Kolmas kokouspäivä 7. kesäkuuta 1975

Kolmas kokouspäivä 7. kesäkuuta 1975 Kolmannen kokouspäivän avaus Puhetta kello 9.00 alkaneessa kokouksessa johti Kalervo Aattela ja sihteereinä toimivat Risto Savolainen, Juhani Hietanen ja Martti Äberg. Puheenjohtaja: Kokous jatkuu. Kokoukselle saapunut sähke Puheenjohtaja: Puoluekokoukselle on saapunut seuraavan sisältöinen sähke, mikä merkitään ilmoitusasiana (suomeksi):»suomen Sosialidemokraattinen Puolue, pääministeri Kalevi Sorsa, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. Hyvät puoluetoverit. Lähetämme teille parhaimmat ja toverillisimmat terveisemme ja toivotamme teille tuloksellista puoluekokousta Suomen kansan ja pohjoismaiden demokratian hyväksi ja pohjoismaisen työväen liikkeen vahvistukseksi. Valitamme, ettemme kotimaisten ongelmiemme vuoksi päässeet vieraiksi kokoukseenne. Tanskan sosialidemokraattinen puolue, Anker Jorgensen, Ejner Hovgaard Christiansen.» Valiokuntien esityksiä Puheenjohtaja: Jatketaan esityslistan asiakohdan 23 käsittelyä. Siinä otetaan käsiteltäväksi laki- ja hallintoasiain valiokunnassa lausunnolla olleet esitykset n: o 5 16. Muutos työjärjestykseen Puheenjohtaja: Koska lausuntoa ei ole vielä jaettu kaikille läsnä oleville kokousedustajille, keskeytetään tämän asian käsittely. Hyväksyttiin. 284

Kolmen tilintarkastajan sekä kahden varatilintarkastajan vaali Puheenjohtaja: Otetaan käsiteltäväksi esityslistan asiakohdan 22, tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valitseminen. Talousasiainvaliokunta on käsitellyt asiaa ja ehdottaa seuraavaa: Talousasiain valiokunta ehdottaa, että tilintarkastajiksi puoluekokouskaudelle valittaisiin Visa Kivi, HTM, Anssi Kärkinen, varatuomari, Ilmari Lavonsalo, HTM, sekä varalle Kalevi Koskivirta, HTM ja Pentti Laaksonen, pankinjohtaja. Talousasiain valiokunnan ehdotus voitaneen hyväksyä. Talousasiain valiokunnan ehdotus hyväksyttiin keskustelutta. Tilintarkastajiksi valittiin talousasiain valiokunnan ehdotuksen mukaisesti Visa-'Kivi, Anssi Kärkinen ja Ilmari Lavonsalo sekä heidän varamiehikseen Kalevi Koskivirta ja Pentti Laaksonen. Valiokuntien esityksiä Laki- ja hallintoasiain valiokunnan mietintö esityksistä 5 16 P u h e e n j o h D a j a: Palataan esityslistan asiakohtaan 23, siellä laki- ja hallintoasiain valiokunnassa lausunnolla olleisiin esityksiin. Valiokunnan lausunnon esittelee valiokunnan puheenjohtaja, Sven-Erik Järvinen. Puheenvuoron saatuaan lausui Sven-Erik Järvinen (Uusimaa): Hyvää huomenta hyvät puoluetoverit! Tässä oli pieni tekninen katkokulku, kun monistus ei saanut riittävän ajoissa valiokunnan mietintöä valmiiksi. Nyt se on tovereille jaettu. Laki- ja hallintoasiain valiokunnan tehtävänä oli käsitellä esitykset 5 16. Valiokunta ei kaikilta osin yhtynyt puoluetoimikunnan esityksiin, vaan teki eräitä muutos- ja lisäesityksiä. Ensimmäisenä asiana oli esitys 5. Perustuslakiuudistuksen keskeisin tehtävä. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon lisäyksellä, että»puoluekokous velvoittaa puoluetoimikunnan seuraamaan tarkkaan perustuslakiuudistuksen toteuttamista ja pyrkii sitä kiirehtimään mm. sisäpoliittisessa julkilausumassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi». Esitys 6. Suunnittelupolitiikka. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon seuraavin muutoksin: 285

Sivu 33, puoluetoimikunnan lausunnon toinen rivi, lisätään sana»päätöksen teossa» sanojen»tarpeesta» ja»hallinnon» väliin. Lausunnon toisen lauseen loppuun lisätään»ja ohjelmien toteuttamisessa». Esitys 7. Suunnitelmavaihtoehdot päätöksen teossa. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon seuraavin muutoksin: Sivu 34, puoluetoimikunnan lausuntoon lisätään toiseksi lauseeksi seuraava:»luottamusmiesten välittömiä vaikutusmahdollisuuksia tulee nykyisestään lisätä.» Viimeisen lauseen loppu muuttuisi siten, että suosituksissa»nämä tavoitteet tulisi ottaa huomioon». Esitys 8. ympäristöhallinnon järjestäminen. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan esitykseen sellaisenaan. Esitys 9. Raastuvan- ja kihlakunnan oikeuksia jne. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan esitykseen. Esitys 10. Julkisen liikenteen kehittäminen. Sivu 38, kohta 3. Valiokunta ehdottaa lisättäväksi kohdan 3 loppuun seuraavaa:»valtion tukea voidaan myöntää vain tarkoituksenmukaisesti järjestettyä kuntien tai kuntainliittojen harjoittamaa julkista liikennettä varten. Seudullisen joukkoliikenteen suunnittelun tehostamiseksi tulee lääninhallituksen yhteyteen perustaa koordinointielin, jossa tulee olla myös riittävä kuntien edustus». Esitys 11. Linjaliikennelupamenettely. Sivu 40, päätöksen rivi 5, sana»kaupungin» korvataan sanalla»kunnan». Rivillä 6 sana»kaupungilta» korvataan sanalla»kunnalta». Lisäksi valiokunta esittää, että yhden kunnan rajat ylittävän linja-autoliikenteen linjaliikenneluvat myöntäisi lääninhallitus, elleivät ne ulotu useamman läänin alueelle, jolloin lupien myöntäminen on liikenneministeriön asia. Kuitenkin pääkaupunkiseudulla liikennelupien myöntäminen linja-autoliikenteessä tulisi antaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle. Esitys 12. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon. Esitys 13. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon. Esitys 14. Valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon. Esitys 15. Valiokunta esittää äänestyksen jälkeen:»puolue- ja vaalitoiminnan rahoituksen julkisuus tulee toteuttaa lainsäädännöllisin sekä valtion ja kuntien muin tarpeellisin toimenpitein esityksen suuntaviivojen mukaisesti. Vaalitoimintaan saatavista varoista ja niiden käytöstä tulee tiedottaa riittävän laajasti. Vaalitoiminnan julkista rahoitusta tulee valtakunnallisella ja kunnallisella tasolla lisätä olosuhteiden vaatimalla tavalla. Kuntien myötävaikutuksella niiden alueilla sallitussa vaalimai- 286

