Tekijä Helsingin yliopiston ympäristötiimi. Kannen kuva Ida Pimenoff

Helsingin yliopisto Ympäristöraportti 2010

Tekijä Helsingin yliopiston ympäristötiimi Kannen kuva Ida Pimenoff Helsingin yliopisto PL 33, Yliopistonkatu 4 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 1911 Verkkoversio (intranet) https://alma.helsinki.fi/doclink/138725

Sisällysluettelo 1 Johdanto 4 2 Ympäristöjärjestelmä 4 2.1 Ympäristöstrategia 4 2.2 Vastuuorganisaatio 4 2.3 Ympäristövaikutusten seuranta 5 2.4 Jatkuva parantaminen 5 2.5 Ympäristöasiat laadunvarmistusjärjestelmässä 5 3 Edistyminen osa-alueittain 5 3.1 Strateginen suunnittelu 5 3.2 Hankinnat 5 3.3 Liikenne 6 3.4 Jätehuolto 7 3.5 Siivous ja puhtaanapito 9 3.6 Energian ja veden kulutus 9 3.7 Rakentaminen ja tilat 12 3.8 Piha- ja viheralueiden hoito 12 3.9 Kopiointi ja tulostus 13 3.10 Ympäristökoulutus ja -tiedotus 14 LIITE 1. Yhteenveto ympäristöperiaatteista, -päämääristä ja -toimenpiteistä sekä seurantaindikaattoreista. 15

1 Johdanto Helsingin yliopisto on merkittävä julkinen toimija, joka tarjoaa ympäristöalan koulutusta ja tekee ympäristöalan tutkimusta. Yliopiston strategian 2010-2012 mukaisesti yliopistolla on kansallinen, alueellinen ja globaali yhteiskuntavastuu, johon kuuluu pyrkimys lisätä ympäristötieteellistä ymmärrystä. Yliopisto edistää tutkimuksen, opetuksen ja muun toiminnan kautta yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, ihmisten hyvinvointia ja oppimista sekä ihmisen ja luonnon tervettä vuorovaikutusta. Ympäristöstrategiatyö yliopistossa alkoi vuonna 1997, kun rehtori Kari Raivio asetti työryhmän 1 valmistelemaan kestävän kehityksen toimenpideohjelmaa. Alustava ympäristökatselmus ja ohjelman valmistelutyö tehtiin Limnologian ja ympäristösuojelun laitoksella. Kestävän kehityksen ohjelma vuosille 1999-2005 hyväksyttiin konsistorin kokouksessa helmikuussa 1999. Rehtorin asettama työryhmä 2 päivitti yliopiston kestävän kehityksen toimintasuunnitelman loppuvuodesta 2002. Vuoden 2006 alusta lähtien yliopistolla ei ole ollut erillistä ympäristöohjelmaa, vaan ympäristöasiat on liitetty osaksi strategiaa, kehittämisohjelmia ja laadunvarmistusjärjestelmää. Yliopiston ympäristöjärjestelmän periaatteet on kirjattu konsistorin hyväksymään yliopiston strategiaan sekä hallinnon ja tukitoimien kehittämisohjelmaan vuosille 2007-2009. Ympäristöraporttiin on koottu tiedot vuoden 2010 tärkeimmistä ympäristötoimista sekä ympäristövaikutuksia kuvaavat seurantatiedot. Raportoinnin tavoitteena on lisätä yliopistolaisten tietämystä ympäristöasioista ja siten edistää ympäristöasioiden huomioimista. Ympäristöraporttia on tarkoitus jakaa myös muille asiasta kiinnostuneille tahoille, ensisijaisesti muille yliopistoille ja korkeakouluille. Ympäristöraportti on julkaistu vuosittain vuodesta 2000 lähtien. Ympäristötutkimusta ja -opetusta yliopistossa toteuttaa ja koordinoi ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikkö HENVI. Tässä raportissa tarkastellaan yliopiston oman toiminnan ympäristökuormitusta ja toimia sen vähentämiseksi. Henvin koordinoima ympäristöopetus- ja tutkimus raportoidaan erikseen. 3 2 Ympäristöjärjestelmä 2.1 Ympäristöstrategia Yliopisto on sitoutunut vähentämään oman toimintansa ympäristökuormitusta. Tavoitteena on saavuttaa yliopiston opetus- ja tutkimustavoitteet nykyistä vähemmällä materiaalin ja energiankulutuksella. Yliopistolla ei ole erillistä ympäristöohjelmaa, vaan ympäristöasiat on liitetty osaksi strategiaa, kehittämisohjelmia ja laadunvarmistusjärjestelmää. Toukokuussa 2010 yliopisto liittyi WWF:n Green Office ympäristöjärjestelmään. Green Office pilotoidaan Viikin kampuksella, minkä jälkeen se on tarkoitus ottaa käyttöön yliopiston muilla kampuksilla ja Helsingin ulkopuolisissa yksiköissä. Vuonna 2010 Viikin kampuksella tehtiin alustava ympäristökatselmus ja valmisteltiin kampuksen omaa ympäristöohjelmaa. Haitallisia ympäristövaikutuksia yliopistolla aiheutuu mm. hankinnoista, liikenteestä, rakentamisesta, jätehuollosta sekä paperin, energian ja veden kulutuksesta. Liitteessä 1 on esitetty yhteenveto yliopiston ympäristöperiaatteista, -päämääristä, -toimenpiteistä sekä seurantaindikaattoreista osa-alueittain. Yhteenveto pohjautuu kestävän kehityksen ohjelmaan 1999-2005. 2.2 Vastuuorganisaatio Ympäristöasioiden koordinointi yliopistolla on hallintojohtajan asettaman ympäristötiimin ja teknisen toimialan (1.1.2011 alkaen tila- ja kiinteistökeskuksen) vastuulla. Ympäristötiimi tekee ehdotuksia ympäristöasioiden hallinnan parantamiseksi sekä laatii yliopiston ympäristötoiminnan etenemisestä vuosittain ympäristöraportin ja yhteenvedon yliopiston toimintakertomukseen. Käytännön tehtäviä hoitaa 2 kokopäiväistä ympäristöasiantuntijaa. Kaikilla laitoksilla ja muilla yksiköillä, joilla syntyy ongelmajätteitä, on oltava nimetty ongelmajäteyhdyshenkilö. Ympäristöyhdyshenkilöitä on osalla laitoksista ja käytäntöä on tarkoitus laajentaa koskemaan kaikkia laitoksia. Laitosten ympäristöyhdyshenkilöiden tehtäviin kuuluu mm. ympäristöasioista tiedottaminen omassa yksikössään sekä jätteiden lajittelun tarkkailu ja opastus. Ongelmajäteyhdyshenkilöt huolehtivat, että ongel- 1 Johtoryhmän asettaminen kestävän kehityksen ohjelmahankkeelle 1.1.1998-31.12.1999. Rehtorin päätös 97/185. 2 HY:n kestävän kehityksen toimintasuunnitelman päivittäminen. Rehtorin päätös 127 / 2002 28.10.2002. 3 Lisätietoja Henvin toiminnasta http://www.helsinki.fi/henvi/index.htm Ympäristöraportti 2010 4

