Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 4.2011 Magazine Nyt puhutaan puusta 3 4 5 10 Tuotediileristä ratkaisujen tarjoajaksi 12 s. 11 12 s. 6 9 Sähköala muutoksen myötävirrassa Kolumni Ilmaisia HHT Oktoberfest lounaita ei ole Kilpailusta ideoita liiketoimintaan s. 13 Innovaattori yrityshautomosta eväät yritystoiminnan alkutaipaleelle Kaivosalan ihmiset kokoontuivat Levillä Kemintullin yritysalue nousee vauhdilla
Pääkirjoitus Kimmo Heikka Innovaatiot julkisissa palveluissa Hyvinvointiyhteiskunta ja julkiset palvelut ovat suurien haasteiden edessä. Voiko nykyinen meno jatkua? Ovatko palvelujärjestelmä ja -rakenteet kestävällä pohjalla? Vaatimaton talouskasvu ja julkinen velkaantuminen asettavat rajat julkisten menojen kasvulle. Hoito- ja terveyspalveluiden kysyntä tulee kuitenkin kasvamaan voimakkaasti väestön ikääntyessä. Monet ovat aiheellisesti alkaneet epäillä kykeneekö Suomen hyvinvointijärjestelmä vastaamaan kasvavaan ja entistä vaativampaan kysyntään. Julkisen sektorin tuottavuuskehitys on ollut heikko. Työn tuottavuuden kasvun siemenet ovat pitkällä aikavälillä uuden teknologian käyttöönotossa, uusissa toimintamalleissa ja uusissa rakenteissa. Julkinen sektori kaipaa kipeästi innovaatioita. Innovaatiot ovat uusia tuotteita ja palveluita, uusia tuotanto- ja toimintatapoja. Suomalaisen innovaatiopolitiikka on painottunut selkeästi yritysten innovaatiotoimintaan ja kilpailukyvyn edistämiseen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt julkisen sektorin innovaatiotarpeet ja kyky uudistua. Julkista sektoria on tarkasteltu lähinnä siitä näkökulmasta, että miten se voi hankinnoillaan edistää yritysten innovaatiotoimintaa. Julkiset hankinnat ovat kuitenkin liian suppea näkökulma. Julkisen sektorin toimijoiden tulisi itse toimia innovaattoreina. Yritysten kohdalla tämä on itsestään selvyys. Yritysten täytyy innovoida, jotta ne pysyisivät kilpailukykyisinä. Miksi ei siis julkinen sektori? Julkinen sektori tuottaa laajasti erilaisia palveluja kaikille kansalaisille, kulttuurista ja koulutuksesta hoivaan ja terveyspalveluihin. Rajapintoja - innovaatioiden hedelmällisiä kasvualustoja siis riittää. Julkisten palveluiden parhaat asiantuntijat ovat palvelut tuottava henkilöstö. He tuntevat myös laajan asiakaskuntansa ja heille on luontaista kerätä asiakkaiden, käyttäjien kokemuksia. Mikä sitten estää julkisten toimijoiden innovaatiotoiminnan? Ei mikään. Vain toimintamallit, yleinen ajattelu ja asenteet rajoittavat tuhansien ammattilaisten uusia ideoita. Julkisen sektorin kehittäminen on yleensä kietoutunut hallinnon tehostamiseen, säästö- ja tuottavuusohjelmiin. Lähtökohtaisesti tuottavuutta on haettu hallinnollisin keinoin, mutta samalla julkisen sektorin työntekijöitä ei ole vapautettu uudistamaan omaa työtään. Innovaatiotoiminta ei synny itsestään vaan sitä pitää johtaa. Tähän ei taida olla valmiuksia julkisella sektorilla. Tarpeisiin on kuitenkin herätty ja kehittämisrahoitusta on jo tarjolla. Mm. Tekes on havahtunut julkisen sektorin innovaatiopotentiaaliin ja erilaisia rahoitusinstrumentteja on luotu innovoinnin vauhdittamiseksi. On selvää, että tarvitaan erilaisia innovaatio-, kehittämis- ja pilotointiympäristöjä, jotta julkisen sektorin innovaatiotoimintaan saataisiin lisää voimaa ja vauhtia. Ympäristöissä täytyy kohdata julkiset palvelun tuottajat, käyttäjät, yritykset, tutkijat ja kouluttajat. Julkisten palvelujen innovaatioympäristöt pitäisi kuulua myös teknologiakeskuksille ja kehitysyhtiöille, jotka ovat tottuneet kehittämään yritysten innovaatioympäristöjä. Innovaatio on innovaatio olipa kohde yksityinen tai julkinen. Tietokatu 6, 94600 Kemi Puh. 0207 691 990 Fax 0207 691 999 Palvelemme ma-pe klo 8 16 www.digipolis.fi SIJAINTI 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen TILAT toimitiloja n. 27 500 m 2, käyttöaste 85 % (05/2011). uusia toimitiloja suunnitteilla 2 670 m 2 rakennusoikeutta 13 000 m 2 YRITYKSET 40 yritystä tai yhteisöä työllistävät noin 500 henkeä toimialat: - teollisuuspalvelut - elektroniikka - tietotekniikka - ympäristöteknologia - yritys- ja koulutuspalvelut - kylmä- ja talviteknologia PALVELUT Toimitilapalvelut Toimitilapalvelut tarjoavat: - toimistotilat alkaen 15 m 2 - laboratorio- ja testaustilat - tuotanto- ja varastotilat siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut vartiointi - Securitas Oy kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy Kokous- ja kongressipalvelut auditorio (70 hlö), koulutusluokka (24 hlö), 4 neuvotteluhuonetta, (10-17 hlö), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimediaprojektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton Internet yhteys. Ravintola Sensorissa T:mi Pynnönen Minna tarjoaa lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut. Aulapalvelu sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin. Yrityskehityspalvelut Kemi-Tornio alueyrityspalvelut: startti, hautomo, kasvu Innovaattori Yrityshautomo WelCome -paketti Tutkimus- ja kehityspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Koulutuspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tekniikka, Liiketalous ja tietojenkäsittely Ammattiopisto Lappia, Palvelu- ja tekniikanala TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA YLEISTÄ Tehtävänä on palvella alueen yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa Vuosi 2009: 3,2 milj. euroa, 36 htv TUTKIMUSRYHMÄT JA -LABORATORIOT Optisen mittaustekniikan laboratorio - Konenäkö, hahmon tunnistus, - Tarkka 2D- ja 3D-mittaus ja visuaalinen ohjaus - Näkyvä valo, infrapuna ja röntgen Kunnossapito - Kunnossapidon prosessit ja tiedonhallinta - Eri teknologioiden soveltaminen kunnossapitoon Materiaalien käytettävyys - Erilaisten materiaalien käytettävyys - Muovaus ja liittäminen - Soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin Palvelutoiminta Testaus- ja mikroelektroniikkalaboratorio - Sähköinen testaus ja karakterisointi - Materiaalitestaus ja vika-analyysi - Luotettavuus - Asiantuntemukseen perustuvat toimeksiannot Muu toiminta - Alueen yritysten tarpeiden mukaan tapauskohtaisesti toteutettavat tutkimus ja kehittämishankkeet 4 2011 Julkaisija Digipolis - Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo Heikka Toimitus: Kati Klaavuniemi, Teemu Kytövuori, Laura Hyle Suunnittelu ja toteutus Avalon Oy, Kemi Paino Kalevaprint Oy Paperi Galerie Art Silk 150g/m 2 Lisätietoja: Tutkimustoiminta: Kehityspäällikkö, TkT Seppo Saari Puh. 040 543 0249, seppo.saari@tokem.fi Palvelutoiminta: Suunnittelupäällikkö Tapio Keskimaula Puh. 0400 292 386
