Teknisen piirtämisen perusteet

Pentti Harju Teknisen piirtämisen perusteet Koneenpiirustus Rakennuspiirustus LVI-piirustus Mittaus- ja ohjaustoimintojen piirustukset Sähköpiirustus Hydrauliikka ja pneumatiikkapiirustusmerkit

Esipuhe Tavoitteeni on ollut luoda tasokas opetuskokonaisuus, joka soveltuu teknisen piirtämisen opetukseen ammatillisten oppilaitosten metalliosastoilla, rakennusosastoilla, lvi-osastoilla sekä ammattikorkeakouluissa. Tämä opetuskokonaisuus koostuu piirtämisen perusteista, koneenpiirustuksesta, rakennuspiirustuksesta, LV-, IV- ja mittaus- ja ohjaustoimintojen sekä sähkö-, pneumatiikkaja hydrauliikka piirustuksista. Piirtämisen perusteissa käsitellään piirtämisen tarkoitusta, erilaisia piirustuksia, piirustusvälineitä sekä niiden käyttöä ja tekstausta. Koneenpiirustus on kaiken teknisen piirtämisen perusta ja sen hallinta on tärkeää. Rakennuspiirustus on lv- ja iv piirustusten pohjana. lvja iv piirustukset ovat talotekniikan ominta aluetta ja tarkoituksena on, että oppilas osaa tehdä edelläolleista osa-alueista yksinkertaisia piirustuksia. Lisäksi kirjassa on mittaus- ja ohjaustoimintojen, sähköpiirustusten, sekä hydrauliikan ja pneumatiikan piirustusmerkkejä. Näiden viimeksimainittujen piirustusten ja niiden merkkien kohdalla on varmaankin tarkoituksenmukaisinta se, että oppilas pystyy tunnistamaan valmiiden, jo piirrettyjen merkkien esittämän toiminnan. Opettajan CD:llä on PDF-tiedostona kaikki oppilaiden tehtävät ja tehtävänratkaisut. Aiheen opetukseen tulisi varata riittävästi oppitunteja. Opettajan tulisi tutustua aiheeseen niin hyvin, että hän pystyy jakamaan opetukseen käytettävän ajan oikein. Tehtäviä on runsaasti ja niistä voidaan valita sopiva osa tehtäväksi. Kaikkia tehtäviä ei tarvitse välttämättä tehdä. Opettaja ratkaisee asian tapauskohtaisesti. Tämän kirjan ensisijaisena tarkoituksena ei ole kouluttaa piirtäjiä. Tärkeintä on se, että että oppilas osaa lukea piirustuksia, ymmärtää piirustuksen muodossa annetun työn ja pystyy laatimaan yksinkertaisia piirustuksia. Oppilaan on erittäin tärkeää osata arvioida, onko oma työsuoritus tehty hyvin vai huonosti! Kouvolassa keväällä 2001, alkutalvella 2002 ja kesällä 2003 Toisessa painoksessa kirjaan on lisätty kokonainen koneenpiirustuksen osuus sekä uusi mittaus- ja ohjaustoimintojen osuus, joka korvaa mittaus- ja säätölaitepiirustusosion. Lisäksi kirjan taittoa on uusittu ja kannet ovat saaneet uuden ulkonäön. Kirja painetaan uudella digitaalisella painokoneella ja näin kuvien taso on entisestään parantunut. Kouvolassa talvella 2006 2 A JJE0 = HK

Sisällys Piirtämisen perusteet 1. Piirustus ja sen lisäselventeet 1.1. Piirustuksen lukutaidon merkitys 9 1.2. Piirustuksen tarve 9 1.3. Piirustuksen ymmärrettävyys 9 1.4. Ajatuksesta piirustukseksi 9 1.5. Piirustuksen toteutus tuotteeksi 10 1.6. Standardit 10 1.7. Valmistusdokumentaation vaatimusten luokittelu 10 2. Hieman tuotesuunnittelusta 2.1. Kappaleen, tuotteen suunnittelu 11 2.2. Moduuliajattelu 11 2.3. Ergonominen muotoilu 11 2.4. Design tuotteessa 11 2.5. Valmistustekninen muotoilu 12 2.6. Lujuustekninen muotoilu 12 3. Erilaisia piirustuksia 3.1. Piirustusten laatutaso 12 3.2. Luonnospiirustukset 12 3.3. Työpiirustukset 12 3.4. Tarjouspiirustukset 12 3.5. Kokoonpanopiirustukset 12 3.6. Koneenpiirustus 12 3.7. Rakennuspiirustus 13 3.8. LVI-piirustus 13 3.9. Kaaviopiirustus 14 3.10. Sähköpiirustus 14 4. Piirustuksen pohjamateriaali 4.1. Piirustuspaperi 4.2. Kuultopaperi 14 4.3. Piirustusmuovit 14 4.4. Piirustusarkkien koko 14 4.5. Otsikko 15 4.6. Piirustuksen taittaminen 15 Kertauskysymykset 16 5. Piirustusvälineet 5.1. Lyijykynä ja lyijytäytekynä 17 5.2. Kovuus ja käyttö 17 5.3. Piirtäminen lyijykynällä 17 5.4. Lyijykynäviivan pyyhkiminen 17 5.5. Mallineet 17 5.6. Viivaimet 17 5.7. Suhdeviivain 18 5.8. Harpit 18 5.9. Tussipiirtimet 19 5.10. Piirustuskojeet 20 5.11. Tietokone 20 6. Kopiointi 22 7. Tekstaus 22 7.1. Kirjainten kokoja ja muita mittoja 23 7.2. Tekstausohjeita 24 Kertauskysymykset 24 Kertauskysymyksiä 25 Koneenpiirustus 8. Tekninen piirtäminen ja sen kuvannot 8.1. Koneenpiirustus yleisesti 29 8.2. Piirustuksen muodostaminen 29 8.3. Erilaisia kappaleen kuvaumenetelmiä 29 8.4. Perspektiivinen kuvanto 29 8.5. Aksonometrinen kuvanto 29 8.6. Isometrinen kuvanto 29 8.7. Kohtisuora projisointimenetelmä 30 8.8. Kohtisuora projektio 30 8.9. Kolmannen kuvannon piirtäminen 33 9. Piirtämisohjeita 9.1. Piirtämisen suunnittelu ja järjestys 34 9.2. Piirtämisen rationalisointi 34 9.3. Erityisprojektiot, osaprojektiot, oikaisu 34 9.4. Piirtämisohjeita 35 Kertauskysymykset 36 10. Viivat 10.1. Yleistä viivoista 37 10.2. Viivatyyppejä ja -leveyksiä 37 11. Mittakaava 11.1. Mittakaavan tarkoitus 39 11.2. Luonnollinen koko 39 11.3. Suurennokset 39 11.4. Pienennykset 40 11.5. Mittaaminen piirustuksesta 40 Kertauskysymykset 41 12. Leikkaukset 12.1. Leikkauksen tarkoitus 43 12.2. Leikkauskuvannon teko 43 12.3. Erilaisia leikkauksia 43 12.4. Leikkauksen viivoitus 44 12.5. Eri materiaalien leikkauspintoja 44 12.6. Leikkaustaso 44 Kertauskysymykset 46 13. Mitoitus 13.1. Yleistä mitoittamisesta 47 13.2. Mitoituksen mittojen eriarvoisuus 47 13.3. Mitoitusohjeita 48 13.4. Mitoitustavat 49 13.5. Erilaisia mitoituskohteita 50 Kertauskysymykset 56

14. Kaavioesitys 14.1. Esitystavan hyöty 57 14.2. Urien ja hammastusten esittäminen 57 14.3. Jousia, SFS-EN ISO 2162-1 57 15. Kierre 15.1. Kierteen käyttö ja kierteen muotoja 58 15.2. Kierrejärjestelmät 58 15.3. Sisä- ja ulkokierteet, kaavio, 58 15.4. Erilaisia kierteen leikkauksia 60 15.5. Kierteen merkintä ja mitoitus 60 16. Kappaleen pinta ja sen karheus 16.1. Pinnan karheus 62 16.2. Pintamerkit 62 16.3. Pintamerkkien käyttö 63 16.4. Pintamerkkien sijainti piirustuksissa 64 17. Toleranssit 17.1. Toleranssi ja toleranssin tarve 65 17.2. Toleranssimitoituksen käsitteitä 65 17.3. Toleranssimerkinnät numeroin 66 17.4. ISO-toleranssimitoitus 66 17.5. Kulman toleranssimerkinnät 68 17.6. Yhteenliitettävien osien toleranssien merkitseminen 68 17.7. Sovitejärjestelmät 68 Kertauskysymykset 69 18. Geometriset toleranssit 18.1. Yleistä geometrisista toleransseista 70 18.2. Joitakin peruskäsitteitä 70 18.3. Merkintätapoja 70 18.4. Toleroidut elementit 71 18.5. Toleranssialueet 72 18.6. Peruselementit 72 18.7. Tiivistelmä toleransseista 73 19. Laakereita ja tiivisteitä 19.1. Laakereiden yksinkertainen esitys 75 19.2. Tiivisteiden yksinkertaistettu esitys 75 20. Hitsauksen merkintä piirustuksessa 20.1. Hitsausmerkkien tarve 76 20.2. Viitenuoli ja merkintäviiva 76 20.3. Perusmerkit 77 20.4. Hitsin pinnanmuodon merkit 78 20.5. Hitsin mitoitus 79 20.6. Hitsin juurimerkit 79 20.7. Hitsauksen lisämerkinnät 79 20.8. Hitsausesimerkkejä 80 21. Kappaleiden levitys 21.1. Levityspiirustukset 81 22. Teräsrakennepiirustukset 22.1. Erilaisia piirustuksia 81 Rakennuspiirustus 23. Rakennuspiirustus 23.1. Yleistä rakennuspiirustuksesta 84 23.2. Työselitykset 84 23.3. Rakennusalan normit 84 23.4. Standardit 84 23.5. Suunnittelun ja rakentamisen valvonta 84 23.6. Erilaisia rakennuspiirustuksia 84 24. Piirustuksien kuvausmenetelmät 24.1. Vähillä kuvilla 85 24.2. Suorakuvaus 85 24.3. Aksonometrinen kuvaus 85 24.4. Perspektiivikuvaus 85 Kertauskysymykset 86 25. Joitakin rakennuspiirustuksen viivoja 25.1. Viivojen käyttö 87 26. Teksti piirustuksessa 26.1. Tekstin tyyppi 87 26.2. Tekstin mitat 87 27. Piirustuslehti, taitto ja sisältö 27.1. Piirustuslehtien koko 87 27.2. Piirustusten taittaminen 87 27.3. Selityssarake 88 27.4. Paikannuskaavio 88 27.5. Nimiö 88 Tehtävä 88 28. Ainemerkinnät 28.1. Ainemerkintä, materiaalimerkintä 89 29. Mittakaava 29.1. Kertausta mittakaavasta 89 29.2. Mittakaavan suhde 89 30. Mitoitus 30.1. Rakennusmitoitus yleisesti 90 30.2. Mittaviivat Otteita RT-kortista RT-15-10641 90 30.3. Mittaluvut ja mittayksiköt 90 30.4. Korkeusasema 91 31. Erilaisia rakenneosia 31.1. Ovet ja ikkunat 93 31.2. LVI-kalusteet yleisesti 93 31.3. Nuolet piirustuksessa 93 31.4 Lävistäjät piirustuksessa 94 32. Lyhenteet rakennuspiirustuksessa 32.1. Lyhenteiden 95 32.2. Tontin käyttöön liittyvät lyhenteet 95 32.3. Tilojen lyhenteet 95