majätteiden pakkaaminen, merkintä, siirtoasiakirjojen laadinta ja kuljetusten tilaaminen hoidetaan asianmukaisesti. Työsuojelutoimikunnassa käsitellään kemikaaleihin, jätehuoltoon ja energiatehokkuuteen liittyviä asioita, joissa on sekä työsuojelu- että ympäristönäkökulma. Työsuojelupäällikkö on mukana sekä työsuojelutoimikunnassa että ympäristötiimissä, mikä takaa tiedonkulun näiden elinten välillä. 4 Ympäristötiimin kokoonpano sekä ympäristö- ja ongelmajäteyhdyshenkilöt löytyvät intranet Almasta: Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat -> Päätökset, ohjeet ja vaalit -> Ympäristöasiat -> Vastuuorganisaatio. 2.3 Ympäristövaikutusten seuranta Yliopiston ympäristövaikutuksista on koottava kattavasti ja järjestelmällisesti tietoa, jotta toiminnan ympäristövaikutuksissa tapahtuvat muutokset havaittaisiin ja toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta voitaisiin arvioida. Ympäristötiedon kokoaminen ja analysointi Helsingin yliopiston kaltaisessa suuressa organisaatiossa vaatii runsaasti resursseja. Jotta tiedonkeruu ei kohtuuttomasti kuormittaisi yliopiston yksiköitä, pyritään mahdollisimman paljon hyödyntämään olemassa olevia tiedonkeruukanavia, kuten matkalaskujärjestelmää ja laiterekisteriä sekä palveluja tuottavien yritysten raportteja. Painopiste on sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen sekä jätemäärien seurassa. Seurantaindikaattorit on lueteltu liitteessä 1. Kaikille toiminnan osa-alueille on määritelty yksi tai useampia seurantaindikaattoreita, joita kaikkia ei kuitenkaan ole vielä otettu käyttöön. 2.4 Jatkuva parantaminen Ympäristökysymyksistä saadaan jatkuvasti uutta tietoa ja arvot muuttuvat, mistä syystä ympäristöstrategiaa joudutaan muokkaamaan ja täydentämään. Nykyiset toimenpiteet eivät tulevaisuudessa välttämättä riitä asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseen. Ympäristöasioiden hallinnan jatkuva parantaminen on keskushallinnon ympäristötiimin vastuulla. Suuremmat muutokset ja lisäykset hyväksytetään konsistorilla. 2.5 Ympäristöasiat laadunvarmistusjärjestelmässä Osa yliopiston ympäristönäkökohdista on sisällytetty yliopiston laadunvarmistusjärjestelmään. Ympäristöpolitiikka ja -organisaatio sekä yliopiston toimintakäsikirjoihin kootut ympäristöasiat muodostavat yliopiston ympäristöasioiden hallintajärjestelmän. Hallintajärjestelmän rakenne ja sisältö perustuvat suurelta osin vuosille 1999 2005 hyväksyttyyn kestävän kehityksen ohjelmaan. Ympäristöasiat nähdään osaksi toiminnan ja palvelujen kokonaislaatua. Pääsääntö on, että ympäristöasiat sisällytetään osaksi muita menettelyohjeita. Ympäristön kannalta keskeisiä toiminnan osa-alueita ovat toimitilat sekä omaisuuden ja palvelujen hankinta ja hallinta. Tukipalveluiden osalta keskeisempiä ovat tila- ja kiinteistöpalvelut sekä atk-palvelut. 3 Edistyminen osa-alueittain 3.1Strateginen suunnittelu Yliopiston strategiaan on kirjattu kestävän kehityksen periaate yleisellä tasolla. Yksityiskohtaisemmin kestävän kehityksen sisältö on määritelty tai tulisi määritellä suunnitelmien ja hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. Ympäristövaikutusten selvittämisessä arvioidaan kuinka päätökset ja suunnitelmat vaikuttavat yliopiston ympäristöpäämääriin ja seurantaindikaattoreihin (ks. liite 1). Yliopiston toimintakäsikirjassa on määritelty yliopiston ympäristöpolitiikka sekä periaatteet yliopiston ympäristönjärjestelmän rakentamiseksi osana laadunvarmistusjärjestelmää. 3.2 Hankinnat Hankintojen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä ympäristöhaittojen syntyä, esimerkiksi vähentää toiminnasta syntyvän jätteen määrää ja energiankulutusta. Hankintoja voidaan 4 Lisätietoja työsuojelupäällikkö Kari Lajunen. Ympäristöraportti 2010 5