Kuva ja teksti: Kati Klaavuniemi Sähköala muutoksen myötävirrassa Energian kulutus kasvaa, kun maailman väestö kasvaa. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n (International energy agency) mukaan tarvitsemme energiaa vuonna 2030 jopa 50 prosenttia enemmän kuin nyt. Mutta mistä alalle uutta osaamista? Sähköalan teknologia kehittyy koko ajan. Käynnissä on useita uusiutuvien energioiden hankkeita ja ydinvoimapäätöksetkin vaikuttavat alan kehitykseen. Lapissa kaivostoiminnan kasvu haastaa myös sähkön tuotannon ja jakelun. Myös sähköautojen yleistyminen, kiinteistöjen uudet vaatimukset ja eläköityminen alalla ovat asioita, jotka koulutuksessa on otettava huomioon. Sähköalalla on jo tarjota runsas valikoima energiatehokkuutta parantavia tuotteita ja ilmastonmuutosta hillitseviä ratkaisuja. Alan kasvavat trendit ovat energiatehokkuus, uusiutuvien energialähteiden massiivinen käyttöönotto, ydinvoiman lisääminen ja hiilisähkön käyttö. Myös kiinteistöautomaation ohjausarkkitehtuuria nykyaikaistetaan koko ajan. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa opetusvälineitä ja oppimisympäristöjä on kehitetty tätä kehitystä silmällä pitäen. Ammattikorkeakoululla opetusvastuu Lapin korkeakoulujen keskinäisessä työnjaossa sähkötekniikan opetusvastuu on Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla. Toiminta palvelee koko Lappia, Pohjois-Suomea ja Perämerenkaaren aluetta. - Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sähkötekniikan koulutus kattaa sähkövoimatekniikan (sähköasennukset ja -suunnittelu, teollisuuden sähkökäytöt, sähkönjakelutekniikka) ja automaatiotekniikan (prosessiautomaatio, automaatiosuunnittelu ja asennukset, automaatiotekniikka). Kun katsotaan Suomen karttaa, tulevaisuudessa olemme Vaasa-Jyväskylä-Kuopio akselilla poh- joisen ainoa alan kouluttaja, mikäli OKM:n leikkaukset toteutuvat, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sähkötekniikan koulutusohjelmavastaava Aila Petäjäjärvi toteaa. Toiminnan lähtökohtana ovat teollisuuden, kaivostoiminnan, sähkönjakelun ja -tuotannon, hajautetun energiatekniikan ja kiinteistöautomaation samoin kuin näitä aloja palvelevien yritysten tarpeet, joissa perinteisen teknologisen osaamisen lisäksi energiatehokkuuden ja CO2-emissioiden merkitys on korostunut. Näitä Alan kouluttajana meille on tärkeää vastata tarpeisiin. Uudet laitteet uusiin tiloihin voidaan parantaa merkittävästi hyvällä automaatiolla ja nykyaikaisella sähkötekniikalla. Opetus- ja laboratoriokiinteistöä ollaan parhaillaan uudistamassa koko tekniikan yksikön käsittävän remontin yhteydessä. Sähkötekniikan opetuksen ja T&K:n uudistaminen - laboratorioden kehittäminen (Sähkölabra) hankkeessa keskitytään laitekannan uusimiseen ja opetusmenetelmien kehittämiseen. - Opetusta ja opetusmenetelmiä ollaan kehittämässä siten, että oppiminen tapahtuu merkittäviltä osin projektimuotoisena T&K- ja yritysrajapinnassa kansainvälistä CDIO-menetelmää soveltaen. Tämä mahdollistaa osaamisalueiden ylitse menevän kokonaisvaltaisen oppimisen ja sitä kautta myös kokonaisuuden hallinnan irrallisen nippelitietouden sijasta. Opiskelijat pääsevät myös tekemään aitoja projektitöitä suoraan yrityksiin jo opiskeluaikana, K-T amk:n tekniikan yksikön kehityspäällikkö Seppo Saari muistuttaa. - Osa nykyisistä laboratoriovälineistä on 1980-luvulta. Niiden saattaminen ajan tasalle edellyttää investointia, joka palvelee sekä opetusta, T&K-toimintaa että palvelutoimintaa. Pelkästään pohjoisen kaivosala työllistää tulevaisuudessa noin 1500 henkilöä, joista kymmenes on insinöörejä, Petäjäjärvi jatkaa. Myös opettajat sekä muu henkilöstö pääsevät koulunpenkille. - Projektin jälkeen laboratoriot ovat ajanmukaisia, päivitettäviä ja eräiltä osin valtakunnan kärkitasoa, mikä vaikuttaa myös koulutuksen vetovoimaisuuteen ja siten myös säilymiseen alueella. Laboratorioiden kehittämisessä panostetaan mahdollisilta osin myös etäkäyttöisyyteen, mikä mahdollistaa koulutuksen tarjoamisen koko Lappiin ja laajemminkin jopa kansainvälisesti. Myös henkilöstön osaaminen päivitetään hankkeen puitteissa, Saari toteaa. Investointi tulee maksamaan vajaa 1,9 miljoonaa euroa. Rahoituksesta vastaa EU, Koulutuskuntayhtymä Lappia, Kemin Digipolis sekä Kemi-Tornion alueen kehittämiskeskus. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 4.2011 3
Heavy High Tech Gateway to Arctic Innovations teollisuusseminaari & Oktoberfest 2011 Miten joukkue saadaan voittamaan Viidettä kertaa järjestettävä HHT Oktoberfest keräsi Pohjoisen Suomen teollisuuden toimijat lokakuussa Kemiin. Tapahtuman teemana oli Menestystarinat - milloin ja miten asiakkaan odotukset täytettiin hienosti tai ylitettiin. Samalla äänestettiin vuoden Heavy High Tech Arctic Design Maratonin voittaja. Jo perinteeksi muodostunut Heavy High Tech Gateway to Arctic Innovations teollisuusseminaari & Oktoberfest 2011 tapahtuma keräsi Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön juhlasalin ääriä myöten täyteen alan vaikuttajia. Menestystarinoita esittelivät muun muassa Outokumpu Tornio Worksin johtaja Hannu Hautala, Tapojärvi Oy:n tuotantojohtaja Jouko Pakarinen, Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden paikallisjohtaja Juha Mäkimattila ja Fennovoiman tekniikka- ja rakentamisjohtaja Timo Kallio. 4 Digipolis Magazine Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen toi päivään oman näkökulmansa. - Kun joukkueessa on hyvä henki, se antaa kaikkensa ja koko joukkue menestyy, Jalonen tiivisti. Hän myös listasi asioita, mistä hyvä henki syntyy: - Rakenna luottamusta, välitä aidosti, kannusta avoimeen vuorovaikutukseen ja ole rehellinen ja oikeudenmukanen. Yhteisvastuullisuuden, toisen roolin hyväksymisen ja palautteen kautta rakennetaan menestyviä joukkueita myös liike-elämässä. Heavy High Tech Arctic Design Maratonin muotoiluehdotusten esittelyt haastoivat alan tulevaisuuden tekijät. Oppilaat olivatkin tosipaikan edessä, vaikka kannustavan puheenvuoron piti kilpailussa sparraajana toiminut ED-Design -muotoilutoimiston hallituksen puheenjohtaja ja Kansainvälisen muotoilujärjestön ICSID:n hallituksen jäsen Tapani Hyvönen. - Kyky haaveilla on taito, joka synnyttää uusia ajatuksia. Muotoilun keinoin voidaan käynnistää prosesseja, jotka kiteyttävät unelmista menestystarinoita, Hyvönen muistutti. Iltapäivä päättyi HHT Oktoberfestin Porinafoorumiin, jossa vieraat pääsivät tutustumaan eri toimialojen edustajiin sekä heidän palvelutarjontaansa. Kuvat: Kati Klaavuniemi, Mobile Marking ja Digipolis Teksti: Kati Klaavuniemi