32.4. Pinta-alojen lyhenteitä 96 32.5. Kalusteiden lyhenteet 96 32.6. Laitteiden lyhenteet 96 32.7. Rakennusosien lyhenteet 96 32.8. Palotekniset lyhenteet 96 33. Rakennuslupapiirustukset 33.1. Pääpiirustukset 98 33.2. Asemapiirros 98 33.3. Julkisivupiirustukset 99 33.4. Leikkauspiirustukset 100 Kertauskysymyksiä 101 33.5. Rakenneleikkaukset 102 34. Pohjapiirustukset 103 35. Arkkitehtipiirustukset 35.1. Arkkitehtikuvien, detaljikuvien, tarkoitus 104 35.2. Kalustepiirustukset Kalustepiirustuksen laatimisohje ja malli RT 15-10649 mukaisesti 105 35.3. Huoneseloste, ikkunaseloste ja oviseloste 105 Kertauskysymykset 106 36. Rakennepiirustukset 36.1. Rakennepiirustuksien sisältö 106 36.2. Mittapiirros 106 36.3. Betoniraudoitus 107 36.4. Reikäpiirustus 108 36.5. Puurungon piirustuksia 109 36.6. Elementtirakentaminen 110 LV-piirustus 37. LVI-piirustus 37.1. LVI = lämpö, vesi ja ilmastointi 112 37.2. LVI-piirustus yleisesti 112 37.3. Piirustuspohja 112 37.4. Työselitykset 112 37.5. Alan normit 112 37.6. Erilaisia LVI-piirustuksia 112 38. LV-piirustuksien kuvausmenetelmät 38.1. Vähillä kuvilla 116 38.2. Kohtisuora yhdensuuntaiskuvaus 116 38.3. Aksonometrinen kuvaus 116 39. Piirustuslehden sisältö 39.1. Teksti piirustuksessa 116 39.2. Piirustuslehtien koko ja taittaminen 116 39.3. Paikannuskaavio 116 39.4. Nimiö ja muutostaulukko 116 39.5. Kertausta mittakaavasta 117 39.6. Piirustusluettelo, piirustusten, järjestelmien ja laitteiden numerointi 117 40. Viivat 40.1. Viivojen informaatio 118 40.2. Viivojen käyttöesimerkkejä 119 40.3. Putkistot 120 41. Putkien mitoitus rakennuksessa 41.1. LV-mitoitus 121 41.2. Mitoitusesimerkkejä 122 41.3. Teollisuusputkiston mitoitus 123 42. Piirustusmerkkien käyttö 42.1. Piirustusmerkkien käytön hyöty 123 43. Putkivarusteet 124 44. LV-lyhenteet piirustuksissa 125 42.1. Lyhenteiden tarkoitus 125 44.2. Raaka-aineet 125 44.3. Järjestelmät ja putkijohdot 125 42.4. Kojeet ja laitteet 125 44.5. Muut varusteet 125 44.6. Kaivot 125 44.7. Verhoukset ja eristys 125 44.8. Urakkarajat 125 45. Sulku-, säätö- ja mittauslaitteet 128 46. Kojeet ja laitteet 132 47. Lämpöpatterit 133 47.1. Lämpöpatterit 133 47.2. Patterit rakennuksessa 133 47.3. Erilaisia patteriputkituksia 134 Kysymyksiä 134 47.4. Reikäpiirustus 135 48. Viemäröidyt laitteet 48.1. Viemäröityjen laitteiden asennusmittoja 139 49. Vesijohtokalusteet 49.1. Symboleista yhdistellen koottuja kokonaisuuksia, pesuallas 141 49.2. Symboleista yhdistellen koottuja kokonaisuuksia 141 49.3. Symboleista yhdistellen koottuja kokonaisuuksia, suihku 142 49.4. Symboleista yhdistellen koottuja kokonaisuuksia, astianpesuallas 143 49.5. Kalusteet nousukaaviossa 143 49.6. Hieman tietoa kiinteistön lämpimän käyttöveden valmistuksesta 144 50. LV-piirustusten kuvaustapoja 50.1. Yhteenveto ja kertausta 145 50.2. Vaakakuvannot 145 50.3. Pystykuvannot 147 50.4. Vaakaleikkaukset, pohjapiirustukset 147 50.5. Pystyleikkaukset 148 50.6. Kaaviopiirustukset, pystykaavio 148 50.7. Pystykaavio, nousukaavio 149 50.8. Kytkentäkaavio 149 50.9. Isometrinen projektio putkistossa 150

Teknisen piirtämisen perusteet 7 IV-piirustus 51. IV-Piirustus 51.1. Yleistä IV-piirustuksista 155 51.2. IV-piirustus yleisesti 155 51.3. Piirustuspohja 155 51.4. Työselitykset 155 51.5. Alan normit 155 51.6. Standardit 155 51.7. Suunnittelun ja rakentamisen valvonta 155 52. Piirustuslehden sisältö 52.1. Piirustuslehden tiedot 156 53. Piirustusmerkkien käyttö, D4 53.1. Piirustusmerkkien käytön hyöty 157 53.2. Ilmanvaihtohormit 157 54. Viivat 54.1. Viivojen informaatio 158 54.2. Viivojen käyttöesimerkkejä 159 55. IV-piirustusten mitoitus 55.1. Yleistä IV-mitoituksesta 159 Kertauskysymyksiä 162 56. IV-piirustusten lyhenteet 56.1. Lyhenteiden tarkoitus 163 Mittaus- ja ohjaustoiminnat 62. Mittaus- ja ohjaustoimintojen piirustukset 62.1. Yleistä 175 62.2. Soveltamisala 175 62.3. Seuraavana on joitakin alan määreitä 175 62.4. Seuraavana on alan piirrosmerkkejä 176 62.5. IV-laitoksen säätökaaviopiirustus 188 Sähköpiirustus 63. Sähköpiirustus 63.1. Sähköpiirustus yleisesti 190 63.2. Elektroniikkapiirustukset 191 63.3. Kiinteistön sähköpiirustukset 192 63.4. Sulakkeet 195 63.5. Kojeet samalla pystysuoralla 199 63.6. Erilaisia sähköjohto- ja laiteasennuksia 200 Hydrauliikka ja pneumatiikka 64. Hydrauliikka ja pneumatiikka 64.1. Yleistä, standardi SFS 2247 ISO 1219 207 57. Sulku- ja säätölaitteet 164 58. Kojeet ja laitteet 58.1. Laitteiden käyttö 165 59. Kuvia kanavista ja laitteista 166 Kertauskysymyksiä 169 60. Tulo- ja poistoilmakalusteet 170 61. IV-piirustusten kuvaustapoja 61.1. Yhteenveto ja kertausta 172 Piirtämisen perusteet 7