ohjata ympäristömyötäisempään suuntaan lisäämällä hankintojen ympäristöohjeistusta, kouluttamalla hankinnoista vastaavia sekä tekemällä asiassa yhteistyötä tavaroiden ja palvelujen toimittajien kanssa. Yliopiston hankintaohjeet päivitettiin 2010 ja samassa yhteydessä tarkistettiin myös ympäristöohjeistuksen ajantasaisuus. Ohjeiden mukaan ympäristöasiat huomioidaan hankkimalla vain tarpeellisia tuotteita sekä suosimalla energiatehokkaita ja vähän jätettä tuottavia tuotteita, jotka elinkaarensa aikana kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Hankintaohjeessa kuvattu kuinka ympäristönäkökohdat voidaan ottaa huomioon hankintaprosessin eri vaiheissa. Yliopiston toimistotarviketoimittajan kanssa on sovittu ympäristömyönteisten tuotteiden sisällyttämisestä yliopiston perustuotteistoon. Vuonna 2010 yliopistolle hankituista toimistotarvikkeista 17,6 prosentilla (euromääräinen osuus) oli Joutsen- tai EU-kukkaympäristömerkki. Noin 10 prosentilla tarvikkeista oli jokin muu ympäristömerkki (Sininen enkeli, FSC) tai jonkin yksittäinen luontoystävällinen ominaisuus. 3.3 Liikenne Henkilö- ja tavaraliikenne aiheuttaa ilmastonmuutosta ja hengitysilmaa pilaavia päästöjä sekä kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja. Haittoja voidaan pienentää vähentämällä ihmisten tarvetta siirtyä paikasta toiseen, esimerkiksi tiedonsiirtotekniikan ja yhdyskuntasuunnittelun avulla, sekä suosimalla ympäristöystävällisempiä liikennemuotoja ja -välineitä. Yliopistolla toimenpiteet liittyvät liikkumistarpeen ja yksityisautoilun vähentämiseen, pyöräilyn ja julkisten liikennemuotojen edistämiseen sekä vähäpäästöisten kulkuneuvojen suosimiseen hankinnoissa. Fyysistä matkustamista korvaavan tiedonsiirtoteknologian käyttöönotossa on edistytty merkittävästi parin viime vuoden aikana. Videoneuvottelua käytetään jo monilla laitoksilla. Yliopistolla on valmiudet neuvotteluiden ja luentojen internet-lähetyksiin sekä digitaaliseen tallentamiseen. Videoviestintä käsittääkin AV-tuotannon lisäksi videoneuvottelut, verkkovideot, suoratoistolähetykset, tallennukset ja erilaiset verkkokokousjärjestelmät. Myös verkkoluennot ovat videoviestintää. Videoneuvottelutiloja ja -laitteistoja on tietotekniikkatoimialan tarjoamana Viikissä ja Kumpulassa sekä opetusteknologiakeskuksen tarjoamana keskustassa. Oppimiskeskus Aleksandrian tiloissa on myös muutamia videoneuvotteluvarustettuja työasemia. Tilojen käyttöön kuuluu myös käyttöopastus ja tekninen tuki, joten mitään ennakkoasiantuntemusta aihepiiriin ei tarvita. Palvelujen käyttö on yliopiston henkilökunnalle, laitoksille ja yhteisöille ilmaista. Yliopiston omaan toimintaan liittyvissä videoneuvotteluissa laskutetaan vain mahdollinen tarvittava henkilötyö ja ISDN -kulut käyttäjiltä. Videoneuvottelun tukea antavat yliopistolla tietotekniikkatoimiala (1.1.2011 alkaen tietotekniikkakeskus ) ja opetusteknologiakeskus. Tietotekniikkatoimiala antaa tukea ensisijaisesti teknisissä kysymyksissä, opetusteknologiakeskus neuvoo myös videoneuvottelun opetuskäytössä ja antaa pedagogista tukea. 5 YT-neuvoston kokouksessa (29.11.2005) päätettiin, että julkisen liikenteen työmatkasuhdelippua ei tässä vaiheessa oteta käyttöön yliopistolla johtuen järjestelmän monimutkaisuudesta. Vuonna 2010 alussa työsuhdematkalippua koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin aiempaa helppokäyttöisemmäksi. Lipun käyttöönottoa yliopistolla on päätetty selvittää uudelleen vuoden 2011 aikana. Yliopiston henkilökunta teki vuonna 2010 yhteensä noin 15 500 työasiamatkaa, joista ulkomaanmatkoja oli 6 456, kotimaanmatkoja noin 9 044. Kotimaanmatkojen kesto oli vuonna 2010 9 043 päivää, ulkomaamatkojen 50 000 päivää. Kokonaisuudessaan yliopiston matkustuspalveluiden ostot vuonna 2010 olivat noin 11,1 miljoonaa euroa. Yliopistolla laskutettiin kilometrikorvauksia matkoista vuonna 2010 yhteensä 753 tuhatta kilometriä. Raportointijärjestelmän vaihdoksesta johtuen luvut eivät ole vertailukelpoisia viime vuoden lukuihin. 6 Autopaikkojen ylläpitokulut on tarkoitus kattaa ainakin osittain käyttäjiltä kerättävillä maksuilla ja maksullisten paikkojen osuutta on kasvatettu vuosittain. Vuonna 2010 autopaikat olivat ainakin osittain maksullisia 40:lla Helsingissä sijaitsevalla kiinteistöllä. Vuonna 2010 lämmitetyn hallipaikan vuosimaksu oli 178 euroa, lämpötolppapaikan 143 euroa ja kylmän pihapaikan 72 euroa. Tavoitteena on saada kaikki yliopiston pysäköintipaikat maksullisiksi vuoden 2012 alusta alkaen. HYY ja yliopisto toteuttivat pyöräilykyselyn opiskelijoille ja henkilökunnalle. Kyselyllä kartoitettiin yliopistolaisten pyöräilyä sekä pyöräilyreitteihin ja järjestelyihin liittyviä puutteita ja toiveita. Keväällä järjestettiin pyöräi- 5 Lisätietoja http://www.helsinki.fi/video/ 6 Tiedot on poimittu SAP laskujärjestelmästä (Satu Lerssi). Määrässä ovat mukana kaikki matkat, joista on tehty matkasuunnitelma tai lasku SAP laskujärjestelmään. Ympäristöraportti 2010 6