Team Mobile Markin Oy:n tavoitteena oli löytää metallien lasermerkkaukselle uusia käyttötarkoituksia. Lasermerkkauksella voidaan työstää lähes mikä tahansa kuvio esimerkiksi ruostumattomaan teräkseen. Kilpailusta ideoita liiketoimintaan Siikajokiset veljekset Jonne, Juho, Niko ja Tomi Karsikas ovat Mobile Marking Oy:n perustajajäseniä. Nuorten yrittäjien toimialana on liikkuva lasermerkkaus. Heavy High Tech Arctic Design Maraton -kilpailun voiton yrityksen tiimi pokkasi uusilla liikeideoilla. Mobile Marking Oy:n liikeideana on tuoda merkkauspalvelut asiakkaan luokse liikkuvan lasermerkkausyksikön avulla. Tietokoneohjauksella lähes mikä tahansa kuvio, kuva, logo, teksti tai viivakoodi voidaan työstää miltein mihin tahansa materiaaliin. Heavy High Tech Arctic Design Maraton kilpailussa tiimin toimeksiantona oli keksiä uusia sovelluksia teräksen lasermerkkaukselle sekä etsiä uusia yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Opiskelijatiimi suunnitteli Stainless Colour-konseptin, jossa esimerkiksi Marttiinin puukolle ideoitiin suunnitteluautomaatti verkkokauppaan. Asiakas voi itse suunnitella ja tilata puukon, jonka terä kuvioidaan laserilla jokin valikoimissa valmiiksi olevista kuvista tai asiakkaan itsensä suunnittelema malli. Opiskelijat haasteen edessä Kilpailussa oli mukana kuusi ryhmää eli yhteensä 36 opiskelijaa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta, Ammattiopisto Lappiasta, Lapin ammattiopistosta ja Lapin Yliopiston teollisen muotoilun laitoksesta. Tiimi Mobile Markin Oy:n tavoitteena oli löytää metallien lasermerkkaukselle uusia käyttötarkoituksia. - Olin varmasti monien muidenkin yrittäjien tavoin aluksi hieman epäileväinen opiskelijoiden kyvyistä omaksua ja ideoida uusia asioita näin nopeassa aikataulussa. JaloteräsStudion johtaja, tutkijayliopettaja Timo Kauppi sai minut kuitenkin houkuteltua mukaan kilpailuun, kertoo Niko Karsikas, Mobilemarking Oy:n toimitusjohtaja. Ryhmä tutustui ensin jaloteräkseen ja sen käyttömahdollisuuksiin Outokummun Tornion tehtaan tutkimus- ja kehitysjohtaja Mikko Ylitalon toimiessa asiantuntijana. Karsikas jakaakin kiitosta Kaupin ohella Ylitalolle. - Vierailu Outokummulla järjestyi nopeasti. Timon ja Mikon kautta saadut todellisten asiantuntijoiden näkemykset olivat hyödyllisiä koko tiimille ja projektille. Jo näillä tutustumiskäynneillä syntyi paljon hyviä ideoita. Loppujen lopuksi työ eteni jouhevasti ja työtunteja ei säästelty. Myös itse sain projektin myötä uusia näkökulmia eritoten ruostumattoman teräksen erilaisista käyttömahdollisuuksista. Salainen ase kilpailun voittoon Team Mobile Markingin muodostivat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijat Elisa Anttila, Tuukka Kuru, Sari Välimaa ja Ville Väänänen sekä Lapin Yliopiston opiskelijat Ville Kemppainen ja Marjo Kujala. Oppilaat olivat todellisen haasteen edessä, kun he esittelivät työnsä tulokset satapäiselle yleisölle Heavy High Tech Oktoberfest -tilaisuudessa. Yleisö äänestikin tiimin ylivoimaiseen voittoon. Mutta mitä kisassa onnistuminen vaatii toimeksiantajalta? - Pitää sitoutua ryhmän toimintaan ja olla koko ajan mukana. Näin ryhmä tiivistyy. Lisäksi tehtävänannossa ei saa asettaa liian tiukkoja reunaehtoja vaan kuunnella myös oppilaiden näkemyksiä. Erityisesti teollisen muotoilun opiskelijoiden Kemppaisen Villen ja Kujalan Marin panos ansaitsee maininnan, heiltä tuli hyviä ideoita. Mutta ei kilpailussa ole kyse vain hyvistä ideoista vaan myös niiden toteuttamisesta. Tässä koko tiimi oli loistavasti mukana. Lyhyessä ajassa he kontaktoivat peräti seitsemän yritystä, jotka kaikki lähtivät mukaan. Miten jatkossa? - Hanke etenee nyt siten, että haemme yhteistyölle sopivia malleja. Joidenkin yhteistyökumppaneiden kohdalla harkitsemme vielä, lähdemmekö jatkotyöstämään ideoita Lapin yliopiston järjestämän Proto Design II- hankkeen kautta, jossa mukana kaikki Lapin korkeakoulukonsernin yksiköt. Syntyneet kumppanuudet etenevät joka tapauksessa suunnitelmista liiketoiminnaksi, Karsikas myhäilee. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 4.2011 5
Nyt puhutaan pu usta Teollisen puurakentamisen uusien liiketoimintaympäristöjen kehittelyyn on perustettu Puu-Rake eli Lapin Puuhanke, joka etsii välineitä ja kehittää puurakentamista Lapissa. Hanke on osa TEM:n metsäalan strategista ohjelmaa (MSO), jossa yhtenä painopisteena on juuri puurakentaminen. MSO:n PuuSuomi-verkosto on jalkautettu Suomen neljään suuralueeseen, joista pohjoisen alueen asiamiehenä toimii yrityskehittäjä Markku Helamo. - Pohjoisen verkoston aktiiviosapuolet ovat Ylivieskasta Kemijärvelle. Ylivieskassa toimii Keski-Pohjanmaan AMK:n Centrian puualan koulutus- ja kehitysyksikkö, joka on jo pitkään tehnyt erittäin aktiivista yhteistyötä alueen pk-yrityksiin. Kemijärvellä taas on pakon edessä jouduttu ottamaan hyvinkin uudentyyppisiä kehitysaskeleita puurakennetuotantoon StoraEnson kemiallisen metsäteollisuuden vetäydyttyä paikkakunnalta. Kemi-Tornio alueella on myös panostettu alan kehitykseen Ammattiopisto Lappian Rakennusosastolla. Helamon mukaan Lapissa pitkiin aikoihin mikään organisaatio ei ole vastannut alan systemaattisesta kehittämisestä. - Ammattiopisto Lappian rakennusosastolla on alan osaamista, mutta kehittämisen strategia puuttuu. Tosin aivan viime aikojen havainto on, että strategian puute olisi lähdössä korjauskurssille. Sama tilanne on Rovaniemen ammattiopistossa. Rovaniemen AMK:ssa on rakennustekniikan koulutusta, joka ei mitenkään suuntaudu puurakentamiseen. KemiTornio AMK:ssa rakennusalaa ei ole ollenkaan. Mainittakoon, että RAMK kieltäytyi osallistumasta Lapin