Teknisen piirtämisen perusteet 1. Piirustus ja sen lisäselventeet 1.1. Piirustuksen lukutaidon merkitys Asentajan on osattava tehdä yksinkertaisia piirustuksia, mutta ensisijaisesti hänen on osattava lukea valmiita piirustuksia. Jos asentaja ei osaa tehdä työtä piirustuksen mukaan, hän on kykenemätön itsenäiseen työskentelyyn, eikä firmoilla ole nykyisin varaa pitää apupoikaa. Tämän kirjan avulla opettelemme asteittain piirustuksen eri alueita. Ensin opiskellaan piirustusvälineet ja niiden käyttö, sitten koneenpiirustus, rakennuspiirustus, LVI-piirustus, instrumentointipiirustus ja sähköpiirustus. 1.2. Piirustuksen tarve Valokuva esineestä kertoo meille, miltä esine näyttää, mutta kuvasta eivät selviä esineen mitat eikä materiaali. Valokuva saadaan vain valmiista esineestä. Piirustuksen avulla valmistetaan asiakkaan käyttöönsä haluama, suunnittelijan suunnittelema esine. Se voi olla talo, silta tai hammasratas. Piirustus on kuva, joka välittää paljon tietoa yksiselitteisesti, paremmin kuin pelkkä teksti. Piirustus kertoo valmistajalle täsmällisesti asiakkaan toiveen. Piirustuksia tarvitaan kappaleen valmistuksessa, materiaalin hankintaosastolla, työn suunnittelussa ja hinnoittelussa. Tilaaja saa oman piirustuksen ja viranomaiset arkistoivat omat piirustuksensa. Koneenpiirustuksen avulla piirretään pieniä esineitä, esimerkiksi hammaspyöriä ja suuria esineitä, kuten siltoja. Piirustukseen sisällytetään kaikki tarpeellinen tieto hammaspyörän karkaisusta ja sillan hitsaussaumoista. Rakennuspiirustus on esimerkiksi rakennuksen pohjakuva. LVI-piirustus on rakennuspohjaan piirretty ilmastointikanavisto, viemärit ja vesijohdot tai patteriputkitus. Sähköpiirustus on rakennuksen pohjakuvaan piirretyt valaisimet, pistorasiat, johdot tai sähkökeskukset. Tässä kirjassa käsittelemme kaikkia edelläolevia piirustuksia. Piirustuksen lukutaito on ammatillista pääomaa. Se on yhtä tärkeä kuin mikä muu ammatin alue tahansa. Harjoitus tekee mestarin. Kannattaa piirtää huolellisesti ja siististi. Muista eräs opiskelun pääperiaate: jos et tiedä jotakin, kysy. Kysyminen ei ole tyhmyyden osoitus. Jos et tiedä, etkä kysy, se on ainakin kiinnostuksen puutteen osoitus. Kuvasta näemme kappaleen muodon ilman mittoja. Allaolevassa kuvassa huone on ylhäältä katsottuna. Ympärillä ovat seinät ja lattian sisällä oleva lattialämmitysputki on piirretty katkoviivalla. Viereinen kuva on todellisuutta, Uponor Suomi Oy. 9 AV ) 8! 300 PP 40 2 2 " 1.3. Piirustuksen ymmärrettävyys Piirustuksen on oltava havainnollinen, yksiselitteinen ja riittävästi mittoja sisältävä. Kuva tai kuvat vaativat kuitenkin yleensä aina lisäselvitystä. Lisäselvityksenä on teksti, erillinen työselitys tai viittaus johonkin standardiin. Piirustukset laaditaan erilaisten sovittujen asioiden pohjalta. Tällaisia asioita ovat piirustuksen koko ja taitto, paperin laatu, viivapaksuudet, viivalajit, tekstityypit, symbolit ja mittakaavat. Työnteko alkaa piirustuksen ymmärtämisestä. 6 - / 1.4. Ajatuksesta piirustukseksi Piirustus on kuva tuotteesta, jota ei vielä ole. Suunnittelija suunnittelee ja piirtää kolmiulotteisen kappaleen lyijykynällä kahdeksi tai kolmeksi paperilla olevaksi kuvaksi oikeaan mittakaavaan. Piirtäjä piirtää kuvan muoville tussipiirtimen ja piirustuskojeen avulla. Nykyisin suunnittelija suunnittelee ja piirtää kuvan tietokoneella. Tietokoneen kuvaan on helppo tehdä muutoksia, ja se voidaan tarvittaessa tulostaa paperille. Piirtämisen perusteet 9

Teknisen piirtämisen perusteet 19 Harpin lyijyn teroitus ja säteen asetus harppiin.? 5.9. Tussipiirtimet Nykyisin käytössä olevat tussipiirtimet ovat tussitäytekyniä. Sillä piirretty kuva on selvä, viivavahvuudet ovat aina oikeanlevyisiä ja piirustuksesta saadaan hyvä kopio. Viivan leveydet ovat 0,25 mm... 2,0 mm. Piirtimessä on teränä erittäin ohut, päästään kulumista kestävä putki, jonka läpi tussi virtaa piirustukseen. Putken sisällä on neula, jonka päässä on paino. Jos piirrin on tukkeessa, piirtimen ravistaminen saa neulan liikkumaan putkessa, ja tuke aukeaa. Jos tämä ei auta, on piirrin purettava ja pestävä vedellä. Kun piirtäminen lopetetaan, on piirtimen suojahattu kierrettävä paikalleen, jotta piirrin ei kuivu. Kun tussipiirtimellä piirretään viivaa, käytettävässä viivaimessa tulee olla tussireuna. Virheelliset, kuivuneet tussiviivat voidaan raaputtaa pois partakoneen terällä tai erikoispyyhekumilla. Tussipiirtimellä jäljennetään muoville piirustus, joka on piirretty lyijykynällä allaolevalle paperille. 6 K I I EF EEHHE 8 EEL = E I I = JK I I EHA K = Kuvassa on LVI-piirustuskaavio ja WC-laitteen piirtäminen edestä päin katsottuna. Tässä pätee sama ohje kuin tekstauksessakin. Kaavio painetaan alustaan oikeaan kohtaan ja tussipiirtimellä piirretään kuva mallineen reunoja pitkin. Paina viivain tiukasti, mutta kevyesti piirrettävää materiaalia vasten ja vedä tussipiirtimellä viivaimen reunaa pitkin pitäen piirrintä pystyasennossa. Alakuvassa on tekstausta mallineen ja tussipiirtimen avulla. Viereisessä kuvassa on harppi ja siihen kiinnitetty tussipiirrin. Piirtämisen perusteet 19

20 5.10. Piirustuskojee on jaloilla seisova piirustuslauta, jonka korkeutta ja kaltevuutta voidaan säätää. Laudan koko on usein A0. Laudan reunassa on piirustuskoje. Paras on vaunukoje, laudan yläreunassa olevassa johteessa liikkuva koje. Kojeeseen kuuluu piirtopää, joka sisältää kaksi viivainta. Piirtopäätä viivaimineen voidaan kääntää eri asentoihin, astelukuihin. Viivainten paikalle voidaan kiinnittää tekstityslaite, jolla kirjoitetaan piirrettyyn kuvaan teksti tai numerot. Koje alkaa olla jo historiaa. Teknisen piirtämisen perusteet Viereisessä kuvassa on piirustuskoje käytössä. 5.11. Tietokone Tietokoneavusteista suunnittelua ja piirtämistä kutsutaan nimellä CAD, (Computer aided design), tietokoneavusteinen suunnittelu. Uusi teknologia mahdollistaa myös sen, että tietokoneella tehty suunnitelma menee suoraan teollisuuslaitoksen jyrsimeen tai sorviin CAM, (Computer aided manufacturing), tietokoneavusteinen valmistus. Paperisia piirustuksia ei tällöin tarvita lainkaan. Silti on yleisempää, että CAD-suunnitelmat tulostetaan paperille. Tietokoneilla on erilaisia käyttöjärjestelmiä, jotka eivät toimi keskenään. PC-maailmassa on Windows, Machintosilla on omansa, ja Unix on tehotyöasemien järjestelmä. Nyt on myös Unix-pohjainen Linux. Windows on laajimmalle levinnyt käyttöjärjestelmä ja siihen on saatavana laajin ohjelmavalikoima. Machintos on ollut esimerkiksi kirjapainojen ja lehtitalojen käyttöjärjestelmä, graafisella puolella suosittu hyvä järjestelmä. Unix taas on ollut tehokoneiden käyttöjärjestelmä. Linuxin etuja sanotaan olevan se, että järjestelmä on vakaa, ei kaadu helposti. Nyt käyttöjärjestelmien rajat ovat hämärtymässä. Windows NT on vanhentunut käyttöjärjestelmä. Uusin Windows käyttöjärjestelmä on Xp. Muista varmistaa, tallentaa, tehdyt työt kyllin usein! Viereinen kuva on tietokoneen muistissa. Kuva on tilavuusmalli ja siitä näkyy kappaleen todellinen muoto. Ohjelmista voidaan valita kappaleelle erilaisia pintoja, esimerkiksi valun rosoisempi pinta ja väri tai kiilloitettu alumiinipinta. Vaihtoehtoja on miltei rajattomasti 3D-mallinnus. Kappaleiden mallinnuksessa tietokoneen muistiin piirretään, rakennetaan, kolmiulotteinen malli, joka on täsmälleen halutun kappaleen näköinen ja kokoinen (halutussa mittasuhteessa). Malli voi olla vaikkapa uuden kameran runko. Tämä koneen muistissa olevan tietokonemallin ohjaamana jyrsin muotoilee muovista 20 Piirtämisen perusteet

2 H A JE I EL K J= 32 Teknisen piirtämisen perusteet = F F = A A F H EI EJK E A = = JE I A E EA I EI F E J= = 2 F H A JE - I E A + 2 F H A JE = JI J= I K K J= ) * 2 H A JE O D J D JO 2 F H A JE F O I JO J= I 2 H A JE L = I A = J= I EL K J= I Nyt edellisen kuvan laatikon seinät käännetään tasoon ja eri projektiot ovat siinä vierekkäin. ) + * 2 H A JE O D J F A HK I J= I 32 Koneenpiirustus

Teknisen piirtämisen perusteet 37 10. Viivat 10.1. Yleistä viivoista Piirretyn kuvannon on oltava havainnollinen ja helppolukuinen. Saman kuvan viivat piirretään samanlevyisinä. Koneenpiirustuksessa piirretty kappale koostuu erilaisista suorista tai kaarevista viivoista. Viivojen tyypit, leveydet ja käyttökohteet on määritelty standardin SFS 3703 avulla. 10.2. Viivatyyppejä ja -leveyksiä Leveä, ehyt viiva. Kappaleen näkyvät muodot piirretään leveällä, ehyellä viivalla, muotoviivalla. Viivan leveys on 0,5...0,7 mm. Saman piirustuksen muotoviivojen on oltava samanlevyiset. Muut viivat suhteutetaan muotoviivan leveyteen niin, että viivojen leveysero näkyy kyllin selvästi. Kapea, ehyt viiva. Kapealla, ehyellä viivalla piirretään mitta-apuviivoja, mittaviivoja ja leikkausviivoja. Lisäksi viivaa käytetään käsivaraisena viivana, murtoviivana, osaleikkauksien rajaviivana. Näennäiset muotoviivat piirretään kapealla, ehyellä viivalla. Viivat eivät yhdy todellisiin muotoviivoihin. Viivalla havainnollistetaan kahden pinnan yhtymistä toisiinsa ilman jyrkkää rajaa. Piirtämiseen käytetään terävää kynää. Katkoviiva. Katkoviiva voi olla leveä tai kapea. Saman piirustuksen viivoissa käytetään vain yhtä leveyttä. Katkoviivaa käytetään kappaleen näkymättömien muotojen kuvaamiseen. Tällaisia muotoja on esineen takana tai sisällä. Lyhyessä katkoviivassa on pari kolme viivaa. Pitkässä katkoviivassa viiva voi olla 20 mm ja katko 5 mm. Pistekatkoviiva muodostuu peräkkäisistä viivoista ja pisteistä. Kapeaa pistekatkoviivaa käytetään symmetrisen kappaleen keskiviivana. Ympyrään piirretään kaksi keskiviivaa, jotka ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden. Keskiviivat leikkaavat toisensa risteyksessä ja viivojen päiden on ulotuttava n. 5 mm ympyrän ulkopuolelle. Leveällä pistekatkoviivalla merkitään kappaleen leikkauskohta. Viivat piirretään miltei aina viivaimen tai harpin avulla. Joissakin tapauksissa käytetään käsivaraista viivaa. Erilaisilla viivoilla on oma merkityksensä, ja siksi käytetään ehyitä viivoja, katkoviivoja, pistekatkoviivoja, käsivaraviivoja jne. Koneenpiirustuksessa käytetään kahta viivanleveyttä, leveää ja kapeaa. Katkoviivojen tulisi leikata toisensa näin, ehyellä viivalla. 8 EEL = HO D 2 EA EF EEHK I JK I 5 K K HEF EEHK I JK I 8 EEL = A L A O @ A J A L A = F A = %! A E A K J L EEL = = J L EEL = A I EL EEL = K J L EEL = Viereisessä kuvassa on erilaisia viivojen käyttöesimerkkejä. A E = K I L EEL EJK I EJJ= = F K L EEL = K J L EEL = EJJ= L EEL = Muoto- ja katkoviivojen liittymiä, ehyet viivat ovat kulmissa. Koneenpiirustus 37