lytapahtuma keskustassa ja Kumpulassa. Lisäksi osallistuttiin HYY:n järjestämään autottoman päivän tapahtumaan. 3.4 Jätehuolto Yhdyskuntajätteet Jätelain (1072/93) mukaan kaikessa toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Syntyvät jätteet on hyödynnettävä ensisijaisesti uusien tuotteiden raaka-aineena ja toissijaisesti energiana. Kaatopaikalle sijoitetaan ainoastaan hyötykäyttöön kelpaamaton jäte. Jätteiden synnyn ennalta ehkäisyn kannalta tärkeimmät ratkaisut tehdään hankintojen ja toiminnan suunnittelun yhteydessä. Yliopiston hankintaohjeet päivitettiin ja hankintojen ympäristöohjeistuksen ajantasaisuus tarkistettiin vuonna 2010. Ohjeiden mukaan ympäristöasiat huomioidaan hankkimalla vain tarpeellisia tuotteita sekä suosimalla energiatehokkaita ja vähän jätettä synnyttäviä tuotteita, jotka elinkaarensa aikana kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Hankintaohjeessa kuvattu kuinka ympäristönäkökohdat voidaan ottaa huomioon hankintaprosessin eri vaiheissa. Yliopiston Helsingissä sijaitsevilta kiinteistöiltä syntyi vuonna 2010 reilut 1600 tonnia yhdyskuntajätteitä 7 (taulukko1 ja kuva 1). Suurin osa kaatopaikalle päätyvästä sekajätteestä on edelleen polttokelpoista jätettä (ns. energiajaetta) tai muuten kierrätettävää jätettä. Energiajätteen erilliskeräystä ei vuoden 2010 aikana lisätty, johtuen HSY:n sekajätteen polttolaitoksen rakentamispäätöksestä. Pienten hyötyjätemäärien erilleen lajittelussa (lasi, kartonki ja pahvi, pienmetalli) riittää parannettavaa. Yliopistolla aloitettiin muutamassa kohteessa laboratoriolasin erilliskeräyskokeilu, jota on tarkoitus laajentaa tulevina vuosina. Suuret jätevirrat saadaan tällä hetkellä hyvin talteen. Yliopistolla syntyvät jätemäärät eivät ole juuri muuttuneet viime vuosien aikana. Sähkö- ja elektroniikkalaitteita vietiin vuonna 2010 kierrätykseen 16,8 tonnia. Atk-laitteita käytetään mahdollisimman pitkään kierrättämällä niitä laitosten sisällä tehtävistä toiseen. Vuoden 2010 aikana toimitettiin käsittelyyn näyttöjä 13 705 kg ja atk-laitteita 36 160 kg 8. Atk-laitteita meni käsittelyyn aikaisempia vuosia vähemmän eli laitteita on saatu paremmin uudelleenkäyttöön yliopistolle ja sen ulkopuolelle. 7 Jätemäärät on saatu jäteyrityksiltä (YTV, Lassila&Tikanoja ja SITA) saaduista raporteista. Luvuista puuttuu Biomedicum Helsingissä sijaitsevien yliopiston laitosten tuottamat jätemäärät. Osa jätemäärätiedoista on arvioitu jätejaekohtaisen keskimääräisen astiapainon perusteella. 8 Tiedot tietotekniikkakeskus. Ympäristöraportti 2010 7

Taulukko 1. Yhdyskuntajätteiden määrä ja jätelajien osuudet vuonna 2010. (Helsingissä sijaitsevat kiinteistöt, ei sisällä Biomedicum Helsinkiä) Yhdyskuntajäte Jätemäärä (tonneina) Osuudet (%) Biojäte * 392,9 23,6 Energiajäte 78,9 4,7 Lasi 31,9 1,9 Pahvi 127,9 7,7 Pienmetalli 9,5 0,6 Toimistopaperi 235,3 14,1 Keräyskartonki 4,9 0,3 Keräyspaperi 164,4 9,9 Sekajäte 620,8 37,3 Yhteensä 1667 100 Kuva 1. Jätelajien osuudet painon suhteen yliopistolla vuonna 2010. (Helsingissä sijaitsevat kiinteistöt, ei sisällä Biomedicum Helsinkiä) Kierrätettävä jäte 63 % Biojäte * Sekajäte kaatopaikalle 37,3 % 23,6 % Energiajäte Lasi Pahvi 9,9 % 14,1 % 7,7 % 4,7 % 0,6 % 1,9 % Pienmetalli Toimistopaperi Keräyskartonki Keräyspaperi Sekajäte 0,3 % Ongelmajätteet Vuonna 2010 yliopistolla syntyi ongelmajätteeksi luokiteltavia jätekemikaaleja noin 37 tonnia (taulukko 2). 9 Vuosina 1998-2010 käsittelyyn toimitettavien ongelmajätekemikaalien vuosittainen kokonaismäärä on vaihdellut 20-45 tonnin välillä. Määrien suuri vaihtelu selittyy pääosin muuttojen yhteydessä tehdyillä vanhojen kemikaalivarastojen tyhjennyksillä. Vuonna 2010 kiihdytinlaboratoriossa ja Kytösuontie 9:ssä tyhjennettiin vanhoja ongelmajätevarastoja. Nämä lisäsivät hieman ongelmajätteiden määrää viime vuodesta. Ongelmajätepolttoon lähetettävää tartuntavaarallista jätettä syntyi vuonna 2010 noin 10,3 tonnia. Erityisjätteen kaatopaikalle sijoitettavan biologisen jätteen määrä oli vuonna 2010 noin 43 tonnia. Suurin osa laboratorioissa syntyneistä tartuntavaarallisista ja biologisista jätteistä käsiteltiin kuitenkin vaarattomiksi paikan päällä jäteautoklaaveilla eli painehöyrykäsittelyssä. Kuolleita koe- ja tutkimuseläimiä toimitettiin riskijätteen käsittelylaitokselle runsaat 176 tonnia. Ongelmajätteiden käsittelyn turvallisuus on parantunut merkittävästi viime vuosien aikana. Jätteiden merkitsemistä, erilleen lajittelua ja pakkausta koskevia käytäntöjä on tiukennettu. Laitosten ongelmajätevastaaville on järjestetty koulutusta. Jatkossa parannettavaa riittää etenkin ongelmajätteiden synnyn ennalta ehkäisyssä ja haitallisuuden vähentämisessä. 9 Tiedot perustuvat Ekokem Oy:n, Lassila & Tikanojan ja SITA Finland Oy Ab:n toimittamiin raportteihin. Ei sisällä Biomedicum Helsingissä sijaitsevien laitosten eikä tutkimusasemien kemikaalijätteitä. Ympäristöraportti 2010 8

