Hoitohenkilöstön henkilöstötarpeen ennakointi Tyksin erityisvastuualueella Ritva Kosklin Mari Viljanen-Peuraniemi nro 2 2015
Hoitohenkilöstön henkilöstötarpeen ennakointi Tyksin erityisvastuualueella Ritva Kosklin Mari Viljanen-Peuraniemi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja B nro 2, 2015 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku 2015
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja tekijät ISSN 1797-1327 ISBN 978-952-5142-34-1 (nid.) ISBN 978-952-5142-33-4 (pdf)
6 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA, sarjab/nro 2/2015 Teoksen nimi: Hoitohenkilöstön henkilöstötarpeen ennakointi Tyksin erityisvastuualueella Laajuus: 106 sivua Tekijä(t): Kosklin R, Viljanen-Peuraniemi M. Tiivistelmä: Avainsanat: sosiaali- ja terveysala, hoitohenkilöstö, henkilöstötarve, ammattihenkilöt, hoitotyö, ennakointi Tässä raportissa kuvataan terveydenhuollon laillistettuihin ja nimikesuojattuihin ammattihenkilöihin, erityisesti hoitoalan ammattihenkilöihin kohdistuvaa henkilöstötarpeen ennakointia Tyksin erityisvastuualueella. Tiedot perustuvat hoitoyön johtajille keväällä ja kesällä 2014 tehdyn Webropol - kyselyn tuloksiin sekä sitä täydentäviin keväällä ja syksyllä 2014 toteutettuihin haastatteluihin. Kysely lähetettiin Tyksin erityisvastuualueella kaikkien kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioihin sekä sairaanhoitopiireihin. Pääpaino on kattavan laadullisen henkilöstötarpeen ennakointitiedon keräämisessä eri organisaatioista. Tietoa kerättiin terveysalan laillistetuista ja nimikesuojatuista ammattihenkilöistä, erityisesti hoitohenkilöstöstä. Raportissa on esitetty hoitotyön johtajien näkemykset hoitohenkilöstön riittävyydestä, vakanssirakenteiden muutostarpeista, työhön liittyvistä muutoksista, yleisestä yhteisestä osaamisesta tällä hetkellä ja tulevaisuudessa, sekä erityisosaamisesta tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Määrällistä tietoa koottiin laadullisen arvioinnin tueksi hoitohenkilöstön määristä ja eläkepoistumista, terveysalan koulutuksen aloituspaikoista sekä sosiaali- ja terveysalan työllisyysnäkymistä. Apuna käytettiin eri tahojen toimittamia tilastoja seuraavasti: opetusministeriö, opetushallitus, KEVA, maakuntien liitot, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja keskiasteen ammatilliset oppilaitokset. Tyksin erityisvastuualueella hoitohenkilöstön työvoiman tarpeeseen pystytään vastamaan tällä hetkellä melko hyvin. Koulutustarjonta pysyy alueella määrällisesti lähes ennallaan seuraavien vuosien aikana. Tehdyn selvityksen mukaan tulevaisuudessa terveyden- ja sosiaalihuollon koulutustarjontaan on tarve lisätä aloituspaikkoja. Koulutusohjelmien sisältöön tulee kiinnittää huomiota, sillä tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvat organisatoriset ja rakenteelliset muutokset vaikuttavat aikaisempaa enemmän erilaisen erikoisosaamisen tarpeeseen sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan myös entistä enemmän hyvinvointiteknolo-giaan liittyvää osaamista, asiakaspalveluosaamista ja vanhustyön erikoisosaamista. Työskentely moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa ja itsenäiset vastaanottotoiminta tulevat lisääntymään. ISSN: ISSN 1797-1327 ISBN: ISBN 978-952-5142-34-1 (nid.) ISBN 978-952-5142-33-4 (pdf) Jakelu: Raportti löytyy nettiosoitteesta: http://www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/media-tiedotteet-viestinta/julkaisut/sivut/julkaisusarjat.aspx
7
8 EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKTS PUBLIKATIONER, serie B nr 2/2015 Publikation: Prognostisering av behovet av vårdpersonal inom Åbo universitetssjukhus specialansvarsområde Omfattning: 106 sidor Författare: Kosklin R, Viljanen-Peuraniemi M. Sammandrag: Den här raporten inrymmer en prognos som berör legitimerade yrkespersoner och personer med skyddad yrkesbeteckning inom hälso- och sjukvården, men framförallt yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården i Åbo universitetssjukhus specialansvarsområde. Uppgifterna baserar sig på resultatet av en Webropol-enkät som sändes till vårdledarna i Åbo universitetssjukhus specialansvarsområde på våren och sommaren 2014 samt på kompletterande intervjuer som genomfördes på sommaren och hösten 2014. Enkäten sändes till alla kommuner, samkommuner, såväl som till alla social- och hälsovårdsorganisationer och sjukvårdsdistrikt inom de existerande samarbetsområdena i Åbo universitetssjukhus specialansvarsområde. I den här utredningen låg tyngdpunkten på insamling av kvalitativa prognosuppgifter från olika organisationer. Prognosuppgifter insamlades om legitimerade yrkespersoner och personer med skyddad yrkesbeteckning inom hälso- och sjukvården, framförallt om vårdpersonalen. I rapporten beskrivs vårdledarnas syn angående tillräckligheten av vårdpersonal, förändringsbehovet gällande vakansstrukturer, förändringar förknippade med arbetet, den nuvarande och framtida allmänna, enhetliga kompetensen samt den nuvarande och framtida specialkompetensen. Kvantitativa uppgifter alstrades för att stöda den kvalitativa utvärderingen angående antalet vårdpersonal och bortfallet av personal på grund av pensioneringar, nybörjarplatser för utbildning inom hälso- och sjukvårdssektorn samt sysselsättningsutsikterna inom social- och hälsovårdssektorn. Statistik som tillställdes av följande aktörer användes som stöd: Undervisningsministeriet, utbildningsstyrelsen, KEVA, landskapsförbund, universitet, yrkeshögskolor och yrkesläroanstalter på mellanstadiet. För tillfället förmår man tämligen väl bemöta behovet av arbetskraft i Åbo universitetssjukhus specialansvarsområde. Under de kommande åren kommer utbildningsutbudet kvantitativt betraktat att hållas på nära nog samma nivå som för tillfället. På basis av utredningen kan man notera att det i framtiden kommer att bli nödvändigt att öka antalet nybörjarplatser inom socialoch hälsovårdssektorn. Uppmärksamhet bör fästas vid utbildningsprogrammens innehåll eftersom behovet på specialkompetenser under de närmaste åren kommer att vara större är för tillfället. I och med att de framtida organisatoriska och strukturella förändringarna inom socialoch hälsovården eventuellt blir omfattande borde man sträva efter att bemöta dem även med utbildningsmässiga metoder. I framtiden kommer branschen att behöva långt specialiserade personer med toppkompetens inom den specialiserade sjukvården samt personer med baskunskaper både inom primärvården och äldrevården. Kunskaper i välfärdsteknologi, ekonomisk kompetens och samhällelig kompetens kompetens är något som kommer att behövas i allt högre grad. De integrationskonsekvenser som vårdreformen för med sig kommer att ge anställda en större självständighet och skapa nya ansvarsområden inom mångprofessionella nätverk. ISSN: ISSN 1797-1327 ISBN: ISBN 978-952-5142-34-1 (nid.) ISBN 978-952-5142-33-4 (pdf) Distribution: Raporten finns på webplats: http://www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/media-tiedotteet-viestinta/julkaisut/sivut/julkaisusarjat.aspx