Teknisen piirtämisen perusteet 12. Leikkaukset 43 12.1. Leikkauksen tarkoitus Leikkauskuvannoilla pyritään selventämään kappaleen sisäisiä muotoja. Koneenosissa on usein tärkeitä muotoja näkymättömissä kappaleen sisällä. Ne voidaan esittää katkoviivoilla, mutta piirustuksesta voi tulla sekavan näköinen. Näkymättömissä olevat muodot saadaan parhaiten esille leikkauskuvannon avulla. Viereisessä, melko yksinkertaisessa kuvassa, kappaleen sisäiset muodot on esitetty katkoviivalla. Kuva vaikuttaa sekavalta. Koneenpiirustuksen pitää olla selkeästi luettavissa. 12.2. Leikkauskuvannon teko Leikkauskuvannossa kappale kuvitellaan halkaistavaksi esimerkiksi keskiviivaa pitkin. Kappaleen etuosa poistetaan ja näkyviin jäävän kappaleen takaosa piirretään ehyellä, leveällä viivalla. Kappaleen leikattu pinta esitetään leikkausviivoituksella viivoitettuna. Leikattu pinta viivoitetaan selvyyden vuoksi 45 kulmassa keskiviivaan tai päämuotoviivoihin nähden olevilla kapeilla, ehyillä viivoilla. Viivat piirretään 2...4 mm välein. Leikatussa kuvassa kappaleen sisällä katkoviivoin esitetty muoto piirretään ehyellä, leveällä viivalla. Leikkauskuvantoja on kolmenlaisia. Leikkaukset ovat: kokoleikkaus puolileikkaus osaleikkaus Leikkaamaton kappale, viivoja alkaa olla liikaa ja esityksen selkeys kärsii. 12.3. Erilaisia leikkauksia Kokoleikkaus. Osa sahataan kuvitteellisesti halki ja etuosa poistetaan. Halkaistu takaosa asetetaan piirtäjään päin leikattu pinta paperin suuntaisena. Aluksi koko- ja puolileikkaus saattavat sotkeentua ajatuksissa keskenään, koska kokoleikkaus on puolet koko kappaleesta. Kappaleen puolittaminen, siis kokoleikkaus, on kuitenkin suurin leikkaus, joka kappaleelle voidaan tehdä. Viereinen kuva on leikattu ja leikkausviivoitettu. Puolileikkaus. Tätä leikkaustapaa käytetään symmetrisissä kappaleissa. Keskiviiva on yleensä leikkauksen rajana. Puolet esineestä leikataan. Kokoleikkaus, leikattu ja viivoitettu kappale Vieressä puolileikkaus pääkuvantona ja alempana havainnollisuuden vuoksi aksonometrisesti esitettynä Koneenpiirustus 43

62 16. Kappaleen pinta ja sen karheus Teknisen piirtämisen perusteet 16.1. Pinnan karheus Kappaleiden pinnat eivät ole tasaisia ja virheettömiä. Pinnan karheus aiheutuu työtavoista, raaka-aineesta ja työkalujen epätarkkuudesta. Lastuavat terät jättävät kappaleen pintaan uria. Kappaleen käyryys tai pinnan suuri aaltomaisuus ei ole pinnan karheutta. Valmiin kappaleen pinnan laatu riippuu kappaleen käyttötarkoituksesta. Pinta voidaan tehdä sileäksi ulkonäön vuoksi tai toisiaan vastaan liikkuvien pintojen kitkan pienentämiseksi. Koneissa karhea, liukuva pinta kuluu nopeasti, ja syvä naarmu pinnassa voi olla murtuman alku. Pintaa ei kannata tehdä liian hyväksi, koska se tulee tarpeettoman kalliiksi, eikä myöskään liian huonoksi, koska se voi lyhentää laitteen käyttöikää. Standardeja: pinnankarheus SFS-ISO 4287/1, pintamerkit SFS-ISO 1302. Sorvissa pyörivään akseliin jää uria lastuavasta, liikkuvasta sorvin terästä. Kappaleen pinnan käsitteitä, SFS-ISO 4287/1 1. Geometrinen pinta on piirustuksen tai valmistajan määräämä pinta, jossa muotovirheitä ja karheutta ei oteta huomioon. 2. Todellinen pinta on kappaleen rajapinta, joka erottaa kappaleen sen ulkopuolisesta tilasta. 3. Geometrinen profiili on geometrisen pinnan ja tähän nähden tietyssä asennossa olevan tason leikkaus. 4. Todellinen profiili on todellisen pinnan ja geometriseen pintaan nähden tietyssä asennossa olevan tason leikkausviiva. Kappaleen pinnasta voidaan piirtää profiili esimerkiksi sähköisellä piirturilla. Tämän profiilin avulla voidaan määrittää pinnan karheus. Ra keskipoikkeama ja Rmax on maksimipoikkeama mittayksikkö = 0,001 mm = mikrometri. Pinnan karheuden vertailu voidaan tehdä myös silmämääräisesti tai raaputtamalla kynnellä vuorotellen työstettyä pintaa ja vertailupalasarjaa. Kappaleen pinta! " ' 16.2. Pintamerkit piirustuksessa kertovat, millaisen valmiin kappaleen pinnan on oltava. Ilman pintamerkkiä ei kappaleen pinnan tasaisuudelle aseteta vaatimuksia. Pintamerkkiä käytetään silloin, kun pinnan laatu on tärkeä. Käytetty viiva on leveä tai kapea ehyt viiva. Pinnan karheus merkitään keskipoikkeamana Ra. Esimerkiksi pintamerkin mukana oleva luku 6,3 tarkoittaa 6,3 mikrometriä. 4 = 4 = N 0 0 $ @ $ Kappaleen poikkileikattu pinta suurennettuna Vieressä on pintamerkin mittasuhteita. Mittanumeroiden ja isojen kirjainten korkeus 3,5 5 7 Korkeus H1 5 7 10 Korkeus H2 11 15 21 Merkkien ja tunnusten viivanleveys d 0,35 0,5 0,7 62 Koneenpiirustus

76 Teknisen piirtämisen perusteet 20. Hitsauksen merkintä piirustuksessa 20.1. Hitsausmerkkien tarve Hitsausliitoksia käytetään paljon kone- ja metalliteollisuuden rakenteissa. Hitsaus suoritetaan hitsauspiirustusten mukaisesti ja piirustuksessa hitsausliitos esitetään omien merkintöjensä avulla. Näillä merkinnöillä ilmaistaan kaikki tieto, joka hitsauksessa tarvitaan. Merkit ovat standardin SFS-EN 22553 mukaisia. Edelläkerrotun vuoksi on hitsausmerkkien lukutaito hallittava. Hitsauksen avulla liitetään kaksi vierekkäistä metallipintaa yhteen ja saadaan aikaan hitsausliitos. Metallipinnat, railon kyljet, sulatetaan ja railo täytetään lisäainelangalla. Suunnittelija suunnittelee ja mitoittaa rakenteet. Merkit sisältävät perusmerkin, pinnan muodon, viitenuolen ja -viivan, mitoituksen ja lisämerkinnät. D EJI E F E J= K F K D EJI E D EJI E K K HE H= E O E K K HEI H H= E K = L EEI JA K = H= E O E K K HEF E J= Hitsaussaumasta ei yleensä piirretä erikseen kuvaa. Jos hitsaussauma täytyy piirtää, se voidaan tehdä ylläolevan kuvan osoittamilla tavoilla. Hitsattu alue mustataan tai jätetään valkoiseksi. Kuvista puuttuvat kaikki hitsausmerkinnät ja ylemmässä kuvassa oleva teksti on valmiin hitsin nimikkeitä. J= HL EJJ= A I I = A I E E = H=! K K HE E = H= A E EJ EJA J= Viereisessä kuvassa on hitsattavan railon nimikkeitä. 20.2. Viitenuoli ja merkintäviiva Viitenuolen kärki osoittaa hitsauskohtaa. Merkintäviiva muodostuu kahdesta yhdensuuntaisesta viivasta, ehyestä ja katkoviivasta. Viivat ovat kapeita viivoja. Merkintäviivalle kerätään hitsauksen tiedot. V = hitsausmerkki, tarkoittaa v-railoa. Merkki voidaan piirtää ehyelle viivalle tai katkoviivalle. A D O J A H E J L EEL = L EEJA K E EEJ I D EJI K I A H E A H E J L EEL = = J L EEL = = =? > > Viereisen kuvan viitenuoli ja merkintäviiva: a = hitsi on nuolen puolella b = hitsi on vastapuolella c = hitsi on symmetrinen 0 EJI E K A F K A = 8 = I J= F K E K A F K E 8 EEJA K E 0 EJI = K I 0 EJI E K A L = I J= F K A = 8 = I J= F K E = D EJI = K I K A F K E 8 EEJA K E 76 Koneenpiirustus