nonnassa tulee mainostilan jakautua eri puolueiden kesken suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.» Esitys 16. Valiokunta yhtyy tältä osin myös puoluetoimikunnan esitykseen. Käytän tässä tilaisuutta hyväkseni esittääkseni vielä valiokunnassa mukana olleille tovereille parhaan kiitoksen hyvästä yhteistyöstä. Puheenjohtaja: Kiitoksia! Otetaan käsiteltäväksi laki- ja hallintoasiain valiokunnan mietintö esitys kerrallaan. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksyttiin esitykset 5 16 valiokunnan ehdotuksen mukaisesti. Puheenjohtaja: Näin ollen ovat laki- ja hallintoasiain valiokunnassa lausunnolla olleet esitykset tulleet loppuun käsitellyiksi. Ilmoitusasia Puheenjohtaja: Seuraavana on ilmoitusasia. Järjestöasiain valiokunta kokoontuu kello 10.30. Merkittiin. Maatalouspoliittisen valiokunnan mietintö esityksistä 22 24 Puheenjohtaja: Seuraavana otetaan käsiteltäväksi maatalouspoliittisessa valiokunnassa lausunnolla olleet esitykset n:ot 22 24. Valiokunnan mietinnön esittelee valiokunnan puheenjohtaja, toveri Erkki Lähde. Lähetekeskustelu: Erkki Lähde (Lappi): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Valiokunta työskenteli tiiviisti koko eilisen päivän, osittain koko valiokunnan ja osittain työryhmän voimin. Perusteellisen ja rakentavan käsittelyn jälkeen valiokunta yksimielisesti on päätynyt seuraaviin maatalouspoliittisen ohjelman korjauksiin ja esityksiin sekä esittää sen jälkeen maatalouspoliittisen ohjelman hyväksymistä. Esitys 22 SDP:n maatalouspoliittinen ohjelma. SDP:n yleistaloudellinen periaate ja maatalous. Sivulla 103 toisen kappaleen viimeinen virke esitetään kuulumaan seuraavasti:»tuotteita varastoimalla huolehditaan siitä, että elintarvikehuolto on riippumaton maailmanmarkkinoilla tapahtuvista heilahteluista.» 287

Maataloustuotannon kehittämisen ongelmat, sivulla 104. Ensimmäinen kappale esitetään kuuluvaksi seuraavasti:»historiallisen kehityksen seurauksena ja osaltaan myös porvarillisen luokkapolitiikan tarkoituksenmukaisuusnäkökantojen mukaisesti asutustoiminnalla on kiinnitetty maatalouteen väkeä niin paljon, ettei sillä ole mahdollisuuksia luonnolliseen toimeentuloon pelkästään maatilataloustuotannon varassa. Usein on lisäksi luotu elinkelvottomia haja-asutusalueita, joilta puuttuu perinteiseen kyläyhteisöön kuuluva ihmisten viihtyvyyden ja palvelujen saannin kannalta välttämätön sosiaalinen ympäristö.» Harjoitettu maatalouspolitiikka. Kolmannen kappaleen kolmas lause esitetään kuulumaan seuraavasti:»maatalousmaan hinta ei muodostu aina sen käyttöarvon perusteella maataloustuotannossa.» SDP:n maatalouspoliittiset tavoitteet. Ensimmäinen virke esitetään kuulumaan seuraavasti:»maataloustuotanto on saatava kokonaisuudessaan tuottamaan niin tehokkaasti, että sen palvelukseen jäävien elintaso nousee.» 1. Täystuloisuus ja täystyöllisyys, sivulla 105. Valiokunta ei esitä tähän kohtaan muutoksia. 2. Perheviljelmä perusyksikkönä, sivulla 105. Kolmas virke esitetään kuulumaan seuraavasti:»on luotava tilan ulkopuolisista työnsaantimahdollisuuksista riippumattomia kokoaikaviljelmiä sekä muutettava muidenkin kuin maatalouteen kuuluvien elinkeinojen turvin pientiloja osa-aikaviljelmiksi.» 3. Omavaraisuus maataloustuotannossa turvattava. Viimeinen lause esitetään kuulumaan seuraavasti:»maatalouden markkinatuotantoa varten on kehitettävä pitkäjänteistä sopimustuotantoa.» 4. Tuloerojen tasaaminen, sivulla 106. Sivun ensimmäinen kokonainen lause esitetään kuulumaan seuraavasti:»tällöin on maataloutemme rakenteen eriasteisuuden vuoksi hintapolitiikan rinnalla kehitettävä entistä oikedenmukaisempi maatalouden välittömän tuen käyttö.» 5. Pitkäjänteinen suunnittelu. Ensimmäisen kappaleen kolmas ja neljäs virke esitetään kuulumaan seuraavasti:»maatalouden hallinto ja maatalouden edistämisjärjestöt on omalta osaltaan velvoitettava noudattamaan yleisen maatalouspolitiikan tavoitteita. Suunnittelussa on otettava huomioon metsän merkitys maataloudelle ja maaseutuväestön toimeentulolle.» 6. Osallistuminen maailman elintarvikehuoltoon. Toinen kappale esitetään kuulumaan seuraavasti:»maailman nälän poistamisella on ymmärrettävä meidän osaltamme näi- 288

den tavoitteiden lisäksi ennen kaikkea alkupääoman sekä tiedon ja taidon vientiä sinne, niissä köyhyys, koulutuksen riittämättömyys ja tuotantovälineiden puute ovat esteenä elintarvikkeiden tuotannon lisäämispyrkimyksille.» Ponnet. Ponsi 1, sivulla 106. Valiokunta ei ole tehnyt muutoksia. Ponsi 2, sivulla 106. Valiokunta esittää ponnen kuulumaan seuraavasti:»että maataloustuki jaetaan tuotannon aikaansaamiseen käytetyn työn ja tuotantopanosten määrän perusteella». Ponsi 3, sivulla 107. Valiokunta esittää ponnen kuulumaan seuraavasti:»että hyvä peltomaa on kaikkialla säilytettävä ensisijaisesti maataloustuotannossa ja sillä keinottelu estettävä». Uusi ponsi 4. Valiokunta esittää seuraavan sisältöistä uutta pontta ponneksi 4:»että suunnitelmallisuutta ja sopimustuotantoa sekä tuotteiden varastointia kehitetään voimakkaasti». Ponsi 4. Valiokunta esittää sen kuulumaan seuraavasti:»5. että maataloustuotannon kehitystä haittaava maatilojen pirstoutuminen estetään uudistamalla lainsäädäntöä». Ponsi 5, siis pontena G:»6. että maatalouselinkeinon harjoittaminen ei saa olla sidottuna maanomistukseen, vaan yrittäjän ammattitaidolle ja työlle annetaan ratkaiseva merkitys». Ponsi 6 esitetään numeroitavaksi pontena 7. Ponsi 7 esitetään numeroitavaksi pontena 8. Ponsi 8. Valiokunta esittää sen kuulumaan seuraavasti:»9. että verotuksessa käyttöomaisuuden poisto-oikeudet järjestetään niin, että ne edistävät koneiden ja rakennusten taloudellista käyttöä ja tilojen välistä yhteistoimintaa.» Uusia ponsia. Valiokunta esittää loppuun lisättäväksi kaksi uutta pontta:»10. että valtion ja kuntien etuosto-oikeus maatilataloudesta poistuvan pelto- ja metsätalousmaan sekä niihin liittyvien vesialueiden ostoon järjestetään ja niillä keinottelu estetään.»»11. että erityisesti myös porotalouden, kalatalouden, puutarhatalouden, turkistarhauksen, maatilamatkailun ja lunnontuotteiden keräilyn edellytyksiä sekä tutkimus- ja kehitystyötä edistetään». Valiokunta esittää poistettavaksi julkaistavasta ohjelmasta sivulla 107 olevan kappaleen:»tässä esitetyn perusohjelman lisäksi laaditaan erikseen erikoisohjelmia maatalouden osa-alueista sekä tuotanto- että aluekohtaisesti (esimerkiksi puutarhatalous, porotalous, Pohjois-Suomen maatalous jne.).» Puolueosastojen tekemät esitykset. Esitys 23. Muutos kalastuslakiin. Maatalouspoliittinen valiokunta yhtyy puoluetoimikunnan lausuntoon Suolahden Työväen- 19 289