9
10 SISÄLLYS JOHDANTO... 15 1.1 Ennakointityön tausta ja aikaisemmat selvitykset... 15 1.2 Toimeksianto... 17 1.3 Menetelmät... 19 HOITOHENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA ELÄKÖITYVÄT TYKSIN ERITYISVASTUUALUEELLA... 19 2.1 Varsinais-Suomi... 19 2.2. Satakunta... 21 2.3 Vaasan alue... 23 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUKSEN ALOITUSPAIKKAMÄÄRÄT TYKSIN ERITYISVASTUUALUEELLA... 25 3.1 Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten aloituspaikkamäärät vuosina 2014 2016... 27 SOSIAALI- JA TERVEYSALALAN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT... 36 4.1 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tutkinnon suorittaneiden työllistyminen länsirannikolla... 37 ENNAKOINTISELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN... 42 5.1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja jäsenkunnat... 42 5.2 Satakunnan sairaanhoitopiiri ja jäsenkunnat... 45 5.3 Vaasan sairaanhoitopiiri ja jäsenkunnat... 46 HOITOHENKILÖSTÖN REKRYTOINTI, RIITTÄVYYS JA VAKANSSIRAKENTEEN MUUTOSTARPEET... 47 6.1 Hoitohenkilöstön rekrytointi, riittävyys ja vakanssirakenteen muutostarpeet Varsinais-Suomessa... 48 6.2 Hoitohenkilöstön rekrytointi, riittävyys ja vakanssirakenteen muutostarpeet Satakunnassa... 50
11 6.3 Hoitohenkilöstön rekrytointi, riittävyys ja vakanssirakenteen muutostarpeet Vaasan alueella... 52 TYÖHÖN LIITTYVÄT MUUTOKSET... 54 7.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeessa ja järjestämisessä tapahtuvat muutokset Varsinais-Suomessa... 54 7.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeessa ja järjestämisessä tapahtuvat muutokset Satakunnassa... 56 7.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeessa ja järjestämisessä tapahtuvat muutokset Vaasan alueella... 58 TYÖHÖN LIITTYVIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS TULEVAISUUDESSA HOITOHENKILÖSTÖÖN... 59 8.1 Työhön liittyvien muutosten vaikutus tulevaisuudessa hoitohenkilöstön työhön Varsinais- Suomessa... 60 8.2 Työhön liittyvien muutosten vaikutus tulevaisuudessa hoitohenkilöstön työhön Satakunnassa. 62 8.3 Työhön liittyvien muutosten vaikutus tulevaisuudessa hoitohenkilöstön työhön Vaasan alueella... 64 HOITOHENKILÖSTÖN YLEINEN YHTEINEN OSAAMINEN TÄLLÄ HETKELLÄ... 65 9.1 Hoitohenkilöstön, lähiesimiesten ja hoitotyön johtajien yleinen yhteinen osaaminen Varsinais- Suomessa... 65 9.2 Hoitohenkilöstön, lähiesimiesten ja hoitotyön johtajien yleinen yhteinen osaaminen Satakunnassa... 67 9.3 Hoitohenkilöstön, lähiesimiesten ja hoitotyön johtajien yleinen yhteinen osaaminen Vaasan alueella... 68 10 HOITOHENKILÖSTÖN ERITYISOSAAMINEN TÄLLÄ HETKELLÄ... 69 10.1 Hoitohenkilöstön, lähiesimiesten ja hoitotyön johtajien erityisosaaminen Varsinais-Suomessa 69 10.2 Hoitohenkilöstön, lähiesimiesten ja hoitotyön johtajien erityisosaaminen Satakunnassa... 72 10.3 Hoitohenkilöstön, lähiesimiesten ja hoitotyön johtajien erityisosaaminen Vaasan alueella... 75 11 HOITOHENKILÖSTÖN YLEINEN YHTEINEN OSAAMINEN TULEVAISUUDESSA... 77 11.1 Hoitohenkilöstön tarvittava yleinen yhteinen osaaminen tulevaisuudessa Varsinais-Suomessa... 77
12 11.2 Hoitohenkilöstön, lähiesimiesten ja hoitotyön johtajien tarvittava yleinen yhteinen osaaminen tulevaisuudessa Satakunnassa... 79 11.3 Hoitohenkilöstön, lähiesimiesten ja hoitotyön johtajien tarvittava yleinen yhteinen osaaminen tulevaisuudessa Vaasan alueella... 80 12 HOITOHENKILÖSTÖN TARVITSEMA ERITYISOSAAMINEN TULEVAISUUDESSA... 80 12.1 Hoitohenkilöstön, lähiesimiesten ja hoitotyön johtajien tarvitsema erityisosaaminen tulevaisuudessa Varsinais-Suomessa... 81 12.2 Hoitohenkilöstön, lähiesimiesten ja hoitotyön johtajien tarvitsema erityisosaaminen tulevaisuudessa Satakunnassa... 83 12.3 Hoitohenkilöstön, lähiesimiesten ja hoitotyön johtajien tarvitsema erityisosaaminen tulevaisuudessa Vaasan alueella... 84 13 HOITOHENKILÖSTÖN KOULUTUSTARPEET... 85 13.1 Hoitohenkilöstön koulutustarpeet Varsinais-Suomessa... 85 13.2 Hoitohenkilöstön koulutustarpeet Satakunnassa... 87 13.3 Hoitohenkilöstön koulutustarpeet Vaasan alueella... 88 14 YHTEENVETO TEHDYSTÄ SELVITYKSESTÄ... 88 14.1 Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen aloituspaikkamäärät suhteessa työllistymiseen ja eläköitymiseen... 89 14.2 Hoitohenkilöstön rekrytointi, riittävyys ja vakanssirakenteen muutostarpeet... 91 14.3 Hoitotyöhön liittyvät muutokset... 92 14.4 Muutosten vaikutus hoitotyöhön ja sen johtamiseen... 92 14.5 Yleinen yhteinen osaaminen tällä hetkellä ja tulevaisuudessa Tyksin erityisvastuualueella... 93 14.6 Erityisosaaminen tällä hetkellä ja tulevaisuudessa Tyksin erityisvastuualueella... 97 15 POHDINTA... 104 LÄHTEET... 106
13 TAULUKOT Taulukko 1. Kuntien eläkevakuutettujen määrät keskeisissä terveysalan ammattiryhmissä Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä ja sen jäsenkunnissa 31.12.2013 (Kuntien eläkevakuutus)... 20 Taulukko 2. Eläkepoistuma keskeisissä terveysalan ammattiryhmissä vuoteen 2030 saakka Varsinais- Suomessa (Kuntien eläkevakuutus)... 21 Taulukko 3. Kuntien eläkevakuutettujen määrät keskeisissä terveysalan ammattiryhmissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja sen jäsenkunnissa 31.12.2013 (Kuntien eläkevakuutus)... 22 Taulukko 4. Vanhuuseläkepoistuman ennuste Satakunnan sairaanhoitopiirissä vuosille 2014 2022 (Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstökertomus 2013)... 22 Taulukko 5. Eläkepoistuma keskeisissä terveysalan ammattiryhmissä vuoteen 2030 saakka Satakunnassa (Kuntien eläkevakuutus)... 23 Taulukko 6. Kuntien eläkevakuutettujen määrät keskeisissä terveysalan ammattiryhmissä Vaasan sairaanhoitopiirissä ja sen jäsenkunnissa 31.12.2013 (Kuntien eläkevakuutus)... 24 Taulukko 7. Eläkepoistuma keskeisissä terveysalan ammattiryhmissä vuoteen 2030 saakka Vaasan alueella (Kuntien eläkevakuutus)... 25 Taulukko 8. Länsirannikon alueen yliopistot, ammattikorkeakoulut ja toisen asteen ammatilliset oppilaitokset... 26 Taulukko 9. Hoitotieteen kandidaatti- ja maisterikoulutuksen aloituspaikkamäärät... 27 Taulukko 10. Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan aloituspaikkamäärät vuosina 2014 2018... 28 Taulukko 11. Turun ammattikorkeakoulun YAMK- tutkinnon aloituspaikkamäärät vuosina 2014-2016... 28 Taulukko 12. Yrkeshögskolan NOVIA Turun sosiaali- ja terveysalan aloituspaikkamäärät vuosina 2014 2016... 29 Taulukko 13. Varsinais-Suomen toisen asteen sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten aloitusaikkamäärät vuosina 2014 2016... 30 Taulukko 14. Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan aloituspaikkamäärät vuosina 2014 2016... 32 Taulukko 15. Satakunnan ammattikorkeakoulun YAMK- tutkinnon aloituspaikkamäärät vuosina 2014-2016... 32 Taulukko 16. Satakunnan toisen asteen oppilaitosten sosiaali- ja terveysalan aloituspaikkamäärät vuosina 2014 2016... 33 Taulukko 17. Vaasan ammattikorkeakoulun ja ylemmän AMK- tutkinnon aloituspaikkamäärät vuosina 2014-2016... 34