Puuhankkeeseen ja perustelut olivat puhtaasti hallinnollisia. - Muutoinkaan meidän alueella puurakentamisen toimiala ei ole ollut kabinettikelpoinen lukuisiin aluekehitysohjelmiin, vaan painopiste on ollut suurteollisuudessa ja sen palveluyrityksissä. Osasyynä aluekehit- 6 Digipolis Magazine täjien passiivisuuteen puualan suhteen on sen sijoittuminen tasaisesti meidän kaikkiin viiteen kuntaan, jolloin mikään kunta ei ole ottanut sitä erityisen kehittämisen kohteeksi, joskin Tervolassa puuala on kasvamassa jo hyvinkin merkittäväksi. Kuntayhteistö parantunut - Kuntayhteistyön asenne tällaiseen yhteiseen elinkeinokehittämiseen on tunnetusti ontunut Kemi-Tornio alueella. Viimeaikainen kehitys on muuttunut myötämielisemmäksi mm. Kemi-Tornion yhteisen alueyrityspalvelun myötä. Helamo muistuttaa, että Kemi-Tornio alueen puurakennealan yrityskeskittymä on valtakunnan kärjessä. - Kemi-Tornio alueella on 25-30 puurakentamiseen tavalla tai toisella liittyvää pk-yritystä: useampia talotehtaita, kattoristikkotehdas, porrasvalmistaja, saunanlaudevalmistaja sekä näitä palvelevia pk-sahalaitoksia ja höyläämöjä. Muita puualan yrityksiä edustavat mm. suurteollisuutta palvelevat pakkauslavatehtaat. Puurakentaminen onkin alueella kohtuullisen suuri pk-teollisuuden toimiala, jonka liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa ja se työllistää yli 500 osaajaa. Alueen teollinen puutalotuotanto ja sitä palveleva rakenneosatuotanto on ehkä valtakunnan suurin teollisuuskeskittymä alalla. - Kemi-Tornio alueen puurakenneyrityksistä yksikään ei ole ajautunut konkurssiin 20 vuoteen, vaan kehityskäyrä on koko ajan ollut ylöspäin rakentamisen yleisiä taantumajaksoja lukuun ottamatta. Lähes jokainen Kuvat: Lapponia House Oy, Lappiporras, Lapinlaude, Digipolis ja Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi
talotehdas on investoinut jo työstörobotiikkaan, joita meidän talotehtaissa ja kattoristikkotehtaalla on pian jo 6-7 kappaletta. Mainittakoon, että Kainuussa Kuhmon kunta on panostanut mallikkaasti puurakenneteknologiaan ja Kuhmon Woodpolis on vaivihkaa noussut alan kehityksen kärjeksi koko valtakunnassa. Alkuopit kuhmolaiset saivat juuri Kemistä em. ammattiopisto Lappian puurakenneyrittäjille suunnatun toimintaympäristön kehitysvaiheesta. Parhaillaan Woodpolis on investoimassa lisää puurakennealan uusimpaan teknologiaan. Erityistä huomiota Woodpolis on kiinnittänyt puurakennealan suunnittelukoulutukseen. pitkälle viedyn suunnittelujärjestelmän, jotta myös tuotantoautomaatio ja yhä laajemmaksi kasvava materiaalin paljous hallitaan. Ilman teknologiaa kilpailukyky ei riitä. Suunnittelujärjestelmien oppiminen puolestaan vaatii koulutusta, jota tällä hetkellä täällä Lapissa ei anna kukaan. - Lisäksi koko suomalainen puutalorakenne pitäisi uudistaa vientikelpoiseksi, silla esimerkiksi Euroopassa puutalot tehdään toisella tavalla, järeämmin ja ekologisemmin. Ala kasvaa koko ajan sillä rakentaminen ei lopu ja rakennustekniikat kehittyvät. Harppauksin kohti kehitystä Digipolis on päättänyt ottaa pitkällisen harkinnan jälkeen myös puutuotealan kehittämispyrkimykset yhdeksi toimintakohteeksi. - Painopisteenä on nimenomaan puurakentaminen, koska varsinaista puusepänteollisuutta alueella ei ole. Valitettavasti viime vuosien myötä puukalusteasiat ovat hoituneet Haaparannan Ikean kautta. Alkuvaiheen jalkeen puu on kotiutunut hyvin Digipolis-tiimiin ja vuorovaikutus yrityskehitysoperoinnissa tiivistyy koko ajan. Onhan pk-yritysten kehittämisen prosessit jokseenkin samoja toimialasta riippumatta. Kasvava ala, mutta pysyykö Suomi kelkassa mukana? - Uusi tekniikka ja uudet tuoterakenteet on otettu puurakentamisen teemaksi jo 2000-luvun alussa. Teollinen puutalo on vaikea tuote sillä se vaatii melko Onko Ruotsi alan huipulla? - Ruotsissa ollaan meitä edellä. Siellä tehdään jo puukerrostaloja ja panostettu CLT-elementtirakenteiden kehittämiseen. Rakennusmääräysten muututtua keväällä 2011 meilläkin on mahdollista rakentaa kerrostaloja puusta. Lapponia House on tuomassa markkinoille CLT-rakennetekniikkaa hyödyntävän pientalon. - Ristikkäin liimatuista puulevykerroksista koostuvat suuret CLTelementit (Cross Laminated Timber) mahdollistavat rakentamisen nopeuden ja suurenkin talon runko voidaan parhaimmillaan pystyttää päivässä. Suurimmillaan CLT-levyt ovat 3 metriä korkeita, 16 metriä pitkiä ja paksuudeltaan 60-95 jopa - 400 millisiä. Mutta tällä hetkellä Suomeen rakennettaviin ensimmäisiin CLT-taloihin tuodaan puuelementit Itävallasta, vaikka Suomessa puuta riittäisi tällaiseen tarkoitukseen vaikka kuinka paljon. Syy on siinä, että Suomessa ei toistaiseksi ole yhtään CLT-elementtien tuotantolinjaa. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 4.2011 7
PuuSuomi kannustaa maakuntia Työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisen ohjelman tärkeä painopistealue on puutuoteteollisuus ja puurakentaminen. Helamo kertoo, että TEM:ssä on nyt vihdoin herätty satsaamaan puurakentamisen kehittämiseen. - PuuSuomi-verkostoa on ravisteltu hereille ja asialla on ollut TEM:n Puutuotetoimialan päällikkö Pasi Loukasmäki, jonka erittäin aktiivinen yhteistyö maakuntiin on motivoinut aluetoimijoita uusiin ponnistuksiin. PuuSuomi-aatteen sanansaattajana toimii lisäksi Puuinfo Oy, joka on Suomen merkittävin puurakentamisen edistämis- ja tiedotusorganisaatio. Puuinfo junaili keväällä 2011 maakuntatoimijoiden avustuksella laajan Puurakentamisen Roadshown, jonka nimissä pidettiin 11 korkeatasoista seminaaria eri puolilla Suomea. Lapin tilaisuuksiinkin osallistui n. 120 ammattilaista. Puurakentamisen RoadShow uusitaan talvella 2012 ja Lapin tilaisuus pidetään Kemissä. - Lapin puuhankkeen kehittämisen kohde on entistä järeämpien puurakenteiden toteutuksen uudet liiketoimintakonseptit, markkinat, tuotteet, teknologia sekä pk-yritysten verkostoyhteistyö. Hankkeessa selvitetään uusia, kehittyviä puurakennejärjestelmiä, jotka yleistyvät vauhdilla Keski-Euroopassa ja muissa Pohjoismaissa, mutta joiden kehitys Suomessa ei ota käynnistyäkseen. Hankkeessa kerätään tietoa, jalostetaan sitä Suomeksi ja viedään puualan ihmisten ulottuville. Toinen oleellinen asia on uuden tekniikan tuominen Suomeen ja rakennusammattilaisten herättäminen uuteen