Taulukko 2. Ongelmajätelaitokselle toimitettujen jätekemikaalien määrät 2010 Jätelaatu kg Liuotinjäte 11079 Vanhoja kaasupulloja 73 Orgaaninen jäte kiinteä 1092 PCB - muuntajaöljyt 913 Pienkemikaalit 20025 Voiteluöljyjäte 1567 Pesunesteet 215 Orgaaninen jäte neste 847 Epäorgaaninen jäte neste 147 Kehite - ja kiinnitejäte 541 Lääkeaineet 552 Yhteensä 37051 Yliopistolle hankittiin vuonna 2009 laitosten yhteiskäyttöön tarkoitettu kemikaalirekisteri, joka helpottaa kemikaalien käytön seurantaa. Kemikaalirekisteri oli vuonna 2010 käytössä viidessä yksikössä (Kemian laitos, Farmasian tiedekunta, Biotieteiden laitos, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), sekä Biolääketieteen laitoksen tutkimusryhmissä). 10 Ongelmajäteyhdyshenkilöille järjestettiin koulutusta ongelmajätteiden käsittelystä ja pakkauksesta. 3.5 Siivous ja puhtaanapito Siivouksesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta on vähennetty käyttämällä ympäristöä vähemmän kuormittavia pesu- ja puhdistusaineita, järkevöittämällä pesuaineiden annostelua ja siivouskäytäntöjä sekä vähentämällä siivouksen tarvetta, esimerkiksi oikeilla pintamateriaalivalinnoilla. Puhtaanapidon jätemääriä on vähennetty ottamalla käyttöön pestäviä kangaspyyhkeitä, etenkin suurten luentosalien yhteydessä sijaitsevissa WC-tiloissa. 3.6 Energian ja veden kulutus Kaikilla energiantuotantotavoilla on ympäristövaikutuksia, joten energiankulutuksen vähentäminen on tehokas tapa pienentää ympäristökuormitusta. Energian ja veden kulutusta voidaan vähentää laitteiden, esim. tulostimien yhteiskäytöllä, ottamalla käyttöön vähän kuluttavaa tekniikkaa sekä kouluttamalla käyttäjiä säästäviin toimintatapoihin. Ympäristökuormitusta voidaan vähentää myös suosimalla uusiutuvia energiamuotoja, kuten tuuli- ja biovoimaa, energianhankinnassa. Sähköenergian rakennustilavuuteen suhteutettu kulutus, joka 2000-luvun alkuvuosina nousi tasaisesti, on alkanut laskea vuodesta 2006 alkaen. Vuonna 2010 kulutus pysyi edellisvuosien tasolla ollen 29,9 kwh / rak. m 3. (Taulukko 5.). Lämpöenergian kulutus suhteutettuna rakennustilavuuteen laski hieman edellisestä vuodesta ollen 38,3 kwh/ rak. m 3. Veden rakennustilavuuteen suhteutettu kulutus nousi selvästi vuodesta 2009 ollen 117 litraa/rak.m 3 (vuonna 2009 112 litraa / rak.m 3 ). Ainakin osin veden kulutuksen kasvua selittää kuivan ja lämpimän kesän aiheuttama kastelutarve. Sähköenergian kokonaiskulutus nousi hieman edellisvuosiin verrattuna. Tämä johtunee pääosin seurannan piiriin tulleista uusista, ominaiskulutukseltaan pienistä kohteista sekä tietojen täydentymisestä ja tarkentumisesta raportoinnissa. Lokakuussa yliopisto osallistui Motivan järjestämälle valtakunnalliselle energiansäästöviikolle. Lisäksi osallistuttiin WWF:n järjestämään maailmanlaajuiseen Earth Hour ilmastotempaukseen 27.maaliskuuta. 10 Tiedot yliopistonlehtori Jarkko Ihanus, Kemian laitos Ympäristöraportti 2010 9

Taulukko 3. Kymmenen suurinta sähköenergian kulutuskohdetta vuonna 2010. Rakennuksen nimi (katuosoite) Rak.til. (m 3 ) MWh kwh/rak.m 3 HAARTMANINKATU 8, Biomedicum 1 254100 10060 39,6 HAARTMANINKATU 3, Haartman-instituutti 80000 6164 77,1 A.I.VIRTASEN AUKIO 1, Chemicum 82400 5532 67,1 VIIKINKAARI 1, Biokeskus 3 62600 3332 53,2 GUSTAF HÄLLSTRÖMIN KATU 2a, Physicum 98935 3160 31,9 VIIKINKAARI 5, Biokeskus 2 60200 3051 50,7 VIIKINKAARI 9, Biokeskus 1 61000 3008 49,3 TEOLLISUUSKATU 23 89400 2834 31,7 TUKHOLMANKATU 8 B (Biomedicum 2) 42200 2600 61,6 KYTÖSUONTIE 9, Hammasklinikka 80000 2344 29,3 Taulukko 4. Kymmenen suurinta lämpöenergian* kulutuskohdetta vuonna 2010. Rakennuksen nimi (katuosoite) Rak.til. (m 3 ) MWh kwh/rak.m 3 HAARTMANINKATU 8, Biomedicum 1 254100 8319 42,6 HAARTMANINKATU 3, Haartman-instituutti 80000 6710 83,9 A.I.VIRTASEN AUKIO 1, Chemicum 82400 5480 66,5 AGNES SJÖBERGIN KATU 2, EE-rakennus 95000 3641 38,3 VIIKINKAARI 5, Biokeskus 2 60200 3386 56,2 VIIKINKAARI 9, Biokeskus 1 61000 3261 53,5 VIIKINKAARI 4, Cultivator II 71300 3157 44,3 FABIANINKATU 33, Yliopiston päärakennus 88000 3058 34,7 KYTÖSUONTIE 9, Hammasklinikka 80000 3026 37,8 TEOLLISUUSKATU 23 89400 2978 33,3 * Säätilakorjattu Taulukko 5. Kymmenen suurinta veden kulutuskohdetta vuonna 2010. Rakennuksen nimi (katuosoite) Rak.til. (m 3 ) kulutus m 3 litraa/rak. m3 AGNES SJÖBERGIN KATU 2, EE-rakennus 95000 34925 368 VIIKINKAARI 1, Biokeskus 3 62600 24410 390 HAARTMANINKATU 8, Biomedicum 1 254100 23864 94 HAARTMANINKATU 3, Haartman-instituutti 80000 22731 284 A.I.VIRTASEN AUKIO 1, Chemicum 82400 15686 190 YLIOPISTONKATU 3, Porthania 69000 12451 180 VIIKINKAARI 9, Biokeskus 1 61000 11736 192 KYTÖSUONTIE 9, Hammasklinikka 80000 11185 140 VIIKINKAARI 5, Biokeskus 2 60200 9174 152 UNIONINKATU 44, Kasvitieteelllinen puutarha 12245 9087 742 Ympäristöraportti 2010 10

Taulukko 5. Yliopiston energian ja veden ominaiskulutukset sekä vuosikulutukset vuosina 2004 2010. Sähkö kwh/ rak. m3 MWh 2004 30,8 71400 2005 32,5 74000 2006 33,1 76000 2007 31,5 75500 2008 29,9 77500 2009 30,2 77535 2010 29,9 78913 Lämpö säätilakorjattu kwh / rak. m3 MWh 2004 38,4 106000 2005 39,9 103400 2006 38,0 101700 2007 37,7 100600 2008 39,4 102400 2009 40,7 104570 2010 38,3 100635 Vesi litraa/ rak. m3 m3 2004 114 268000 2005 124 314000 2006 119 274000 2007 116 278507 2008 109 282900 2009 112 287094 2010 117 307134 Ympäristöraportti 2010 11