14 Taulukko 18. Yrkeshögskolan NOVIA Vaasan sosiaali- ja terveysalan aloituspaikkamäärät vuosina 2014 2016... 35 Taulukko 19. Vaasan toisen asteen ammattioppilaitosten sosiaali- ja terveysalan aloituspaikkamäärät vuosina 2014 2016... 35 Taulukko 20. Työvoiman tarve ja vaje sosiaali- ja terveysalan ammateissa vuosina 2008 2025 (Työja elinkeinoministeriö 2012)... 37 Taulukko 21. Varsinais-Suomessa vuonna 2012 ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisyys vuoden kuluttua valmistumisesta (Opetushallinnon ja tilastokeskuksen tietopalvelu 2014)... 38 Taulukko 22. Varsinais-Suomessa vuonna 2012 toisen asteen sosiaali- ja terveysalan ammattioppilaitoksista valmistuneiden työllisyys vuoden kuluttua valmistumisesta (Opetushallinnon ja tilastokeskuksen tietopalvelu 2014)... 39 Taulukko 23. Satakunnassa vuonna 2012 ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisyys vuoden kuluttua valmistumisesta (Opetushallinnon ja tilastokeskuksen tietopalvelu 2014).... 40 Taulukko 24. Satakunnassa vuonna 2012 toisen asteen sosiaali- ja terveysalan ammattioppilaitoksesta valmistuneiden työllisyys vuoden kuluttua valmistumisesta (Opetushallinnon ja tilastokeskuksen tietopalvelu 2014)... 40 Taulukko 25. Vaasan alueella vuonna 2012 ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisyys vuoden kuluttua valmistumisesta (Opetushallinnon ja tilastokeskuksen tietopalvelu 2014)... 41 Taulukko 26. Vaasan alueella vuonna 2012 toisen asteen sosiaali- ja terveysalan ammattioppilaitoksesta valmistuneiden työllisyys vuoden kuluttua valmistumisesta (Opetushallinnon ja tilastokeskuksen tietopalvelu 2014)... 41 Taulukko 27. Hoitotyössä tarvittava yleinen yhteinen osaaminen tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.. 93 Taulukko 28. Hoitotyön lähiesimiesten ja hoitotyön johtajien työssä tarvittava yleinen yhteinen osaaminen tällä hetkellä ja tulevaisuudessa... 95 Taulukko 29. Hoitotyössä tarvittava erityisosaaminen tällä hetkellä ja tulevaisuudessa... 97 Taulukko 30. Hoitotyön lähiesimiesten ja hoitotyön johtajien työssä tarvittava erityisosaaminen tällä hetkellä ja tulevaisuudessa... 102 Taulukko 31. Selvityksen julkaisusuunnitelma... 105 KUVIOT Kuvio 1. Vanhuuseläkkeelle siirtymisestä, työkyvyttömyydestä ja kuolleisuudesta johtuva poistuma työvoimasta vuosina 2008 2025 sekä avautuvat työpaikat sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmissä.... 36
15 JOHDANTO 1.1 Ennakointityön tausta ja aikaisemmat selvitykset Henkilöstötarpeen ennakoinnin toteuttamisessa näkemykset henkilöstön osaamisvaatimuksista ja niissä tapahtuvista muutoksista ovat keskeisiä. Lisäksi tarvitaan alueellista laadullista tietoa väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeessa tapahtuvista muutoksista sekä palvelujen järjestämisestä. Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa tulee toteuttaa henkilöstötarpeen ennakointia. Tarve henkilöstötarpeen ennakoinnista on kirjattu myös Tyksin erityisvastuualueella sairaanhoitopiirien väliseen järjestämissopimukseen. Kerättävää ennakointitietoa hyödynnetään joka neljäs vuosi hyväksyttävän hallitusohjelman mukaisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) alueellisissa valmisteluissa, josta vastaavat maakuntien liitot. Länsirannikolla toimii kolme maakuntaliittoa seuraavasti: Varsinais- Suomen liitto, Satakuntaliitto ja Pohjanmaan liitto. Valtakunnallinen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toimii hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmana ja se sisältää koulutuksen keskeiset laadulliset, määrälliset ja rakenteelliset linjaukset. Sekä määrällistä että laadullista ennakointitietoa tuotetaan valtakunnallisesti eri tahojen toimesta. Opetushallitus ennakoi valtakunnallisia pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeita (määrällinen ennakointi) sekä kehittää osaamistarpeiden laadullista ennakointia. Valtakunnallisesti ennakoinnin taustalla ovat laajat yhteistyöverkostot, jotka muodostuvat eri ministeriöistä, tutkimuslaitoksista, alueviranomaisista sekä työmarkkinajärjestöistä. Opetushallituksen vastuulla on myös ruotsin kielisen koulutuksen ennakointi. Se antaa alueellista tukea ja ohjausta ennakointityöhön sekä ylläpitää ja kehittää ennakointitiedon käyttäjiä ja tuottajia eri tavoin palvelevaa Ennakoinnin tietopalvelua. (http://www.oph.fi/tietopalvelut/ennakointi) Suomen kansantalouden ennakoinnissa keskeisiksi asioiksi nousevat demografisen muutoksen erilaiset vaikutukset kansantalouden suorituskykyyn. Väestön ikääntymisen myötä työikäisen väestön määrä laskee Suomessa tulevina vuosina merkittävästi. Tässä kehityksessä tulee pyrkiä minimoimaan työikäisen väestönosan vähenemisestä seuraavia negatiivisia taloudellisia vaikutuksia. Koulutusjärjestelmän oikeanlainen reagointi ja tulevaisuuden työvoimatarpeen ennakointi ovat tässä keskeisiä. (Honkatukia, Ahokas & Marttila 2010.) Sosiaali- ja terveydenhuolto on suuri työllistäjä ja suurin osa sen tuottamien palvelujen kysynnästä syntyvät julkisesta kulutuksesta. Terveydenhuoltopalvelujen kasvuun vaikuttavat erityisesti väestön ikääntyminen, odotettavissa olevan eliniän piteneminen ja yleinen elintason kasvu. Opetushallituksen (2009) laatiman Koulutus- ja työvoiman kysyntä raportin mukaan sosiaali- ja terveysalan sekä liikunta-alan koulutustarpeen ennakoidaan kasvavan koulutusaloista eniten nykytilanteeseen verrattuna. Ennakointimallista riippuen kasvuksi esitetään 15 20 %. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on esittänyt rakenneanalyysin toimialakohtaisesta työvoiman tarpeesta vuoteen 2025 saakka laajaa ja yksityiskohtaista mallia käyttäen. Yhtenä tulevaisuuden skenaariona on väestön ikääntymisestä johtuva nopea terveyspalvelujen tarpeen kasvun skenaario.
