HELSINGIN YLIOPISTO VIIKIN KAMPUKSEN YMPÄRISTÖOHJELMA Hyväksytty rehtorin päätöksellä VIIKIN GREEN OFFICE -TIIMI

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO VIIKIN KAMPUKSEN YMPÄRISTÖOHJELMA Hyväksytty rehtorin päätöksellä VIIKIN GREEN OFFICE -TIIMI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO YMPÄRISTÖPERIAATTEET YMPÄRISTÖORGANISAATIO YMPÄRISTÖTAVOITTEET ENERGIATEHOKKUUS SÄHKÖN, LÄMMÖN JA VEDEN KULUTUS TILOJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN MATERIAALITEHOKKUUS HANKINNAT JÄTTEET PAPERINKULUTUS LIIKKUMINEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Lisätietoja ympäristöohjelmasta antavat tila- ja kiinteistökeskuksen ympäristöasiantuntijat Jarna Heikkilä ja Virpi Kuitto. Heidät tavoittaa puhelimitse numeroista ja sekä sähköpostitse osoitteesta ymparistoasiantuntija@helsinki.fi. 2

3 1. JOHDANTO Helsingin yliopisto on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen. Yliopiston strategian mukaisesti yliopistolla on kansallinen, alueellinen ja globaali yhteiskuntavastuu, johon kuuluu pyrkimys lisätä ympäristötieteellistä ymmärrystä. Yliopisto edistää tutkimuksen, opetuksen ja muun toiminnan kautta yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, ihmisten hyvinvointia ja oppimista sekä ihmisen ja luonnon tervettä vuorovaikutusta. Yliopisto on sitoutunut vähentämään oman toimintansa ympäristökuormitusta. Ympäristöstrategiatyö yliopistossa alkoi vuonna 1997, kun yliopistolla aloitettiin kestävän kehityksen toimenpideohjelman valmistelu. Yliopistolle hyväksyttiin kestävän kehityksen ohjelma vuosille , joka päivitettiin vuonna Vuoden 2006 alusta lähtien yliopistolla ei ole ollut erillistä ympäristöohjelmaa, vaan ympäristöasiat on liitetty osaksi strategiaa, kehittämisohjelmia ja laadunvarmistusjärjestelmää. Helsingin yliopiston hallituksen hyväksymään Toimitilojen kehittämisohjelmaan vuosille on kirjattu yliopiston toimitilojen kehittämistavoitteet. Rakennusten ja taloteknisten järjestelmien suunnittelu energiatehokkaiksi sekä uusien energiaa säästävien innovaatioiden hyödyntäminen on yksi keskeinen tavoite. Muita kehittämisohjelmaan kirjattuja, ympäristökuormitusta vähentäviä tavoitteita ovat: - Tilojen käyttö on tehokasta ja turhista tiloista luovutaan. Opetustilojen käyttöä tehostetaan ja tilojen yhteiskäyttöä pyritään edelleen lisäämään. - Uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeissa pyritään noudattamaan avoimen rakentamisen periaatteita ja samalla varmistamaan tilojen muuntojoustavuus. - Rakennusten materiaalivalinnoissa pyritään suosimaan ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja, kuten virallisten ympäristömerkkien kriteerit täyttäviä tuotteita. - Kestävän kehityksen tavoitteet tulee ottaa huomioon rakentamisessa, korjaustöissä, ylläpidossa ja huollossa. - Kesällä ja muina hiljaisina aikoina pyritään energiansäästöihin keskittämällä toimintaa mahdollisuuksien mukaan vain osaan olemassa olevista tiloista. Esimerkiksi atk-luokkatiloista vain osaa pidetään avoinna kesällä. Helsingin yliopisto on merkittävä julkinen toimija, joka tarjoaa laadukasta ympäristöalan koulutusta sekä tekee ympäristöalan tutkimusta. Yliopistolla on strategiansa mukaisesti vastuu siitä, että sen toiminta tuottaa mahdollisimman pienen ympäristökuormituksen. Suomen suurimpana yliopistona Helsingin yliopiston tulee toimia ympäristövastuun edelläkävijänä. Helsingin yliopiston imagolle on tärkeää luoda ympäristöjärjestelmä, joka tunnetaan myös yliopiston ulkopuolella. Ympäristöalan yhteistyökumppanit (esim. varainhankinnassa) saattavat edellyttää näyttöä siitä, että HY toimii ympäristövastuullisesti ja tämän osoittamiseen ympäristöjärjestelmä on tärkeä työkalu. Tämän takia, päätettiin pilottina Viikin kampuksella, ottaa käyttöön WWF:n Green Office -ympäristöjärjestelmä. 1 WWF:n Green Office ympäristöjärjestelmän saaminen edellyttää, että Viikin kampuksella 1 Rehtorin päätös (59/2010) Viikin kampuksen liittymisestä Green Office järjestelmään. 3

