mitoitusarvot Raekoko 10 50 / 10 60 mm 10-60 mm Tiheys (irtokuiva) 180 230 kg/m 3 185 ± 15 kg/m 3 Tiheys (kuiva, tiivistetty)* 225 290 kg/m 3 200-250 kg/m 3 Tiheys (kostea, pitkäaikaisesti 270 530 kg/m 3 350 kg/m 3 tierakenteessa) Tiheys, pitkäaikaisesti veden alla 600 kg/m 3 (<1 vuosi) Tiheys, 1000 kg/m 3 pysyvästi veden alla Tilavuuspaino 3 kn/m 3 (nostemitoitus) Tilavuuspaino 10 kn/m 3 (pysyvästi veden alla) Kitkakulma 36 45 45 ph-arvo 10 Tiivistyskerroin 1,10 **Vedenimeytyminen Lyhytaikainen (4 vk) Pitkäaikainen (52 68 vk) Puristuslujuus 10 %:n kokoonpuristuma 30 60 paino-% 40 116 paino-% 20 %:n kokoonpuristuma 0,77 0,92 MPa * tiheys riippuu tavoitetiiviydestä ** näyte vesiupotuksessa 60 paino-% 0,34 MPa 9 FOAMIT-vaahtolasi RAKEISUUS 9.5.2011 SAVI SILTTI HIEKKA SORA 100 % 0,0002 0,002 0,006 0,02 0,06 0,2 0,6 2 6 20 60 90 % 80 % 70 % 60 % Läpäisy 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 0,0002 0,0006 0,002 0,006 0,02 0,063 0,125 0,25 0,5 1 2 4 8 16 31,5 63 Raekoko [ mm ] Vaahtolasi (löyhä) Tiivistetty 1.25 x Kuva 9. FOAMIT -vaahtolasin raekokojakauma ennen ja jälkeen tiivistyksen (tiivistyskerroin 1,25). FOAMIT-VAAHTOLASI

4. FOAMIT -VAAHTOLASIN TYÖTEKNIIKKA JA KÄSITEL- TÄVYYS Vaahtolasi on rakennustyön aikana helposti käsiteltävä materiaali murskemaisen särmikkään muotonsa ansiosta. Vaahtolasi ei vaadi tiivistyäkseen optimivesipitoisuutta, vaan se on rakennettavissa niin kuivana kuin kosteanakin (pölyämisriski huomioitava kuivana). Vaahtolasikerroksen levittämiseen ja tiivistämiseen käytetään tavanomaista maarakennuskalustoa. Levitys on toteutettavissa esim. tela-alustaisella kaivinkoneella ja esitiivistys kaivinkoneen teloilla tai tärylevyllä taulukossa 4 esitetyn mukaisesti. Esitiivistys vaahtolasin päältä tulee tehdä huolellisesti, jotta kerroksesta tulee tasainen. Esitiivistykseen jälkeen voidaan havaita vähäistä rakeiden rikkoutumista kerroksen pinnassa, mutta siitä ei ole haittaa rakenteelle. Tiivistystyön aiheuttama painuma otetaan huomioon ennakkokorotuksella vaahtolasia levitettäessä. Ennakkokorotus on rakenteesta ja tavoitetiiviydestä riippuen 10-25% tiivistämättömän vaahtolasikerroksen paksuudesta. Ennen esitiivistystä on heikosti kantavalle pohjamaalle rakennettaessa huolehdittava siitä, että alimman tiivistyskerroksen paksuus on riittävä, jotta ei aiheutettaisi pohjamaan häiriintymistä. Varsinainen tiivistys