Teknisen piirtämisen perusteet 85 Julkisivupiirustuksissa rakennuksen sivu kuvataan kohtisuorina projektioina, mikä ei vastaa silmällä nähtyä todellisuutta. Rakennuksen julkisivu ei ole mittakaavassa. Julkisivua on kuvattu kahdesta eri suunnasta.! Leikkauspiirustukset Rakenteita leikataan samalla periaatteella kuin pohjapiirustuksen tekovaiheessa. Leikkauspiirustusten avulla esitetään esimerkiksi seinissä olevat rakennusmateriaalit ja niiden paksuudet. Viereisessä kuvassa on leikattu ulkoseinä ja tiilivuoraus, rakennussuunnitelma. 24. Piirustuksien kuvausmenetelmät 24.1. Vähillä kuvilla Piirrettävä kohde pyritään esittämään mahdollisimman vähin piirroksin ja siten, että niissä näkyy kuvauksen kannalta olennaisin asia. Mittakaava on valittava siten, että kuvasta tulee riittävän suuri. 24.2. Suorakuvauksessa kuvauskohde esitetään tarkastelusuunnasta, katsomissuunnasta nähtynä. Suorakuvauksessa kohdetta katsotaan leikkaustasosta alaspäin. Tällä kuvausmenetelmällä esitetään rakennuksen pohjia, julkisivuja ja leikkauksia. Suorakuvauksen tunnuksena on kaksi yhdensuuntaista nuolta, jotka ovat leikkausviivaa vastaan kohtisuorassa. 24.3. Aksonometrinen kuvaus on havainnollinen ja esineen sivut ovat yhdensuuntaisia toistensa kanssa. Aksonometriset kuvaukset ovat vinon tai kohtisuoran yhdensuuntaiskuvauksen sovellutuksia. Kulmat ja lyhennyssuhteet voidaan valita halutuiksi. 24.4. Perspektiivikuvausessa oletetaan kuvaussäteiden yhdistyvän äärellisellä etäisyydellä olevaan pisteeseen. Suorakuvaus on vasemmassa reunassa, RT 15-10635 ja perspektiivikuvaus sen vieressä, RT 15-10635 Rakennuspiirustus 85

Teknisen piirtämisen perusteet 91 30.4. Korkeusasema ilmoitetaan metreinä merenpinnasta. Merenpinnan korkeus merkitään luvulla ± 0,000. Suomessa on eri paikkakunnilla merenpinnan korkeuteen sidotut korkeuspisteet. Näistä pisteistä selviää se, kuinka monta metriä ko. piste on merenpinnan yläpuolella. Jos mittaluvun etumerkki on +, on korkeusasema merenpinnan yläpuolella. Jos etumerkki on, korkeusasema on merenpinnan alapuolella. Korkeusasemaa tarvitaan rakentamisessa ja viemäröinnissä. Alla on korkeusasemaa selvittävä kuva. F EI JA A HA F E = O F K A = $! A HA F E = H A K I JA L A @ A F K D @ EI J= L EA JJ L EA HE L EA HE = EL F D = $! A JHE A HA F E = O F K A = Rakennuspiirustus 91

Teknisen piirtämisen perusteet 32. Lyhenteet rakennuspiirustuksessa 95 32.1. Lyhenteiden tarkoitus Rakennuspiirustukseen joudutaan kirjoittamaan tekstinä esimerkiksi huoneen käyttötarkoitus, makuuhuone. RT-kortissa RT 15-10635 olevien sovittujen lyhenteiden avulla sana makuuhuone esitetään isoin kirjaimin MH. Tällä säästetään kirjoitustyötä ja piirustus on selkeämpi. Mittojen yksiköt, mm ja m eivät esiinny mittalukujen jälkeen. 32.2. Tontin käyttöön liittyvät lyhenteet Lyhennyksiä käytetään lähinnä pääpiirustuksiin liittyvän asemapiirustuksen laadinnassa. RT 15-10635 käsite kuvassa rakennus väestönsuoja autopaikka jätteiden säilytys öljysäiliö pölytysteline pyykinkuivausteline hiekkalaatikko liukumäki kiipeilyteline lipputanko sadevesiviemäri jätevesiviemäri vesijohto kaukolämpö sähköjohto asfaltti sora hiekka luonnonkivi betonikivi tontin pinta-ala tehokkuusluku lyhenne RAK VSS AP JÄ ÖLJ PT PKT HL LM KT LT S J V L Z asf so hi lk bk a e - 5-7 32.3. Tilojen lyhenteet Seuraavat lyhenteet koskevat lähinnä asuinrakennuksia. Lyhenteet muodostuvat tavallisesti isoina kirjaimina sanan alkukirjainten mukaan. tilan nimi lyhenne eteinen ET tuulikaappi TK huone yleensä H 0 asuinhuone AH olohuone OH makuuhuone 1, MH 2 MH keittiö K keittokomero KK keittiötila KT tupakeittiö TPK ruokailutila RT kylpyhuone KH suihkuhuone SH wc-tila WC pukuhuone PU pesuhuone PE löylyhuone LÖ sauna S vaatehuone VH kodinhoitohuone KHH kuivaushuone KUI kylmähuone KYL askarteluhuone ASK varasto VAR öljysäiliötila ÖLJ sähkölaitetila SÄH 0 I 6 6 2 6 4 ) = I B Tontin lyhenteet % ) 2 9 + - 6 5 0 2 K EI J JEA Tilojen lyhenteitä. RT 15-10635 Rakennuspiirustus 95

2 6 Teknisen piirtämisen perusteet Asemapiirustuksiin merkitään kiinteistön huoltoon ja piha-alueen järjestykseen liittyvät asiat, kuten jäteastiat, pyykinkuivauspaikat, autopaikat yms. Piirustuksiin merkitään myös kadun nimi, pohjoissuunta, korkeusmerkinnät sekä tontin entiset ja pysyvät rakennukset. Tontin rakennusoikeus on esitetty piirtämällä alue, jolle rakennus sijoitetaan sekä sallittu kerroskorkeus, autokatokset, lipputangot, sekä leikkipaikat keinuineen ja liukumäkineen. Viereisessä kuvassa on osa kokonaisesta asemapiirroksesta. 33.3. Julkisivupiirustukset piirretään yleensä mittakaavaan 1:100. Kuvat piirretään kohtisuorana kuvantona ja se ilmansuunta, johon julkisivu näkyy, merkitään piirustukseen. Piirustuksissa kuvataan rakennuksen ulkonäkö ja myöskin ulkopintojen ja katon materiaalit värivalintoineen, olennaisten rakenneosien, kuten maanpinnan, julkisivupinnan jatkeen ja vesikaton pinnan leikkauskohdan, vesikaton ylimmän kohdan sekä savupiipun huipun korkeusasemat. Alakuvassa on julkisivupiirros, josta puuttuvat korkeusasemamerkinnät, kuva ei ole mittakaavassa. RT 15-10635!! &! 6 $ & " "!! $ " ' 4 = A K I A H O I J HA K =! 6-2 99 ) 2 ) 2 $ ' 0 ) ) 4 1 ) 6 7 7 I A E 4 = A K I A = J D = H= I K K J= = = J EJA JJK O J L $ " $ $ % $ $ $ $ % % $ $ $ $ " & & * - 6 1 0 ) 4 ) ) 2 7 7 8 ) 1 -! 4 1 ) ) 7 6 ) - 5 10 ) 4 ) ) " 2-6 16-4 5 8 ) 1 - - 5 ) 7 ) 6 6 7 2-6 1-5 10 ) 4 ) ) $ 8 4 1* - 6 1 8 ) 1 - % 6 11 1 8 ) ) - ) - 6 ) 1 - & - 4 ) ) 1 - ) ) 6 6 ) - 5 10 ) 4 ) ) Rakennuspiirustus 99

100 33.4. Leikkauspiirustuksesta ilmenee kerrosten, kellarikerrosten, ullakon sekä tarvittaessa perustusten korkeusasema, salaojien sijainti sekä kerroskorkeus ja huonekorkeus, räystäskorkeus ja maanpinnan korkeus, vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema sekä vesikaton kaltevuus. Teknisen piirtämisen perusteet Vesikaton kaltevuus voidaan esittää suhdelukuna esimerkiksi 1:2,5 tai myös asteina. Leikatut rakenneosat esitetään tehoste- ja ainemerkein varustettuna. 8 A I E = JJ Leikkauspiirustuksessa näkyy rakenteiden nimiä. 7 = 6 K K A JK I 6 K K A JK I 2 = HL A A ; F D = 8 EF D = - H A HE = J= L = K I A E = J= L = L EI A E 8 EF D = A L O J L EI A E ) H = @ E 2 HH= I K F HH= I 2 E= HEJ 5 A E 2 A HK I JK I = JK H= 2 A HK I K K HE A = HE I A E A = HE ) = F D = A = HE = JJE= = = L = H= E A = = JJ= 4 O E EI JE= 2 HH= I I EI F HH= I 2 A HK I JK I = JK H= 2 A HK I F E= HE = J= L = = = F D = H I I EF D = 2 A HK I JK I = JK H= Harjakorkeus on kattorakenteen ylin korkeus. Viereisessä kuvassa tämä korkeus on +61,550.!! $ Katon kaltevuus voidaan ilmoittaa asteina tai kuten viereisessä kuvassa on tehty, suhdelukuna 1:3,5. 0 15 5 1-0 7 - %! % $ ; 2 % % $ ; 7 ) 7 5 " " ) 5 7 6 8 5 Räystäskorkeus on kattorakenteen yläpinnan ja ulkoseinän ulkopinnan leikkauskohta. Kuvassa räystäskorkeus on +57,600. Kuvien pohjana on RT 15-10635 ja niiden mittakaava on 1:100. 100 Rakennuspiirustus