4 on ympäristöohjelma, jossa määritelty konkreettiset tavoitteet sekä toimenpiteet energiansäästölle, jätemäärien vähentämiselle ja hankintojen ympäristövastuullisuuden parantamiselle. Haitallisia ympäristövaikutuksia yliopistolla aiheutuu mm. hankinnoista, liikenteestä, rakentamisesta, jätehuollosta sekä paperin, energian ja veden kulutuksesta. Viikin ympäristöohjelman on valmistellut Viikin yksiköiden edustajista koottu Green Officetiimi. Ympäristöohjelmaluonnoksesta pyydettiin kommentteja Viikin dekaaneilta ja erillisten laitosten johtajilta. Ohjelmaa esiteltiin ja käsiteltiin mm. tiedekuntaneuvostoissa. Saatujen kommenttien perusteella ohjelmaan tehtiin useita korjauksia ja täydennyksiä. Rehtori hyväksyi Viikin kampuksen ympäristöohjelman YMPÄRISTÖPERIAATTEET Viikin kampuksen toiminnassa sitoudutaan noudattamaan seuraavia ympäristöperiaatteita: Ympäristöasiat otetaan huomioon kaikessa toiminnassa Opetus- ja tutkimustavoitteet pyritään saavuttamaan vähemmällä materiaalin ja energiankulutuksella Haitallisia ympäristövaikutuksia ennaltaehkäistään ja vähennetään Henkilökuntaa koulutetaan tunnistamaan tehtäviinsä liittyvät ympäristövaikutukset sekä motivoidaan tekemään ekotekoja Ympäristötoimintaa parannetaan jatkuvasti Ympäristöasioiden huomioiminen ei saa heikentää opetuksen ja tutkimuksen laatua Oleelliset, työympäristöön ja viihtyisyyteen liittyvät muutokset tehdään tilojen käyttäjää kuunnellen. 3. YMPÄRISTÖORGANISAATIO Yliopiston ympäristöasioissa koordinointi- ja ohjausvastuu on tila- ja kiinteistökeskuksella. Ympäristöasioiden hallintaa varten on perustettu ympäristötiimi ja käytännön tehtäviä hoitavat kaksi päätoimista ympäristöasiantuntijaa. Kaikilla laitoksilla ja muilla yksiköillä, joilla syntyy ongelmajätteitä, on oltava nimetty ongelmajäteyhdyshenkilö. Ongelmajäteyhdyshenkilöt huolehtivat, että ongelmajätteiden pakkaaminen, merkintä, siirtoasiakirjojen laadinta ja kuljetusten tilaaminen hoidetaan asianmukaisesti. Osalle yliopiston laitoksista on nimetty ympäristöyhdyshenkilöt. Ympäristöyhdyshenkilöiden tehtäviin kuuluu mm. ympäristöasioista tiedottaminen omassa yksikössään sekä jätteiden lajittelun tarkkailu ja opastus. Viikin Green Office-ohjelmaa koordinoi Viikin kampuksen henkilökunnasta ja opiskelijoista muodostettu Green Office-tiimi. Green Office -tiimiin Viikissä toimivat tiedekunnat ovat nimenneet jokainen oman edustajansa ja hänelle varajäsenen. Tiimissä ovat jäseninä myös erillislaitosten yhteinen edustaja, viestinnän edustaja, Viikin tilapäällikkö, palveluesimies ja 4

5 HYY:n nimeämä opiskelijajäsen, joille on myös varajäsenensä. Puheenjohtajana ja sihteerinä toimivat tila- ja kiinteistökeskuksen ympäristöasiantuntijat. Tiimi kutsuu tarpeen mukaan myös asiantuntijoita kokouksiin. Green Office -tiimi suunnittelee Viikin kampuksella toteutettavat ympäristötoimenpiteet ja tiedottaa niistä eteenpäin henkilökunnalle ja opiskelijoille. Kaikki Viikissä toimivat yksiköt ovat nimenneet laitos- tai osastokohtaisen ympäristöyhdyshenkilön. Yhdyshenkilön tehtävänä on tiedottaa ympäristöohjelmasta ja muista ympäristöasioista omassa yksikössään. 4. YMPÄRISTÖTAVOITTEET Viikin kampuksen ympäristötavoitteet: 1) Sähköenergian kulutusta vähennetään vuoden 2011 tasosta 3 % vuoden 2013 loppuun mennessä. 2 2) Seka- ja energiajätteen määrää vähennetään vuoden 2011 tasosta 3 % vuoden 2013 loppuun mennessä. 3)Tulostus- ja kopiointimääriä vähennetään vuoden 2011 tasosta 10 % vuoden 2013 loppuun mennessä ENERGIATEHOKKUUS 5.1 SÄHKÖN, LÄMMÖN JA VEDEN KULUTUS Nykytila Viikin kampuksella kulutettiin sähköenergiaa noin MWh vuoden 2010 aikana, mikä oli 31 % koko yliopiston vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Yliopiston kaikista tiloista Viikin kampuksella sijaitsee 25,9 %. Kampuksella on 24 rakennusta ja niiden yhteenlaskettu huoneala on m 2. Rakennuksissa on runsaasti laboratorioita edellyttävää opetus- ja tutkimustoimintaa. Liitteessä 1 on Viikin kampuksen energian- ja vedenkokonais- ja ominaiskulutukset rakennuksittain 2009 ja Ympäristöohjelman valmistelun yhteydessä teetettiin Viikin kampuksen sähköenergian kulutuksesta erillinen selvitys. 2 Sähkönkulutuksen vähennys suhteutetaan Viikin henkilökunnan ja rakennustilavuuden määrään ja siinä huomioidaan myös uusien toimintojen sijoittuminen Viikin kampukselle. (esim. Tietotekniikkakeskuksen uuden palvelinsalin siirtyminen Teollisuuskadulta Viikkiin) 3 Yhteiskäyttöisillä tulostus- ja kopiointilaitteilla otettiin vuonna 2009 Viikin kampuksella yhteensä kopiota tai tulostetta. Henkilökohtaisten pöytäprinttereillä tulostaminen kasvattaa tulostusmäärää arviolta ainakin 10 prosentilla. Tämän perusteella 10 prosentin vähennys kopiointi- ja tulostusmäärissä tarkoittaisi, että tulosteita ja kopioita pitäisi vähentää vuodessa noin 590 kpl / Viikin työntekijä. (Viikin kampuksen henkilökunnan määrä oli 2009 noin 1800). 5