16 Toisena vaihtoehtona esitetään hitaamman terveyspalvelujen kasvun skenaariota, jossa kansantuotteen kasvu on vuonna 2025 noin 0,4 prosenttia korkeampi kuin nopean kasvun skenaariossa. (Honkatukia, Ahokas & Marttila 2010.) Valtakunnallisen ennakointityön lisäksi on tärkeä panostaa alueelliseen ennakointityöhön ja vuoropuheluun koulutuksen järjestäjien ja erilaisten alueellisten toimijoiden kanssa. Alueellisella yhteistyöllä voidaan vaikuttaa parhaiten koulutuksen järjestämiseen alueelliset työelämän tarpeet huomioiden. (TEM 2011.) Sekä hoitohenkilöstöön että lääkäreihin kohdistuvaa ennakointityötä onkin tehty eri sairaanhoitopiirien erityisvastuualueilla järjestämissopimuksiin ja terveydenhuoltolain linjauksiin perustuen. (vrt. Aalto, Teuho & Niemelä 2012) Hyksin erityisvastuualueella on tehty selvitys vuonna 2012 hoitohenkilöstön ja akateemisten erityistyöntekijöiden pitkän aikavälin työvoimatarpeesta sekä henkilöstön perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta vuoteen 2025. Helsingin seudulla on arvioitu, että sosiaali- ja terveysalan koulutuksen työvoimatuotos ei riitä tyydyttämään kysyntää alueella. Valmistuvien ammattikorkeakouluopiskelijoiden riittävyyttä kattamaan Hyksin erityisvastuualueen eläköityvää hoitohenkilöstöä on arvioitu seuraavan laskukaavan mukaan: - ammattikorkeakoulujen vuosittain valmistuvien opiskelijoiden määrä on laskettu käyttämällä oppilaitosten ilmoittamaa lukua tai käyttämällä samaa valmistujamäärä lukua vuoteen 2025 saakka, mitä vuoteen 2017 asti on ilmoitettu - kokonaisvalmistuvien määrästä on laskettu 80 %, joka on arvioitu kunta-alalla työskentelevän henkilöstön määräksi - Helsingin, Espoon ja Vantaan perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa työskentelevän henkilöstön (sairaanhoitajat, perushoitajat, fysioterapeutit, suuhygienistit, psykologit, sosiaalihoitajat ja puheterapeutit) määrät on laskettu prosentteina HUS: n vastaavasta henkilöstöstä ja oletettu eläköitymisen olevan samaa luokkaa kun Hyksin erityisvastuualueella (Vuorinen 2012) Ennakointiraportti osoittaa, että tarkkojen alueellisten laskelmien tekeminen koskien sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkoja ja valmistuvien määriä suhteessa eläköityvien määrään ottaen huomioon työvoiman liikkuvuus, on haasteellista. Keskeisiksi asioiksi alueellisen sosiaali- ja terveysalan työvoiman tarpeen turvaamisessa nostetaan organisaation vetovoimaisuuden ja henkilökunnan sitoutumisen edistäminen, työn kehittäminen siten, että henkilökunta voi keskittyä koulutusta vastaaviin tehtäviin, rekrytoinnin tehostaminen, hyvä ikäjohtaminen ja asiantuntijoiden johtaminen, työterveyshuollon toiminnan varmistaminen, perehdytyksen kehittäminen sekä maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen. (Vuorinen 2012.) Tässä raportissa kuvataan terveydenhuollon laillistettuihin ja nimikesuojattuihin ammattihenkilöihin, erityisesti hoitohenkilöstöön, hoitotyön esimiehiin ja johtajiin kohdistuvaa ennakointitietoa Tyks erityisvastuualueella. Tiedot perustuvat Tyksin erityisvastuualueen hoitoyön johtajille keväällä ja kesällä 2014 tehdyn kyselyn tuloksiin sekä sitä täydentäviin keväällä ja syksyllä 2014 tehtyihin haastatteluihin. Kysely lähetettiin Tyks erityisvastuualueella kaikkien kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioihin sekä sairaanhoitopiireihin.
17 Lääkärit rajattiin pois tästä kyselystä, koska erikoisalakohtainen lääkäritilanne ja koulutuksen tarve vuoteen 2025 on selvitetty Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä vuonna 2012. (Backman & Ikonen 2012.) 1.2 Toimeksianto Tyks erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien yhteistyönä käynnistettiin syksyllä 2013 terveydenhuoltolakiin perustuva henkilöstötarpeen ennakointiin liittyvä selvitystyö. Tavoitteena oli kartoittaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon näkemykset eläkkeelle siirtyvän henkilöstön määrästä erityisesti hoitoalan ammateissa organisaatioittain vuoteen 2025 saakka. Tavoitteena oli lisäksi selvittää tällä hetkellä organisaatioissa oleva yleinen yhteinen osaaminen ja erityisosaaminen sekä näkemykset tulevaisuudessa tarvittavasta yleisestä yhteisestä osaamisesta ja erityisosaamisesta hoitoalan ammateissa. Samanaikaisesti Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais- Suomen ELY -keskus käynnistivät ennakointifoorumitoiminnan, jonka tavoitteena on arvioida maakunnassa tulevaisuuden osaamistarpeita toimialueittain. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja kutsui edellä kuvatun perusteella tammikuussa 2014 koolle ohjausryhmän, jossa oli mukana sairaanhoitopiirin-, perusterveydenhuollon-, oppilaitosten- ja korkeakoulujen edustus. Ohjausryhmän tehtäväksi määriteltiin hoitohenkilöstön henkilöstötarpeen ennakointiprosessin valmistelun tukeminen. Terveydenhuollon laillistettuihin ja nimikesuojattuihin ammattihenkilöihin kohdistettu henkilöstötarpeen ennakointityön käynnistyi keväällä 2014 ohjausryhmän tuella. Ohjausryhmän jäsenet: Nygren Päivi, hallintoylihoitaja, VSSHP (puheenjohtaja) Lundgrén-Laine Heljä, kehittämisylihoitaja, VSSHP Asikainen Paula, hallintoylihoitaja, SATSHP Aho Pirjo, koulutuspäällikkö, SATSHP Kinnunen Marina, hallintoylihoitaja, VSHP Marttila Marita, johtava hoitaja, Loimaan sosiaali- ja terveyspalvelut Peltopiri Ulla, johtava hoitaja, Keski-Satakunnan terveydenhuollon ky Suhonen Riitta, professori, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Putkinen Marjut, koulutusjohtaja, Turun AMK, Terveys ja hyvinvointi Ahonen, Pia, koulutuspäällikkö, Turun AMK, Terveys ja hyvinvointi Marja-Liisa Gustafsson, lehtori, Turun ammatti-instituutti Högblom Esa, erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto Nieminen Jouko, kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen ELY- keskus Kosklin Ritva, ylihoitaja/vastuuhenkilö, Kehittämispalvelut yksikkö, VSSHP Viljanen-Peuraniemi Mari, vs. ylihoitaja, Kehittämispalvelut yksikkö, VSSHP Ohjausryhmän tehtävänä on ollut linjata terveydenhuollon laillistettuihin ja nimikesuojattuihin ammattihenkilöihin kohdistettavaa henkilöstötarpeen ennakointia sen toteuttamistavan, laajuuden
18 ja sisällön suhteen sekä ohjeistaa ja arvioida tehtyä työtä. Ohjausryhmä kokoontui vuonna 2014 kuusi kertaa ja vuonna 2015 kolme kertaa. Henkilöstötarpeen ennakointityön suunnittelusta, toteuttamisesta, tietojen keräämisestä ja raportoinnista ovat vastanneet Perusterveydenhuollon yksikön ylihoitaja Ritva Kosklin ja hänen sijaisensa Mari Viljanen-Peuraniemi ohjausryhmän antamien linjausten mukaisesti. Henkilöstötarpeen ennakointi on tässä selvityksessä kohdistettu terveydenhuollon laillistettuihin ja nimikesuojattuihin ammattihenkilöihin erityisesti hoitohenkilöstöön. Valviran mukaan (http://www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet) terveydenhuollon laillistettuja ammattihenkilöitä ovat seuraavilla ammattinimikkeillä työskentelevät henkilöt: - hammaslääkäri - proviisori - psykologi - puheterapeutti - ravitsemusterapeutti - farmaseutti - sairaanhoitaja - kätilö - terveydenhoitaja - fysioterapeutti - laboratoriohoitaja - röntgenhoitaja - suuhygienisti - toimintaterapeutti - optikko - hammasteknikko Terveydenhuollon nimikesuojattuja ammattihenkilöitä ovat seuraavilla ammattinimikkeillä työskentelevät henkilöt: - apuvälineteknikko - jalkaterapeutti - koulutettu hieroja - kiropraktikko - naprapaatti - osteopaatti - lähihoitaja - psykoterapeutti - sairaalafyysikko - sairaalageneetikko - sairaalakemisti - sairaalamikrobiologi - sairaalasolubiologi