112 37. LVI-piirustus 37.1. LVI = lämpö, vesi ja ilmastointi Lämpö. Lämmin vesi kuljetetaan pumpun avulla teräs-, muovi- tai kupariputkia (menojohto) pitkin lämpöpattereille, radiaattoreille ja paluuputkea pitkin takaisin uudelleen lämmitettäväksi. Radiaattorit lämmittävät huoneen. Lämmin ilma johdetaan kanavia pitkin huoneeseen sitä lämmittämään. Käytetty ilma poistetaan toisen kanavan avulla lämmönvaihtimen kautta ulos. Vesi ja viemäröinti. Lämmin ja kylmä käyttövesi viedään käyttöpisteille muovitai kupariputkien avulla. Vettä käytetään ruuan valmistukseen ja peseytymiseen. Viemäröinnissä jäte poistetaan vesivirran kuljettamana kaltevaa muoviputkea pitkin katuviemäriin ja jäteveden puhdistamoon. Kaikkia näitä putkia ja kanavia esitetään LVI-piirustusten avulla siten, että niistä saadaan hyvin toimiva kokonaisuus. Rakennus voi olla omakotirakennus tai suuri kerrostalo. 37.2. LVI-piirustus yleisesti Piirustus muodostuu erilevyisistä ja -tyyppisistä viivoista, symboleista, mitoituksista, leikkauksista ja paljosta muusta. Kaikki tämä pohjautuu sopimuksiin ja standardeihin. Näistä ehkä tärkein on Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D4, LVI-piirrosmerkit ja ohjeet. Seuraavana lähdemme käsittelemään rakennusputkituksia ja myöhemmin teollisuusputkituksia. Kun tämä LVI-osio on opiskeltu, opiskelija osaa tehdä joitakin yksinkertaisia piirustuksia. Opetuksen pääpaino on kuitenkin piirustusten lukemisessa. LVI-asentajan opintosuunnalla opetellaan myös LVI-piirustusten piirtämistä. Piirustukset on laadittava riittävän tarkoiksi ja selkeiksi siten, että niistä käy ilmi, ovatko LVI-laitteistot määräysten mukaisia. Piirustuksia voidaan selventää värein, numeroin, tekstein ja mukana seuraavien laskelmien avulla. Suunnittelun ja rakentamisen valvonta. Kunnallinen viranomainen tarkistaa ja hyväksyy LVI-suunnitelman, ja piirustuksista jää kopiot heidän arkistoonsa. Sama viranomainen tekee tarkastuksia myös rakennuskohteessa työn edetessä. Tällaisia tarkistuksia ovat esimerkiksi tonttiviemärin tarkistus ennen viemärin peittämistä, talon pohjaviemäreiden tarkistus, vesijohdon koepaineen tarkistus ja kalustetarkistus rakennuksen jo valmistuttua. 37.3. Piirustuspohja LVI-pohjapiirustukset piirretään yleensä rakennuspiirustusten alkuperäiskuviin, päälle. Samoin piirretään myös asemapiirrokseen tulevat vesi- ja viemärijohdot. Pystykaaviot, linjakuvat ja erikoispiirustukset piirretään erikseen. Näin ollen rakennuspiirustuksen paperikoko, piirustuksen taitto ja tekstikoko ovat samaa kokoa kuin LVI-piirustuksessa. 37.4. Työselitykset LVI-piirustukseen ei selvyyden takia voi sisällyttää kaikkea asentajan tarvitsemaa tietoa, vaan lisäselventeinä käytetään työselitystä. Työselityksessä selvitetään esimerkiksi WC-laitteiden malli, väri jne. Teknisen piirtämisen perusteet LVI-piirustuksia tarvitaan rakennusputkituksiin. Näiden lisäksi on olemassa teollisuusputkituksia ja oma erikoisalueensa laivaputkitukset. 37.5. Alan normit Kuten rakennuspuolellakin, suunnittelun ja työsuoritusten pohjana käytetään normeja. Normien avulla on määritelty työn laatuvaatimukset ja valvontamenetelmät. Normeja ovat esimerkiksi lämmöneristys- ja äänieristysnormit. Näihin viittaamalla voidaan tarkasti määrittää, kuinka hyvä ulkoseinän lämpöeristeen on oltava tai kuinka paljon kerrostalossa naapureiden väliseinän on vaimennettava ääntä. Standardit. Standardien avulla voidaan osoittaa sellaiset kohteet, joista ei tarvitse tehdä piirustuksia. LVI-alalla on oma LVIkortisto. 37.6. Erilaisia LVI-piirustuksia Asemapiirroksen avulla esitetään rakennuksen sijainti tontilla ja rakennuksen ulkopuoliset, maanalaiset putket. Mittakaava on 1:200 tai 1:500. Pohjapiirustukset, tasopiirustukset, piirretään 1:50 mittakaavassa olevan rakennuksen pohjapiirustuksen päälle. Linjapiirustukset, nousukaaviot, ovat vaakasuunnassa ilman mittakaavaa, mutta pystysuunnassa, huonekorkeus, niiden mittakaava on yleensä 1:50. Kytkentä- ja säätökaavioiden avulla esitetään jonkin järjestelmän toiminta. Niillä ei ole mittakaavaa. Yksityiskohtapiirustuksia piirretään esimerkiksi kaivoista, mittakaava on 1:10 tai 1:20. 112 LV-piirustus

Teknisen piirtämisen perusteet 119-5 16 ; 5 6 ) 2 ) %! 5-16 ; 5 = E EL EA HEJ 1 = D H EJO D @ A L EEL = = A I EJA JJ A I I F F = JJA HEJJ= I F EEHK I JK I A I I = = K F D @ J O L A I E D @ J 2 = I = K JK I D @ J 0 O HO D @ J F D @ J D @ O JO I L A I E D @ J = EJJA E@ A = E = D H EA HEL EEL = J E L A I E D @ J = K D @ A D @ J O D @ J 2 = E A E = = = = I K D @ J O = E A D @ J 2 EEHH I A H EA HEL EEL = J ) F K A A HC E= = L EA I JE D @ J ) F K L EEL = J A I EL EEL = J K A J EJJ= = L EEJA L EEL = J Näitä viivaleveyksiä käytetään piirustuksissa 1:50, muissa mittakaavoissa leveydet suhteutetaan keskenään. 40.2. Viivojen käyttöesimerkkejä Rakennuksesta on esitetty pystyleikkaus ja pohjakuva. Ylemmän kuvan vasemmassa reunassa näkyy putkien sijainti rakennuksessa. Oikeassa reunassa on esitetty viivalaatu, joka kuvaa putken korkeusasemaa, kun se on piirretty pohjapiirustukseen. Alakuvaan on putket piirretty oikein viivalaaduin ja -leveyksin. 18 - HE H A K I E= A L = J F K J A J A H EJ F D = F EEHK I JK I A A = = A L E L EEL = JO O F A E 8 & - 1 ) 7 5 6 ) 5 8 8 & 18 8 8 & % 8 &! LV-piirustus 119

Teknisen piirtämisen perusteet 123 41.3. Teollisuusputkiston mitoitus Tässä kuvassa mitoitus on edellistä tarkempaa. Putkien koon lisäksi ilmoitetaan niiden korkeusasema, keskinäinen etäisyys ja etäisyys seinästä. Rakennusputkituksessa tällainen mitoitus on harvinaisempaa.! % Teollisuusputkiston mitoitus ' " ", K $!, K " " $ & = = A A J N N ", K " ", K " " % = = A & EA HHA J= = K JJA HEJ 42. Piirustusmerkkien käyttö 42.1. Piirustusmerkkien käytön hyöty Periaatteessa lv-piirustukseen tulevat laitteet, kuten pumput ja venttiilit, voitaisiin piirtää todellisen näköisinä. Piirtämisestä tulisi kuitenkin kohtuuttoman suuritöistä, hidasta ja kallista. Tämän takia kullakin laitteella on oma symbolinen piirustusmerkkinsä. Allaolevien kuvien avulla selvennetään piirrosmerkkien käytön mielekkyyttä. Lv-piirustukseen tulevat laitteet, kuten pumput ja venttiilit, voitaisiin piirtää todellisen näköisinä. Ylläolevissa kuvissa pumppu on esitetty kolmella eri tavalla: tarkasti, likimääräisesti ja symbolisesti. Osoita kaikki kolme eri vaihtoehtoa. ) ) * * + +, Viereisen ylemmän kuvan A on vinoventtiili todellisena ja alempi A on sen piirustusmerkki. B on yksisuuntaventtiili, mustaus osoittaa veden virtaussuuntaa. Kaavio on ilman muuta nopeammin piirrettävissä. Piirustusmerkkiin voidaan liittää lisäinformaatiota. Rakenteellinen piirrosmerkki C on uimuriventtiili, venttiili, joka pitää vedenpinnan vakiona säiliössä. Toiminnallinen piirustusmerkki D on esitetty instrumentoinnin piirrosmerkein. 1. kirjain L = pinnan korkeus ja 2. kirjain C = säätö, siis pinnan korkeuden säätö. LV-piirustus 123

128 45. Sulku-, säätö- ja mittauslaitteet Teknisen piirtämisen perusteet 2 114 4 5-4 15-16 ; 5 ) 6, - 1-7 8 ) 0 7 ) 7 6 7 5 1 - - 8 A JJEEEO A EI A H E = I EJEA L A JJEEEA I K A A L A @ A L EHJ= K I A J= HL EJJ= A I I = O F O H L E@ = = K I J= J= 8 = I A = = F K J EI J D EJI = JJK F = L A JJEEE E A = = F K J EI J EA HJA E EEJA JJO F = L A JJEEE I E D = JJ= L = I J L A JJEEE O A A I A HJ= I J L A JJEEE E = I J L A JJEEEI J L A @ A L EHJ= K I J= F K J A I I = 8 EA HA E A L A JJEEE K @ I JK K I J L A JJEEEI J I K K L A JJEEEI J = EJJ= = EJA JJ= L = HJA JA D @ O EI J EEJ EI J 5 = EEL A @ A L EHJ= K I A L = E O D JA A I K K J= = = = L E = K L = L A JJEEE L EHJ= K I I K K J= I = = ; I EI K K J= L A JJEEEJ= = EI K L A JJEEE8 EHJ= K I I K K J= L = I A = J= E A = A 6 = H L EJJ= A I I = L EHJ= K I I K K J= L E@ = = I EJJ= = K A = 8 2 K J EI J I I = A L = L A JJEE E O A A I I = = = = K E F K J E 8 = H L A JJEEE= L = K JK K I F K J A A K @ I JK K EE = = F = E A JJ= EJEA L A JJEEE I EJJ= EI A L EHJ= K I A D = = H= JL E@ = = K I J= J= EJEA L A JJEE = L K = I A EJA J= = F = JJA HA EA A A L L A I EI F EL = F E I E6 EI A = EI A = E JEA L A JJEEE L = H EI JA J= = A JJA E E L A I ED = EA = I K ED K A A A EE= K K = = L A JJ E JEA L A JJEEE O F K A A L E@ = = F EEH J I K H= = E@ A = I O > EI E L A JJEEE J E E J= = D = = L = = J E E JJ HE= J= EJA H I J= = JJE= 2 = JJA HA EA = JJE= I J= 2 = JJA HA EJ= 128 LV-piirustus