6 Viikin kampuksen kokonaishuonealasta on käytäviä ja portaita 21,3 %, laboratorioita 17,6 % ja toimistotiloja 14,1 %. Nämä ovat suurimmat tilaluokat. Viikissä on lisäksi runsaasti erikoisvarusteltuja tiloja, esimerkiksi kasvihuoneet ja eläinsairaalan sairaalatilat. Viikin tarkempi tilajakauma on liitteessä 2. Tietotekniikkapalvelut ovat asentaneet atk-luokkien tietokoneisiin virransäästöasetukset, jotka sammuttavat tietokoneet automaattisesti, kun koneet ovat olleet käyttämättä yhden tunnin. Toimenpiteet Sähkö: 1) Virransäästöasetukset asennetaan pilottina kaikille tietotekniikkapalvelujen hallinnoimille työasemille Viikin kampuksella. Ennakkotiedotteella ja yhteistyöllä käyttäjien kanssa varmistetaan, etteivät asetukset tule käyttöön koneilla, joiden on oltava jatkuvasti päällä. Toteutus: Tietotekniikkakeskus / Mika Kivilompolo 2) Viikin biokeskus 2:n talotekniikan peruskorjaus alkaa 2013 ( Yliopiston investointisuunnitelma ). Remontin yhteydessä valaistus ja ilmanvaihto sekä tutkimusympäristöjen jäähdytysratkaisut uudistetaan nykyistä energiatehokkaammaksi ja helpommin ohjattaviksi. Toteutus: Tila- ja kiinteistökeskus/aimo Hämäläinen 3) Ruokaloihin ja kasvihuoneille asennetaan sähkönkulutukselle erillismittaus, jonka avulla käyttäjät voivat itse seurata tilojensa sähkönkulutusta. Toimenpide toteutetaan yhteistyössä käyttäjien kanssa. Toteutus: Tila - ja kiinteistökeskus/jyrki Vastamäki. 4) Ainakin yhdessä Viikin kampuksen rakennuksessa (EE-talo, Biokeskus 3 tai A-talo) pilotoidaan tarkempaa sähkönkulutuksen mittausta. Tarkoitus on tutkia, millaisia erillismittauksia yliopiston rakennuksiin olisi jatkossa järkevää tehdä. (Esimerkiksi millaista kulutustietoa käyttäjät ja kiinteistöhuolto tarvitsevat, millaisia kustannuksia tästä tulee sekä kuinka erillismittauksista saatavaa tietoa hallinnoidaan ja jaetaan eri tahoille). Toteutus: Tila- ja kiinteistökeskus/jyrki Vastamäki. 5) Rakennusten sähkönkulutustiedot annetaan tiedoksi laitoksille. Toteutus: Tila- ja kiinteistökeskus/aimo Hämäläinen. 6) Tutkimuslaitteiden yhteiskäyttöä lisätään, jotta käyttöaste laitteilla olisi mahdollisimman suuri. Toteutus: Viikin laitokset yhteistyössä. 6

7 7) Kylmälaitteiden määrä kartoitetaan ja ohjeistetaan käyttäjiä kylmälaitteiden energiatehokkaasta käytöstä. Toteutus: Laiterekisterin pääkäyttäjät ja tila- ja kiinteistökeskus. 8) Green Office-tiimi laatii henkilökunnalle ja opiskelijoille energiansäästöohjeita mm. vetokaappien energiatehokkaasta käytöstä. Toteutus: Green Office-tiimi (ohjeiden laatiminen) sekä Viikin kampuksen henkilökunta ja opiskelijat (ohjeiden noudattaminen). 9) Lokakuussa osallistutaan energiansäästöviikolle ja kehitetään erilaisia energiansäästötempauksia. Toteutus: Tila- ja kiinteistökeskus sekä Viikin kampuksen henkilökunta ja opiskelijat. 10)Valaistuksen aikaohjaukset tarkistetaan kaikissa rakennuksissa. Tarkistukset tehdään yhteistyössä käyttäjien kanssa. Liiketunnistimella toimivia valaisimia asennetaan tiloihin, joihin valot unohtuvat usein päälle. Lämpö: 11) Ilmanvaihdon aikaohjaukset tarkistetaan kaikissa rakennuksissa. Kesäaikana jäähdytettävien toimistotilojen tuloilman lämpötilaa nostetaan hieman. Lämmityskaudella tuloilman lämpötilaa lasketaan hieman. Toimenpide toteutetaan yhteistyössä rakennusten käyttäjien kanssa. Toteutus: Tila- ja kiinteistökeskus/aimo Hämäläinen. Vesi: 12) Hanat muutetaan vettä säästäviksi ja WC-istuimet hankitaan pienellä ja suurella huuhtelulla varustettuina kohteiden remontoinnin yhteydessä. Toteutus: Tila- ja kiinteistökeskus/juha Kurki. 13) Biokeskus 3:n kalankasvatusakvaarioiden vedenkulutuksesta tehdään ympäristökatselmus, jossa pyritään löytämään kalojen kasvatukseen vähemmän vettä kuluttavia toimintatapoja. Toteutus: Kaloista vastaavat tutkimusryhmät ja tila- ja kiinteistökeskus. Seuranta Ryhti raportointijärjestelmä: Rakennusten sähkön-, lämmön- ja vedenkulutus kuukausittain ja vuosittain. 7