ajatukseen. Hankkeen rahoitus perustuu ELY-keskuksen toimintaympäristötukeen. Muita rahoittajia ovat Lapin kehitysyhtiöt sekä useat kunnat ja oppilaitokset. - Hankkeen kumppanuusosapuolet ovat löytyneet muualta Suomesta. Tampereen Teknillinen Yliopisto selvittää uuden puurakentamisen rakentamistaloudellisia näkökohtia. VTT selvittää uusien rakenteiden lämpöja kosteusteknistäkäyttäytymistä. Woodpolis & Annosol Oy tekee markkinointiselvitystä uusien rakenteiden kiinnostavuudesta ammattilaispiireissä. Mutta Ammattiopisto Lappia on myös ansiokkaasti mukana ja laatii mm. CLT-rakenteiden suunnitteluprosessien kuvausta. Lisäksi Kemi-Tornio alueella jo tunnettu kansainvälistymisasiantuntija Hannu Talvio Lounais-Suomesta junailee Keski-Euroopan puurakentamiskierrosta, joka toteutuu marraskuussa 2011. Kansainvälisiä yhteyksiä toteutettiin myös tammikuussa 2011 laajan Amerikan kierroksen merkeissä, jolloin huomattiin, kuinka puurakenneyritykset ajattelevat toimiaan asiakaslähtöisesti. Suomessa on vahvat puurakentamisen perinteet, jotka on syytä nostaa esille. 8 Digipolis Magazine
Hyvää puuta Helamon mielestä Puualan koulutukseen on panostettava valtakunnan tasolla. Puu on kaunis, hengittävä materiaali. Myös kansainväliset markkinat olisivat tälle materiaalille vastaanottavaisia, mutta ulkomaille on asiaa vain sinne soveltuvilla järjestelmillä. - Suomalainen hirsitalo on edelleen vientituote, mutta kysynnän kasvu on pysähtynyt johtuen mm. tässä jutussa mainituista uusista järeistä rakenteista, jotka syrjäyttävät hirren käyttöä, koska myös ne mielletään aidoiksi puurakenteiksi. - Uuden, järeän puurakentamisen edellytyksenä ovat 3D-suunnittelujärjestelmät, joista on oltava suora yhteys tuotanto-automaatioon ja osavalmistukseen sekä toiminnanohjauksen järjestelmiin. Suunnittelun osaamiseen ja ohjelmistoihin on panostettava. Puukerrostalojen rakennesuunnittelun osaajia on Pohjois-Suomessa vain muutamia tai ei yhtään. Meidän ammattikorkeakoulut eivät ole vielä reagoineet mitenkään tähän osaamistarpeeseen. Toinen koulutuksellinen ongelma on se, että ammattiopistoissa puu- ja rakennusalan perustutkinnot eivät kohtaa. Meillä puusepät ovat puuseppiä ja kirvesmiehet ovat kirvesmiehiä. Saksassa arvostettu ammattinimike on zimmerman, joka on suomeksi kirvesmiespuuseppä. - Suomalainen ammattikorkeakoulutus ei myöskään panosta erityisemmin puuhun, vaan lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa puu on vain suuntautumisvaihtoehto, johon panostettavien opintoviikkojen määrä on naurettavan vähäinen. Teknillinen Korkeakoulukin, nykyään Aalto-Yliopisto, tuottaa vain 10-15 puudiplomi-insinööriä vuosittain lähinnä suurteollisuuden tarpeisiin. Tällä menollahan meiltä loppuu kohta myös puutuotealan opettajat, jotka osaisivat mennä puu-asioissa pintaa syvemmälle. Markku Helamo kokee olevansa Lapissa pioneeri alalla, jolla pitäisi Suomessa olla jo pitkät perinteet. - Mielestäni ainoa mahdollisuus toimia alalla on ollut ns. freelancertyyppinen toiminta, jossa kehitysoperaatiolle on pitänyt hakea kulloinkin sopiva isäntä ja melkoinen osa viimeisen 15 vuoden aikaisesta kehityspalvelusta on toteutettu myös oman yrityksen isnnöimänä. Liian harvoin tulee Lapissa kollegoja vastaan. Ehkä tilanne muuttuu, Helamo toivoo. Kiintopuinen rakenne antaa vapauksia myös arkkitehdeille. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 4.2011 9
Innovaattori yrityshautomosta eväät yritystoiminnan alkutaipaleelle Innovaattori -yrityshautomossa autetaan alkavia tai uudessa toimintavaiheessa olevia yrittäjiä ja yrityksiä jalostamaan idea kannattavaksi liiketoiminnaksi. Yrityshautomo tarjoaa mutkattoman ja yrittäjähenkisen ilmapiirin, jossa on mahdollisuus oppia, jakaa kokemuksia ja verkostoitua toisten yritysten kanssa. Neuvontaa ja tukea on aina saatavilla. Yrityshautomo auttaa useissa yritystoimintaan liittyvissä asioissa: yrityskehityspalvelut verkostoitumispalvelut rahoituspalvelut markkinointipalvelut yrittäjäominaisuuksien kehittämispalvelut toimitila- ja toimistopalvelut Innovaattoriin ei ole erillistä hakuaikaa ja uusia yrityksiä tai yritystoimintaa suunnittelevia henkilöitä voidaan valita yrityshautomoon joustavasti. Yrityksen toimialalle ei aseteta rajoituksia, mutta liikeidealta edellytetään innovatiivisuutta. Hautomovaiheen kesto on yleensä 1-2 vuotta ja sitä ennen asiakas voi hyödyntää ns. Welcomeesihautomopalvelua. Welcome-palvelu on kestoltaan 4 kuukautta, jossa liikeidea pyritään kirkastamaan konkreettiseksi liiketoiminnaksi. Welcome-palvelu toimiikin hyvänä reittinä varsinaiseen yrityshautomoon. Yrityshautomon fyysiset tilat sijaitsevat Kemin Digipoliksella sekä Tornion Raatihuoneella. Yrityshautomon palveluita voi hyödyntää myös ilman sijoittumista hautomotiloihin. Ota yhteyttä! Jukka Auraneva Yrityskehittäjä 040 197 4158 jukka.auraneva@digipolis.fi Tietokatu 6, 94600 Kemi Hallituskatu 9, 95400 Tornio www.digipolis.fi Miljardien eurojen hankkeet! Tuo yrityksesi Partnerbookiin. Pohjois-Suomessa toteutetaan lähivuosina yli 12 miljardin euron teollisuusinvestoinnit. Fennovoiman ydinvoimala, kaivos-, biodiesel- sekä muut hankkeet realisoituvat pohjoisessa juuri nyt. Tuo yrityksesi esille ja osaksi näitä hankkeita Partnerbook-verkkopalvelun kautta. Pyydä esittelypaketti: info@partnerbook.fi www.partnerbook.fi 10 Digipolis Magazine