3.7 Rakentaminen ja tilat Rakennukset kuormittavat ympäristöä elinkaarensa kaikissa vaiheissa. Energiaa ja luonnonvaroja kuluu ja päästöjä syntyy rakennusmateriaalien valmistuksessa, itse rakentamisessa, käytössä ja kunnossapidossa sekä rakennuksen käytön päätyttyä purku- ja kierrätysvaiheessa. Rakennushankkeiden huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella voidaan merkittävästi pienentää syntyvää ympäristökuormaa. Painopiste on rakennuksen käytön aikaisessa energiankulutuksessa, joka muodostaa suurimman osan ympäristökuormituksesta. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään kiinteistöjen jätetilojen suunnitteluun, jotta jätteiden keräys ja varastointi olisi turvallista ja tehokasta. Ekologisen rakentamisen helpottamiseksi on laadittu suunnittelumatriisi, johon on kirjattu eri vaiheessa suunnittelu- ja rakentamisprosessia huomioitavat asiat. Tällä hetkellä on olemassa ohjeet pyöräilyjärjestelyjen ja jätetilojen suunnittelusta sekä ympäristöasioiden huomioimisesta hankinnoissa. Osa yliopiston rakennuksista on talotekniikaltaan vaativia erityiskohteita, joissa joudutaan tekemään kompromisseja. Esimerkiksi koneellinen ilmanvaihto ja jäähdytys lisäävät rakennusten käytön energiankulutusta. Yliopisto vaatii toimiakseen suuren määrän käyttötarkoitukseltaan erilaisia tiloja, kuten esimerkiksi opetustiloja, laboratorioita ja toimistoja (Kuva 2.). Yliopiston käytössä olevien tilojen määrä on laskenut hieman vuosittain 2006-2008. Vuonna 2010 yliopistolla oli käytössään 578 000 huoneistoneliömetriä (2009 572 000 huoneistoneliömetriä). Vuodesta 2009 tilojen määrä on siis hieman kasvanut. Helsingin kampusalueista keskusta-alueella on 35,7 % kaikista yliopiston tiloista, Viikissä on 25,7 %, Kumpulassa 13,4 % ja Meilahdessa 14,9 %. Kampusalueiden ulkopuolella Helsingissä tiloja on 1,4 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella on 8,9 % yliopiston tiloista. Kampusmallilla on toisiaan tukevat yksiköt koottu lähekkäin ja näin luotu mahdollisuudet yhteisille palveluille ja yhteistiloille, kuten kirjastot, luentosalit ja oppimiskeskukset, hallintopalvelut, ruokailuja liikuntapalvelut. Kuva 2. Yliopiston tilojen jakautuminen eri käyttötarkoituksiin 2010. 3.8 Piha- ja viheralueiden hoito Yliopiston piha- ja viheralueilla on tärkeä merkitys kiinteistöjen viihtyisyydelle ja kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle. Lisäksi puut ja pensaat sitovat ilmansaasteita ja vaimentavat melua. Piha-alueiden hoidon eko- Ympäristöraportti 2010 12

logisuutta on tarkoitus parantaa tehostamalla puutarhajätteiden kompostointia sekä laatimalla toimenpideohjelmat yliopiston viheralueiden kehittämisestä. Erityisesti Viikin kampuksella on panostettu piha- ja viheralueisiin ja niiden hoitoon. 3.9 Kopiointi ja tulostus Kopioinnin ja tulostuksen ympäristökuormitus muodostuu suurelta osin paperin kulutuksesta, laitteiden määrästä ja niiden sähkönkulutuksesta sekä laite- ja värikasettijätteistä. Kuormitusta voidaan pienentää luopumalla turhasta kopioinnista ja tulostuksesta, kopioimalla ja tulostamalla 2-puoleisesti, hyödyntämällä laitteiden sähkönsäästötoimintoja ja vähentämällä käytössä olevien laitteiden määrää sekä huolehtimalla värikasettien ja laitteiden kierrätyksestä. Kopiointi ja verkkotulostus hoidetaan yliopistolla keskitetysti Yliopistopainon tarjoamana kokonaispalveluna, johon kuuluu koneiden lisäksi asennukset, tarvikeosat, paperi, käyttäjien opastus, huolto ja asiakastuki sekä väriainekasetit ja niiden kierrätyksen järjestäminen. Palvelun piirissä on kaikki yliopiston monitoimilaitteilla tai verkkotulostimilla tapahtuva tulostus ja kopiointi. Lisäksi yksiköillä on omia erikoistulostimia ja työasemaan suoraan kytkettyjä oheistulostimia, joiden ylläpito on yksiköiden omalla vastuulla. Yliopistopaino myi vuonna 2010 yliopistolle noin 50 miljoonaa itsepalvelukopiota/-tulostetta, joista laitoksilla ja hallinnossa otettiin noin kolme neljäsosaa ja loput opiskelijakäytössä olevilla koneilla. Kopio- ja tulostusmäärien kasvu johtuu vuoden 2008 alussa toteutetusta uudistuksesta, jossa myös verkkotulostus siirtyi Yliopistopainon yliopistolle tarjoamiin palveluihin. Verkossa olevien monitoimilaitteiden määrä kasvoi oleellisesti vuosien 2008-2009 aikana ja nykyään kaikki laitteet ovat verkossa. Samalla laitteiden kokonaismäärää on pystytty vähentämään. Monitoimilaitteiden määrä yliopiston käytössä olevilla kiinteistöillä vuoden 2010 lopussa oli noin 430. Verkkotulostimien määrä vuoden 2010 lopussa oli noin 650 kpl, kun se vuoden 2007 lopussa oli noin 950. (Taulukko 6. ) 11 Monitoimilaitteisiin on määritelty automaattisesti toimivat virransäästöasetukset, jotka siirtävät laitteet säästötilaan 30 minuutin käyttötauon jälkeen ja lepotilaan 2 tunnin käyttötauon jälkeen. Säästöasetuksilla monitoimilaitteiden sähkönkulutus putoaa noin puoleen verrattuna tilanteeseen, jossa virrankulutusta ei ohjattaisi lainkaan. Kopiopaperia kului noin 38 miljoonaa arkkia. Vuonna 2010 Yliopistopainon monitoimilaitteilla ja verkkotulostimissa käytettävä paperi oli Image Volumea, jolla on ISO 9001-laatustandardi ja ISO 14001- ympäristötuoteseloste sekä ISO 9706 -arkistointikelpoisuustodistus. Yliopistopainossa teetettyjen yliopiston painotöiden määrä pysyi ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Yliopistopainon kautta yliopistolle tilatuista painotuotteista lähes kaikki olivat kaksipuolisia. Kaksipuoliskopioinnin osuutta ei pystytä tarkasti seuraamaan, mutta paperinkulutuksesta päätellen sen osuus on Yliopistopainon arvion mukaan lisääntynyt merkittävästi. Edelleen osa kopioinnista on kuitenkin yksipuolista. Monitoimilaitteiden tulostinajureihin on asetettu oletusarvoiseksi kaksipuolinen tulostus. Kaikki uusasennuksena toimitettavat monitoimilaitteet ovat kaksipuolisalustalla varustettuja. Myös kaikki uudet verkkotulostimet ovat kaksipuoliseen tulostukseen kykeneviä laitteita. Yksiköiden omalla vastuulla olevien erikois- ja oheistulostimien tulostus- ja laitemääristä ei ole seurantatietoja. Opiskelijoiden atk-asemilla on käytössä tulostuskiintiöt. Tämän seurauksena tulostusten määrä on laskenut ja varsinkin noutamatta jääneiden tulosteiden määrä on supistunut selvästi. Kiintiö oikeuttaa tulostamaan lukukauden aikana 600 sivua, joka riittää suurimmalle osalle käyttäjistä. Kiintiötä saa hieman lisää, esimerkiksi gradun tekoon, ja omaa kopiokorttia käyttämällä voi tarvittaessa tulostaa enemmänkin. Vuonna 2010 opiskelijoiden tulostuskiintiöt olivat tietokoneiden hallintajärjestelmäuudistuksen takia osan vuotta pois käytöstä. Verkkotulostimien ja monitoimilaitteiden laserkasettien kierrätys on järjestetty yliopistolla keskitetysti Yliopistopainon palveluun kuuluvana. Myös oheistulostimien kasetit voi toimittaa saman kierrätysjärjestelmän kautta. Monitoimilaitteiden ja verkkoprintterien sekä niiden värikasettien kierrätysaste vuonna 2010 oli 100 %. Laitoksilta ylijäävät verkkotulostimet joko poistetaan käytöstä tai hyödynnetään muualla yliopistolla sopivassa käyttöympäristössä. 11 Tiedot toimialajohtaja Jouni Komulainen, Unigrafia Ympäristöraportti 2010 13