yhdistyksen esityksestä kalastuslain muuttamiseksi. Sitävastoin Satakunnan piirin ponsilisäystä valiokunta ei katso tarkoituksenmukaiseksi liittää tähän mukaan, koska kokonaisvaltaisesti ammatti- ja virkistyskalastuksen suhteita on käsitelty SDP:n kalatalouspoliittisessa ohjelmassa. Esitys 24. Muutos riistanhoitoyhdistyksiä koskevaan lakiin. Maatalouspoliittinen valiokunta ei yhdy puoluetoimikunnan kantaan Suolahden Työväenyhdistyksen esityksessä riistanhoitoyhdistyksiä koskevan lain muuttamiseksi. Metsästysmaiden vuokraoikeuden siirtäminen metsästysseuroilta riistanhoitoyhdistyksille saattaisi merkitä jopa sitä, että maanomistajilla olisi entistä suurempi valta metsästysoikeuden käyttöön. Metsästysoikeus on irrotettava maanomistuksesta, kuten jo Forssan puoluekokous päätti vuonna 1903. Kysymys olisi ratkaistava metsästyslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Lisäksi. Maatalouspoliittinen valiokunta esittää puoluekokoukselle seuraavaa: Puolueen olisi käytettävä nykyistä tehokkaammin maaseutuvaltuuskunnan asiantuntemusta hyväksi kaikissa maaseutua koskevissa kysymyksissä ja maaseutuvaltuuskunnan ja maatalouspoliittisen jaoston yhteydenpitoa olisi tehostettava. Puoluetoimikunnan tulee selvittää päätoimisen maatalouspoliittisen sihteerin palkkaamismahdollisuudet puoluetoimistoon. Puolueen maatalousorganisaatio olisi järjestettävä uudelleen niin, että se nykyistä paremmin voisi palvella maatalouden ja maaseutuväestön tarpeita. Kokonaisvaltaisen ohjelmauudistuksen yhteydessä valiokunta esittää laadittavaksi maa- ja metsätalouselinkeinoille yhteistä kokonaisohjelmaa sekä niihin sisältyvät toistaiseksi puuttuvat erillisohjelmat. Lisäksi valiokunta lähetti maatalouspoliittiset ja metsäpoliittiset kannanotot kokouksen antamien evästysten pohjalta menettelytapavaliokunnan käsiteltäväksi sisäpoliittista julkilausumaa varten. Lämpimät kiitokset valiokunnalle rakentavasta ja tehokkaasta työskentelystä. Puheenjohtaja: Ensimmäisenä näistä esityksistä on esitetty n: o 22. SDP:n maatalouspoliittinen ohjelma. Tähän on pyytänyt puheenvuoron Matti Lepistö. Keskustelu: Matti Lepistö (Vaasa): Arvoisa toveri puheenjohtaja, hyvät kokousedustajat! Hyvää huomenta! 290

Minä haluaisin lyhyesti käsitellä sitä, minkälaisena näen maatalouden ja maaseudun kehityksen, ja myös tältä pohjalta on käsitettävä, tarvitseeko sosialidemokraattinen puolue uutta, uudistettua maatalousohjelmaa. Näkisin maatalouden kehityksen kulkevan selvästi liiketaloudellisesti hoidettuja tilayksikköjä kohden, jotka erikoistuvat eri tuotannon alueille. Koneellistuminen jatkuu, tilojen keskikoko suurenee. Myös alueellista erikoistumista tulee tapahtumaan. Näin on erikoisesti Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Siinäkin saattaa tapahtua erikoistumista. Karjataloustuotanto saattaa koko maassa edelleenkin supistua, mutta näiden tuotteiden menekki samalla varmistuu ja näin ollen myös samalla taataan tyydyttävä hintataso. Olen vakuuttunut, että lähimpinä tulevina vuosikymmeninä on edelleenkin jäljellä pienempiä tiloja. Löytyy ihmisiä, jotka eivät pidä ratkaisevana elintasokilpailua, vaan tyytyvät kohtalaiseen, turvattuun toimeentuloon, pelkäävät velkaa ja heitä miellyttää talonpojan itsenäisyys ja luonnoläheinen elämä. Jos kehittyvä sosiaalipolitiikka muistaa myös näitä ryhmiä, esille tulevat, kuten on jo tapahtunut, loma-ajan järjestely ja monet muut näihin liittyvät kysymykset. Uskoisin myös, että hintasuhteet karjataloudessa ja erikoisviljelyksissä tulevat olemaan tulevaisuudessa kohtuullisella tasolla. Luulisin, että myös kuluttajaväestön keskuudessa entistä paremmin ymmärretään, kuinka hiton pienestä reiästä se maito tulee. Ja myös tullaan käsittämään, että sen kohtuullinen hintataso ei suinkaan järkytä kuluttajaväestön elintasoa ja toimeentuloa. Toivottavasti myös indeksiajattelusta tässä suhteessa voidaan vapautua. Erikoisesti haluaisin korostaa, että maaseutuväen syrjintää ei tule suorittaa, sortoa ei saa harjoittaa, ja tässä suhteessa esimerkiksi uusi hyväksytty sosialidemokraattisen puolueen maatalousohjelma antaa meidän puolueemme osalta heille erittäin hyvän tuen. Olen vakuuttunut, että Suomessa vielä vuosikymmenien jälkeen on myös pienempiä viljelijöitä, joskin heidän lukumääränsä nykyisestään vähenee. Maaseutu tulee nähdä kokonaisena. Sen kentässä tulee olemaan erikoistehtävissä olevaa ammattiväkeä, rakennustyöläisiä, metsätyöläisiä; maaseudulla tulee olemaan pienempää teollisuutta, konehuoltotoimintaa, ammattiväkeä korjaamoissa jne. Asutaan maaseudulla ja olosuhteiden salliessa käydään töissä liikekeskuksissa. On osa-aikaviljelijöitä, jotka erikoisesti meidän uusi ohjelmamme ottaa huomioon. Yhteistoiminta myös näiden tilojen kesken laajenee. Lomatoiminta antaa tule- 291