Tuotediileristä ratkaisujen tarjoajaksi Torniolainen CORE Partners ja hämeenlinnalainen Plutoni Oy lanseeraavat ensi vuonna kattavan verkkoliiketoiminnan asiantuntijapalvelukonseptin. Sen lähtökohtana on asiakkaille tarjottava kokonaisvaltaisuus. Torniolaisen CORE Partners yrityksen toimitusjohtaja Mikko Niemelä tuumaa, että yrityksissä ei oikein vieläkään hanskata sähköistä maailmaa ja varsinkaan sen mahdollisuuksia. - Eli miten sen avulla voidaan kehittää merkittävästi omaa liiketoimintaa. Me vastaamme tähän huutoon, Niemelä painottaa. Konsepti tuodaan tarjolle vahvalla visiolla. Viiden vuoden päästä toiminnan liikevaihto on suunniteltu ylittävän jo miljoonan. Samalla aikajänteellä konseptin ympärille rakennetaan tunnettu asiantuntijatalo ja palveluntarjoaja ympäri Suomen miksei jopa kansainvälisesti. - Aikaisemmin CORE Partners on ollut lähinnä sähköisten tuotteiden ja palveluiden jälleenmyyjä. Yhdessä kumppaniyrityksen kanssa otamme selkeästi ratkaisuntarjoajan roolin ja keskitymme suurempiin kokonaisuuksiin. Palvelukonseptimme on suunniteltu nimeä ja asiakaskokemusta myöden mieleenpainuvaksi ja julkaisemme konseptin alkuvuodesta. Niemelä on koko työuransa ollut mukana toimintaympäristössä, joka on täynnä innovatiivisuutta. Hän on työskennellyt esimerkiksi myyntijohtajana ZEF Solutions Oy:llä, joka tunnetaan muun muassa menestyneistä vaalikoneratkaisuista. Innoittajana Digipolis Nuorella yrittäjällä on vankka luottamus sähköisiin palveluihin, puhuttiinpa sitten perinteisestä verkkokaupasta, CRM-järjestelmästä tai jostain muusta sähköisestä työkalusta esimerkiksi myynnin tehostamiseen, asiakashankintaan tai asiakkaan kohtaamiseen liittyen. - Toimintamme ydin on aina asiakkaalle tehtävä tarvekartoitus. Kattavan asiantuntemuksemme kautta pystymme ratkaisemaan asiakkaidemme haasteet. CORE Partnersin, kuten niin monen Kemi-Tornio-alueen pk-yrityksen juuret, ovat Digipoliksen yrityshautomopalveluissa. - Meitä on tuettu ihan perusliiketoiminnan huolellisesta ja yksityiskohtaisesta hiomisesta lähtien. Yhdessä Digipoliksen asiantuntijoiden kanssa on myös mietitty, mitä sellaisia palveluita pk-yrityspuolelle kannattaisi tuoda ja tarjota, joita ei alueella vielä ole. - Digipoliksen asiantuntemus on ollut kattavaa ja yhteydenpito joustavaa, vaikka emme yrityksenä fyysisesti heidän toimitiloissaan sijaitsekaan. Annan kyllä loistavat arvosanat palveluille ja etenkin Jukka Auranevalle. Aina on saanut vastauksen, kun on jotakin kysynyt, Niemelä kehaisee. Tutustu yrityshautomopalveluihin osoitteessa Digipolis.fi Kuva: Shutterstock Teksti: Teemu Kytövuori Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 4.2011 11
Kuva: Digipolis Teksti: Kati Klaavuniemi Kaivosalan ihmiset kokoontuivat Levillä Kaivosalan kehitys ja vaikuttavuus -kaivostoiminnan asiantuntijaseminaari keräsi marraskuun alussa Leville arviolta tuhat alan osaajaa. Lapin liiton ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyössä toteuttamassa tilaisuudessa julkaistiin muun muassa vuoden 2011 kaivosalan toimialaraportti. Seminaari tarjoili oivan katsauksen Suomen kaivosteollisuudesta. Suomen maaperän monipuoliset mineraalivarannot tarjoavat mahdollisuuksia kaivostoiminnan kehittymiselle ja uuden liiketoiminnan syntymiselle. Suomen mineraalistrategian vision mukaan Suomi on mineraalien kestävän hyödyntämisen globaali edelläkävijä ja mineraaliala on yksi kansantaloutemme tukipilareista vuoteen 2050 mennessä. Toimialaraportin lisäksi seminaari esitteli tutkittua tietoa kaivosalan vaikuttavuudesta kansantalouteen ja aluetalouteen sekä kokemuksia uuden kaivoksen vaikutuksista kunnan kehitykseen. Digipolislaiset olivat mukana tilaisuudessa vahvalla asiantuntijajoukolla. Peräti 15 yrityksen yhteistyössä seminaaripaikan viereen oli pystytetty teltta, jossa esiteltiin Kemi-Tornio-alueen yritysten osaamista. Kokemukset olivat hyviä ja toimintamalli poiki lisää yhteistyökuvioita, osallistuneet myhäilivät. Kemintullin yritysalue nousee vauhdilla Kemintullin uusi asemakaava tuo Kemiin jopa 70 uutta yritystonttia. Kaavoitetulle 140 hehtaarin alueelle on suunnitteilla tontteja niin pienten kuin suurempienkin yritysten tarpeisiin teollisuus-, varasto- ja liikerakennuksia varten. Kemintullin yritysalue sijaitsee Kemin moottoritien ja Veitsiluodontien risteysalueella. Liikennevirta on jopa 12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Se on tärkeä tieliikenteen raskaiden kuljetusten solmukohta ja uusi moottoritie on entisestään parantanut maitse tapahtuvan tavarankuljetuksen joustavuutta ja sujuvuutta. Kemin kaupungin elinkeinopäällikkö Riitta Ahtiainen sekä yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Grönvall vakuuttavat, että Kemintulli sopii hyvin liikennettä ja matkailua palvelevien yritysten, teollisuuspalveluyritysten tuotannollisten yritysten ja tilaa vievän kaupan sijaintipaikaksi. - Karjalahden alueella alkaa jo olla ahdasta, joten uusille yritystonteille on todella tarvetta. Kemintulli on täyteen rakennettuna Karjalahtea selvästi suurempi yritysalue. Toteuduttuaan hanke tuo alueelle jopa 800 uutta työpaikkaa, Ahtiainen summaa. Liikenteen solmukohdassa Kemintulli on keskeisellä paikalla sillä yritysalueelta on vain neljän minuutin ajomatka keskustaan, kuusi minuuttia satamaan ja seitsemän lentokentälle. Alueella on tällä hetkellä Nesteen huoltamo Lapintuuli. - Kemintulli sijoittaa liike- ja toimistorakennuksia sekä pienteollisuutta hyvien liikenneyhteyksien varteen sekä lisää pienyrityksille suunnattujen tonttien määrää Kemissä. Alue on sijainniltaan erinomainen varsinkin liikenne- ja logistiikkapalveluita sekä ajoneuvojen huolto-, korjaus- ja tarvikemyymäläpalveluita tarjoaville yrityksille, sillä se on tärkeä raskaan liikenteen solmukohta, Grönvall luettelee. Kemintulli tarjoaa myös erinomaisen toimintaympäristön pohjoisen suurhankkeisiin osallistuville yrityksille. Kaavoitetun alueen kunnallistekniikan rakentaminen toteutetaan asteittain. - Koko aluetta ei tietenkään ole tarkoitus rakentaa kerralla, vaan se rakentuu pikkuhiljaa kysynnän mukaan. Nyt on käynnissä runkovesijohdon ja -viemärin rakentaminen. Tällä hetkellä kunnallistekniikkaa ei ole tarjolla kuin vasta Lapintuulen läheisyyteen, mutta vuoden 2012 aikana viemäröinti saadaan valmiiksi ja 2013 päästään toiseen vaiheeseen eli rakentamaan katuja ja muuta kunnallistekniikkaa. - Kaikki tontit räätälöidään yritysten tarpeisiin. Kyselyitä ja varauksia kannattaa esittää ja tehdä jo nyt. Vesijohdon rakentaminen saa tukea Euroopan aluekehitysrahastolta. Koko alueen rakentamiskustannukset ovat arviolta 1,2 miljoonaa euroa. 12 Digipolis Magazine