152 Isometrinen patteriputkitus Nykyaikainen elementtirakentaminen on nopeaa, ja putkiasentajalle jää yhä vähemmän työaikaa. Eräs pulman ratkaisu on esivalmistus. Työkohteesta tehdään allaolevan tyylinen esivalmistuspiirustus. Teknisen piirtämisen perusteet ' Piirustuksen mukaan asennuksessa tarvittavat putket tehdään ennakkoon työpajassa. Osat numeroidaan ja niputetaan. Työkohteessa valmiiksi katkotut, taivutetut ja kierteitetyt osat asennetaan paikoilleen ja työ etenee nopeasti. Myös viemäröinnistä on vastaavia piirustuksia.! $ " % & Aksonometriaa vesi- ja viemärijohdoissa 152 LV-piirustus

> Teknisen piirtämisen perusteet 159 54.2. Viivojen käyttöesimerkkejä Rakennuksesta on esitetty pystyleikkaus ja pohjakuva. Ylemmän kuvan vasemmassa reunassa näkyy kanavien sijainti rakennuksessa. Alakuvaan on kanavat piirretty oikein viivalaaduin. IV-kanavat eri korkeuksilla rakennuksessa 18 18-1 ) 7 5 6 ) 5 18 18 18 18 18 18 18 55. IV-piirustusten mitoitus 55.1. Yleistä IV-mitoituksesta Mitta- ja viiteviivat piirretään ehyellä, ohuella viivalla. Viivan paksuus on 0,25 mm. Kuvissa mitoitetaan yleensä vain käytettävän kanavan koko ja huoneeseen puhallettavan tai sieltä poistettavan ilman määrä dm³/s. Kanavan sijaintia ei yleensä mitoiteta. IV-piirustuksen mitoitus on paljon kevyempää kuin rakennus- tai koneenpiirustus. Ilmastointikanava ei ole täysin tiivis, vaan sen sallitaan valmistustavasta (saumaaminen) johtuen hieman vuotaa. Pyöreän kanavan liitos tiivistyy osissa olevan kumitiivisteen avulla ja lukitus tapahtuu pop-niiteillä, karaniiteillä. Pyöreä, kierresaumattu ilmastointikanava on valmistettu sinkitystä metallilevystä. Kanavan mitat ovat nimellismittoja, kanavan sisämitan minimimittoja. Kanavien kokoja, d: 63, 80, 100, 125, 160, 200, 250, 315. Listauksessa on vain osa suuruuksista. Joitakin suorakaidekanavan mittoja. Mitat ovat sivunpituuksia millimetreinä. a b 200 100, 150 300 100, 150, 200 400 100, 150, 200, 300 Mitta- ja viiteviivat piirretään ehyellä, ohuella viivalla. Viivan paksuus on 0,25 mm. @ = IV-piirustus 159

164 Erilaisia lyhenteiden käyttöesimerkkejä Teknisen piirtämisen perusteet 18 ) ) 8 1- - 5 16 ; 5 6 ) 2 ) 5-16 ; 5 ) 4 ) I A K I H= = F K J A I I = 17 2 7 7 H= = H= = F K J A I I = K H= EJI E= J E A JJO 6 I I A I E A H EI I 18 K H= = F K J EK H= = " 0. A ) $ 0 = = EI E= J= = " D = F A I J L = = L = = A HEI JA JJO F = K = ) $ K = EI A I JE 57. Sulku- ja säätölaitteet Laitteiden avulla ilman virtaus kanavassa voidaan sulkea tai virtausta voidaan säätää. 2 114 4 5-4 1 5-16 ; 5 1 = L EHH= I K K J= EI J = EJA O A EI A H E I E D = JJ= L = E = L EHH= I J = EJA A HJ= I J = EJA I E D = JJ= L = E = L EHH= I J = EJA A HJ= I J = EJA J= I F EEHK I JK I A I I = A I EJA JJO 8 = HK I JA J= = J= HL EJJ= A I I = EH= E JK K I E= 6 E E JJ HE= L = HK I JA JJK I J = EJA O A A I 6 E E JJ HE= L = HK I JA JJK I J = EJA O A A I J= I F EEHK I JK I A I I = = L E = E A O I EI K K J= F A JE8 EHJ= K I I K K J= E A = J= L = I A = A I J= HF A A L EHJ= K I I K K J= L E@ = = I EJJ= = K A = 164 IV-piirustus

Teknisen piirtämisen perusteet 167 Talossa on ilmalämmitys ja lämmin ilma puhalletaan huoneeseen kuvassa olevan ritilän kautta. Missä rakennuksen osassa ritilä sijaitsee? Mikä laite on kuvassa ilmastointikanavan kyljessä? Mitä IV-kanaville on kuvan mukaan myös tehtävä? Mitä kaikkea löydät viereisestä kuvasta? Mitä ilmastointiin liittyvää on kuvassa? IV-piirustus 167

172 61. IV-piirustusten kuvaustapoja Teknisen piirtämisen perusteet 61.1. Yhteenveto ja kertausta IV-piirustukset voidaan jakaa kuvaustapojensa mukaan viereisen kaavion osoittamiin alaryhmiin. Aksonometrinen kuvaustapa on harvinainen. Vaakaleikkaus, pohjapiirustus. Mittakaava on yleensä 1:50. Ilmanvaihtokanavat piirretään yleensä ääriviivoiltaan mittasuhteessa. Kanavien ja laitteiden likimääräinen korkeusasema ilmaistaan erilaisten viivojen avulla, kuten katkoviiva tai ehyt viiva. Jos kanavan tai laitteen korkeusasema halutaan ilmoittaa tarkasti, käytetään jo tuttua merkitsemistapaa, esimerkiksi +76,000. 5 18 2 114 7 5 6 7 5-6 6 ) 5 7 8 ) 6 ) ) 8 1 7 8 ) 6 2 1 6 ) 7 8 ) 6-1 ) 7 5 7 8 ) 6 L = = = K L = J L = = = A E = K I A J F O I JO K L = J F O I JO A E = K I A J ; 6-6 ) ) 8 1 6 2 ; 5 6 ; ) ) 8 1 6 ) 5-6 4 15-6 ) ) 8 1 6 Kaavio erilaisista iv-piirustustyypeistä 0 7 5 0 ' 8 ' 9-6 L 7 L! & 2 2 Kerrostalon ilmastointi Pystyleikkaukset. Vaakaleikkauksien lisäksi voidaan asioiden selventämiseksi piirtää myös pystyleikkauksia. Pystyleikkaus voidaan piirtää isosta kokonaisuudesta, esimerkiksi ilmastointikonehuoneesta. Kuvasta voidaan piirtää selventäviä detaljikuvia. Kun lopullinen laitetyyppi on selvillä, piirretään tarkempi piirustus mittoineen. Kuvasta voidaan piirtää selventäviä detaljikuvia. Alakuvassa on ilmastointikonehuone. Mitä tarkoittavat PF, TF, PP ja TL? 2.! 2.! 8 6.! 2 2 6 6 2 2 A E = K I ) ) 172 IV-piirustus

176 62.4. Seuraavana on alan piirrosmerkkejä Teknisen piirtämisen perusteet " 6 E E = E A O D JA O I = EEJJO D @ = J " 2 A H K I E = EI K K I EA F EEH H I A H A " " " 6 E E = E A O D JA O I ; D JA O I EA F EEHH I A H EJL EL = JA E = J= J EI JA I = = I I = E EL E= ED A K JK = I A = = K I J= K E@ A O D JA O I JO O F F EA L EEL A L E EI J F EEHH I A H E"! ; D JA O I EA EEJJO D J= 2 EI JA A D = = EI E= J= L = L EEI E A HJ= = L EEL = A L A O I "! EI E B H = = JE J= = J= L E= F EEH H I A H A "! "! 6 O O F EJ F A I J J E E = E A "! "!! " ' - JA A EI I K K J= A A HC E= J= EI EC = = E L EHJ= K I O I EI K K J= E A I 4 " % " " - JA A EI I K K J= A A HC E= J= EI EC = = E L EHJ= K I L = ED J A D J EI EE I K K JEE L K H I K K J= E A I 4 " % " " "! " - JA A EI I K K J= A A HC E= J= EI EC = = E L EHJ= K I = D @ E A I = = = E = EI A I JE A F EE I K K JEE @ K F A I E I 4 " % " " "!! " ) = C E A I EC = = E "! $!, EC EJ= = E A I EC = = E "! %! $ * 1 * E = = HE A I EC = = E " " D @ = "! F EEH H I A H EA I L A J= EI I J " " 4 " % 2 EEHH I A H E A I EJA JJ L O D JA O I L EEL = F = I E EJA JJ= L = I EJA A JJA EI A I A J= EJ K K J= F EEHH I A H E 2 EEHH I A H E L E@ = = O JJ O I I EJJ= = = F A JE J= E= EJJA A I EEHJ I K K J= = 6 = EI A I I = J= F = K I A I I = F EEHH I A H E I E EJA JJ= L = F A HK I A H E A D L EEL = A Apuenergia- ja viestijohtojen viivanpaksuus on 0,25 mm. SFS-EN ISO 128-20 ja D4, LVI-piirrosmerkit EJJ= K I D J= 2 A H K I E = EI K K I EA F EEH H I A H A EJJ= K I D J= I 4 D @ = F EEH K I JK I A H E I L A J= EI I J 4 2 EEHH I A H E O JA JJ L I J= HF A A I EJJ= = I A L I JE EJJ= K I D @ = I E= E JE - I E I : Mittauskohdan piirrosmerkin on sijaittava toiminnallisesti oikeassa kohtaa prosessia ja sen havainnollistamiseen voidaan käyttää pientä ympyrää, jonka halkaisija on 2 mm. 176 Mittaus- ja ohjaustoimintojen piirrosmerkit