Taulukko 6. Vuosittaiset kopiointi- ja tulostusmäärät Yliopistopainon ylläpitämillä laitteilla sekä muutokset laitekannassa. Kopiointi ja tulostus Yliopistopainon ylläpitämillä laitteilla Itsepalvelukopiot ja -tulosteet (milj. kpl) Teetetyt painotyöt (A4-painopintoina milj.kpl, arvio) Kopiopaperin kulutus itsepalvelukoneissa (milj. kpl) Kopiokoneiden/ monitoimilaitteiden määrä (kpl) Kaksipuolisalustalla varustettujen kopiokoneiden/ monitoimilaitteiden osuus % Verkkotulostimien määrä (kpl) (Seuranta 2007 alkaen) Kaksipuolisalustalla varustettujen verkkotulostimien osuus % 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 40 40 39 37 35 50 50 50 57 56 52 52 52 54 51 51 53 50 45 42 38 45 40 38 525 520 510 500 480 430 430 430 90 95 97 97 98 100 100 100 950 750 700 650 30 40 50 70 3.10 Ympäristökoulutus ja -tiedotus Ympäristöasioiden huomioiminen edellyttää, että henkilökunnan ympäristötietoisuus ja -vastuullisuus on riittävällä tasolla, jotta heidän on mahdollista toimia työtehtävissään ympäristö huomioon ottaen. Ympäristökoulutuksen riittävyydestä huolehtiminen on henkilöstö- ja lakiasioiden (henkilöstökoulutus) sekä ympäristötiimin vastuulla. Ongelmajäteyhdyshenkilöille järjestettiin koulutusta ongelmajätteiden käsittelystä ja pakkauksesta. Yliopiston liittyminen WWF:n Green office ympäristöjärjestelmään lisää ympäristötiedotusta ja koulutus tulevina vuosina merkittävästi. Yliopiston ympäristöohjeet on koottu Intranet Almaan: Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat -> Päätökset, ohjeet ja vaalit -> Ympäristöasiat» Ohjeet ja materiaalit Ympäristöraportti 2010 14