vaisuudessa tehtäviä. Tarvitaan ihmisiä palveluammatteihin. Näin ollen maaseutu tulee elämään edelleenkin monipuolisena. En näin ollen usko maaseudun autioitumiseen, kunhan kohtuullisella tavalla hoidetaan maaseutua koskevat kysymykset. Takana on tietenkin se aika, jolloin jokaisella maaseudulla elävällä täytyi olla edes pieni tilkku maata ja lehmä. Muuten perhettä ei kyetty huoltamaan ja elättämään. Ei tarvitse enää raivata uutta peltoa eikä vaatia ihmisiä uudisasukkaiksi korpiin ja soitten laitaan. Koulutusolojen uudistus kasvattaa nuoria ammatteihin aina korkeampia tehtäviä silmällä pitäen, mutta näillä ei tietenkään ole tehtäviä kotipaikkakunnalla, mutta sama koulutus kasvattaa myös päteviä, erikoistumiseen kykeneviä viljelijöitä. Tällaisena, hyvät toverit, minä näen maaseudun kehityksen vielä tulevina vuosikymmeninä. Siellä asuu ihmisiä. Niillä on eri harrastuksia eikä niitä voida myöskään poliittisesti valaa samaan kaavaan. Heillä on eri harrastuksia, ja näin ollen myös sosialidemokratialla on edelleenkin ja tulevaisuudessa sijaa maaseudun ja maaseutuväestön keskuudessa. Tämä nyt hyväksyttävä maatalousohjelma sitä on aivan erikoisesti alleviivattava antaa ja takaa puolueelle erikoisen tehtävän juuri maatalousolojen ja hyvin huomattavalta osalta koko maaseutuolojen kehittämiseksi ja ajamiseksi. Jos tämä ohjelma saadaan tunnetuksi ja jos tätä ohjelmaa myös puolueen johdon taholta tehokkaasti toteutetaan, niin silloin myös käyvät tarpeettomiksi nämä viime vuosien protestiliikkeet. Vennamolaisuus menettää merkityksensä, ja myös kepun taholta joudutaan palaamaan pois propagandistisesta maatalouspolitiikasta tosiasialliselle tasolle. Eräs valitettava piirre puolueen viime vuosikymmenien kehityksessä on ollut, että puolueen johdosta ja eduskuntaryhmästä on katkennut maaseutu- ja pienviljelijäväestön edustus. On tullut aika huomattava katkeama, mutta tämä on korjattavissa, sikäli kuin maaseudun väestö, pienviljelijäväestö, osa-aikaviljelijät, valpastuvat poliittiseen toimintaan. He myös kykenevät keskittämään voimansa niin, että myös suuressa sosialidemokraattisessa puolueessa he tulevat saamaan äänensä kuuluville. Tällä hetkellä minä näkisin, kuten tässä valiokunnan esityksessä esitetään, että puolueen tulee parantaa suhteita... Puheenjohtaja: Puoli minuuttia! Matti Lepistö:...maataloustoimikuntaan, mutta erään asian minä haluaisin puoluetoimikunnan sydämelle laskea. Te voisitte kutsua puoluetoimikuntaan neuvottelevaksi jäseneksi hyvän talonpojan ja kuulemaan talonpojan asioista antamaa neuvoa ja 292

ääntä. Harkitkaapa puoluetoimikunnassa tätä, koska puoluetoimikunta jäi ilman talonpoikaisedustusta. Kiitoksia! Keskustelu päättyi. Maatalousvaliokunnan mietintö esityksestä n:o 22 hyväksyttiin. Maatalousvaliokunnan mietinnöt esityksistä n:ot 23 ja 24 hyväksyttiin keskustelutta. Maatalouspoliittisen valiokunnan mietinnön lisäehdotus Puheenjohtaja: Maatalousvaliokunta on lisäksi tehnyt lisäysehdotuksen puoluekokouksen päätettäväksi. Kun tämä asia ei ole sisältynyt esityslistalla olleisiin esityksiin ja kun tässä lisäyksessä ehdotetaan selvitystä talouspoliittisen sihteerin palkkaamisesta ja kun eilen vastaavanlaisia tapauksia palautettiin lisätutkimuksia varten valiokuntaan, järjestävä valiokunta ehdottaa, että tämä lisäysehdotus lähetetään menettelytapavaliokuntaan. Ehdotus hyväksyttäneen! Tähän on pyydetty puheenvuoroa, Teuvo Turunen, Kymen piiri. Keskustelu. Teuvo Turunen (Kymi): Toveri puheenjohtaja, hyvät puoluetoverit! Tässä sivulla 107 esitys 24 muutos riistanhoitoyhdistyksiä koskevaan lakiin on Suolahden Työväenyhdistyksen esitys. Siellä puoluetoimikunnan lausunto tai esitys on nimenomaan sivulla 108, ja tämä on se yhdistyksen esitys, joka kuuluu näin:»esitämme lakia muutettavafcsl.siten, että valtion varoin ylläpidettävät riistanhoitoyhdistykset saisivat vuokrata metsästysalueet ja metsästysseurojen tehtäväksi jäisi aatteellinen ja tapakasvatus metsästäjien keskuudessa.» Puoluetoimikunta yhtyy Suolahden Työväenyhdistysten tekemään esitykseen. Nyt kuitenkin on tämä kyseinen valiokunta tehnyt muutosesityksen tähän asiaan, ja käsittääkseni valiokunta ei ole ymmärtänyt tämän asian oleellista puolta, kun on lähtenyt sille tielle, että metsästysmaiden vuokrauksen siirtämistä metsästysseuroilta riistanhoitoyhdistyksille ei saisi toteuttaa, ja tästä olisi hyötyä maanomistajille. Valitettavasti ymmärtääkseni tämä asia ei ole näin, sillä tallahan on juuri nimenomaan päinvastainen vaikutus. Meillä tällä hetkellä metsästysseurat ovat joidenkin yksityisten tai hyvin pienten ryhmien tekemiä seuroja, jotka ovat vuokranneet maita, joihin myös riistanhoitoyhdistyksillä ei ole minkäänlaista oikeutta lähteä jäsenistölleen esittä- 293

mään näistä metsästysoikeuksia. Tässä mielessä katsoisin, että tämä puoluetoimikunnan lausunto on se lausunto, joka tulisi hyväksyä, ja näin ollen esitettäisiin, että tämä kohta annettaisiin vielä maatalousvaliokunnan käsittelyyn ja tarkistettavaksi. Keskustelu päättyi. Puheenjohtaja: Totean, että puoluekokous on jo käsitellyt esityksen n:o 24 ja hyväksynyt valiokunnan siitä tekemän ehdotuksen. Todettiin. Puheenjohtaja: Maatalousvaliokunnan lisäysehdotus lähetettäneen menettelytapavaliokuntaan järjestävän valiokunnan esityksen mukaisesti. Maatalouspoliittisen valiokunnan mietinnön lisäysehdotus lähetettiin menettelytapavaliokuntaan. Puheenjohtaja: Näin ollen maatalouspoliittisen valiokunnan lausunnolla olleet esitykset ovat tulleet käsitellyiksi. Merkittiin. Työelämän uudistamista käsittelevän valiokunnan mietinnöt esityksistä n:ot 33 37 Puheenjohtaja: Otetaan käsiteltäväksi työelämän uudistamista käsittelevän valiokunnan lausunnolla olleet esitykset n:ot 32 37. Valiokunnan lausunnon esittelee Paavo J. Paavola. Toveri Paavola, ole hyvä! Paavo J. Paavola: Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Työelämän uudistamista käsittelevä valiokunta käsitteli tätä mietintöluonnosta erittäin pitkään ja perusteellisesti ja päätyi käsittelynsä jälkeen yksimielisesti suosittelemaan puoluekokoukselle sitä esitystä, joka täällä on kokousedustajille jaettu. Valiokunnan mietintö lähtee siitä, että tämä puoluetoimikunnan esitys työelämän uudistamisohjelmaksi hyväksyttäisiin niillä muutoksilla, jotka tähän jaettuun mietintöön on kirjattu. Nämä muutokset, joita en tässä yhteydessä halua ryhtyä yksityiskohtaisemmin käymään lävitse, ovat lähinnä muodollista laatua. Niissä ei puututa niihin perusperiaatteisiin, joille tämä puoluetoimikunnan esitys on rakentunut. Valiokunnan mietinnössä on otettu myös kantaa eri yhdistysten puoluekokoukselle tekemiin esityksiin. Valiokunta on tässäkin suhteessa noudattanut sitä linjaa, että valiokunta on yksimielisesti yhtynyt yhtä poikkeusta lukuunottamatta puoluetoimikunnan esityksistä antamaan lausuntoon. Tämän lisäksi valiokun- 294