Ilmaisia lounaita ei ole Muistan, kun keskustelimme YouTuben alkuaikoina erään videotuotantoyhtiön kaverin kanssa siitä, että YouTube on hyvä kanava markkinointivideoiden levitykseen. Asiassa oli tuotantoyhtiön kannalta sellainen haaste, että ilmainen jakelukanava ja pieni kuvakoko tarkoittavat monien asiakkaiden mielestä myös lähes ilmaisia tuotantokustannuksia. Eihän pienen tulitikkulaatikon kokoisen nettivideon tekeminen voi maksaa saman verran kuin isomman videon? Nykyään verkossa on paljon ilmaisia kanavia, joissa voi viestiä ja markkinoida. Sisältöjen suunnittelu ja niiden jatkuva tuottaminen ei ole kuitenkaan ilmaista. Julkaisukynnys on kyllä madaltunut, mutta sisältöjen paljoudessa huomaa, kuinka tärkeää laadukas ja mielenkiintoinen sisältö onkaan. Jos suunnitelmallisuus, resurssit ja sanottava puuttuu, osallistuminen verkossa on useasti vain ajanhukkaa. Tämän lisäksi, jos ei ole valmis aktiiviseen vuoropuheluun, niin mediasta ja sen kanavista ei ole pahemmin mitään hyötyä, vaikka ne itsessään voivatkin olla ilmaisia. Poikkeuksen tekee verkottumiseen suunnitellut kanavat, jossa on hyvä olla esillä, vaikka sanottavaa ei olisikaan jatkuvasti. RUOTSI E4 OUTOKUMPU TORNIO WORKS OUTOKUMPU KEMIN KAIVOS METSÄ-BOTNIA DIGIPOLIS TEKNOLOGIAKESKUS Verkko antaa ihmisille vapauden kommentoida mitä tahansa asioita. Ja nämä kommentit leviävät salamannopeasti. Jos et kerran ole mukana aktiivisesti, et voi SARANA YRITYSALUE STORA ENSO BIODIESELLAITOS Yrityksen Facebook-sivun tai Twitter-tilin luomista kannattaisi miettiä aina tavoitteiden kautta. Tottakai on kiva, jos yrityksestä tykätään, mutta se ei tuo oikein mitään lisäarvoa, jos tykkääjiä ei osata hyödyntää, eivätkä hekään saa tykkäämisestä hyötyä. Tykkääjät pitävät yleensä niin monista asioista, että yksi tykkäys on kuin neula heinäsuovassa, jos joku vielä ajattelee pelkkää tykkäystä onnistuneena konversiona? tietää mistä puhutaan etkä reagoida nopeasti. Vai voitko? Mikäli sinä tai yrityksesi ei ole aktiivinen osallistuja, ainakin aktiivista seurantaa kannattaisi harkita. Laadukkaasti toteutettuna sekään ei ole ilmaista, mutta satsauksella saa mielenrauhaa ja samalla mahdollisuuden löytää kenties myös aivan uusia businessmahdollisuuksia. On olemassa paljon erilaisia ja eri hintaisia seurantamenetelmiä, jotka voidaan valjastaa keräämään ja jäsentämään itselle tärkeää tietoa verkosta. Yhteenvedot voidaan automatisoida tulemaan vaikka sähköpostiin. Tiedon suodatustapojen rakentamisessa kannattaa koittaa haarukoida sellaista tietomäärää, jonka pystyy myöhemmin käsittelemään. Liika tieto tuottaa ähkyn ja tärkeätkin asiat voivat mennä silloin ohi. Monelle on varmastikin tuttua seurata omien verkkosivujen kävijämäärää ja lähteitä mistä sivuille tullaan. Kenties joku seuraa yrityskäyntejä ja kerää tätä kautta myynnille liidejä. Omien sivujen seuranta ei kuitenkaan kerro kaikkea mitä yrityksestäsi tai tuotteistasi puhutaan verkossa, tai mitä toimialallasi on tapahtumassa. Jos seurantakokonaisuus on rakennettu oikein, voit rauhassa ottaa alkuun sivustaseuraajan aseman ja arvioida tapahtumien valossa, kuinka aktiivisesti sinun tai yrityksesi kannattaisi olla mukana viestimässä verkon eri kanavissa. Vaikka ilmaisia lounaita ei olekaan, kuutamolle sitä ei kannata jäädä ihmettelemään. Arto Remes kehitysjohtaja, Avalon Oy KEMINTULLI YRITYSALUE Lue lisää Arton ajatuksia 5 km http://digimoguli.fi Kuva: Kemin kaupunki Teksti: Kati Klaavuniemi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 4.2011 13
Yksin voi tuikkia, mutta yhdessä voimme loistaa Verkostoituminen on yleisnimitys kaikelle sellaiselle toiminnalle, jossa työ, sen tekijät, eri toimijat ja asiakkaat kohtaavat. Verkostoitumisen tavoitteena on helpottaa eri osapuolten löytämistä ja kohtaamista. Kun mietitään kohtamisia, niin ennen kaikkea kysymys on oikeiden kumppaneiden löytymisestä, palvelun laadun parantamisesta, uusien innovaatioiden ja näkemysten saavuttamisesta sekä myös tehokkuudesta. Verkostoituminen liittää yhteen eri osapuolia etäisyydestä riippumatta, sillä kohtaaminen voi tapahtua kasvokkain tai virtuaalisesti tietoverkoissa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuuri monipuolinen hanketoiminta kytkeytyy vahvasti alueen vetovoimatekijöihin ja verkostoihin, tuottaen niin yrityksille kuin organisaatioille uusia toimintamalleja, tutkimustietoa ja yhteisen kehittämisen kautta uusia tuotteita ja palveluita. Hanketoiminnan avulla etsitään ja sovelletaan uutta tietoa sekä kehitetään työ- ja elinkeinoelämän olosuhteita. Lisäksi monialaisten hankkeiden avulla kehitetään uusia tuotteita, menetelmiä, markkinoita, materiaaleja, toimintatapoja ja organisaatiota. Kaupan ja kulttuurin allalla tällaisia hankkeita ovat mm. Lapland Sales Academy, Elävä Lappi, Young Entrepreneurs 2, Les Feux Arctigues (Arktiset tulet). Verkostoitumisesta hyvänä esimerkkinä EU:n pohjoisin Living Lab eli Elävä Lappi-hanke, jossa on mukana KTAMK:n kaupan ja kultturin toimialan lisäksi Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto. Living Lab on elävä verkosto, jossa käyttäjät osallistuvat aktiivisesti tutkimus- ja kehitystyöhön, joka tehdään käyttäjän normaalissa arkiympäristössä. Living Labeissa kehitetään tuotteita, palveluita ja palveluprosesseja aidoissa käyttötilanteissa yhdessä käyttäjien kanssa. Tämä kehitysympäristö yhdistää yritykset, palvelun tarjoajat, alueen kehittämisyksiköt sekä palvelun käyttäjät innovoimaan ja kehittämään tuotteita ja palveluja yhdessä. Hanketoiminnan ja opetuksen integroinnin avulla vastataan aluekehittämisen ohella myös muihin strategisiin tavoitteisiin, kuten yrittäjyyden, monialaisuuden, työelämälähtöisyyden ja verkostoitumisen edistämiseen. Toiminta perustuu yritysoppilaitossynergiaan sekä aidoissa elämisympäristöissä syntyviin toimintoihin. Esimerkkinä vuorovaikutuksesta aidossa elämisympäristössä voidaan nostaa esiin kaupan ja kulttuurin menestyksekäs Liike-toimintamalli. