PÖYTÄKIRJA Projekti Aihe Kuusamon kultakaivoshanke ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Ohjausryhmän kokous Päivämäärä 27.4.2012 klo 10.00 12.50 Paikka Kokous nro 1/2012 Laatija Osallistujat Kuusamon kaupungintalo, Keskuskuja 6, Ruokalan kabinetti 1 krs. Kuusamo Riikka Tammivuori ja Jari Heiskari Mikko Lukkarinen, ELY-keskus Heikki Kovalainen, ELY-keskus Tuija Rytkönen, Ruka-Kuusamo matkailuyhdistys (osan aikaa) Mika Mankinen, Kuusamon kaupunki Ari-Pekka Kilpivaara, Alakitkan paliskunta Olavi Aikkila, Oivangin paliskunta Leena Jartti, Käylän seudun maamiesseura (Tuija Kauppisen puolesta) Jukka Mikkonen, Taivalkosken kunta Jari Hentilä, Naturpolis Oy Teemu Junttila, Kuusamon kaupunki, ympäristötoimi Anne Strandman, Kuusamon kaupunki, ympäristötoimi Mika Flöjt, Kuusamon kalastusalue (Olavi Jäkäläniemen puolesta) Satu Kirsi-Saanio, Kuusamon luonnonystävät ry Pirkko Siikamäki, Metsähallitus Hannu Hiltula, Kuusamon yrittäjät ry Miia Porkka, Ruka-Kuusamo matkailuyhdistys ry (Jokke Kämäräisen puolesta) Antero Lepojärvi, Posion kunta/ Posion Kehitysyhtiö Oy Riku Paavola, Oulangan tutkimusasema Rauno Malinen, Pohjois-pohjanmaan liitto Päivämäärä 11/06/2012 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi Heimo Pöyry, Dragon Mining Oy Matti Talikka, Dragon Mining Oy Matti Pulkkinen, Dragon Mining Oy Riikka Tammivuori, Ramboll Finland Oy Jari Heiskari, Ramboll Finland Oy Poissa Posion alueen kalastusedustaja Kuusamon Riistanhoitoyhdistys Seuraava kokous Alustavasti 20.6.2012 Kuusamon kaupungintalolla klo 9-14 1. Avaus ja esittelykierros Mika Mankinen toimi kokouksessa puheenjohtajana. Käytiin lyhyt osallistujien esittäytymiskierros. 2. Matkailukyselyn esittely, Tuija Rytkönen Ruka- Kuusamo matkailuyhdistys Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Tuija Rytkönen esitteli yhdistyksen jäsenyrityksille suunnatun kyselyn kaivostoiminnasta. Kysely oli lähetetty 151 yritykselle ja vastauksia oli saatu 1/5
56 yritykseltä (vastausprosentti n. 37 %). Kyselyyn osallistuneista oli majoitusyrittäjiä 44 %, ravintolan edustajia 19 %, ohjelmapalveluyrityksiä 37 %, ostospaikkoja 15 % ja muiden toimialojen edustajia 28 %. Sama yrittäjä voi edustaa useampaa toimialaa. Kyselyn tulokset on koottu maaliskuussa 2012. Suunnitellulla kaivostoiminnalla oman yrityksen toimintaan 56 % vastanneista näki kielteisiä vaikutuksia, 26 % myönteisiä vaikutuksia ja 18 % ei osannut kertoa kantaansa. Kielteisinä vaikutuksina pelättiin Kuusamon luontoimagon, ainutlaatuisen luonnon ja vesistöjen tuhoutumista. Etenkin uraani aiheutti huolto matkailuyrityksille. Myönteisinä vaikutuksina nähtiin uusien ympärivuotisten työpaikkojen syntyminen alueelle ja ostovoiman lisääntyminen. Enemmistö kyselyyn vastanneista jäsenyrityksistä ei katso mahdolliseksi matkailutoiminnan ja kaivostoiminnan rinnakkaiseloa tulevaisuudessa. Vastauksista ilmeni, että 61 % vastaajista oli mielestään saanut riittävästi tietoa Kuusamoon suunnitellusta kaivostoiminnasta. 39 % vastaajista koki, ettei heillä ollut tarpeeksi tietoa asian suhteen. Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistyksen hallituksen mielipide kaivoshankkeesta matkailukyselyn pohjalta on se, että se sisältää enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Elokuussa, kun ympäristövaikutusten arviointiselostus on käytettävissä, on tarkoitus järjestää uusi matkailukysely. Esitettiin toive, että uuden matkailukyselyn vastauksiin otetaan mukaan myös yritysten toimialakohtaiset yhteenvedot. 3. Edellisen kerran muistio Riikka Tammivuori Ramboll Finland Oy:stä esitteli lyhyesti edellisen ohjausryhmän kokouksen (16.11.2011) pöytäkirjan. Edellisen pöytäkirjan osalta ei ollut huomautettavaa. 