ta on niin ikään yksimielisesti päättänyt esittää menettelytapavaliokunnalle tiettyjä muutosehdotuksia puoluetoimikunnan esitykseen puoluekokouksen sisäpoliittiseksi julkilausumaksi, sikäli kuin se koskee valiokunnan toimintakenttää. Nämä muutosehdotukset tulevat, menettelytapavaliokunnan käsiteltyä ne, täällä kokouksessa käsiteltäviksi, joten niihin en puutu tässä yhteydessä pitemmälti. Sen sijaan valiokunta esittää suorittamansa käsittelyn jälkeen omana ehdotuksenaan tähän työelämän uudistusohjelmaan lisättäväksi seuraavan ponnen:»hyväksyessään puoluetoimikunnan esityksen työelämän uudistamista koskevaksi ohjelmaksi puoluekokous toteaa, että uudistamistavoitteiden tiivistäminen lyhyeen ohjelmaan, jonka samalla tulisi kattaa työelämän kaikki alat ja ilmiöt, on vaikea tehtävä. Puoluekokous pitää ohjelmaa kuitenkin hyvänä lähtökohtana työelämässä lähivuosina tapahtuvalle uudistamistyölle, jonka tulisi tapahtua määrätietoisesti yhteisymmärryksessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Puoluekokous katsoo, että tuotannollisten ja taloudellisten olosuhteiden muuttuessa ohjelmaa on myös kehitettävä työelämään kohdistuvien muutosvaatimusten mukaisesti siten, että työntekijäin oikeudet voidaan turvata.» Kiitos! Puheenjohtaja: Tätä ponsiehdotusta ei ole vielä jaettu kokousedustajille ja se tulee tämän kokouksen aikana nyt välittömästi kokousedustajille jaettavaksi. Lienee paikallaan, että me tämän puoluetoimikunnan esityksen n: o 32. Työelämän uudistaminen, tältä osin panemme hetkeksi pöydälle ja käsittelemme nämä muut valiokunnassa lausunnolla olleet asiat. Näin voitaneen menetellä. Menettelytapa hyväksyttiin. Esitykset 33 31 hyväksyttiin keskustelutta yksimielisesti Työelämän uudistamista käsittelevän valiokunnan mietinnön mukaisesti. Puheenjohtaja: Palataan tähän työelämän uudistarnisohjelmaan, jota koskeva ponsiesitys toivottavasti on jo kokoukselle jaettu. Kokouksesta huutoja: Ei ole! Puheenjohtaja: Ei ole vielä jaettu! Voinemme menetellä niin, että tämän asian käsittelyä jatketaan hetken kuluttua. Esitykseen 32 liittyvä ponsi päätettiin ottaa myöhemmässä vaiheessa käsiteltäväksi. Taukoa. 295

Puheenjohtaja: Otetaan käsiteltäväksi tämä puoluetoimikunnan esitys n:o 32, Työelämän uudistaminen. Valiokunnan puheenjohtaja suorittaa yksityiskohtaisen esittelyn näistä muutoksista. Paavo J. Paavola (Helsinki): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Niin kuin äsken käyttämässäni puheenvuorossa totesin, nämä muutosehdotukset, joihin valiokunta yksimielisesti päätyi ovat lähinnä muodollisia. Tulen seuraavassa kunkin muutosehdotuksen kohdalla lyhyesti perustelemaan, miksi niihin on menty. Mitä tulee kohtaan 1.»Johtavat periaatteet», sitä valiokunta suosittelee hyväksyttäväksi puoluetoimikunnan esityksen mukaisena. Kohdassa 2.»Turvattu työpaikka» on puututtu varsin ikävään kysymykseen eli ns. reppufirmojen toimintaedellytyksiin ja yritetty löytää sellainen sanonta, joka käytännössä mahdolliäaisi näiden käytön silloin, kun se on perusteltua, mutta muissa tapauksissa ajaisi reppufirmat pois yrityksistä ja työelämästä niiden kielteisten seuraamusten vuoksi, mitä niiden käyttöön on liittynyt. Valiokunnan tekemä ensimmäinen muutosehdotus keskittyy esityskirjan sivulle 132, kolmas ranskalainen viiva ja kuuluu seuraavasti:»on pyrittävä työvoiman tasaiseen käyttöön. Sesonki- ja muiden työhuippujen katkaisemiseksi nykyisin käytettävistä lyhytaikaisista työsuhteista ja ulkopuolisesta työvoimasta on pyrittävä pois. Työvoiman vuokraus työpaikan vakituisiin työtehtäviin on lailla kiellettävä.» Sitten seuraava muutosehdotus on esityskirjan sivulle 133, toisen ranskalaisen viivan viimeinen lause:»tällaisia seikkoja ovat mm. sairauden tai tapaturman vuoksi heikentynyt työkyky, työntekijän ikä, huoltovelvollisuus ja työsuhteen pituus.» Tässä lisäyksessä on uutta maininta huoltovelvollisuudesta. Seuraavaksi siirryn kohtaan 3.»Turvattu toimeentulopalkkapolitiikka», johon muutos on esityskirjan sivulla 133, viidennen kappaleen toinen lause:»samalla on kehitettävä työntekijöiden ja toimihenkilöiden yhteistä neuvottelujärjestelmää ja yhteistoimintaa.» Tämän jälkeen muutosta on esitetty kirjan sivulle 134, ensimmäisen ranskalaisen viivan ensimmäinen sana»tulorajojen» pitää olla»tuloerojen». Tämä on lähinnä painovirheen korjausta. Seuraava muutosehdotus on esityskirjan sivulle 134, toisen ranskalaisen viivan toinen lause: 296