LIITE 1. Yhteenveto ympäristöperiaatteista, -päämääristä ja -toimenpiteistä sekä seurantaindikaattoreista. PERIAATTEET JA PÄÄMÄÄRÄT TOIMENPITEET SEURANTAINDIKAATTORIT Strateginen suunnittelu *Strateginen suunnittelu tapahtuu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. * Kestävän kehityksen etenemisestä tiedotetaan sekä yliopiston sisällä että ulkopuolisille. Hankinnat *Ympäristövaikutukset huomioidaan kaikissa hankinnoissa. *Hankinnoista vastaavien ympäristötietoisuutta ja -vastuullisuutta lisätään koulutuksella ja ohjeistuksella. *Ympäristöystävällisempien tuotteiden osuus hankinnoista kasvaa. Liikenne *Yksityisautoilun osuutta vähennetään työpaikkaliikenteessä. *Työ- ja opiskelupaikkapyöräilylle tarjotaan hyvät edellytykset. *Julkisten kulkuvälineiden osuutta lisätään työ- ja virkamatkoilla. * Vähennetään liikkumistarvetta kampusalueiden suunnittelulla ja tiedonsiirtoteknologialla. *Kuljetusliikenteen ekotehokkuutta parannetaan. Jätehuolto *Jätteen syntyä ennalta ehkäistään. *Tehostetaan käytöstä poistettujen tavaroiden kierrätystä. *Kaikki hyötykäyttöön kelpaava jäte lajitellaan erilleen kaatopaikkajätteestä. Kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristövaikutusten arviointi liitetään osaksi ohjelmien ja suunnitelmien laadintaa. Kestävän kehityksen etenemisestä laaditaan vuosittain ympäristöraportti. Hankintaohjeet tarkistetaan ympäristövastuullisiksi ja niitä päivitetään säännöllisesti. Hankinnoista vastaaville järjestetään ympäristökoulutusta. Autopaikkojen maksullistaminen. Pyöräilyn edellytysten parantaminen. Julkisen liikenteen työsuhdelippuja henkilökunnalle. 12 Videokonferenssilaitteet kampuksille. Vähäpäästöisiä ajoneuvoja sisäiseen kuljetusliikenteeseen. Säästävän ajotavan kursseja autojen käyttäjille. Virtuaalikierrätyspiste. Paperinkeräyksen tehostaminen. Biojätteen lajittelu koko yliopistolla. Laboratoriokäytäntöjen kartoitus. *Pyydetään ulkopuolinen arvio ympäristöraportista ja kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisesta strategia-asiakirjoissa. *Vuosittaisella kyselyllä selvitetään ympäristövaikutusten huomioonottamista hankinnoissa. *Ongelmajätteiksi päätyviä kemikaaleja hankkivat yksiköt raportoivat vuosittain hankittujen aineiden määristä. *Selvitetään mahdollisuudet seurata ekotuotteiden (ympäristömerkityt tuotteet) osuutta tilinpidon kautta. *Työmatkojen matkustustapa 1)kilometrikorvaukset (automatkat) 2) bussi-, juna- ja laivamatkat 3) lentomatkat *Yliopiston autojen ajokilometrien kokonaismäärä ja polttoaineen kulutus *Seurataan työpaikka-autoilun kehitystä kyselyillä ja pysäköintipaikkaseurannalla. *Eri jätejakeiden kertymän seuranta (atk-romu, bio, energia, pahvi, paperi, kaatopaikka- ja ongelmajäte). *Pistokoetutkimuksilla tarkkaillaan jätteidenlajittelun toimivuutta. 12 YT-neuvoston kokouksessa (29.11.2005) päätettiin, että julkisen liikenteen työmatkasuhdelippua ei tässä vaiheessa oteta käyttöön yliopistolla johtuen järjestelmän monimutkaisuudesta. Vuonna 2010 alussa työsuhdematkalippua koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin, että se on aiempaa helppokäyttöisempi. Vuoden 2011 aikana on päätetty selvittää uudelleen lipun käyttöönottoa yliopistolla. Ympäristöraportti 2010 15

PERIAATTEET JA PÄÄMÄÄRÄT TOIMENPITEET SEURANTAINDIKAATTORIT Siivous ja puhtaanapito * Yliopistolaisten käyttäytymistä pyritään muuttamaan niin, että siivoustarve vähenee. * Siivouskäytäntöjä kehitetään ympäristön- ja työsuojelun kannalta paremmiksi. Energian ja veden käyttö *Lisätään yliopistolaisten energian- ja vedensäästötietämystä. *Selvitetään järjestelmällisesti energiansäästön mahdollisuudet ja realistiset toimenpiteet. *Lisätään uusiutuvien energiamuotojen osuutta sähkönhankinnassa. *Sähkön ominaiskulutuksen kasvu pysäytetään v. 2003 mennessä. Rakentaminen *Ekologisen kestävyyden huomioiminen rakennushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Piha- ja viheralueiden hoito *Käytetään ympäristöä vähemmän kuormittavia hoitomenetelmiä. *Vaalitaan kaupunkiluonnon monimuotoisuutta Kopiointi ja tulostus *Paperijätteen syntyä ennalta ehkäistään: 1)suosimalla sähköisiä viestintätapoja 2)vähentämällä tarpeetonta kopiointia ja tulostusta 3)lisäämällä 2-puoliskopiointia ja - tulostusta *Edistetään värikasettien kierrätystä ja uusiokäyttöä. Ympäristökoulutus ja -tiedotus *Henkilökunnan ympäristövastuullisuuden ja -tietämyksen lisääminen. *Ympäristöasioita koskevan tiedon saatavuuden helpottaminen. Hankitaan pestäviä käsipyyhkeitä. Laaditaan ohje yliopiston siivouskäytännöistä. Osallistutaan Motivan energiansäästöviikolle. Energiakatselmusten teettäminen. Ympäristökriteerit sähkönhankintaan. Jäähdytyslaitteiden uusiminen. Energiansäästölamppuja valaisimiin. Pyritään lisäämään valaistuksen automaattikytkimiä. Ekologisemman rakentamisen suunnittelumatriisi. Ekologisen rakentamisen kriteerit osaksi rakennusurakoiden kilpailutusta. Syntyvän puutarhajätteen kompostointi ja hyödyntäminen viherlannoituksessa. Laaditaan toimenpideohjelma yliopiston hoitamien viheralueiden kehittämiseksi. Ympäristövastuullisen kopioinnin ohjeet. Tulostuskäytäntöjen muuttaminen ekotehokkaiksi. Tulostinvärikasettien kierrätyksen tehostaminen. Opiskelijoiden tulostuksessa otetaan käyttöön kiintiöt. Ympäristökoulutusta kaikille henkilökuntaryhmille. Ympäristötietokansio laitoksille. Kahvihuoneiden ympäristöohje. *Seurataan paperikäsipyyhkeiden ja kangaspyyherullien kulutusta ja kustannuksia. *Sähkön, lämmön ja veden ominaiskulutukset (kaikki kiinteistöt pyritään saamaan seurannan piiriin). *Sähkönkulutuksen seurantaa tarkennetaan käyttökohteen (valaistus, laitteet, ilmanvaihto) mukaan. *Ympäristömerkityn sähkön osuus. *Seurataan tilojen käyttöastetta ja kiinteistöjen kokonaisneliömäärää. *Jätteiden välttämisen ja lajittelun tarkkailu työmailla. *Tilastoidaan piha-alueiden pintamateriaalit, ainakin asfaltin, betoni- tai muun laatoituksen, säännöllistä koneellista hoitoa tarvitsevien nurmikoiden, hiekan/soran sekä luonnonmukaisten pihojen osuudet. * Vuosittaiset kopiointimäärät (Yliopistopainon koneiden kopiointimäärät + teetettyjen kopiotöiden sivumäärät). *Tilastoidaan kurssien osallistujamäärät. *Kootaan palautetta järjestetyistä tilaisuuksista ja materiaalista sekä koulutustoiveista. Ympäristöraportti 2010 16

Ympäristöraportti 2010 17