tehdään noin 150 200 mm (#0/32 tai #0/63 mm) paksun murskekerroksen päältä käyttäen täryjyrää (1- tai 2-valssinen). Tiivistyskaluston sekä yliajokertojen valinnassa on otettava huomioon vaahtolasikerroksen paksuus sekä pohjamaan kantavuus. Itse mittaavien jyrien toimivuudesta vaahtolasikerroksen tiivistämistuloksen mittaamiseksi ei ole tietoa. Tiivistämisen jälkeen rakennetaan muut vaahtolasin yläpuoliset päällysrakennekerrokset. Tiivistäminen täryvalssijyrällä suoraan vaahtolasikerroksen päältä ei ole kokemusten perusteella suositeltavaa. Liikennekuorman kevyesti kuormittamissa tai kuormittamattomissa rakenteissa (esim. meluvalli), joissa tiivistyskerroin on pieni ( 1,15), voidaan varsinainen tiivistys jättää tekemättä, koska riittävä tiivistysvaatimus saavutetaan jo esitiivistyksellä. Esimerkki vaahtolasin levitys- ja tiivistystavoista on esitetty kuvissa 10 11. Vaahtolasin käyttö maarakentamisessa ei välttämättä edellytä suodatinkankaan käyttöä vaahtolasin ja yläpuolisen kerroksen välissä. Suodatinkangasta käytetään, jos rakenteessa on tarpeen erottaa vaahtolasikerros muista materiaaleista. Pohjamaan hienorakeinen maa-aines ja vaahtolasi erotetaan toisistaan suodatinkankaalla. Suodatinkankaan käyttöluokka valitaan kiviaineksen raekoon, olosuhteiden ja pohjamaan perusteella. Vaahtolasin emäksisyyden takia on käytettävä polypropeenista valmistettua suodatinkangasta (mm. polyesteristä valmistettu suodatinkangas ei sovellu). Kuiva vaahtolasi pölyää hieman rakennettaessa. Pölyäminen voidaan estää materiaalin kastelulla. Vaahtolasikerros ei purkaannu uudelleenkaivuun yhteydessä. Mikäli rakennetun vaahtolasikerroksen lävitse tehdään myöhemmin sähkö- tai vesijohtotöiden vuoksi kaivutöitä, on erottelevasti kaivettu vaahtolasi käytettävissä rakenteessa uudelleen. Vaahtolasia ei saa korvata tällaisten töiden yhteydessä lämmönjohtavuudeltaan tai painoltaan (painuvalla ja/tai routivalla pohjamaalla) poikkeavalla materiaalilla. Vaahtolasi tiivistetään rakenteen käyttötarkoituksen vaatimaan tiiveyteen. Tiivistyskerroin vaihtelee tavallisesti välillä 1,10 1,25 ja se kuvaa tiivistämättömän ja tiivistetyn kerrospaksuuden suhdetta. Tiivistyslaitteen pohjapaine valitaan huomioiden vaahtolasin puristuskestävyys ja kokoonpuristuvuus. Vaahtolasista rakennettavat kevennys- ja routasuojausrakenteet tiivistetään taulukossa 4 esitetysti. 10 FOAMIT-VAAHTOLASI