»Erityistä huomiota on kiinnitettävä matalapalkka-aloihin ja ryhmiin.» Esityskirjan sivun 134, kahdeksas ranskalainen viiva esitetään siirrettäväksi viidenneksi ranskalaiseksi viivaksi. Tämä johtuu siitä, että näin eri asiat tulevat paremmin lueteltua oikeassa asiayhteydessään. Esityskirjan sivu 134, yhdeksäs ranskalainen viiva esitetään seuraavaksi:»iästä, työtehtävistä ja mahdollisesta vajaakuntoisuudesta huolimatta työntekijälle on turvattava alan työehtosopimuksen mukainen palkka.» Tämä muutosehdotus johtuu siitä, että valiokunnassa kiinnitettiin erityistä huomiota vajaakuntoisten tämän hetkiseen asemaan työelämässä. Tällä lisäyksellä toivotaan voitavan päästä heidän asemansa korjaamiseen. Alaotsikon 4.»Työympäristöä parannettava» kohdalla valiokunnan muutosehdotus on esityskirjan sivun 135 ensimmäiseen kappaleeseen kuuluen näin:»työsuojelusäädöksiä on kehitettävä edelleen siten, että voidaan tehokkaasti puuttua työn kuluttavuuteen, rasittavuuteen sekä ruumiillisia ja henkisiä sairauksia aiheuttaviin epäkohtiin, kuten yksitoikkoiseen ja pakkotahtiseen työhön sekä virheelliseen rationalisointiin.»»työterveyshuollon kehittäminen työpaikoilla», joka on seuraava eli 5. alaotsikko, sai valiokunnan hyväksymisen. Se esitetään hyväksyttäväksi muutoksitta. Sen sijaan seuraavaan alaotsikkoon 6.»Työaikasuojelu» esitetään muutoksia. Jo otsikko esitetään kuuluvaksi»työaikaa lyhennettävä». Tässä 6. kohdassa on muutosehdotus ensinnäkin sivun 136 ensimmäisen kappaleen ensimmäiseen lauseeseen, joka kuuluisi sen jälkeen näin:»pidentyneet työmatkat ja lisääntyneet ylityöt rajoittavat työntekijän käyttöön jäävää lepo- ja vapaa-aikaa.» Seuraava muutosehdotus on saman sivun viimeisen ranskalaisen viivan ensimmäiselle riville, missä sana»määräämät» muutetaan sanaksi»sallimat». Sivun 137 toisen ranskalaisen viivan loppuun esitetään lisäystä:»työmatkakorvaus on asteittain ulotettava kaikille työaloille.» Niin ikään sivun 137 ensimmäiseksi ranskalaiseksi viivaksi esitetään seuraavaa:»raskasta ja kuluttavaa työtä tekeville on järjestettävä mahdollisuus siirtyä kevyempään työhön ennen eläkeikää ilman että ansiot tai eläke tästä syystä alenevat.» Tämän jälkeen esitetään kohdan 7.»Koulutus» kolmas ranskalainen viiva kuulumaan seuraavasti:»koulutuksen tiellä olevat 297

taloudelliset esteet on poistettava toteuttamalla lakisääteinen palkallinen opintoloma, jonka työntekijä voi käyttää yleissivistävään, ammattiinsa liittyvään tai ammattiyhdistyskoulutukseen.» Seuraavan otsikon 8.»Kansanvalta työpaikalla» kohdalla esitetään sivulle 138 kolmas ranskalainen viiva kuulumaan seuraavasti:»kansanvaltaisia oikeuksia on laajennettava ja yritys- ja virastodemokratiaa kehitettävä jatkuvasti sekä sopimus- että lainsäädäntöteitse.» Kohdassa 9.»Paikalliset neuvo ttelusuhteet» on ensinnäkin korjattu sivulla 139 ensimmäisen ranskalaisen viivan jälkeinen viimeinen sana»toimintoihin» sanaksi»toimitiloihin». Niin ikään on samalla sivulla alaotsikon loppuosassa puututtu työntekijäin lakko-oikeuteen, joka kohta esitetään kuulumaan seuraavasti:»työntekijäin laillista lakko-oikeutta ei saa rajoittaa. Julkisten alojen nykyistä lakko-oikeutta on laajennettava.» Valiokunta keskusteli tästä varsin pitkään ja päätyi lopulta mm. Tampereen puoluekokouksen tekemien periaateratkaisujen edelleen voimassa pysyttämiseen ja esittää lisäyksenä tarkemmin sanottavaksi, mistä lakko-oikeuden ulottamisesta taikka laajentamisesta on kysymys. Alunperinkin on esityksessä olevalla sanonnalla ollut tarkoituksena laajentaa lakko-oikeutta julkisen sektorin puolella, vaikka tämä ei sinänsä esityksen sanamuodosta ilmennytkään, mutta nyt se esitetään sanottavaksi selvästi tällä valiokunnan esittämällä muutoksella. Kohtaan 10.»Ohjelman toteuttaminen» ei valiokunnan mielestä ole syytä tehdä mitään muutoksia. Puheenjohtaja: Keskustelu esityksestä 32 alkaa. Keskustelu: Jussi Pikkusaari (Helsinki): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Työelämän uudistamista koskevan puoluetoimikunnan esityksen sivuilla 136 137 nämä sivut ovat tietysti koko esitysasiakirjan sivuja vaaditaan työajan lyhentämistä kolmella tavalla. Vaaditaan, että työntekijöille on järjestettävä nykyisen vuosiloman lisäksi kahden viikon talviloma. Edelleen vaaditaan, että keskimääräistä viikkotyöaikaa on lyhennettävä. Kolmanneksi vaaditaan, että on toteutettava yleinen palkallinen opintoloma. Evästyskeskustelussa valiokuntiin totesin, että nämä kaikki ovat hyviä vaatimuksia, mutta missä järjestyksessä ne toteutetaan ja kuka siitä päättää, se jää auki. Edelleen totesin, että jollemme hyvin pian pääse tässä kysymyksessä tarkempaan näkemykseen, voi seurauksena olla kaksi kielteistä asiaa. Ensiksikin porvareiden on helppo käydä jarrutustaistelua, ja toiseksi voimme itse 298

olla tekemässä hätiköityjä päätöksiä, jotka saattavat pitkäksi aikaa lukita kehityksen väärälle uralle. Esitin valiokunnan harkittavaksi tämän puoluekokouksen kannaksi seuraavaa:»esitän, että puoluekokous velvoittaa puoluetoimikunnan saattamaan kyseessä olevan keskustelun työajan lyhentämiskysymyksestä käyntiin sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä ja toimituttamaan sitä varten perusteellinen alustus työajan lyhentämiskysymyksestä kokonaisuudessaan.» Haluan tuoda tässä suuressa salissa tämän esityksen uudelleen esiin sen takia, että me kaikki yhdesä olemme ratkaisemassa, olisiko tärkeätä käydä työajan lyhentämisestä sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä mainitsemani laaja keskustelu. Olli Ojala (Helsinki): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Olen sitä mieltä, että meidän pitäisi menetellä, kuten toveri Pikkusaari on ehdottanut, eli käydä keskustelu työaikakysymyksestä, joten kannatan hänen tekemäänsä ehdotusta. Lisäksi haluan jossain määrin vieläkin ihmetellä sitä, että täysin selväksi ei tämän työelämän uudistamista koskevan ohjelman yhteydessä ole käynyt se, tapahtuuko työelämän uudistaminen viranomaisten ehdoilla vai työläisten ehdoilla. Tässä suhteessa olisi ohjelmaa vieläkin voinut terävöittää. Marianne Laxen (Puolueneuvosto): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Työelämän uudistamisohjelman kohdassa»työaikasuojelu», joka nyt on valiokunnan esityksessä muutettu kuulumaan»työaikaa lyhennettävä», on selvästi käynyt ilmi tässä puoluetoimikunnan esityksessä, että keskustelua työajan lyhentämisestä ei ole käyty kenttätasolla. Siitä syystä myös puoluetoimikunta esityksessään on kirjannut tähän esitykseen tällaisen lauseen:»työaikaa voidaan lyhentää eri vaihtoehtoja käyttäen. Tällaisia ovat eläkeiän alentaminen, työntekijöiden vapaavuodet, talvilomat, lyhyemmät työviikot ja lyhyemmät työpäivät.» Tällä toisin sanoen puoluetoimikunta esityksessään on ainoastaan kirjannut niitä vaihtoehtoja, joita voidaan käyttää. Kuitenkin on tietysti jossain asetettava nämä tavoitteet jonkinlaiseen järjestykseen. Tästä syystä katson, että toveri Pikkusaaren esittämä ponsi tulisi hyväksyä tässä kokouksessa. On aiheellista, että tätä keskustelua käydään kenttätasolla ja määritellään, missä ajassa ja missä järjestyksessä näitä muutoksia työaikaan hyväksytään ja viedään eteenpin. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä ja Ruotsalaisen Työväenliiton kanta on se, että työaikaa seuraavassa vaiheessa lyhennettäessä tulisi lyhentää päivittäistä työaikaa. Tästä 299