4. YVA:n selvitysten tilanne ja tuloksia, Ramboll Riikka Tammivuori Rambollilta kertoi arviointiohjelman tämän hetkisestä tilanteesta ja tehdyistä selvityksistä. Esitykseen oli koottu alustavia poimintoja tuloksista. Tulokset eivät olleet vielä kokonaisuudessaan valmiina. Poroselvitys on toteutettu Alakitkan, Oivangin, Tolvan ja Kallioluoman paliskuntien haastattelututkimuksena Rovaniemen ammattikorkeakoulun toimesta. Vaihtoehtojen vertailua on pyydetty vielä täydentämään lopulliseen selvitykseen. Keskeisimmät vaikutukset poronhoitoon ovat luontaisen laidunkierron muutokset, ravinnon riittävyys, paliskuntien yhteiskäyttöalueet, tien ylitykset, liikenteen lisääntyminen sekä tärinä, melu ja pölyäminen kaivoksen lähialueella. Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinoina on esitetty mm. kaivosalueen aitaamista, porojen liikkumisen selvitystä sekä nopeusrajoituksia. Pohjavesivaikutusten osalta on tehty perustilan selvityksiä (kaivokartoitukset, pohjavesiputkien asentaminen). Eri vaihtoehdoista vaikutukset ovat merkittävimmät eteläisellä louhintaalueella. 2/5
Pölypäästöt on arvioitu hyväksikäyttäen muita kaivoskohteita ja kalliokiviaineksen louhintakohteita. Pölyvaikutuksia aiheutuu räjäytysten ja murskauksen lisäksi liikenteestä. Selkeä vaikutusalue on kaivoskohteissa Juomasuolla ja eteläisillä alueilla 500 m 1000 m etäisyydellä kaivoksesta. Vaikutukset vähenevät, kun louhinta siirtyy myöhemmin maanalaiseen kaivokseen. Rikastamon pölyvaikutusalue on tätä pienempi. Toiminnan aiheuttamissa liikennevaikutuksissa VE1 osalta ei tapahdu merkittävää liikennemäärien lisäystä, jos rikastamo sijoitetaan kaivoksen yhteyteen. Eteläisten alueiden osuus louhintamääristä on tämän hetkisten tunnettujen esiintymien perusteella alle 10 %, eikä kuljetusmäärät sieltä arvioida olevan kovin merkittäviä nykyisiin liikennemäärin nähden. VE2 lisää 5-tien liikennettä jopa kaksinkertaiseksi hiljaisimmalla tieosuudella, jossa on myös porojen luontaisia kulkureittejä. Jäteaseman vaihtoehdossa (VE3) laskennallinen liikennemäärän lisäys 5-tiellä olisi 16-58 % ja valtatiellä 20 27-41 %. Eteläisten louhinta-alueiden osalta ei arvioida olevan varsinaista eroa liikennevaikutuksissa eri rikastamovaihtoehdoilla eli sillä mihin louhittu malmi kuljetetaan. 5. Kaivoksen suunnittelun tilanne, Dragon Mining Matti Talikka Dragon Mining Oy:stä esitteli tehtyjen kairausten ja malminetsintätutkimusten tuloksia. Kairauksia on tehty n. 30 km. Näytteitä on analysoitu vajaat 17 000 kpl, joista uusia näytteitä noin 13 000 kpl ja vanhojen kairasydännäytteiden uudelleen analysointeja vajaat 4000 kpl. Kairauksista saadut tulokset ovat olleet lupaavia ja kairaukset jatkuvat edelleen. Mittavan tutkimusaineiston myötä tieto esiintymien geologiasta ja niiden sisältämistä alkuaineista on kasvanut merkittävästi. Juomasuo ja Hangaslampi ovat hankkeen kannalta tärkeimmät alueet. Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon osalta ei ole tehty uusia kairauksia. Tämän hetkisen tiedon mukaan Juomasuon esiintymän kultamineralisaation koko on noin 2.0Mt (kultapitoisuus 4.9 g/t, kobolttipitoisuus 0.14%) ja kobolttimineralisaation koko noin 3.0Mt (kultapitoisuus 0.1 g/t, kobolttipitoisuus 0.12%). Mineralisoituneissa vyöhykkeissä esiintyy myös kohonneita pitoisuuksia harvinaisia maametalleja (240-320 ppm/t) sekä uraania (30-180 ppm/t). Uraanipitoisuuksien osalta Juomasuon, Hangaslammen ja Sivakkaharjun pitoisuudet ovat korkeampia kuin keskimääräinen kallioperän taustapitoisuus. Korkeimmat uraanipitoisuudet ovat Sivakkaharjun esiintymässä. Pohjasvaaran ja Meurastuksenahon osalta uraanipitoisuudet ovat taustapitoisuuksien tasolla. Ydinenergia-asetuksen mukaan esiintymä on uraanimalmia, kun uraanipitoisuus ylittää 0.1 % (=1000ppm). Juomasuon esiintymän uraanipitoisuus on vain murto-osa uraanimalmin pitoisuustasoista. 3/5