Teknisen piirtämisen perusteet 181 %! EI E B H = = JE J= = J= L E= F EEH H I A H A %!. H = = EI A JEA @ I EJJA O J E E J A EH = E JK K I A J Kirjaintunnukset Toiminta määritellään piirrosmerkin sisällä olevalla kirjainkoodilla. Tämä koodi muodostuu seuraavasti. Ensimmäinen kirjain merkitsee mittasuuretta tai sen alkuperää. Käytön on oltava allaolevan taulukon mukainen. Sitä voidaan täydentää tarvittaessa lisämääreellä. Seuraavat kirjaimet esittävät toiminnan. EH = E JK K I EJJ= I K K H A J= EI A = K F A H EI H EJA 6 E E J= %! ) 0 O JO I %! * - HEJE A O JJ %!!! + D = K I %! " ", 6 ED A O I - H %! - 5 D I K K HA A J ) JK HEJ E E J= %! $ $. 8 EHJ= = = 5 K D @ A K HJ K K %! % % / 5 K D @ A = I A J F EJK K I 6 = H = I JA K %! & & 0 I E D = K I %! ' ' 1 I EJK I %! $ 8 E = 2 O O D EI O = I JJ= E A J E E J= %! $ ) E = K K J I F A K I %! $ 2 E = H A K I %!! $! I JA K I 0 A J A EI A I JE %! " $ " O JJ L = EJJ= L EI I = O JJ L = EJJ= L EI I = %! $ O JJ L = EJJ= L EI I = %! $ $ $ 2 2 = E A = EF = E A 6 A I J= K I D @ = O D JA O I %! % $ % 3 = = JK ; D JA E A = E A ; D @ EI J E A I K = = E A %! & $ & 4 5 JA EO 4 A EI JA H E JEJ= A K I %! ' $ ' 5 F A K I J= = K K I O J A J %! % 6 F JE= D A JJ E A %! % 7 E K K JJK = EJ E E J= %! % 8 O JJ L = EJJ= L EI I = 8 = E K JJ= E A F H I A I I EE L A JJEEE F K F K = %!! %! 9 2 = E L E = A HJ E A %! " % " : HEJJA A J HEJJA A J %! % ; O JJ L = EJJ= L EI I = K K J= E A = I A J= %! $ % $ 6 = F = D JK EA K K H 0 J J= EJK HL = J E E J= H - I E A H E EH = E JK K I JA O J I J ' 1 I EJK I % 6 F JE= D A JJ E A 6 1 8 6 1 F JE= I EJK I F EJJ= HE Mittaus- ja ohjaustoimintojen piirrosmerkit 181

188 Teknisen piirtämisen perusteet 0 ; 6 ; 5, 1 1, 1 1 6 1, 1 0 ) 7 5, 16 6 ) 7 5 ) 1 5 6 ) 6 1 6 - " 6-6 1 6 1 6 1 6 - - +! 2 1 6 1 6-6 1 6 1 6 -! 2, ) 2, 1) 6 1 6 1 6 1 6 1 2-18 4 5 7 8 ) 2, ). - & 2, 1) 6! 2, 1 &. / 5 7 2 8 8. 1& 5 2 14 8-6 - +. - & 2, 1 & 6-1 " 6 8 6 $ 5 2 5 5 0 - ) 1-2 15 6 -. ; ; 5 1-2 15 6 -. / 2. 6! 5 7. 1& 1 5 1 4 16 1 15 6 1-1 + ; ) 7 2 2 ) 1-0 - ) 6 7 " " 7 8 ) 2 5 7 7 6 5 2 8 7 7 6 5-7 8 ) 7 5 2 7 0! % '. ) :! %! ' 4 ) - 7 5 0 6 - - 1 1 ) 5 16-2 114 7 5 6 7 5-5 15 6 0-5 ) 6 7 1 ) -! 6 2 114 6 7 6 1 ) 6 7 " " " & 5 112 1 0-6 ) 4 " 7 8 ) 5 6 ) ) 8 1 6 5 7 7 - + 6. 2 8 & " 2 8 & " 2 8 & " 2-6 - 2 1 2-6 - 2 1 5 6 6 ; - 0 6 1 2 114! - 5 7 5 7 7 6 5 2 62.5. IV-laitoksen säätökaaviopiirustus 188 Mittaus- ja ohjaustoimintojen piirrosmerkit

Teknisen piirtämisen perusteet 193 = D @ E 5 K = D @ E 2 - O J E K F F = I A K I O J E ; D @ EI JA JJO = = I K = D @ E 2-8 = ED J O J E EL = ED A D @ JK I K = = = D @ E = I K = D @ E ; I F E A A L D @ JK I = H= I E= F E J= = I A K I 5 K = I A JE F EI J H= I E= O D @ A A = D @ A A J= E A A F EI J JK F = A F E J= = I A K I 5 K = I A JE F EI J H= I E= O D @ A A = D @ A A J= E A A F EI J JK F = A K F F = I A K I 6 A A EE A A F EI J H= I E= K F F = I A K I = H= I E= K F F = I A K I 2 K D A E F EI J H= I E= O J E O I E = F = E A ) JA EF EI J H= I E= = JEJ= I D L A H F A HE= = JA A J= E A 18 = = L = EJJ= K I A I K I 4 O D A I K I 2 -! " $ 9 0 = >? 2 O J E = >?! 2 I K = A A JA I E A H E I E ) 2-4 O D I K = A A J! - 8 1 2-2 - 2 8 8 2 K J A J L = J A J= E= 2 EI J H= I E= * A J E= = JJ= = = @ EJK I A A JH @ E - HEI JO I 5 D JK EE JA EI J * A J EH= K @ EJK I Sähköpiirustukset 193

194 L = ED A HA I JA L = L EHJ=! 8 5 K = A 8 = ED A D @ E A Teknisen piirtämisen perusteet Yksivaiheisessa järjestelmässä on kolme johdinta, vaihejohdin, nollajohdin sekä suojamaadoitusjohdin, joista nollajohdin ja suojamaadoitusjohdin on yhdistetty maahan. = D @ E! L = ED A HA I JA "! 8 L E = L EHJ= 5 K = A 8 = ED A D @ E A Kolmivaiheisessa järjestelmässä on viisi johdinta, yksi nollajohdin ja kolme vaihejohdinta. Järjestelmän maan ja vaihejohtimen välinen jännite on noin 230 V ja sitä kutsutaan vaihejännitteeksi. 8 = ED A D @ E! 8 " 8! 8 = ED A D @ E! 8 " 8 " 8! 8! 8 2-2 - EJJ= K I A I K I 5 K = = = @ EJK I D @ E 2 EI J H= I E= 8 = D @ E! 8 2-5 K = = = @ EJK I D @ E D J A K K @ A JL HEJ8 K = JK A A J K K J I A J! 2-4 K I A = K I J= 0 = H = = 5 E E A A J= L ED HA H= EJ= E A L = Live = vaihe N = Neutral = nolla PE = Protective EarthING = suojamaadoitus 4 O D D J N 4 O D D J! N 5 K = A ) O J E = K E8 EHJ= 1 ) = F F K ) D @ I K = = J = EI E= $ ) 8 EHJ= 1 "! ) O J E I K A JJK 8 8 EJA D JE EA = L E! 8 5 K = A ) O J E I K A JJK 8 EHJ= 1 "! ) = F K JA D 9 EJA 7! 8 ) 2-8 ) EJA 7! 8 A J= L ED HA I K = = = @ EJK I D @ E EJO I L = I JK I A A A JJE ' EJJE A JA H I J= = JJE I K A K JK A A = K L =. 1 2 ) 4 6 6 1) ; 194 Sähköpiirustukset

198 Teknisen piirtämisen perusteet 5 D D @ JF E J= = I A K I A = 2 ) 6 0 ; - 4 6 ' 8-6 $ 9 + 0 8 0 & 8 8 5 ' ' 8 6 1 $ N! 7 15 6 1 4 O D K A H EJ= K A H JL EEJJ= = L = JJEA JJO O I K = A A I A A ) 5 D D @ JK F F = I A K I A = 2 ) 6 0 ; - 4 6 ' 8-6 $ 9 + 0 8 0 & 8 8 5 ' 8 6 1 $ N! 4 O D K A H EJ= 7 15 6 1 ) K A H JL EEJJ= = L = JJEA JJO O I K = A A I A A 198 Sähköpiirustukset

Teknisen piirtämisen perusteet 203 Sähkömoottorit sijaitsevat pientaloissa lämmitysveden ja lämpimän käyttöveden pumpuissa, öljypolttimessa ja ilmanvaihdon puhaltimissa. Jos kiinteistö sijaitsee haja-asutusalueella, eikä kunnallista vesijohtoa ole, tarvitaan oma painevesijärjestelmä, jossa on pumppu ja sen käyttömoottori. Moottorit voivat olla joko yksi- tai kolmivaiheisia. Puhelinpisteiden määrä riippuu asukkaiden tarpeesta. Toisaalta lankaliittymät puhelinkäytössä alkavat vähentyä. Ensimmäinen puhelinpiste sijoitetaan yleensä eteistilaan ja toinen makuuhuoneeseen. Puhelinpistorasiat sijoitetaan sähköpistorasian yhteyteen, mutta 230 V:n järjestelmästä erillään olevan peitelevyn tai telejärjestelmien peitelevyn alle. Sähkömoottori ja sen johdotus ) 6 $ = + " : 5 ) 7 6 6 ) 1 2! $ > 0 $ ) 6 =! $! = B @ $ > = > - 9 + - 6 6-1 - 6 1 ) $ $ & $ @ ' " ) - 5 7 5.! = : 2 * & 5 ) 7 ) & 9 - ) '! / 6? @ 7 18 = > Missä viereisen kuvan huoneista löytyy puhelinpistokkeita? Sähköpiirustukset 203