19 1.3 Menetelmät Ohjausryhmän tekemän linjauksen mukaisesti Tyks erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien ylihoitajille ja sairaanhoitopiirien jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden johtaville hoitajille, johtaville ylihoitajille, ylihoitajille tai vastaaville lähetettiin Webropol -kysely huhtikuun lopulla 2014. Kyselyn laajuuden ja vastaamisen edellyttämän selvitystyön vuoksi kyselyyn oli mahdollista vastata kevään ja kesän 2014 aikana. Kyselyn taustakysymykset laadittiin erikseen erikoissairaanhoidon organisaatioihin ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioihin. Kyselyyn voi vastata sekä ruotsin että suomen kielellä. Webropol -kyselyä täydennettiin ylihoitajien tai vastaavien haastatteluilla. Kyselyjen ja haastattelujen tueksi kerättiin alueellista määrällistä ennakointitietoa eri tahojen toimittamista tilastoista seuraavasti: opetusministeriö, opetushallitus, KEVA, maakuntien liitot, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja keskiasteen ammatilliset oppilaitokset. Kyselyn tulokset analysoitiin induktiivista sisällön analyysiä apuna käyttäen. Saatuja tuloksia ei kuitenkaan tiivistetty yhteisiin yläluokkiin, vaan kunkin alueen vastaukset pyrittiin kuvaamaan mahdollisimman tarkasti. HOITOHENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA ELÄKÖITYVÄT TYKSIN ERITYISVASTUUALUEELLA Tässä luvussa esitellään Tyks erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien jäsenkunnat ja tuodaan esille kunkin sairaanhoitopiirin vuoden 2013 henkilöstökertomuksesta esille nostettuja hoitohenkilöstöä kuvaavia lukuja. Lisäksi kuvataan kunkin maakunnan eläkevakuutetun hoitohenkilöstön määrät 31.12.2013 ja eläköityvän hoitohenkilöstön määrät vuoteen 2030 maakunnittain. Saatuja maakunnallisia tietoja eläköityvän hoitohenkilöstön määristä, koulutuksesta valmistuvien määristä ja terveysalan koulutuspaikkamääristä verrataan keskenään. Käytettävissä olevien maakunnallisten tietojen lisäksi kullakin kunnalla on käytettävissään yksityiskohtaisemmat vain kyseistä kuntaa kuvaavat tiedot, mutta näitä tietoja ei luovuteta kolmansille osapuolille. 2.1 Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluu 1.1.2015 alkaen yhteensä 28 jäsenkuntaa: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Punkalaidun, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki ja Vehmaa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ja sen jäsenkunnissa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 12 592 eriasteista vakuutettua terveysalan ammattiryhmään kuuluvaa työntekijää mukaan lukien sairaanhoitajat, perushoitajat ja lähihoitajat, terveydenhoitajat, osastonhoitajat, laboratorionhoitajat, fysioterapeutit, hammashoitajat, röntgenhoitajat, kätilöt, mielenterveys-
20 hoitajat, toimintaterapeutit, ylihoitajat, kuntohoitajat, jalkojenhoitajat ja kuulontutkijat (Kuntien eläkevakuutus). Nämä ammattiryhmät ovat kuvattuna tarkemmin taulukossa 1. Taulukko 1. Kuntien eläkevakuutettujen määrät keskeisissä terveysalan ammattiryhmissä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ja sen jäsenkunnissa 31.12.2013 (Kuntien eläkevakuutus) Henk. Keski-ikä v. Vuoden aikana, henk. 51321 Perushoitajat ja lähihoitajat 5304 41,7 7245 32311 Sairaanhoitajat 4186 41,4 4657 32312 Terveydenhoitajat 601 44,7 665 22302 Osastonhoitajat 415 51,5 431 32314 Laboratoriohoitajat 409 43,3 485 32261 Fysioterapeutit 301 44 338 51325 Hammashoitajat 297 48 341 32313 Röntgenhoitajat 230 41,5 265 51323 Lääkintävahtimestari-sairaankuljett 210 35,7 229 3232X Kätilöt 192 40 229 51322 Mielenterveyshoitajat 165 51,2 203 3225X Hammashuoltajat 95 44,6 108 32262 Toimintaterapeutit 80 40,9 87 22301 Ylihoitajat 56 53,8 57 51413 Kuntohoitajat, jalkojenhoitajat ym 44 52 49 32315 Kuulontutkijat 7 50,1 9 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) henkilöstökertomuksen mukaan sairaanhoitopiirissä työskenteli vuonna 2013 yhteensä 7519 työntekijää, joista vakinaisia oli 5938 ja määräaikaisia 1581. Hoitohenkilöstön määrä työntekijöiden kokonaismäärästä oli yhteensä 4260 työntekijää. Vanhuuseläkkeelle siirtymisikä on kohonnut viimeisen viiden vuoden aikana 61,8 vuodesta 63,6 vuoteen. Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuoden 2013 aikana VSSHP: n työntekijöistä yhteensä 136 henkilöä. Haettavaksi julistettuja virkoja ja toimia oli vuonna 2013 yhteensä 224 ja näihin hakijoita oli yhteensä 2191. Yhtä työpaikkaa kohti hakijoita oli keskimäärin yhteensä 10. Laboratorio- ja röntgenhoitajien ammattiryhmässä hakijoita yhtä työpaikkaa kohti oli keskimäärin seitsemän. Vastaava luku sairaanhoitajien ammattiryhmässä oli kahdeksan sekä osastonhoitajien ja ylihoitajien ammattiryhmässä seitsemän. (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstökertomus 2013.) Taulukossa 2 on kuvattu Kunta-alan eläkepoistumaa keskeisissä terveysalan ammattiryhmissä vuoteen 2030 saakka suhteessa eläkevakuutettujen ammattihenkilöiden määrään tällä hetkellä Varsinais-Suomessa (Kuntien eläkevakuutus). Sairaanhoitajista vuoteen 2025 mennessä ennakoidaan jäävän eläkkeelle 30,2 %, perushoitajista ja lähihoitajista 38,6 %, terveydenhoitajista 40,3 %, osastonhoitajista peräti 57,4 %, bioanalyytikoista ja laboratorionhoitajista 41,1 %, fysioterapeuteista 33,7 %, hammashoitajista 59,4 % röntgenhoitajista 33,0 %, kätilöistä 22,6 % ja ylihoitajista eniten eli 69 %.
21 Taulukko 2. Eläkepoistuma keskeisissä terveysalan ammattiryhmissä vuoteen 2030 saakka Varsinais- Suomessa (Kuntien eläkevakuutus) 2.2. Satakunta Satakunnan sairaanhoitopiiriin (SATSHP) kuluu yhteensä 20 jäsenkuntaa: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä ja Ulvila. Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja sen jäsenkunnissa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 6480 eriasteista vakuutettua terveysalan ammattiryhmään kuuluvaa työntekijää mukaan lukien sairaanhoitajat, perushoitajat ja lähihoitajat, terveydenhoitajat, osastonhoitajat, laboratorionhoitajat, fysioterapeutit, hammashoitajat, röntgenhoitajat, kätilöt, mielenterveyshoitajat, toimintaterapeutit, ylihoitajat, kuntohoitajat, jalkojenhoitajat ja kuulontutkijat (Kuntien eläkevakuutus). Nämä ammattiryhmät ovat kuvattuna tarkemmin taulukossa 3.