11 Taulukko 4. Vaahtolasirakenteen esitiivistys. Kevennysrakenne Routasuojausrakenne (tie, katu, tms. liikennealue) Tela-alustainen työkone (pohjapaine 30-50 kpa) (pohjapaine 30-50 kpa) Maksimi kerrospaksuus (ennen tiivistystä) 0,9 m 0,6 m Yliajokerrat 2 2 Tärylevy 50 200 kg 50 200 kg Kerrospaksuus (ennen tiivistystä) 0,6 m 0,4 m Yliajokerrat 2 2 Lopullinen tiivistyskerroin (suositus) 1,20 1,25 Kuva 10. Vaahtolasin levitys ja esitiivistys. Kuva 11. Vaahtolasin tiivistys 150 200 mm paksun murskekerroksen päältä. FOAMIT-VAAHTOLASI

12 5. LAADUNVARMISTUS FOAMIT -TYÖMAALLA Vaatimukset työmaalla tehtävälle laadunvarmistukselle määräytyvät kohteen käyttötarkoituksen ja vaativuuden mukaan. Suurempi vaadittu tiiviysaste tarkoittaa yleensä tarkempaa ja huolellisempaa laadunvalvontaa ja -varmistusta. Vaahtolasikerroksen paksuutta seurataan kerroksen ylä- ja alapuolelta tehtävin mittauksin. Vaahtolasirakenteen tiiveyden laadunvarmistus toteutetaan materiaalin menekkitarkastelulla sekä työmenetelmätarkkailulla. Vaahtolasikerroksen toteutunut moduuli tarkistetaan kantavuusmittauksin, jotka tehdään tiivistämisen jälkeen vaahtolasikerroksen päälle rakennetun murskekerroksen päältä. Rakennuspohjan (leikattu maanpinta, kitkamaakerros, tms.) pinta mitataan ennen vaahtolasikerroksen asentamista mitatulle pinnalle ja yläpinta vaahtolasikerroksen esitiivistyksen jälkeen (esim. tierakenne 20 m välein ja rakenteen päiden kohdalta). Toimitetun vaahtolasin määrä (m 3 ) jaetaan mittaustuloksista lasketulla rakenteen tilavuudella, jolloin saadaan vaahtolasikerroksen tiivistymiskerroin, kun tiedetään toimitetun vaahtolasin tiheys löyhänä. Saatua laskennallista tiivistymiskerrointa verrataan suunniteltuun (esim. 1,15 1,25) tiivistymiskertoimeen. Tiivistymiskertoimen tulee suoraan vaahtolasikerroksen päältä laskettuna olla vähintään suunnitelmissa esitetty lopullinen tiiviysaste -0,05. Lopullinen tiiviys saavutetaan murskekerroksen päältä tehdyn varsinaisen tiivistyksen jälkeen. Laskelmissa on otettava huomioon vaahtolasin vesipitoisuus. Kevennys- ja routaeristysrakenteissa on huomioitava, että pehmeä pohjamaa voi vaikeuttaa luotettavaa tilavuustarkastelua ja toteutuneen kerrospaksuuden mittaamista (pehmeä pohjamaa saattaa painua pohjan pinnan ja vaahtolasin yläpinnan mittausten välillä). Näiden vaikutus on pehmeällä pohjamaalla pyrittävä arvioimaan. Suoraan vaahtolasikerroksen päältä tehdyt perinteiset tiheys- ja tiiviysmittaukset (tähänastisen kokemuksen mukaan säteilymittalaite (Troxler) tai volymetri) eivät sovellu vaahtolasikerroksen laadunvalvontaan. Kuitenkin jo ohuenkin tiivistyskerroksen päältä voidaan tehdä kantavuusmittauksia, joiden avulla mm. vaahtolasikerroksen toteutunut moduuli saadaan selville takaisin laskemalla. FOAMIT-VAAHTOLASI

13 6. FOAMIT -VAAHTOLASIN YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT Vaahtolasi on teollisesti valmistettu tuote, jonka raaka-aineena on jauhettu kierrätyslasi. Lasijauhe kuumennetaan noin 900 C:een jatkuvatoimisessa tasouunissa ja vaahdotetaan vaahdotusaineen avulla. Vaahdotuksen jälkeen vaahtolasi jäähdytetään, jolloin se hajoaa murskemaisiksi kappaleiksi. Raaka-aineena käytettävä kierrätyslasi puhdistetaan Uusioaines Oy:n lasinpuhdistuslaitoksella. Prosessi poistaa tehokkaasti lasinkeräykseen kuulumattomat metallit ym. muut epäpuhtaudet raaka-aineesta. Vaahtolasi on palamaton keraaminen materiaali ja kestää tavallisia kemiallisia aineita, joita kaduilla ja teillä tavanomaisesti esiintyy (mm. öljytuotteet ja tiesuola). Vaahtolasi on lievästi emäksistä (ph noin 10). Tuotannon alkaessa v. 2011 on käynnistetty tutkimukset FOAMIT-tuotteen CE-merkinnän hankkimiseksi kevytkiviainesstandardin (SFS-EN 13055-2) mukaisesti sidottuihin ja sitomattomiin käyttötarkoituksiin. Tuotteen CE-merkinnässä huomioidaan teknisen testauksen ja lisäksi tuotteen ominaisuudet puhtauden, terveyden ja ympäristön kannalta. CE-merkinnän vaatimustenmukaisuus edellyttää jatkuvaa laaduntarkkailua ja seurantamittauksia tuotteen valmistuksen aikana. FOAMIT-tuotteen CE-merkintäoikeus pyritään saamaan valmiiksi kesällä 2011. Vaahtolasirakenteiset ratkaisut säästävät kiviainesten ja muiden maarakennusmateriaalien käyttöä mm. perinteistä rakennetta ohuempien kokonaisrakennepaksuuksien vuoksi. Rakenteen lämmöneristävyyden seurauksena teiden ja katujen routavauriot vähenevät ja rakenteiden parantamis- ja päällystystoimenpiteiden tarve pienenee. Kierrätyslasin käyttö raaka-aineena säästää luonnon kiviainesvaroja. Kevyen materiaalin käyttäminen vähentää kuljetusten ja niihin käytettävän polttoaineen tarvetta, jolloin kuljetusten aiheuttamat päästöt vähenevät. FOAMIT-VAAHTOLASI