8 5.2. TILOJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN Nykytila Viikissä on 152 erilaista luokka-/luentosalitilaa sekä 52 erityisvarusteltua opetustilaa, joiden yhteenlaskettu huoneala on noin m 2. Viikissä luentosaleja käytetään lukuvuoden aikana eniten keskellä viikkoa aamupäivästä alkuiltapäivään. Iltatunnit klo 16 jälkeen ovat kaikissa luentosaleissa lähes käyttämättömiä. Kesäisin Viikin kampuksella järjestetään vain muutamia opetustunteja ja yksittäisiä kokouksia. Suuret yli 30 hengen luentosalit ovat kohtuullisesti käytössä klo 8-16, mutta alle 30 hengen salit ovat selvästi vajaakäytöllä. Viikin kampuksella luentosalitilanne on tällä hetkellä suhteellisen hyvä ja kursseille löydetään lähes aina sopiva tila. Ongelmia luentosalien tehokkaassa käytössä tuottavat varmuuden vuoksi varaaminen sekä epäsäännölliset luentoajat. Tilojen varaaminen tulisi suunnitella niin, ettei suuria muutoksia tarvitse tehdä aivan viime hetkillä. Peruuttaminen 2 viikkoa ennen varauksen alkua aiheuttaa sen että tilat jäävät vajaakäytölle, koska niin lyhyellä varoitusajalla ei löydy välttämättä korvaavaa kurssia, joka voidaan kyseiseen tilaan sijoittaa. Varausten muuttaminen on tehty käyttäjille mahdollisimman joustavaksi, sillä tilavarauksen peruuttamisen sijaan tilavarauksen voi siirtää toiseen ajankohtaan tai tilaan. Viikissä on 26 erikokoista atk-tilaa tai -luokkaa, joissa on yhteensä 352 työasemaa. A-talossa oleva atk-luokka on avoinna 24/7- periaatteella, muut luokat ja tilat ovat avoinna rakennusten aukioloaikoina. Työasemien käyttöaste helmi-maaliskuussa 2010 (ma-pe 8-20) oli noin 30 %. Toimenpiteet 14) Salivarauksia (opetusta) tulisi ohjata myös iltatunneille, jolloin tilat ovat lähes tyhjinä. Toteutus: Laitokset. 15) Kesän aikana luennot keskitetään B-talon luentosaleihin. Tarvittaessa käytössä ovat myös Infokeskuksen luentosalit. Toteutus: laitokset ja tila- ja kiinteistökeskus/kristiina Airosmaa. 16) Atk-luokkien käyttöasteita tarkastellaan ja selvitetään mahdollisuutta kehittää tilojen yhteiskäyttöä ja niiden tarkoituksenmukaista sijoittelua. Toteutus: Laitokset ja tietotekniikkakeskus sekä tila- ja kiinteistökeskus. Seuranta Salivarauksen järjestelmä, salien käyttöaste, tietokoneluokkien käyttöasteen seuranta 8

9 6. MATERIAALITEHOKKUUS 6.1 HANKINNAT Nykytila Yliopistossa on rehtorin asettama hankintatoimen ohjausryhmä, joka koordinoi ja ohjaa hankintojen tekemistä yliopistossa sekä valmistelee hankintoja koskevaa ohjeistusta. Yliopiston hankintaohjeessa velvoitetaan huomioimaan ympäristöasiat hankkimalla vain tarpeellisia tuotteita sekä suosimalla energiatehokkaita ja vähäjätteisiä tuotteita, jotka elinkaarensa aikana kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Lisäksi hankintaohjeessa on lyhyt kuvaus ympäristönäkökohtien huomioimisesta hankintaprosessissa. Tarkempia tai tuoteryhmäkohtaisia ohjeita hankintojen ympäristönäkökohdista ei ole laadittu. Suuri osa yliopiston hankinnoista toteutetaan yhteishankintajärjestelyillä, jotka on kilpailutettu valtion yhteishankintayksikkö Hanselin tai yliopiston vastuuyksikön toimesta. Ympäristöasioiden huomioiminen on osa Hanselin normaalia puitekilpailutusprosessia. Myös osassa yliopiston vastuuyksiköiden kilpailuttamia puitesopimuksia ympäristönäkökohdat on otettu huomioon. Yksiköiden kilpailutettavaksi jäävät lähinnä opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävien laitteiden, kemikaalien ja tarvikkeiden hankinnat, joiden osalta ympäristönäkökohtien huomioimista ei ole selvitetty. Laitoksille ja tiedekunnille on nimetty hankintayhdyshenkilö, joka toimii hankintamenettelyjen asiantuntijana yksikössään sekä osallistuu hankintojen suunnitteluun ja tiedottaa hankintoja koskevista ohjeista ja niiden muutoksista. Hankintayhdyshenkilöille on järjestetty ympäristökoulutusta osana muuta hankintakoulutusta. Viikin kampuksella otettiin maaliskuussa 2011 käyttöön toimistotarvikkeiden täyttöpalvelu. Täyttöpalvelu tarkoittaa, ettei tavallisimpia toimistotarvikkeita enää erikseen tilata, vaan Viikissä on 5 täyttöpalveluvarastoa, joissa tavallisimpia toimistotarvikkeita on koko ajan noudettavissa. Täyttöpalvelun käyttöönotto vähentää kuljetuksia ja pakkausjätteen määrää. Viikin kampuksen laboratoriotarvikehankinnoista on tehty puitesopimus, joka tuli voimaan Toimenpiteet 17) Parannetaan ympäristönäkökohtien huomioimista hankintakilpailutuksissa. Kootaan luettelo yksiköissä kilpailutettavista hankinnoista sekä selvitetään kuinka ympäristönäkökohdat voitaisiin nykyistä paremmin huomioida näissä hankinnoissa sekä mitkä näistä hankinnoista voitaisiin toteuttaa tai kilpailuttaa keskitetysti koko kampuksella tai yhteishankintoina muiden laitosten/osastojen kanssa. Toteutus: Hankintayhdyshenkilöt/ hankinnoista vastaavat ja tila- ja kiinteistökeskus 9