22 Taulukko 3. Kuntien eläkevakuutettujen määrät keskeisissä terveysalan ammattiryhmissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja sen jäsenkunnissa 31.12.2013 (Kuntien eläkevakuutus) Henk. Keski-ikä v. Vuoden aikana, henk. 51321 Perushoitajat ja lähihoitajat 2869 43,7 3636 32311 Sairaanhoitajat 2190 42,4 2417 32312 Terveydenhoitajat 334 46,5 354 32261 Fysioterapeutit 168 42,3 187 22302 Osastonhoitajat 161 53,3 164 32314 Laboratoriohoitajat 135 44,4 162 51325 Hammashoitajat 132 48,4 164 3225X Hammashuoltajat 132 48,4 164 32313 Röntgenhoitajat 86 43,8 93 51322 Mielenterveyshoitajat 68 49 108 51323 Lääkintävahtimestari-sairaankuljett 67 38,8 74 3232X Kätilöt 63 44,9 68 51413 Kuntohoitajat, jalkojenhoitajat ym 49 54,5 51 32262 Toimintaterapeutit 20 43 22 22301 Ylihoitajat 20 51,6 21 32315 Kuulontutkijat 6 47,5 7 Satakunnan sairaanhoitopiirissä työskenteli vuoden 2013 aikana yhteensä 3650 työntekijää, joista vakinaisia oli 2809 ja määräaikaisia 841. Hoitohenkilöstön määrä työntekijöiden kokonaismäärästä oli yhteensä 2106 henkilöä, joista eriasteisia sairaanhoitajia oli 1620 ja muuta hoitohenkilökuntaa 486. Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuoden 2013 aikana yhteensä 63 työntekijää vanhuuseläkkeelle siirtymisen keski-iän ollessa 63,5 vuotta. Vanhuuseläkepoistuman ennuste yhtymähallinnossa, huoltokeskuksessa, ensihoidon ja päivystyksen, konservatiivisen hoidon, operatiivisen hoidon, psykiatrisen hoidon ja sosiaalipalvelujen toimialueilla sekä liikelaitos SataDiag:ssa ilmenee taulukosta 4. Lukuihin sisältyvät kaikkien ammattiryhmien tiedot kullakin toimialueella ja liikelaitoksessa. (Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstökertomus 2013.) Taulukko 4. Vanhuuseläkepoistuman ennuste Satakunnan sairaanhoitopiirissä vuosille 2014 2022 (Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstökertomus 2013) Toimialue 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Yhtymähallinto 3 4 2 2 4 2 3 5 2 Huoltokeskus 18 13 22 24 8 9 22 17 17 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue Konservatiivisen hoidon toimialue Operatiivisen hoidon toimialue 3 5 2 2 2 1 3 2 15 11 15 12 16 21 21 22 22 19 15 14 14 20 17 33 20 14 Psykiatrisen toimialue Sosiaalipalvelujen toimialue hoidon 11 7 7 15 18 14 14 15 11 8 6 6 3 8 8 12 4 10 Liikelaitos SataDiag 4 14 6 10 17 8 13 13 11 Yhteensä 81 75 72 82 93 81 119 99 89
23 Haettavaksi julistettuja sairaanhoitajan, kätilön, terveydenhoitajan, lähihoitajan, hoitajan ja ohjaajan toimia oli vuoden 2013 aikana yhteensä 28. Näistä 26 rekrytointiin hakijoita saatiin yhteensä 2 15. Kahteen rekrytointiin hakijoita oli yksi. Bioanalyytikkojen/laboratorionhoitajien ja röntgenhoitajien rekrytointeja oli yhteensä 16. Näistä yhdeksään rekrytointiin hakijoita oli vain yksi, kuuteen rekrytointiin 2 15 ja yhteen rekrytointiin yli 15. (Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstökertomus 2013.) Taulukossa 5 on kuvattu Kunta-alan eläkepoistumaa keskeisissä terveysalan ammattiryhmissä vuoteen 2030 saakka suhteessa eläkevakuutettujen ammattihenkilöiden määrään tällä hetkellä Satakunnan alueella (Kuntien eläkevakuutus). Sairaanhoitajista vuoteen 2025 mennessä ennakoidaan jäävän eläkkeelle 30,7 %, perushoitajista ja lähihoitajista 43,1 %, terveydenhoitajista 44,9 %, osastonhoitajista 61,8 %, bioanalyytikoista ja laboratorionhoitajista 41,9 %, fysioterapeuteista 26,9 %, hammashoitajista 55,4 % röntgenhoitajista 35,4 %, kätilöistä 43,7 % ja ylihoitajista lähes 2/3 osaa. Taulukko 5. Eläkepoistuma keskeisissä terveysalan ammattiryhmissä vuoteen 2030 saakka Satakunnassa (Kuntien eläkevakuutus) 2.3 Vaasan alue Vaasan sairaanhoitopiiriin (VSHP) kuuluu yhteensä 13 jäsenkuntaa: Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa ja Vöyri. Vaasan sairaanhoitopiirissä ja sen jäsenkunnissa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 5187 eriasteista eläkevakuutettua terveysalan ammattiryhmään kuuluvaa työntekijää mukaan lukien sairaanhoitajat, perushoitajat ja lähihoitajat, terveydenhoitajat, osastonhoitajat, laboratorionhoitajat, fysioterapeutit, hammashoitajat, röntgenhoitajat, kätilöt, mielenterveyshoitajat, toimintaterapeutit,
24 ylihoitajat, kuntohoitajat, jalkojenhoitajat ja kuulontutkijat (Kuntien eläkevakuutus). Nämä ammattiryhmät ovat kuvattuna tarkemmin taulukossa 6. Taulukko 6. Kuntien eläkevakuutettujen määrät keskeisissä terveysalan ammattiryhmissä Vaasan sairaanhoitopiirissä ja sen jäsenkunnissa 31.12.2013 (Kuntien eläkevakuutus) Henk. Keski-ikä v. Vuoden aikana, henk. 51321 Perushoitajat ja lähihoitajat 2293 42,1 2993 32311 Sairaanhoitajat 1622 41,3 1870 32312 Terveydenhoitajat 257 43,8 276 22302 Osastonhoitajat 203 51,2 216 32314 Laboratoriohoitajat 147 48,6 174 51325 Hammashoitajat 127 44,1 150 32261 Fysioterapeutit 101 41,3 117 51322 Mielenterveyshoitajat 97 44,2 108 51323 Lääkintävahtimestari-sairaankuljett 97 38,1 106 32313 Röntgenhoitajat 83 43 90 3232X Kätilöt 70 40,7 86 32262 Toimintaterapeutit 29 38,3 32 51413 Kuntohoitajat, jalkojenhoitajat ym 26 50,5 29 3225X Hammashuoltajat 21 44,1 27 22301 Ylihoitajat 13 57,3 13 32315 Kuulontutkijat 1 43 2 Vaasan sairaanhoitopiirissä työskenteli vuoden 2013 aikana yhteensä 2384 työntekijää, joista vakinaisia oli 1812 ja määräaikaisia 572. Hoitohenkilöstön määrä työntekijöiden kokonaismäärästä oli yhteensä 1364 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle vuoden 2013 aikana siirtyi yhteensä 39 henkilöä ja kaiken kaikkiaan eläkkeelle jäi 57 henkilöä. Hoitohenkilöstön osuus koko eläköityvien määrästä oli 29. Rekrytointien määrä kasvoi huomattavasti vuoteen 2012 verrattuna, jolloin rekrytointeja oli yhteensä 313. Kasvu johtui siitä, että kaikki vähintään viisi kuukautta kestävät hoitohenkilöstön sijaisuudet julistettiin haettavaksi. Hoitohenkilöstön osuus kaikista vapautuneista paikoista oli 68 %. (Vaasan sairaanhoitopiirin henkilöstöraportti 2013.) Seuraavassa taulukossa 7. on kuvattu Kunta-alan eläkepoistumaa keskeisissä sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmissä vuoteen 2030 saakka suhteessa eläkevakuutettujen ammattihenkilöiden määrään tällä hetkellä Vaasan alueella (Kuntien eläkevakuutus). Sairaanhoitajista vuoteen 2025 mennessä ennakoidaan jäävän eläkkeelle 28,0 %, perushoitajista ja lähihoitajista 39,8 %, terveydenhoitajista 35,8 %, osastonhoitajista 48,9 %, bioanalyytikoista ja laboratorionhoitajista 51,7 %, fysioterapeuteista 20,5 %, hammashoitajista 37,7 % röntgenhoitajista 33,5 %, kätilöistä 29,3 % ja ylihoitajista peräti 79,7 %.