LIITE 1 1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet 1.1 Suunnittelussa ja mitoituksessa huomioitavaa Kevennyksen suunnittelu edellyttää kohteen kokonaisuuden arviointia. Ennen mitoitusta kartoitetaan kohteen geotekniset erityisvaatimukset ja määritellään kriittiset tekijät. Kevennyksen mitoituksessa ja suunnittelussa huomioitavia asioita on esitetty kappaleissa 1.2 1.11. Vaahtolasin vaatimuksenmukaisuus esitetään Uusioaines Oy:n toimittamien dokumenttien perusteella ja/tai rakennuspaikkakohtaisilla kokeilla kolmannen osapuolen valvonnassa. Materiaalin kelpoisuus eli soveltuvuus käyttökohteeseen selvitetään suunnittelussa. 1.2 Vakavuus Maaperän ja maarakenteen vakavuus (stabiliteetti) on tarkistettava, mikäli arvioidaan, että maarakenteen kuormitukset voivat aiheuttaa murtotilan pohjamaassa ja/tai siirtymiä ympäröivissä rakenteissa. Vaahtolasikevennyksen paksuus ja laajuus valitaan vakavuustarkasteluiden vaatimusten mukaisesti siten, että varmuus sortumista vastaan on riittävä. 1.3 Painuma Maarakenteen kuormitukset aiheuttavat painumia rakennettaessa heikolle maaperälle. Kokonaispainuma koostuu neljästä painumalajista: alkupainuma, konsolidaatiopainuma, plastinen painuma (leikkausjännitysten aiheuttama) ja jälkipainuma (sekundääripainuma), joista konsolidaatio- ja jälkipainuma ovat yleensä merkitseviä kevennystä mitoitettaessa. Painumamitoitus ja kevennyksen mitoitus tehdään geoteknisillä laskelmilla, joissa maaperän ominaisuudet ja kuormat määritetään kohdekohtaisesti. Kevennysmitoituksessa tavoitteena on yleensä ns. kokonaiskevennys, jossa uusi rakenne ei aiheuta lisäkuormaa pohjamaalle tai kuorma jää aikaisempaa kuormaa vähäisemmäksi. Osittaisessa kevennyksessä kevennysrakenne mitoitetaan tavoitepainumalle. Osittainen kevennys voi olla perusteltua, mikäli on oletettavissa, että painumat ovat suurelta osin jo tapahtuneet tai tapahtuvat suhteellisen nopeasti. Myös pohjavedenpinnan korkea taso voi olla syynä osittaiseen kevennykseen. Valintaan kokonaiskeventäminen / osittaiskeventäminen vaikuttaa osaltaan rakentamiskustannukset, mikäli molemmat vaihtoehdot ovat teknisesti hyväksyttävissä. Yksinkertaisimmillaan kokonaiskevennys penkereelle pohjavedenpinnan yläpuolella lasketaan poistettavan maakerroksen sekä vaahtolasin ja rakennekerrosten kuormien avulla kaavalla 1 (kuva 1). Mikäli osa vaahtolasista sijoitetaan pohjavedenpinnan alapuolelle, lasketaan kokonaiskevennys kaavalla 2 (kuva 2). q q q q kaiv. maa rak kev (1) q q q ' q kaiv. maa rak kev kev w (2) q rak on rakennekerrosten kuorma pohjavedenpinnan yläpuolella ( rak x h rak ) q kev vaahtolasin kuorma pohjavedenpinnan yläpuolella ( kev x h kev )+( kev x h tä ) q kev ' vaahtolasin kuorma pohjavedenpinnan alapuolella ( kev ' x h rak ') q kaiv.maa vaahtolasin kohdalta poistetun maan kuorma ( maa x h kev )+( maa ' x h kev ') q w rakentamisen aiheuttaman pohjaveden alenemisen aiheuttama kuorma ( maa - maa ') x h W pohjavedenpinnan alenema h W FOAMIT-VAAHTOLASI, LIITE 1 1