otettiin kanta viime liittokokouksessa ja jopa niinkin kireä kanta, että puhuttiin kuuden tunnin työpäivästä. Jos katsotaan näitä eri vaihtoehtoja, ensinnäkin eläkeiän alentamista, niin vahvimmat kannatukset tämän mukaiseen työajan lyhentämiseen ovat tulleet siitä, että nykyään hyvin usein työläiset kuolevat ennen kuin tulevat eläkeikään. Minun käsitykseni mukaan meidän pitäisi muuttaa työolosuhteita sillä tavalla, että työläinen voi elää 65 vuoteen ja sen yli, eikä sillä tavalla mennä alentamaan eläkeikää, että mahdollisesti voitaisiin elää pari eläkevuotta. Toinen vaihtoehto, työviikon lyhentäminen on sikäli hyvin vaikea ja hankala, koska se minun käsitykseni mukaan ja monen muunkin käsityksen mukaan vierottaa työläisiä tästä yhteiskunnasta ja lisää vapaa-ajanvietto-ongelmaa hyvin paljon. Siitä on myös Ruotsissa käyty keskustelua ja LO oli jossakin vaiheessa sitä mieltä, että työviikon lyhentäminen olisi parempi vaihtoehto, mutta nythän ovat Ruotsissa sekä sosialidemokraattinen puolue että LO asettuneet kannattamaan päivittäisen työajan lyhentämistä kuuteen tuntiin. Päivittäisen työajan lyhentämisen kuuden tunnin puolesta puhuu tietysti ensinnäkin se, että työpäivät nykyään ovat lapsille aivan liian pitkiä. Monesti se venyy jopa 10 11 tuntiin. Toisaalta myös perheen näkökulmasta on tietysti hyvä, että on enemmän päivittäistä aikaa vietettäväksi yhdessä perheen kanssa. Naisten näkökulmasta on toivottava, että työaika työpaikoilla lyhenisi, koska työtä on vielä kotona aika paljon. Neljänneksi päivittäisen työajan lyhentämisen puolesta puhuu myös se, että tulisi enemmän aikaa järjestötyölle, ay-liikkeen työlle ja työlle puolueessa. Täten toivon, että puoluekokous hyväksyisi Pikkusaaren ponnen, jotta saataisiin aikaan kunnollinen keskustelu tästä aiheesta puoluekentässä. Tauno Kiuru (Mikkeli): Toveri puheenjohtaja, hyvät kokousedustajat! Täällä Pikkusaari esitti, että keskustelu työelämän uudistamisesta olisi otettava järjestökentällä laajaan järjestökäsittelyyn. Käsittääkseni tämä järjestökäsittely on jo suoritettu, sillä puoluetoimikunta asetti aikanaan järjestökäsittelyä varten toimikunnan ja puolueseminaarin, joka valmisteli tätä esitystä, ja tämän seminaarityön jälkeen tämä asia lähetettiin perusjärjestökäsittelyyn. Ihmettelen, ellei perusjärjestöissä ole näin laajakantoiseen ja mittavaan asiaan kuin puoluekokousesitykseen otettu jo kantaa. Käsittääkseni tavoitteelliset määritelmät tästä oli selkeästi esitetty. Lähiajan tavoitteena esitettiin saatavaksi aikaan kahden viikon talviloma ja pitkän tähtäimen tavoitteena siirty- 300

minen ejtuntiseen työaikaan. Näistä uskon, että jokaisessa perusjärjestössämme on otettu kantaa ja varmasti evästetty puoluekokousedustajia, joten en katso olevan niinkään suurta merkitystä tämän uudelleen alistamisessa järjestökäsittelyyn. Kiitos! Pentti Vepsäläinen (Kymi): Toveri puheenjohtaja, hyvät puoluetoverit! Täällä on ehdotettu varsin voimakkaasti eräiltä tahoilta tämän työaikaa koskevan kysymyksen asettamista puoluekentässä keskustelun alaiseksi. Lienee toki kohtuullista, että asioista keskustellaan. Mutta toisaalta, kuten edellinen toveri mainitsi, työpaikoilla tästä asiasta on keskusteltu varsin paljon. Sitä en tiedä, jos kaikki kaverit eivät ole asiaa huomanneet. Ilmeisesti he eivät ole siellä niin paljon liikkuneet. Sitten toinen asia. Tässä yhteydessä on mainittu voimakkaasti päivittäisen työajan lyhentäminen. Me varsin hyvin tiedämme työpaikoilla, että kommunistit puoluekokouksessaan lähtivät seitsemän tunnin linjalle. Me emme lähde tässä asiassa kilpalaulantaan. Kysymys on siitä, että tämä kuuden tunnin päivittäinen työaika ei tämän puoluekokouskauden aikana, siis seuraavaa kolmea vuotta ajatellen, todennäköisesti ole realistinen. Se tuottaa monia käytännön ongelmia työpaikoilla. Jos ajattelemme kolmivuorotyönteki joitä, tulee olla kuuden tunnin työvuorot. Näiltä kavereilta kun tiedustelin ennen tänne tuloa tätä asiaa, pojat sanoivat, kuka piru kahdeltatoista yöllä lähtee töihin, ja se tuo työpaikoille tullessaan pääluottamusmiehille toisen ongelman: tarpeettomat poissaolot lisääntyvät. Me saamme selvittää sitä soppaa jo tänä päivänä aivan tarpeeksi. Tässä esityksessä on todella lähdetty eri vaihtoehtojen pohjalta, ja on hyvä, että nämä tutkitaan. Tuota keskustelua on töki syytä käydä ja tutkia, mutta ei ole syytä lyödä täällä sellaisia rajoja kiinni, joista olemme tuolla työpaikoilla ne, jotka siellä liikkuvat vaikeuksissa. Kiitos. Matti Puhakka (FohjoisKarjala): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! On erittäin hyvä, että otettiin keskusteluun työaikakysymys, sillä tämä on työpaikoilla ollut viime aikoina varsin voimakkaasti käsittelyn alla toisin kuin täällä tuli esille eräässä puheenvuorossa. Varsinkin liittotasolla on tarkasteltu erittäin voimakkaasti kolmivuorotyöajan lyhentämistä ja siihen liittyviä haittatekijöitä, ja on päädytty siihen, että esimerkiksi paperiteollisuuden alalla olisi ensimmäinen tärkeä tehtävä kolmivuorotyön työajan lyhentäminen siten, että meillä lisättäisiin vuotuista vapaa-aikaa pidentämällä talvilomia. Tämä on mielestäni, ajatellen tämän hetkistä kolmivuorotyöjärjestelmää, ainut selkeä vaihtoehto, koska jos mennään kuuden tunnin vuorokautiseen työai- 301