10 18) Laaditaan käytännönläheinen ohje ympäristöasioiden huomioon ottamiseksi hankinnoissa. Green Office tiimin jäsenistä ja hankintayhdyshenkilöistä perustetaan erillinen työryhmä miettimään ja ideoimaan ohjeistusta. Toteutus: Työryhmä ja tila- ja kiinteistökeskus 19) Otetaan toimistotarvikkeiden täyttöpalveluvarastojen tuotevalikoimiin ympäristömyötäisiä tuotteita ja sovitaan erikseen tilattavat toimistotarvikkeet toimitettavaksi kerran viikossa. Toteutus: Tila- ja kiinteistökeskus (varastotilat) ja laitosten toimistotarvikkeiden tilauksesta vastaavat Seuranta Yliopiston toimistotarviketoimittajan (tällä hetkellä Staples Finland Oy) toimittamat raportit täyttöpalveluvarastoon toimitettujen ja erikseen tilattujen tuotteiden määristä sekä ympäristöystävällisten tuotteiden osuus hankinnoista. 6.2 JÄTTEET Nykytila Jätehuolto on kokonaisuudessaan yliopiston tila- ja kiinteistökeskuksen vastuulla. Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut järjestävät sekajätteen ja biojätteen kuljetuksen ja käsittelyn lähes kaikissa kiinteistöissä. Sekajätekeräys löytyy jokaiselta kiinteistöltä, biojätekeräys niiltä kiinteistöiltä, joissa on keittiö. Lisäksi yliopistolla kerätään energiajätettä, kartonkia, pahvia, toimistopaperia, keräyspaperia, metallia ja lasia kiinteistön tarpeiden mukaan. Yhdyskuntajätettä koko yliopistolta tuli vuonna 2010 yhteensä noin 1667 tonnia ja ongelmajätettä noin 47 tonnia. Lisäksi Viikistä tuotettiin vuonna tonnia TSE-jätettä, josta osa tulee Eviran toiminnasta. Toimenpiteet 20) WC-tiloihin asennetaan kangaspyyherullat A-talossa ja B-talossa. Kangaspyyhe, verrattuna paperipyyhkeeseen, tuottaa 79 % vähemmän jätettä (Ököinstitut 2006) ja vastaa hygienialtaan paperipyyhettä (VTT). Toteutus: Tila- ja kiinteistökeskus/maritta Lang. 21) Jäteastioiden tyhjennykset optimoidaan kesäaikaan erityisesti kesälomien aikaan. Toteutus: Tila- ja kiinteistökeskus/jarna Anttila 22) Jätelajittelusta järjestetään koulutusta ja tehdään ohjeistus oikeasta lajittelusta. Toteutus: Tila- ja kiinteistökeskus (koulutuksen järjestäminen ja ohjeen valmistelu) ja kampuksen henkilökunta ja opiskelijat (jätteiden lajittelu) 10