LIITE 1 q rak q kaiv maa q kev Kuva 1. Kokonaiskevennyksen periaate pohjavedenpinnan yläpuolella. Kevennetty penger Alkutilanne tsv rak h rak kev kev kev ' h tä h kev h kev' maanpinta maa maa ' GW Kuva 2. Kokonaiskevennyksen laskentayhtälöiden 1 ja 2 merkinnät. 1.4 Maanpaine Maamassoista aiheutuva maanpaine kohdistuu rakenteeseen maan ja rakenteen kosketuspinnassa. Maanpaine kohdistuu viereisiin rakenteisiin esimerkiksi siltapenkereeseen, tukimuuriin, perustukseen tai muuhun rakenteeseen. 1.5 Noste Kevennysrakenne on mitoitettava nosteelle, mikäli vedenpinta voi nousta rakenteeseen, kuten esimerkiksi vesialueiden läheisyydessä tai tulva-alueella. Nostemitoitus tehdään ylimmän mahdollisen toteutuvan vesipinnan tasoon (lisättynä Eurokoodin varmuusluvuilla). Nostemitoituksessa vaahtolasilla käytetään nostemitoitukseen tarkoitettuja mitoitustilavuuspainoja. Veden nousunopeus saattaa joissakin tapauksissa vaikuttaa tilavuuspainoon. Varmuus veden aiheuttamaa nostetta vastaan lasketaan kuormien q ja nostevoiman U avulla kaavoilla 3 ja 4. Nostemitoitusta on havainnollistettu kuvassa 3 (osa merkinnöistä kuvassa 2). F ( q q ) / U U (3) rak kev (10kN / m noste ) h ' 3 noste kev kev (4) q on tilavuuspaino kerrospaksuus h FOAMIT-VAAHTOLASI, LIITE 1 2

LIITE 1 Kevennetty penger tsv Alkutilanne q rak GW q kev ' q kev U noste maa maa ' maanpinta Kuva 3. Kevennysrakenteen nostemitoitus, merkinnät. 1.6 Päällysrakenteet Vaahtolasin hyvät routaeristysominaisuudet mahdollistavat usein routamitoituksen kannalta tavanomaista ohuemman päällysrakenteen. Päällysrakennemitoituksessa on otettava huomioon kuitenkin myös kevennysmateriaalin kantavuus ja kokoonpuristuvuusominaisuudet. Päällysrakenteen kantavuus- ja routamitoitus tehdään Liikenneviraston kohteissa seuraavien ohjeiden ja tulevien päivitysten mukaisesti: Tierakenteen suunnittelu. Tiehallinto. Helsinki 2004. TIEH 2100029-04 Tietoa tien suunnitteluun nro 71 (uusin versio) Liikenneviraston tekniset ohjeet (www.tiehallinto.fi/thohje). Vaahtolasilla on hyvä kantavuus (moduuli), jolloin riittävä päällysrakenteen kantavuus on saavutettavissa kohtuullisen ohuella kevennysrakenteen yläpuolisen rakenteen paksuudella. Kantavuusmitoitus ja mahdollisuus käyttää kohdassa 1.7 esitettyä ohuempaa päällysrakennetta on kuitenkin tarkistettava kohdekohtaisesti. Katujen suunnittelu ja mitoitus tehdään julkaisun Katu 2002, Katusuunnittelun ja rakentamisen ohjeet mukaisesti. Pihojen kevennysrakenteet mitoitetaan ohjeen Pihojen pohja- ja päällysrakenteet, Suunnittelu- ja rakentamisohjeet RIL 234-2007" sekä Tiehallinnon ohjeiden mukaisesti. 1.7 Päällysrakenteen pinnan liukkaus Vaahtolasin käyttö päällysrakenteessa voi tietyissä olosuhteissa aiheuttaa muusta päällysrakenteesta poikkeavaa liukkautta päällysteen pinnassa, johtuen vaahtolasin hyvästä lämmöneristyskyvystä. Näin ollen tulee päällysrakenteen paksuus määrittää kohdekohtaisesti. Liikenneviraston tiekohteissa päällysrakenteen paksuus vaahtolasikerroksen päällä määritetään julkaisun Kevennysrakenteiden suunnittelu 2011, Liikennevirasto ohjeiden mukaisesti. Muissa kohteissa ja rakenteissa vaahtolasin yläpuoleisen päällysrakenteen kerrospaksuus tulee tarkastella ja harkita kohdekohtaisesti. 1.8 Kuivatus Vaahtolasirakennetta suunniteltaessa ja mitoitettaessa on esitettävä rakenteen kuivatus. Mikäli kevennysrakenne ei ole kokonaan vedenpinnan yläpuolella, on mitoituksessa huomioitava jääkö osa kevennyksestä ajoittain tai pysyvästi veden alle. Kevennysrakenteen kuivatustaso ja veden poistuminen on esitettävä suunnitelmissa. Jos vaahtolasipenkereen luiskat tehdään huonosti vettä läpäisevästä materiaalista, rakennetaan reunapenkereeseen pysyvä vedenpoistojärjestelmä tai vettä läpäiseviä aukkoja noin 30 m välein. FOAMIT-VAAHTOLASI, LIITE 1 3