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on edelläkävijä tietoverkkojen hyödyntämisessä niin verkostoitumisen kuin palvelujen ja koulutuksen mahdollistajana. Verkostoissa on voimaa, olivat ne virtuaalisia tai face-to-face toimivia yhteenliittymiä. Verkostoituminen synnyttää tietämyskeskuksia, joissa on osaamista ja osaajia sekä tarpeeksi kriittistä massaa asioiden monipuoliseen käsittelyyn. Alueellinen kehittyminen ja kehityslogiikka perustuu paikalliseen aloitteellisuuteen ja verkostoitumiseen, jotka omalta osaltaan soveltavat uusinta tietämystä toiminnassaan ja luovat uutta tulevaisuutta. Jotta uusin tietämys ja osaaminen leviävät, tarvitaan lisää paikallisia voimia yhteen. Rakennetaan yhdessä alueemme pääomaa ja osaamisverkostoa, jossa ovat mukana asiantuntijoiden sekä erilaisten osaajien että toimijoiden verkostot, ja jossa välittyy uudet ideat, innovaatiot ja kokemukset. Marika Saranne vs. Kehityspäällikkö, Opettaja, Projektipäällikkö, Elävä Lappi- hanke Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, kauppa ja kulttuuri Tässä kolumni-sarjassa Kemi-Tornion AMK:n johtoryhmän jäsenet kertovat tuoreita kuulumisia ja pohtivat ilmiöitä eri kanteilta. Lue lisää osoitteesta http://some.lappia.fi/blogs/tokem-jorynaa/ Tumma taivas jouluyönä, tähdet tuikkii valovyönä. Ilmassa on ripaus taikaa, rauhallista joulun aikaa! Toivottaa Digipoliksen väki Toisenlainen lahja Joulu tuo tullessaan mukavat paineet: mitä antaa lahjaksi. Kun ihmisellä on jo kaikkea, hänelle voi antaa lahjaksi Toisenlaisen Lahjan. Toisenlaiset Lahjat auttavat turvaamaan kehitysmaiden ihmisille riittävän ruuan ja puhtaan veden sekä toimeentulon. Se on aineeton lahja, joka auttaa kehitysmaissa asti. Toisenlainen Lahja sopii moneen eri tilaisuuteen ja monenlaisille ihmisille. Tämä lahja tulee tarpeeseen. http://www.toisenlainenlahja.fi Asumisväljyys lisääntyy hitaasti Asuntojen keskikoko on kasvanut Suomessa melko hitaasti. Kun 1990-luvun alussa uusien omakotitalojen keskikoko oli 122 neliötä, vuonna 2010 uudet omakotitalot olivat kooltaan keskimäärin 144 neliötä. Omakoti- ja paritaloasuntojen keskipinta-ala on kasvanut vuodesta 1990 yli kymmenellä neliömetrillä, rivitaloasuntojen alle kahdella neliömetrillä ja kerrostaloasuntojen noin puolella neliömetrillä. Kaikkien asuntojen keskipinta-ala on Suomessa 79,5 neliötä, mikä on länsieurooppalaisittain suhteellisen vähän. Lähde: Tilastokeskus 14 Digipolis Magazine
tilaa sähköpostitse: info@digipolis.fi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut 6 Sensori 1 8 4 Compus 7 2 Studiotalo 3 Optimi Ammattiopisto Lappia 5 Digipoliksessa toimivat yritykset ja organisaatiot 1 Sensori, Tietokatu 3 2 Studiotalo, Tietokatu 6 - Eltel Networks Pohjoinen Oy - Arctic Coders Oy - Ixonos Oyj - e-devel.fi Ky - Kemin Teollisuuskylä Oy - Elisa Oyj - Kemin Rätinki Oy - Forest Btl - Lapin Kauppakamari - Fujitsu Services Oy - Liikenneopetus Loko - Insinööritoimisto Rouvinen - Mainostoimisto Visual Design - Insinööritoimisto 3d-Hacklin - Promote Oy - Isoworks Oy - Ravintoloitsija T:mi - Junkohalli Oy Pynnönen Minna - Kemin Digipolis Oy - Kemi-Tornio Alueyrityspalvelut - Koivu Interactive - Krans Consulting Oy - Lakiasiaintoimisto Tuula Mäkinen Oy - Lapin pelastuslaitos - Mainostoimisto Reklaami - Mionex Oy - Oulun yliopisto - Puheterapiapalvelu Kompis - Recair Oy - Suomen Turvamiehet - ST1 Oy / Lapin Polttoainemyynti Oy - UpNet Engineering Oy - Urbanid - YIT Turvatekniikka Oy 3 Optimi, Studiokatu 3 - ISS Palvelut Oy - Metso Automation Oy - Metso Endress+Hauser Oy - Metsäliitto Osuuskunta / Pohjois-Suomen hankinta-alue - YIT Kiinteistötekniikka Oy 4 Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu Kiveliönkatu 36 5 Ammattiopisto Lappia Tietokatu 2 6 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut Lumikontie 2 7 Lumikontie 1 - TDR Finland Oy - Relacom Finland Oy 8 Compus, Tietokatu 1 - Kemi-Tornion AMK Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 4.2011 15
Talvia valaistuksell taan valoa keskus ja, mutta tellaan jouluvalo Muualla ripus lle. Viime mä em pid l ke ttu as Kemissä on ote projektin en tis uo n kolmev vuonna alkanee se lai vat kauungin katuja va tuloksena, kaup alkukeväätä ys ks sy a loppu niit talvivalot ain seen saakka. sen saivat na talvivalaistuk Viime vuon ja Meriun ad ok ist skuspu ympärilleen Ke sittäisiä yk in Lisäksi valaisti puiston puut. kä muuse ä, rill pä ym talon puita kaupungin alueella. alla keskustan ltakadun ja oli vuorossa Va Tänä vuonna dulle asenka lta Va u. koristel Kauppakadun a koostuss joi ja, istusketju nettiin koristevala uppakadun Ka ta. ois all lop va vat erikokoisista nekin kaupylvästä saivat varrella olevat 15 laistus on Va n. ympärillee niin valaistuksen ällisiä ledtäv ys gia er en äen toteutettu käytt lamppuja. inka paljon ea huomata ku - On ollut up kemiläisille. ä elt mi ä vä nut hy valaistus on tuo ista palauiiv sit po t pelkkää Olemme saanee n sähköismin tilapalveluide tetta ihmisiltä, Ke. ee its ilo ri Pelo tysvastaava Ka n o a t s u k s Ke a k k i a p n i koko Kem vuniemi Teksti: Kuva: Kati Klaa Laura Hyle Kaupungin keskusta on kokenut viime aikoina suuria mullistuksia kävelykadun valmistumisen myötä. Kävelykadusta ja samalla koko keskustan alueesta haetaan uudenlaista sykettä koko kaupunkiin. - Kehitystyön taustalla on yhteinen ajatuksemme keskusta-alueesta, joka on kaikkien paikkakuntalaisten kokoontumispaikka. Kaupunki ja kaupunkilaiset ovat yhdessä nähneet paljon vaivaa virkeämmän keskustan puolesta. Kehitys jatkuu edelleen, mutta nyt voidaan jo nauttia ensimmäisistä tuloksista porukalla, iloitsee kaupunkikeskustayhdistys Kemitiimin Ari Orava. Tulevana talvena suuren suosion saavuttanut luistelualue on avattu jälleen Täikön torille ja siellä voivat viilettää kaikki kaupunkilaiset, ikään katsomatta. Jäällä tullaan näkemään taitoluistelunäytöksiä, luisteludiscoja nuorille ja tarkoituksena on myös järjestää paljon kyselty aikuisten rusettiluistelu. Lisäksi kävelykadulle, joka talven ajan kulkee nimellä Lumilinna-areena, on jälleen suunniteltu luminen liukumäki sekä lumiveistoksia. Kuten edellisinäkin vuosina, niiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Lumilinnan väki. 16 - Liukumäki ja veistokset rakennetaan kävelykadulle heti kun säätilanne sen sallii, samoin kuin luistelurata. Tämän lehden ilmestyessä ne saattavat hyvinkin jo olla paikoillaan kaupunkilaisia ilostuttamassa, Ari lupaa. Lumilinna-areenalla halutaan vahvistaa Kemin mainetta Lumilinnakaupunkina, niin kaupunkilaisten kuin turistienkin mielissä. Talven aikana viihtyvyyttä lisäävät myös uudet talvivalot, jotka kaupunki on hankkinut tunnelmaa luomaan. - Keskustan viihtyvyyteen panostetaan monen tahon voimin ja se meillä onkin ollut koko hankkeen pääajatuksena. Yhdessä tehdään ja yhteen hiileen puhalletaan, Ari painottaa. Viime vuoden tapaan keskustaan tulee myös avotulipaikka makkaranpaistoa varten. Varovaisesti Ari jo lupailee paistavansa kaupunkilaisille ilmaiset makkarat ainakin kerran talven aikana. Kemin uusimmat tapahtumat löydät: www.kemi.fi