11 23) Kartongin, pienmetallin ja lasinkeräystä tehostetaan, erityisesti laboratoriotiloissa. Toteutus: Tila- ja kiinteistökeskus 24) Kertakäyttöastioita ei enää pääsääntöisesti käytetä yliopiston järjestämissä tilaisuuksissa ja kokouksissa. Toteutus: Kampuksen henkilökunta ja opiskelijat 25) Kokouksissa ja muissa yliopiston tapahtumissa käytetään pääasiassa Suomen hyvälaatuista hanavettä pulloveden sijaan. Toteutus: Kampuksen henkilökunta ja opiskelijat Seuranta Yritysten toimittamat jätemääräraportit sekä eri jakeiden määrän kehitys 6.3 PAPERINKULUTUS Nykytila Kopiointi ja verkkotulostus hoidetaan yliopistolla Unigrafian tarjoamana kokonaispalveluna, johon kuuluu koneiden lisäksi asennukset, tarvikeosat, paperi, käyttäjien opastus, huolto ja asiakastuki sekä värikasetit ja niiden kierrätyksen järjestäminen. Viikin kampuksella oli vuonna 2009 yhteensä 84 tulostukseen ja kopiointiin soveltuvaa monitoimilaitetta ja 180 verkkotulostinta. Laitteilla otettiin vuonna 2009 yhteensä kopiota tai tulostetta. 4 Lisäksi yksiköillä on omia erikoistulostimia ja työasemaan suoraan kytkettyjä oheistulostimia, joiden ylläpito on yksiköiden omalla vastuulla. Yliopiston laiterekisterin mukaan Viikin kampuksella on 170 (tarkistettu ) yksiköiden omaa tulostinta. Kaikkien yksiköiden tulostimia ei kuitenkaan ole merkitty laiterekisteriin eikä niiden tulostusmääristä ole tietoa. Kaikkiin yliopiston yhteiskäyttötulostimiin on asetettu oletukseksi 2-puoleinen mustavalkoinen tulostus ja erotussivut ovat pois käytöstä. Suurella osalla henkilökohtaisista pöytätulostimista tulostetaan yksipuoleisesti. Opiskelijoille on käytössä tulostuskiintiö 600 tulostetta/lukukausi. Kiintiötä saa lisää, esimerkiksi gradun tekoon, mutta vain marginaalinen osa opiskelijoista hakee lisäkiintiötä. Osa opiskelijoista ei käytä kiintiötä kokonaan. Toimenpiteet 26) Tiedekuntaneuvostojen ja johtokuntien kokoukset pidetään paperittomina. Toteutus: dekaanit/johtoryhmien puheenjohtajat ja yksiköiden ympäristöyhdyshenkilöt 4 Tiedot Unigrafian vuoden 2009 raporteista. 11

12 27) Kaikki oheisprintterit kirjataan yliopiston laiterekisteriin, jotta niiden määrää yksiköissä voidaan seurata. Oheistulostimien määrää on tarkoitus vähentää. 28) Opiskelijoiden tulostuskiintiöiden laskentatapaa muutetaan niin, että kaksipuoleisista tulosteista veloitetaan vain yksi sykäys. Tällöin kiintiö voidaan pudottaa nykyisestä 600 tulosteesta 300 tulosteeseen, ja opiskelijat pystyvät edelleen tulostamaan saman määrän, kun vain tulostavat kaksipuoleisesti. Kiintiöllä voi tulostaa 300 kaksipuoleista tulostetta tai 300 yksipuoleista tulostetta. Toteutus: Tietotekniikkakeskus/ Mika Kivilompolo 29) Tulostuspalveluja kehitetään seuraavilla toimenpiteillä: kaksipuoleisen tulostamisen suosiminen hinnoittelun avulla, musteen intensiteetin lasku, tulostustöiden asemointi (useita sivuja / A4-arkki), tulostuslaitteiden optimointi ja yhteiskäyttöiset laitteet Toteutus: Laitokset, yksiköiden hankintayhdyshenkilöt, tietotekniikkakeskus, Unigrafia 30) Laaditaan ohjeita ja vinkkilistoja sähköisen tiedotuksen lisäämisestä sekä kaksipuoleisesta ja pienentävästä kopioinnista / tulostuksesta. Esim. opettajille laaditaan ohjeet oppimateriaalien tulostusversioiden laadintaan. Toteutus: Green office tiimi Seuranta Unigrafian raportit tulostus- ja kopiointimääristä sekä paperin ostomäärät (Unigrafia ja Staples Finland Oy) 7. YMPÄRISTÖTIETOISUUS Nykytila Viikin kampuksella ympäristötietoisuus on keskimääräistä parempi, sillä kampukselle keskittyy suurin osa yliopiston ympäristöopetuksesta ja -tutkimuksesta. Ympäristötietoisuuden kartuttaminen on tällä pitkälti henkilökunnan oman kiinnostuksen varassa. Vuosittain henkilökunnalle on järjestetty ympäristökoulutusta lähinnä vain ongelmajätteiden käsittelystä sekä hankintojen ympäristönäkökohdista. Yliopiston intranetissä on ohjeet jätteiden lajittelusta sekä hankintojen ympäristökriteereistä, mutta esimerkiksi energiasäästöön liittyvä ohjeistus on vähäistä. Ympäristöohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta on erittäin tärkeää, että henkilökunnan ympäristötietoisuutta parannetaan ja heitä motivoidaan ekotekoihin monin eri tavoin. Toimenpiteet 12