kaan kuten täällä edellinen toveri totesi, se tietäisi sitä, että meillä vuorojen vaihtumisajankohdat olisivat erittäin epäkäytännölliset ja epäinhimilliset. Toisaalta täällä tuli esille tämä eläkeiän alentaminen ja siihen liittyvät kysymykset. Minusta on aivan oikein kuten toveri Laxen täällä totesi, että meidän on pyrittävä työsuojelua kehittämään siten, että me kaikki saavutamme tuon lakimääräisen eläkeiän, elikkä emme ole rampoja ennen kuin tuo eläkeikä on koittanut. Toisaalta on tällä hetkellä todettavissa selvästi, että mm. paperiteollisuuden alueella 1/3 työläisistä ei pääse koskaan eläkkeelle, eli kuolevat ennen eläkeikää, mikä tietysti merkitsee taas sitä, että on vakavasti harkittava joidenkin alojen osalta myös eläkeiän alentamista. Talviloman aikaansaaminen olisi mielestäni paikallaan siten, että meillä viikottaista työaikaa lyhennetään läpi koko linjan niin päivä- kuin vuorotyöntekijoitten osalta. Tämä on mielestäni ainut johdonmukainen vaihtoehto tämän hetkisessä tilanteessa. Nyt jos tarkastellaan tätä ylityö- ja hätätyösäännösten täsmentämistä, niin täällä on sanottu, että työaikalakien määräämät vuosittaiset ylityön enimmäistuntimäärät on alennettava puoleen nykyisestään ja muutettava kuukausittaisiksi enimmäismääriksi. Tässä on mielestäni aivan oikea sanonta, että»kuukausittaisiksi enimmäismääriksi», koska tällä hetkellä hyvin monesti käy niin, että tuo vuotuinen ylityömäärä suoritetaan hyvin lyhyellä aikaperiodilla, ja näin ollen työntekijöiden fyysistä rasitusta syntyy hyvin voimakkaasti. Eräs hyvin oleellinen kysymys on tämä hätätöiden ja sen määritelmän täsmentäminen. Nykyinen lainsäädännössä oleva määritelmä on aivan riittämättömän epätarkka. Se aiheuttaa sen, että työpaikoilla työnantajat pyrkivät lähes kaikki työt määrittelemään hätätyöksi, silloin kun on kysymys tuotannollisista tekijöistä, ja tämä johtaa siihen, että työntekijät tavallaan pakotetaan suorittamaan ylityötä. Tästä olisi siis päästävä pois siten, että tuo hätätyömääritelmä todella saadaan siihen muotoon, kuten se tässä on mainittuna elikkä rajoitetaan vain katastrofitilanteisiin, jolloinka tämän tulkinnallisuus ja tulkin tavara poistuvat. Ei muuta! Jussi Pikkusaari (Helsinki): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Minä haluan tarkentaa tuon esitykseni uudestaan, jottei sitten ratkaistaessa tapahtuisi ratkaisu kenenkään kohdalla väärässä käsityksessä. Siis me esitämme ohjelmissa työaikaa lyhennettäväksi kolmella tavalla. Me vaadimme talvilomaa, me vaadimme opintolomaa, me vaadimme lyhyempää viikottaista työaikaa. Totesin, että kaikki ovat hyviä vaatimuksia. Sosiaalipoliittisista syistä voisin erittäin perusteellisesti ymmärtääkseni puo- 302

lustaa ensimmäisellä sijalla myös palkallista opintolomaa. Se, minkä esityksen tein, koskee keskustelun käymistä puoluekentässä siitä, missä järjestyksessä me pyrimme toteuttamaan nämä vaatimuksemme, ja ymmärtääkseni meillä ei ole virallista kantaa, eikä ole tulossa tässä kokouksessa virallista kantaa tästä järjestyksestä ja ymmärtääkseni työpaikoillakaan ei ole tätä järjestystä vielä määritelty. Jacob Söderman (eduskuntaryhmä): Hyvät toverit! Tässä, aivan niin kuin ennusteltiin, on ryhdytty keskustelemaan työajasta ja lähinnä tasa-arvopoliittisista vaatimuksista, kuuden tunnin työajasta. Tästä on myös asiakirjoissa erittäin hyvä aloite. Kun asiasta valiokunnassa keskusteltiin, nimenomaan ammattiyhdistysliikkeessä toimivien tovereitten taholta painotettiin, että vaatimus kuuden tunnin työpäivästä, mikäli samalla ei työvauhtia kiristetä, on epärealistinen seuraavalla puoluekokouskaudella, ellei kuten toveri Penttilä sanoi haluta palata kuuden päivän työviikkoon. Tätä luonnollisesti kukaan toveri ei halua. Samoin Suomen Kommunistisen Puolueen kannanotto siitä, että he pyrkivät seitsemän tunnin työpäivään, loisi tässä suhteessa huutokauppatunnelmaa, mikäli nyt kovin raivokkaasti kuuteen tuntiin lähdettäisiin. Tämä lausunto, joka luettiin, että työaikaa voidaan lyhentää eri vaihtoehtoja käyttäen, on kyllä poliittinen kannanotto sen vuoksi, että siinä lähdetään hyvin kokonaisvaltaisesti katselemaan työaikaongelmaa eläkeiän alentamisen ja vuosivapaakysymyksen, talvilomakysymyksen kohdalla. Siinä ei lähdetä hyvin perinteellisistä vaatimuksista, että ainoastaan päivittäistä työaikaa lyhennettäisiin. Vielä on huomattava se, että työaikakysymys eri työaloilla on varsin erittänen kysymys. Nimenomaan vuorotyöläisten ja niiden kannalta, jotka yötyötä joutavat tekemään, työaikakysymys on hyvin hankala kysymys, ja siellä luonnollisesti uudistukset olisi aloitettava. Kun täällä on sanottu, että toteuttamisjärjestyksessä ei ole kannanottoa, se pitää muodollisesti ottaen paikkansa. Luulen kyllä, että sekä valiokuntakäsittelyssä että puoluetoimikuntakäsittelyssä on lähdetty siitä, että ensisijaisena vaatimuksena ja tavoitteena on pidettävä siirtymistä kahden viikon talvilomaan. Se on uudistus, joka helposti on toteutettavissa. Se on helposti valvottavissa ja siinä voidaan välttää kai kaikkein helpoiten työvoiman kiristämistä. Mitä sitten tulee vaatimukseen alustuksesta, jossa kokonaisvaltaisesti tarkasteltaisiin työaikakysymystä, on minun mielestäni se varsin kohtuullinen vaatimus, ja varmaan tulisi mielekäs keskustelu tämän pohjalta sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä. Hyvät toverit! Eräs toveri sanoi keskustelussa, että ohjelmasta 303