LIITE 1 1.9 Siirtymärakenteet Pohjaolosuhteiden vaihtelu tai maapohjalle tulevan kuormituksen muuttuminen lyhyellä matkalla voi aiheuttaa painumaeroja heikentäen siten rakenteiden toimintaa ja kestävyyttä. Suuria painumaeroja voi muodostua erityisesti pehmeikköjen reuna-alueilla, pohjanvahvistuksen muutoskohdissa sekä siltojen, rumpujen ja putkijohtojen kohdilla. Siirtymärakenteiden tarve kartoitetaan suunnittelutyön yhteydessä. Siirtymärakenteen paksuus mitoitetaan siten, että siirtymäkiilan ohuemmassa päässä painuma on sama kuin keventämättömällä penkereellä ja kiilan paksummassa päässä painumia ei tapahdu eli pehmeikön konsolidaatiojännitys ei ylity. Siirtymäkiilan laajuus arvioidaan tapauskohtaisesti riippuen kohteen rakenteista, pohjaolosuhteista ja vaatimustasosta. 1.10 Muuta suunnittelussa huomioitavaa Vaahtolasilla on suuri kitkakulma, joten vaahtolasikevennystä rakennettaessa voi luiskakaltevuus olla enimmillään jopa 1:1. Vaahtolasin hyvän kitkakulman ja koossapysyvyyden takia putkikaivantojen kaivaminen vaahtolasirakenteeseen on tehtävissä ilman, että vaahtolasi sortuu laajalta alueelta kaivantoon (kuten esim. kevytsora ilman erityistoimenpiteitä). Kevennysmateriaalin sijoittelussa ja suunnittelussa on huomioitava kevennysrakenteeseen liittyvien muiden rakenteiden asentamisen vaatimukset (esimerkiksi pylväiden ja kaiteiden perustukset). Kuvassa 4 on esitetty mm. pylvään ja kaiteen perustaminen vaahtolasirakenteen reunaan. a) Vaahtolasi b) Vaahtolasi Kuva 4. Esimerkki pylvään (a) ja kaiteen (b) perustamisesta vaahtolasipenkereen reunaan. FOAMIT-VAAHTOLASI, LIITE 1 4

LIITE 1 1.11 Suunnitelmissa esitettävät asiat Vaahtolasirakenteiden suunnitelmissa on aina esitettävä vaahtolasin sijainti, laajuus, paksuus sekä kuivatus ja liittyminen muihin rakenteisiin. Lisäksi suunnitelmien tulee sisältää hankekohtainen työselostus, työn laatuvaatimukset ja ohjeet rakentamisen aikaisten mittausten ja dokumentoinnin tekemiseen. Hankekohtaiset ohjeet täydentävät tai täsmentävät yleisten työselityksien ohjeita (esim. InfraRYL). FOAMIT-VAAHTOLASI, LIITE 1 5

LIITE 2 Routamitoitettu katurakenne, esimerkit 1 ja 2 Routaeristeen suunnittelu edellyttää kohteen kokonaisuuden arviointia. Ennen mitoitusta kartoitetaan kohteen geotekniset erityisvaatimukset ja määritellään kriittiset tekijät. Vaahtolasin vaatimuksenmukaisuus esitetään Uusioaines Oy:n toimittamien dokumenttien perusteella ja/tai rakennuspaikkakohtaisilla kokeilla kolmannen osapuolen valvonnassa. Materiaalin kelpoisuus eli soveltuvuus käyttökohteeseen selvitetään suunnittelussa. Periaateratkaisu routamitoitetun korjattavan kadun (katuluokka 5 / vaatimusluokka R2) päällysrakenteesta vaahtolasirakenteella ja tavanomaisella kiviainesrakenteella on esitetty kuvassa 1. Periaateratkaisu routamitoitetun kevyenliikenteenväylän (katuluokka 6 / vaatimusluokka K2) päällysrakenteesta vaahtolasirakenteella ja tavanomaisella kiviainesrakenteella on esitetty kuvassa 2. lähtötilanne 50 AB 300 murske 50 AB 200 murske lähtötilanne 200 vaahtolasi 400 murske/sora 200 murske/sora suodatinkangas N3 pohjamaa / vanhan rakenteen alaosa rakennepaksuus 750 mm pohjamaan / rakenteen alaosan leikkauspinta 450... 600 hiekka leikkaussyvyyksien ero pohjamaa / vanhan rakenteen alaosa pohjamaan leikkauspinta rakennepaksuus 1100...1250 mm Kuva 1. Esimerkki 1. Periaateratkaisu routamitoitetun (RN lask =70 mm) kadun (KL5/R2) päällysrakenteesta vaahtolasirakenteella ja kiviainesrakenteella. Mitoitusroudansyvyys S on 1,6 m. FOAMIT-VAAHTOLASI, LIITE 2 1