13 31) Uuden henkilöstön perehdyttämisen yhteydessä kerrotaan ympäristöasioista ja opastetaan talon jätteiden lajitteluun. Toteutus: Perehdytyksestä vastaavat henkilöt 32) Laitokset järjestävät henkilökunnalleen vähintään yhden ympäristöaiheisen tietoiskun/koulutuksen vuodessa. Toteutus: Laitokset yhteystyössä tila- ja kiinteistökeskus 33) Kerran vuodessa järjestetään kaikille avoin ympäristöaiheinen koulutus esimerkiksi jätehuollosta. Toteutus: henkilöstökoulutus ja tila- ja kiinteistökeskus 34) Opiskelijoille järjestetään ympäristökoulutusta yliopiston ympäristöasioissa ainejärjestöjen ja HYY:n kanssa yhteistyössä. Toteutus: Tila- ja kiinteistökeskus, HYY ja ainejärjestöt Seuranta Vuosittain järjestetyt ympäristöaiheiset koulutukset ja niiden osallistujamäärät 8. LIIKKUMINEN Nykytila Tällä hetkellä Viikissä on noin 700 autopaikkaa. Autopaikkoja Viikissä on riittävästi ja pysäköintipaikka ilman lämpöpistoketta on lähes aina saatavilla ainakin pienen kävelymatkan päästä. Halli- ja lämpöpaikat ovat maksullisia, ja myös Viikin pihapaikat on tarkoitus muuttaa maksullisiksi vuoden 2012 alusta lähtien. Pysäköintipaikat yliopiston muilla kampuksella ovat maksullisia. Yliopisto on sitoutunut selvittämään työsuhdematkalippujen käyttöönottoa. Pyöräpaikkoja Viikissä on noin 800 ja niistä katettuja on pieni osa. Pyörätelineet ovat muutamissa kiinteistöissä aivan täynnä, mutta koko Viikin kampuksen alueella pyörätelineitä on riittävästi. Pyörätelineiden ongelmana on se, ettei pyöriä saada vanhoihin telineisiin rungosta kiinni. Rungosta lukittavia pyöräpaikkoja koko Viikissä on noin 250. Etätyö on yksi vähentää liikkumistarvetta ja sitä kautta ympäristökuormitusta. Yliopiston henkilöstöasioiden ohjeiden mukaan etätyön tekeminen on mahdollista silloin, kun siitä on sovittu työnantajan (esimiehen) ja työntekijän välillä. Etätyösopimus voidaan tehdä joko työsuhteen alkaessa tai sen aikana. Toimenpiteet Tavoitteena on työajan ja työn ja kodin välisten matkojen ympäristövaikutuksien vähentäminen sekä julkisen ja kevyen liikenteen käytön lisääminen. 13

14 35) Lisätään Viikkiin pyöräparkkeja ja parannetaan niiden toimivuutta esim. rakentamalla katoksia tai parantamalla pyörätelinemallia. Toteutus: Tila- ja kiinteistökeskus 36) Pyöräileminen ja pyörien pysäköinti otetaan huomioon uusien rakennuksien suunnittelussa. Toteutus: Tila- ja kiinteistökeskus 37) Pyöräilyvarusteiden (vaatteet, pyyhe, kypärä) säilytysmahdollisuuksia parannetaan. Toteutus: Tila- ja kiinteistökeskus 38) Suihkumahdollisuuksien parempaa saatavuutta tarkastellaan. Toteutus: Tila- ja kiinteistökeskus 39) Järjestetään Viikin kampuksella vuosittain pyöräilypäivä, esimerkiksi keväällä pyöräilykauden alkaessa. Toteutus: Laitokset, tila- ja kiinteistökeskus, Unisport, HYY ja opiskelijajärjestöt. 40) Videoneuvottelun käyttöä matkustamisen vaihtoehtona lisätään. Videoneuvottelun käytön mahdollisuuksista tiedotetaan kampanjoilla. Järjestetään yksiköille mahdollisuus tutustua videoneuvottelutilaan ja työasemilta käytettävään AC-videoneuvotteluun. Toteutus: Yksiköiden johtajat ja ympäristöyhdyshenkilöt (Ohjeistuksen ja tuen osalta: tietotekniikkakeskus) Seuranta Arean lentomatkustuskilometrit, SAP:n työmatkaseuranta. 9. SEURANTA JA RAPORTOINTI Green Office -järjestelmä edellyttää vuosittaista ympäristöraportointia, jota valvoo WWF Suomi. Tila- ja kiinteistökeskus raportoi WWF:lle vuosittain Viikin kampuksen ympäristötavoitteiden ja ympäristöohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutumisesta. Raportti julkaistaan intranetissä sekä tarvittaessa yliopiston ulkoisilla sivuilla. 41) Ympäristöohjelman toimenpiteiden kustannuksista ja vaikuttavuudesta kootaan tietoa ohjelman toteutuksen yhteydessä. Aiheesta pyritään käynnistämään myös opinnäytetöitä. Toteutus: Tila- ja kiinteistökeskus, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Lisäksi yliopisto julkaisee ympäristöraportin. Ympäristöraporttiin on kootaan tiedot vuoden tärkeimmistä ympäristötoimista sekä ympäristövaikutuksia kuvaavat seurantatiedot. Raportoinnin tavoitteena on lisätä yliopistolaisten tietämystä ympäristöasioista ja siten edistää ympäristöasioiden huomioimista. Ympäristöraporttia jaetaan myös muille asiasta kiinnostuneille tahoille, ensisijaisesti muille yliopistoille ja korkeakouluille. Ympäristöraportti on julkaistu vuosittain vuodesta 2000 lähtien. 14