25 Taulukko 7. Eläkepoistuma keskeisissä terveysalan ammattiryhmissä vuoteen 2030 saakka Vaasan alueella (Kuntien eläkevakuutus) Verrattaessa Länsirannikon sairaanhoitopiirien alueiden eläkepoistumaa toisiinsa vuoteen 2025 mennessä voidaan todeta, että sairaanhoitajien eläkepoistuma Vaasan alueella on noin kaksi prosenttiyksikköä pienempi Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueisiin verrattuna. Perushoitajien ja lähihoitajien sekä terveydenhoitajien eläkepoistuma on suurin Satakunnassa. Bioanalyytikkojen ja laboratorionhoitajien eläkepoistuma on suurinta Vaasan alueella ja fysioterapeuttien vastaavasti pienintä. Kätilöitä jää vähiten eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä Varsinais-Suomessa. Osastonhoitajien eläkepoistuma on suurin Satakunnassa. Ylihoitajien osalta eläkepoistumat ovat korkeita koko Länsirannikon alueella. Vaasan alueella ylihoitajista ennakoidaan jäävän eläkkeelle 2/3 vuoteen 2025 mennessä. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUKSEN ALOITUSPAIKKAMÄÄRÄT TYKSIN ERITYISVASTUUALUEELLA Tässä luvussa kuvataan Tyksin erityisvastuualueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten aloituspaikkoja vuosina 2014 2018. Erityisvastuualueella toimii tällä hetkellä Turun yliopistossa hoitotieteen laitos, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Diakonian ammattikorkeakoulu Porissa, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan NOVIA. Ammatillisia oppilaitoksia toimii alueella useita (Taulukko 8).
26 Taulukko 8. Länsirannikon alueen yliopistot, ammattikorkeakoulut ja toisen asteen ammatilliset oppilaitokset Varsinais-Suomi Satakunta Vaasan alue Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Satakunnan ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu Åbo Akademi Yrkeshögskolan Novia Harjavalta, Sataedu Yrkeshögskolan Novia Turun ammatti-instituutti Kankaanpää, Sataedu Vaasan aikuiskoulutus Turun aikuiskoulutuskeskus Ulvila, Sataedu Vaasan ammattiopisto Laitila, WinNova Pori, WinNova Vaasa, Yrkesakademin i österbortten Kaarinan Ammattiopisto Livia Rauma,WinNova Pietarsaari, Optima Liedon ammatti- ja aikuisopisto Säkylä, WinNova Yrkesakademin i österbortten Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Naantalin ammattiopisto Parainen, Axxell Salon seudun aikuisopisto Salon seudun ammattiopisto Uusikaupunki, ammatti- ja aikuisopisto Novida
27 3.1 Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten aloituspaikkamäärät vuosina 2014 2016 Varsinais-Suomi Turun yliopistossa käynnistyi hoitotieteellinen koulutus vuonna 1986. Hoitotieteen laitos vastaa terveystieteiden kandidaattien, maisterien, lisensiaattien ja tohtorien koulutuksesta. Kaikissa tutkinnoissa pääaineena on hoitotiede. Laitokselta valmistuneet sijoittuvat erilaisiin vastuullisiin terveydenhuollon ja alan koulutuksen asiantuntija-, hallinto- ja opetustehtäviin. Sijoittumisessa ei ole ollut ongelmia, vaan valmistuneet ovat yleensä löytäneet omaa koulutustaan vastaavaa työtä. http://www.utu.fi/yksikot/ med/yksikot/hoitotiede/sivut/esittely.aspx Terveystieteiden kandidaattija maisterikoulutuksen aloituspaikkamäärä vuonna 2014 oli yhteensä 45 opiskelijaa. Vuoden 2015 aloituspaikkamäärät tulevat pysymään samanlaisena kuin vuonna 2014. Vuoden 2016 aloituspaikkamäärissä ei myöskään oleteta tapahtuvan muutoksia. Åbo Akademissa hoitotieteellinen koulutus sijaitsee Vasa-kampuksella. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) sopimuksen mukaan Åbo Akademi kouluttaa 15 hoitotieteen maisteria vuosittain vuosina 2013 2016. Käytännössä tämä tarkoittaa, että aloituspaikkamäärät ovat vuosittain kuusi opiskelijaa kanditasolla ja 15 20 maisteritasolla (Taulukko 9). Taulukko 9. Hoitotieteen kandidaatti- ja maisterikoulutuksen aloituspaikkamäärät Hoitotiede 2014 2015 2016 Turun Yliopisto 45 45 45 Hoitotiede Åbo Akademi, Vaasa kandidaatti 6 kandidaatti 6 kandidaatti 6 Hoitotiede maisteri 15 20 maisteri 15 20 maisteri 15 20 Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan aloituspaikkamäärät esitellään taulukossa 10. Aloituspaikkamäärissä ei arvioida tapahtuvan suuria muutoksia vuosien 2014 2018 aikana. Suurin osa ammattikorkeakoulun terveysalan aloituspaikoista on sairaanhoitajakoulutuksessa, jossa aloituspaikkamäärät pysyvät lähes ennallaan seuraavien vuosien aikana. AMK- tutkintoon johtavaa koulutusta tarjotaan sekä päivätoteutuksena että monimuotototeutuksena. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta tarjotaan terveysalalla yhteensä neljässä eri ohjelmassa, joiden toteutus on osittain yhteinen Satakunnan AMK: n kanssa: Terveysalan kliininen asiantuntijuus, Terveyden edistäminen, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen sekä Kuntoutusala. Vuosittain terveysalan YAMK- tutkintoihin on noin 70 aloituspaikkaa.
28 Taulukko 10. Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan aloituspaikkamäärät vuosina 2014 2018 300 Turun AMK 250 200 150 100 50 0 2014 2015 2016 2017 2018 Taulukossa 11 on esitelty Turun ammattikorkeakoulun YAMK- tutkinnon aloituspaikat vuosina 2014-2016. Aloituspaikkamäärissä ei ennusteiden mukaan tule tapahtumaan muutoksia. Taulukko 11. Turun ammattikorkeakoulun YAMK- tutkinnon aloituspaikkamäärät vuosina 2014-2016
29 Yrkeshögskolan NOVIA Turun aloituspaikkatiedot ovat saatavissa vuosilta 2014 2016 (taulukko 12). Sairaanhoitajakoulutuksen aloituspaikkoja on vuonna 2015 kaksinkertainen määrä verrattuna vuosien 2014 ja 2016 aloituspaikkamäärin. Taulukko 12. Yrkeshögskolan NOVIA Turun sosiaali- ja terveysalan aloituspaikkamäärät vuosina 2014 2016 Yrkeshögskolan NOVIA 2014 2015 2016 Sairaanhoitaja 21 51 21 Terveydenhoitaja 14 14 14 Sosionomi 70 40 70 Ylempi amk-tutkinto 15 15 15 Varsinais-Suomen alueella toimii useita toisen asteen sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksia. Oppilaitosten aloituspaikkojen määrät on kartoitettu koulutusorganisaatioittain. Turun ammattiinstituutissa aloittaa vuosina 2014 2016 noin 220 uutta opiskelijaa lähihoitajan koulutuksessa. Suun terveydenhuollon osaamisala toteutetaan yhdessä aikuiskoulutuksen kanssa. Ryhmässä on pääsääntöisesti mukana noin 5 10 nuorisoasteen opiskelijaa. Ammatti- ja aikuisopisto Novidassa aloituspaikkoja oli vuonna 2014 lähihoitaja koulutukseen 42, joista puolet oli kolmivuotiseen nuorisoasteen koulutukseen ja puolet aikuisille tarkoitettuun kaksivuotiseen koulutukseen. Oletuksena on, että vuosina 2015 ja 2016 aloituspaikkamäärät pysyvät samana, kuten taulukosta 13 käy ilmi.