lähtötilanne 40 AB 200 murske 40 AB lähtötilanne 450 murske/sora 250 murske/sora 200 vaahtolasi suodatinkangas N3 pohjamaa / vanhan rakenteen alaosa rakennepaksuus 690 mm pohjamaan / rakenteen alaosan leikkauspinta 600... 750 hiekka leikkaussyvyyksien ero pohjamaa / vanhan rakenteen alaosa pohjamaan leikkauspinta rakennepaksuus 1090...1240 mm Kuva 2. Esimerkki 2. Periaateratkaisu routamitoitetun (RN lask =70 mm) kevyen liikenteen väylän (KL5/R2) rakenteesta vaahtolasirakenteella ja kiviainesrakenteella. Mitoitusroudansyvyys S on 1,6 m. FOAMIT-VAAHTOLASI, LIITE 2 2

LIITE 3 Piharakenteen routaeristeen mitoitus Kohteen lähtötiedot on esitetty taulukoissa Laatuluokka 1 Päällyste AB Aluetyyppi 3 - Valitun laatuluokan, alue- ja päällystetyypin perusteella ohjeen RIL 234-2007 taulukosta 4.1. saadaan sallituksi routanousuksi 50 mm. Pohjamaa Silttimoreeni savipitoisuus 15% - Pohjamaan savipitoisuuden perusteella ohjeen RIL 234-2007 taulukosta 5.7. saadaan routimiskertoimeksi 10 mm 2 /Kh. Paikkakunta Espoo Mitoituspakkasmäärä F 10 - Paikkakunnan perusteella ohjeen RIL 234-2007 kuvasta 5.11. saadaan mitoituspakkasmääräksi 27 500 h C. - Pakkasmäärän ja routimiskertoimen perusteella ohjeen RIL 234-2007 kuvasta 5.14 saadaan routaeristeen vaadituksi lämmönvastukseksi 0,9 m 2 K/W. Käyttöolosuhteet Kosteat - Käyttöolosuhteiden perusteella saadaan Vaahtolasiohjeen taulukosta 2. lämmönjohtavuudeksi 0,15 W/mK. - Vaaditun lämmönvastuksen ja lämmönjohtavuuden perusteella lasketaan Vaahtolasiohjeen kaavalla 1 (0,9 m 2 K/W * 0,15 W/mK) routaeristeen paksuudeksi 0,14 m. - Routaeristeen alle tulee rakentaa kuivatuskerros esimerkiksi hiekasta tai murskeesta (kerroksen paksuus vähintään 0,2 m). Kuivatuskerros voidaan korvata 'ylipaksulla' vaahtolasikerroksella (laskelman minimimäärä + 0,15 m) FOAMIT-VAAHTOLASI, LIITE 3 1

LIITE 4 Katurakenteen routaeristeen mitoitus Kohteen lähtötiedot on esitetty taulukoissa Katuluokka 3 Päällyste AB - Katuluokan ja päällystetyypin perusteella ohjeen 'Katujen ja pihojen routasuojaus' taulukosta 9. saadaan mitoituspakkasmääräksi F 10 ja sallituksi routanousuksi 90 mm. Pohjamaa Silttimoreeni savipitoisuus 15% - Pohjamaan savipitoisuuden perusteella ohjeen 'Katujen ja pihojen routasuojaus' taulukosta 4. saadaan routimiskertoimeksi 10 mm 2 /Kh. Paikkakunta Tampere - Paikkakunnan perusteella ohjeen 'Katujen ja pihojen routasuojaus' kuvasta 19. saadaan mitoituspakkasmääräksi 32 500 h C. - Pakkasmäärän ja routimiskertoimen perusteella ohjeen 'Katujen ja pihojen routasuojaus' kuvasta 17. saadaan routaeristeen vaadituksi lämmönvastukseksi 0,6 m 2 K/W. Käyttöolosuhteet Kosteat - Käyttöolosuhteiden perusteella saadaan Vaahtolasiohjeen taulukosta 2. lämmönjohtavuudeksi 0,15 W/mK. - Vaaditun lämmönvastuksen ja lämmönjohtavuuden perusteella lasketaan Vaahtolasiohjeen kaavalla 1 laskettuna (0,6 m 2 K/W * 0,15 W/mK) routaeristeen paksuudeksi 0,09 m. - Routaeristeen alle tulee rakentaa kuivatuskerros esimerkiksi hiekasta tai murskeesta (kerroksen paksuus vähintään 0,2 m). Kerros voidaan korvata 'ylipaksulla' vaahtolasikerroksella (laskelman minimimäärä + 0,15 m) FOAMIT-VAAHTOLASI, LIITE 4 1