15 LIITE 1. Viikin kampuksen energian- ja vedenkokonais- ja ominaiskulutukset rakennuksittain 2009 ja Rak.til. m 3 Lämpö MWh 2009 Lämpö MWh 2010 Lämpö KWh/m Lämpö KWh/m Lämpöenergiankulutus (Säätilakorjattu) AGNES SJÖBERGIN KATU 2, EE-talo ,0 38,3 KANSLERINKAARI 2, Koekasvihuoneet ,1 30,0 KEVÄTKATU 2, Viikin normaalikoulu ,4 20,6 KOETILANTIE 3, Kiint. Oy Kehitystalo ,8 59,5 KOETILANTIE 4, Eläinsairaala Clinicum ,6 55,3 KOETILANTIE 5, Laboratoriorakennus ,5 71,6 KOETILANTIE 7, Oppilasrakennus ,9 67,3 LATOKARTANONKAARI 11, D-rakennus ,0 29,9 LATOKARTANONKAARI 3, E-rakennus ,0 29,9 LATOKARTANONKAARI 5, C-rakennus ,6 29,8 LATOKARTANONKAARI 7, B-rakennus ,1 29,8 LATOKARTANONKAARI 9, A-rakennus ,8 29,7 TALONPOJANTIE 8, Viikin monitoimitalo ,6 32,4 VIIKINKAARI 1, Biokeskus ,0 43,2 VIIKINKAARI 11, Infokeskus Korona ,9 13,7 VIIKINKAARI 4, Cultivator II ,6 44,3 VIIKINKAARI 5, Biokeskus ,0 56,2 VIIKINKAARI 9, Biokeskus ,4 53,5 Yhteensä ,4 40,0 Rak.til. m 3 Sähkö MWh 2009 Sähkö MWh 2010 Sähkö KWh/m Sähkö KWh/m Sähköenergiankulutus AGNES SJÖBERGIN KATU 2, EE-talo ,7 15,4 KANSLERINKAARI 2, Koekasvihuoneet ,3 149,3 KEVÄTKATU 2, Viikin normaalikoulu ,2 13,6 KOETILANTIE 3, Kiint. Oy Kehitystalo ,2 22,4 KOETILANTIE 4, Eläinsairaala Clinicum ,0 31,7 KOETILANTIE 5, Laboratoriorakennus ,9 16,2 KOETILANTIE 7, Oppilasrakennus ,2 18,5 LATOKARTANONKAARI 11, D-rakennus ,3 37,0 LATOKARTANONKAARI 3, E-rakennus ,8 11,8 LATOKARTANONKAARI 5, C-rakennus ,7 38,7 LATOKARTANONKAARI 7, B-rakennus ,2 21,0 LATOKARTANONKAARI 9, A-rakennus ,6 19,5 TALONPOJANTIE 8, Viikin monitoimitalo ,2 56,9 VIIKINKAARI 1, Biokeskus ,5 53,2 VIIKINKAARI 11, Infokeskus Korona ,0 22,2 VIIKINKAARI 4, Cultivator II ,1 33,6 VIIKINKAARI 5, Biokeskus ,2 50,7 VIIKINKAARI 9, Biokeskus ,2 49,3 Yhteensä ,1 33,4 15

16 Rak.til. m 3 Vesi m Vesi m Vesi litraa / rak m Vesi litraa / rak m Vedenkulutus AGNES SJÖBERGIN KATU 2, EE-talo KANSLERINKAARI 2, Koekasvihuoneet KEVÄTKATU 2, Viikin normaalikoulu KOETILANTIE 3, Kiint. Oy Kehitystalo KOETILANTIE 4, Eläinsairaala Clinicum KOETILANTIE 5, Laboratoriorakennus KOETILANTIE 7, Oppilasrakennus LATOKARTANONKAARI 11, D-rakennus LATOKARTANONKAARI 3, E-rakennus LATOKARTANONKAARI 5, C-rakennus LATOKARTANONKAARI 7, B-rakennus LATOKARTANONKAARI 9, A-rakennus TALONPOJANTIE 8, Viikin monitoimitalo VIIKINKAARI 1, Biokeskus VIIKINKAARI 11, Infokeskus Korona VIIKINKAARI 4, Cultivator II VIIKINKAARI 5, Biokeskus VIIKINKAARI 9, Biokeskus Yhteensä

17 LIITE 2. Viikin kampuksen tilajakauma. Tilaluokka Käyttötarkoitus Huoneala %-osuus tilojen lukumäärä 11 Asunnot 1164,9 0, Toimistotilat 24657,6 14, Liiketilat 321,3 0, Luokkatilat 6407,4 3, Erityisvarustellut opetustilat 2621,5 1, Luentosalit 616,6 0, Auditoriot 2673,6 1, Laboratoriotilat 30851,4 17, Eläintilat 2115,7 1, Kasvihuoneet 2751,4 1, Verstaat/työpajat 1009,3 0, Leikkausalitilat/sairaalatilat 381 0, Tekniset aputilat 919,6 0, Kirjasto/kokoelmatilat 6087,4 3, Liikuntatilat 1705,3 0, Eläinten hoito-/käsittelytilat 2417,9 1, Vaatenaulakkotilat 614,8 0, Varastotilat 9838,2 5, Arkistotilat 723 0, Auto- ja konesuojat 5623,5 3, Erikoisvarastot 1760,1 1, Yleisöruokailutilat 2086,6 1, Keittiöt 917,7 0, Keittiön kylmätilat 51,3 0, Puku- ja pesutilat, WC:t ja saunat 3900,9 2, Taukotilat 2589,5 1, Väestönsuojatilat 2252,6 1, Sisäänkäyntitilat 4656,4 2, Siivous- ja huoltotilat 944,4 0, Jätehuoltotilat 445,9 0, Käytävät ja portaat 37200,7 21, Rak.tekniset tilat 14500,9 8,3 732 Kaikki Yhteensä ,

18 VIIKIN GREEN OFFICE -TIIMI