Matti Pulkkinen Dragon Mining Oy:stä esitteli kaivoksen prosessisuunnittelun tilannetta. Rikastusprosessin tuotteet tulevat olemaan tärkeysjärjestyksessä seuraavat: 1) kulta, 2) koboltti ja kupari, 3) harvinaiset maametallit, 4) uraani (uraani ei ole tuote, vaan poistettava haitta-aine) Uudet laboratoriomittakaavan rikastuskokeet ovat käynnissä Australiassa. Tulosten oletetaan valmistuvan kesäkuun aikana. Rikastusteknisissä tutkimuksissa tutkitaan eri arvometallimineraalien rikastettavuus ja saanti rikasteisiin samoin kuin syntyvien rikasteiden laatu. Samalla tutkitaan uraanin käyttäytymistä rikastusprosessissa. Kokeissa tutkitaan myös alustavasti malmille soveltuvat rikastusprosessissa käytettävät kemikaalit, ylijäämävesien pitoisuudet, rikastehiekan ominaisuudet sekä toiminnan laadun varmistus. Yhtiö on varautunut rakentamaan rikastamon jätevesille erillisen jätevesien käsittelylaitoksen. Vesienkäsittelyjärjestelmää voidaan alkaa arvioimaan ja tutkimaan, kun rikastuskokeiden tulokset valmistuvat. 6. Terveisiä ohjausryhmältä ja keskustelua Keskusteluissa tuotiin esiin mm. seuraavia ohjausryhmäläisten näkökulmia ja huomioita: - hyödynnetään matkailukyselyn tuloksia YVA-selostuksessa - paliskuntien edustajia huoletti porojen vakiintuneiden reittien estymiset ja muutokset, uusien reittien ennustamisen vaikeus, ympäristön tila, peto-ongelman pahentuminen kun porot siirtyvät uusille alueille - esitettiin, että hanketta pitäisi käsitellä uraaniasetuksen pohjalta - nyt omista kaivoista otetun juomaveden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet Säkkilässä ja Käylässä huolettavat - tuulen suuntien osalta olisi syytä olla kartat - pölypäästöarviota pidettiin alimitoitettuina, huomioitava radon kaasu ja sen hajoamistuotteet lyijy ja polonium - esitettiin, että kalastokyselyyn olisi otettava mukaan Suomen vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestön alueelliset järjestöt ja vapaa-ajan kalastajat - hankkeesta pitäisi laatia kansainvälinen YVA, koska jätevesiä ehdotetaan laskettavan Koutajoen vesistöalueelle Mikko Lukkarinen selvittää asiaa - esitettiin, että poromiehillä pitäisi olla kuulemisoikeus ILO-sopimuksen pohjalta - liikenteen osalta tuotava esiin maksimihuippuja - patoaltaiden turvallisuus on varmistettava - toimitaanko (YVA+hanke) uuden vai vanhan kaivoslain puitteissa? - YVA:ssa pitäisi olla "riskinarvio" matkailijan osalta miten kaivoshanke vaikuttaa matkailijaan ja matkailijatuloon - YVA-materiaalia pitäisi olla tarjolla myös englannin kielellä mm. kansainvälisen PAN Parksin kiinnostuksen vuoksi - Maaninkavaaran asukkaat haluaisivat, että heille järjestettäisiin oma tiedotus/kuulemistilaisuus 4/5
7. YVA:n jatkoaikataulu Kokouksessa arvioitiin YVA-selostuksen luonnoksen valmistuvan kesäkuussa. Kuulutusta ei voida tehdä kesälomakuukausina, joten se on tehtävän ennen lomajaksoa tai sitten vasta elokuussa. Selostus on nähtävillä mielipiteitä varten 60 pv. ELY-keskuksen lausunto arviointityöstä saadaan 2 kk kuluessa kuulutusajan päättymisestä. 8. Tiedottaminen ohjausryhmän kokouksesta Kokouksesta toimitetaan muistio ohjausryhmän jäsenille ja lyhyt tiedote lehdistölle. 9. Seuraava ohjausryhmän kokous Seuraava ohjausryhmän kokous sovittiin alustavasti pidettäväksi 20.6.2012 klo 9-14. 10. Kokouksen päättäminen Kokouksen päätti Mika Mankinen klo 12.50. 5/5