LIITE 5 Tierakenteen routaeristeen mitoitus Kohteen lähtötiedot on esitetty taulukoissa KKL-luokka Vaatimusluokka Pohjamaa Teräsverkko 10,0 AB V3, Seudulliset tiet Sekalaatuinen Ei - Vaatimusluokan ja pohjamaan sekalaatuisuuden perusteella ohjeen 'Tierakenteen suunnittelu' taulukosta 12. saadaan suurimmaksi sallituksi routanousuksi 30 mm. Pohjamaa Hiekkamoreeni, kuiva - Pohjamaan perusteella ohjeen 'Tierakenteen suunnittelu' taulukosta 10. saadaan alusrakenteen kelpoisuusluokaksi H3 ja routaturpoamaksi 6 %. Paikkakunta Jyväskylä - Paikkakunnan perusteella ohjeen 'Tierakenteen suunnittelu' kuvasta 13. saadaan mitoitusroudansyvyydeksi 1,7 m. - Kokemukseen perustuen valitaan tierakenteen kerroksiksi (rakenteen kantavuus tarkistetaan liitteen 6 laskelmalla): Päällyste Kantava kerros Jakava kerros Routaeriste AB+ABK 100 mm KaM 0/63 250 mm KaM 0/90 350 mm Vaahtolasi? mm - Ohjeen 'Tierakenteen suunnittelu' taulukosta 13 sekä Vaahtolasiohjeen taulukosta 2 saadaan materiaalien vastaavuudet eristävyyden kannalta: Materiaali Vastaavuus eristävyyden kannalta Bitumilla sidotut 1,0 Murskeet 0,9 Vaahtolasi 4 - Edellä esitetyt arvot sijoitetaan vaahtolasiohjeen kaavaan 2. Kaavasta saadaan vaadittu vaahtolasikerroksen paksuus X: 30 mm = (1700 mm 1,0 * 100 mm 0,9 * 600 mm 4 * X mm) * 6 / 100 500 mm = (1060 mm 4 * X mm) X = 140 mm - Olosuhteista riippuen suositellaan routaeristeen alle rakennettavaksi kuivatuskerros esimerkiksi hiekasta tai murskeesta (kerroksen paksuus vähintään 0,2 m), joka voidaan korvata 'ylipaksulla' vaahtolasikerroksella (laskelman minimimäärä + 0,15 m) FOAMIT-VAAHTOLASI, LIITE 5 1

LIITE 6 Tierakenteen kantavuusmitoitus Kohteen lähtötiedot on esitetty taulukoissa (sama kohde kuin liitteessä 5) KKL-luokka Pohjamaa Kantavuusvaatimus 10,0 AB Hiekkamoreeni, kuiva 285 MPa - Alusrakenneluokaksi saadaan ohjeen 'Tierakenteen suunnittelu' taulukoiden 10 ja 11 perusteella uh (20 MPa) - Vaahtolasiohjeen taulukosta 2 sekä ohjeesta 'Tietoa tiensuunnitteluun 71' saadaan tierakenteen kantavuusmitoituksessa käytettävät materiaalimoduulit. Materiaali AB+ABK Murske KaM 0/63 Murske KaM 0/90 Vaahtolasi Materiaalin moduuli 2500 MPa 280 MPa 280 MPa 55 MPa - Sijoittamalla kerrosten paksuudet ja materiaalien moduulit vaahtolasiohjeen kaavaan 3 saadaan rakenteen (ks. liite 5) kantavuus kerroksittain. Kerros paksuus kantavuus kerroksen päältä Päällyste AB+ABK 100 mm 294 MPa Kantava kerros KaM 0/63 250 mm 167 MPa Jakava kerros KaM 0/90 350 mm 95 MPa Vaahtolasi 140 mm 32 MPa Yhteensä 840 mm FOAMIT-VAAHTOLASI, LIITE 6 1