30 Taulukko 13. Varsinais-Suomen toisen asteen sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten aloitusaikkamäärät vuosina 2014 2016 Varsinais-Suomi Sosiaali- ja terveysalan aloituspaikkamäärät Turun ammatti-instituutti Ensihoito 19/vuosi Kuntoutus 20-25/vuosi Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus 40/vuosi Mielenterveys- ja päihdetyö noin 30/vuosi Sairaanhoito ja huolenpito noin 50/vuosi Suun terveydenhoito noin 20/vuosi Turun aikuiskoulutuskeskus Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitajakoulutus 20/ vuosi Hoiva-avustajakoulutus 20/ vuosi (ei vuonna 2015) Kaarinan Ammattiopisto Livia Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus 30 /vuosi Mielenterveys- ja päihdetyö 30 / vuosi Sairaanhoito ja huolenpito 30 /vuosi Vammaistyö 30 / vuosi Vanhustyö 30 / vuosi Liedon ammatti- ja aikuisopisto Sairaanhoidon ja huolenpidon koultusohjelma 2014 2015 2016 220 220 220 40 20 40 167 162 162 22 22 22 Loimaan ammatti- ja aikuisopisto 22 Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon koulutusohjelma 21 Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma 21 Vanhustyön koulutusohjelm a
31 Naantalin ammattiopisto Lasten ja nuorten kasvatus ja hoito Sairaanhoito ja huolenpito Vanhustyö Mielenterveys- ja päihdetyö Parainen, Axxell 16 88 88 108 Up för sjukvård och omsorg 8 Up för handikappomsorg ei tiedossa 8 Up för äldreomsorg Salon seudun aikuisopisto 16 42 33 Salon seudun ammattiopisto 87 87 87 Uusikaupunki, ammatti- ja aikuisopisto Novida Kuntoutus Sairaanhoito ja huolenpito Lasten ja nuorten kasvatus ja hoito 42 42 42 Satakunta Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan aloituspaikkamäärät pysyvät arvion mukaan melko samanlaisina seuraavien vuosien aikana. Hoitotyön koulutusohjelman aloituspaikkamäärät tulevat hieman vähenemään vuosina 2015 ja 2016. Myös sosiaalialan koulutusohjelman aloituspaikat tulevat vähenemään jonkin verran vuosina 2015 ja 2016 (taulukko 14). Satakunnan ammattikorkeakoulusta saadun tiedon mukaan myös vuosien 2017 ja 2018 aloituspaikkamäärät tulevat arvion mukaan pysymään lähes ennallaan.
32 Taulukko 14. Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan aloituspaikkamäärät vuosina 2014 2016 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Satakunnan AMK 2014 2015 2016 Taulukossa 15 on esitelty Satakunnan ammattikorkeakoulun YAMK- tutkinnon aloituspaikat seuraavina vuosina 2014 2016. Aloituspaikkojen määrissä on ennustettavissa lisäystä kuntoutusalalla, sosiaalialalla sekä vanhustyössä. Taulukko 15. Satakunnan ammattikorkeakoulun YAMK- tutkinnon aloituspaikkamäärät vuosina 2014-2016 Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan lähihoitajakoulutusten koulutuspaikkamäärät ovat yhteensä 198 aloituspaikkaa vuodessa. Paikkamäärän nostamista on pohdittu, mutta organisaatiotasolla on
33 päädytty ratkaisuun, jossa alan työvoimatarpeen muutoksiin reagoidaan aikuiskoulutuksen kautta. Muilla koulutusmuodoilla (oppisopimuskoulutus, työvoimakoulutus, VOS-rahoitus, nuorten aikuisten osaamisohjelma) on yhteensä 255 opiskelupaikkaa, joissa keskimääräinen valmistumisaika on noin kaksi vuotta. Aikuiskoulutuksen alueella vuodelle 2016 ennakoidaan 20 40 aloituspaikan laskua. Satakunnan alueen toisen asteen ammattioppilaitosten aloituspaikkamäärät on esitetty taulukossa 16. Taulukko 16. Satakunnan toisen asteen oppilaitosten sosiaali- ja terveysalan aloituspaikkamäärät vuosina 2014 2016 Satakunta Sosiaali- ja terveysala aloituspaikkamäärät Sataedu, Harjavalta, Ulvila ja Kankaanpää Sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutus 2014 2015 2016 155 perustutkinto 126 perustutkinto 126 perustutkinto (oletus) 70 oppisopimuskoulutus 70 oppisopimuskoulutus ei tiedossa 64 työvoimakoulutus 80 työvoimakoulutus ei tiedossa 132 perustutkinto 132 perustutkinto 132 perustutkinto Pori, WinNova Sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutus 85 oppisopimuskoulutus 105 työvoimakoulutus, joista 65 paikkaa Satakunnassa ja 40 paikkaa Varsinais- Suomessa 85 oppisopimuskoulutus 105 työvoimakoulutus, joista 65 paikkaa Satakunnassa ja 40 paikkaa Varsinais- Suomessa 85 oppisopimuskoulutus 105 työvoimakoulutus, joista 65 paikkaa Satakunnassa ja 40 paikkaa Varsinais- Suomessa 42 VOS-rahoitus 42 VOS-rahoitus 42 VOS-rahoitus 23 nuorten aikuisten osaamisohjelma 23 nuorten aikuisten osaamisohjelma 23 nuorten aikuisten osaamisohjelma Rauma,WinNova Sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutus 66 perustutkinto 66 perustutkinto 66 perustutkinto
34 Vaasan alue Vaasan ammattikorkeakoulun terveysalan aloituspaikkamäärät sekä sairaanhoitaja että terveydenhoitaja koulutuksessa tulevat arvioin mukaan hieman laskemaan vuoden 2014 jälkeen. Sosionomin koulutuksen aloituspaikkamäärät sen sijaan tulevat lisääntymään vuonna 2015 (70 aloituspaikkaa) ja vähenevät taas vuonna 2016 (40 aloituspaikkaa). Sosiaali- ja terveysalan ylemmän AMK tutkinnon aloituspaikkamäärät tulevat arvion mukaan pysymään ennallaan vuosina 2014 2016 (taulukko 17). Taulukko 17. Vaasan ammattikorkeakoulun ja ylemmän AMK- tutkinnon aloituspaikkamäärät vuosina 2014-2016 Vaasan AMK 120 100 100 90 90 80 70 60 40 20 0 50 40 30 20 20 20 20 20 2014 2015 2016 (alustava suunnitelma) Novian sosiaali- ja terveysalan aloituspaikoista on vuosien 2014 2015 osalta ammattikorkeakoulun hallituksen päätös. Vuoden 2016 tiedot perustuvat arvioon. Sairaanhoitaja ja sosionomi koulutusta järjestetään sekä päiväopetuksena että monimuoto-opetuksena. Sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja sosionomien koulutusta järjestetään Vaasan ja Turun Noviassa. Kätilön, bioanalyytikon, röntgenhoitajan, sekä englanninkielistä sairaanhoitajakoulutusta (nursing) järjestetään vain Vaasan oppilaitoksessa (taulukko 18).