Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Yhteistyökomitea 9.3.2015 Kaupunginhallitus 23.3.2015 www.ylojarvi.fi

Sisällys 1. TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA... 3 2. TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA... 3 2.1 Yhteistyökomitea... 4 2.2 Työsuojelupäällikkö... 4 2.3 Työsuojeluvaltuutettu... 4 2.4 Työsuojeluasiamiehet... 4 2.5 Työpaikkakokoukset... 4 3. TYÖSUOJELUN TAVOITTEET JA VASTUUT... 5 3.1 Tavoitteet... 5 3.2 Vastuut... 5 4. TYÖTERVEYSHUOLLON JA TYÖPAIKKOJEN YHTEISTOIMINTA... 5 4.1 Toimintasuunnitelma... 5 4.2 Työpaikkaselvitykset... 6 4.3 Varhaisen välittämisen malli... 6 4.4 Päihdehuolto... 6 4.5 Ammattitaudit... 6 4.6 Ensiapuvalmius... 7 4.7 Sairaanhoito... 7 5. SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖTAPATURMAT... 8 5.1 Sairauspoissaolot ja niiden seuranta... 8 5.2 Työtapaturmat... 8 5.3 Työmatkatapaturmat... 8 5.4 Tapaturmailmoitukset... 8 5.5. Läheltä piti -tilanteet... 9 6. UUDELLEENSIJOITUS JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE... 10 6.1 Uudelleensijoitus... 10 6.2 Työkyvyttömyyseläkkeet... 10 7. MUU TYÖSUOJELUUN ja TYÖHYVINVOINTIIN LIITTYVÄ TOIMINTA... 10 1

7.1 Turvallisuussuunnittelu... 10 7.2 Henkilöstön hyvinvointi... 11 7.3 Häirintä ja epäasiallinen kohtelu... 11 7.4 Elpymisliikunta... 11 8. TYÖSUOJELUN TARKASTUSTOIMINTA... 11 9. PEREHDYTTÄMINEN, TYÖN OPASTUS JA KEHITYSKESKUSTELUT... 12 9.1 Perehdyttäminen... 12 9.2 Työnopastus... 13 9.3 Kehityskeskustelut... 13 10. TYÖSUOJELUKOULUTUS... 13 11. TYÖSUOJELUVIESTINTÄ... 14 12. TYÖOLOJEN KEHITTÄMINEN JA SEURANTA... 14 Linkkejä lainsäädäntöön:... 15 2

1. TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Työturvallisuuslaki 9 Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Toimintaohjelma on toimenpideohjelma kaupungin työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin toteuttamiseksi ja edistämiseksi. Työyksikkötasolla on selvitettävä ja arvioitava työhön kohdistuvat vaaratekijät. Tarvittaessa tämä on tehtävä työtehtäväkohtaisesti (esim. koulujen tekninen työ ym.). Tämä työn vaarojen arviointi ja hallinta on osa työpaikan turvallisuustoimintaa. Työn vaarojen arviointi tehdään riskienkartoituslomakkeilla, jotka löytyvät Ylönetistä (Ylönetti > henkilöstöpalvelut > työsuojelu). Riskienkartoitukseen kuuluvat seuraavat osatekijät: - Fysikaaliset vaaratekijät - Kemialliset ja biologiset vaaratekijät - Tapaturman vaarat - Työergonomia - Henkinen kuormittuminen - Kemikaaliriskien arviointi - Koneen vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi 2. TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (2006/44). Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävän ajoissa tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin työolosuhteisiin vaikuttavista asioista sekä niitä koskevista arvioinneista ja muista selvityksistä ja suunnitelmista. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että näitä asioita asianmukaisesti ja riittävän ajoissa käsitellään työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa kesken. Työpaikan työntekijöiden on toimittava osaltaan yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa työsuojelun edistämiseksi. Työsuojelun yhteistoimintaa varten Ylöjärven kaupungissa on: - Yhteistyökomitea - Työsuojelupäällikkö - Työsuojeluvaltuutettu ja -varavaltuutetut - Työsuojeluasiamiehet - Työsuojeluryhmä - Työpaikkakokoukset 3

2.1 Yhteistyökomitea Ylöjärven kaupungissa toimii säännöllisesti kokoontuva yhteistyökomitea, johon valitaan työnantajan ja työntekijöiden edustajat (Ylönetti > Henkilöstöpalvelut > Yhteistoiminta YTK). Paikallisesti on sovittu, että yhteistyökomitea hoitaa työsuojelutoimikunnalle kuuluvat tehtävät. Yhteistyökomitea hoitaa kaupungin työsuojeluun liittyviä tehtäviä ja toimii työsuojelun valvontalain 38 :n mukaisena työsuojelutoimikuntana edistäen henkilöstön fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Sen tehtävänä on huolehtia työsuojelun yhteistyön kehittämisestä ja ylläpitämisestä sekä antaa suosituksia puutteiden korjaamiseksi. YTK seuraa tapaturma- ja terveystilannetta työpaikoilla sekä ryhtyy toimenpiteisiin tutkimusten toimeenpanemiseksi tapaturmien ja työstä johtuvien sairauksien syiden selvittämiseksi. YTK huolehtii henkilöstön ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta yhteistoimintalain mukaisesti. YTK toimii yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. 2.2 Työsuojelupäällikkö Työsuojelupäällikkö on työsuojelun yhteistoimintahenkilö. Hän avustaa työnantajaa ja esimiehiä asioissa, jotka liittyvät työsuojeluasiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työsuojelupäällikkö huolehtii työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä. Työsuojelupäälliköllä ei työnantaja-asemastaan huolimatta ole oikeudellista vastuuta linjajohdon tapaan. 2.3 Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu on työsuojeluasioissa työpaikan työntekijöiden edustaja. Työsuojeluvaltuutettu perehtyy oma-aloitteisesti työpaikkaansa koskeviin työsuojeluasioihin. Hän osallistuu työpaikan työsuojelutarkastuksiin ja tarvittaessa varhaisen välittämisen mallin mukaisiin yhteisneuvotteluihin. Työsuojeluvaltuutettu kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin. Työsuojeluvaltuutetulla voi olla tilapäinen este hoitaa tehtäviään. Tällöin varavaltuutettu hoitaa välttämättömät työsuojelu-valtuutetun tehtävät, joita ei voida siirtää odottamaan työsuojeluvaltuutetun esteen päättymistä. 2.4 Työsuojeluasiamiehet Työsuojeluasiamies on toimialueensa työsuojelun asiantuntija. Työsuojeluasiamies tekee yhteistyötä lähiesimiesten, työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelupäällikön kanssa. Työsuojeluasiamies perehtyy oma-aloitteisesti toimialuettaan koskeviin työsuojeluasioihin ja osallistuu tarvittaessa työpaikkatarkastuksiin. 2.5 Työpaikkakokoukset Välittömän yhteistoiminnan muotona ovat säännöllisesti pidettävät työpaikkakokoukset. Työpaikkakokouksissa käsitellään työsuojeluasiat omana kohtanaan. 4

Yhteisellä työpaikalla on tarvittaessa järjestettävä työpaikkakokouksia, joissa eri toimijoiden edustajat ovat läsnä. 3. TYÖSUOJELUN TAVOITTEET JA VASTUUT 3.1 Tavoitteet Työsuojelun tavoitteena on luoda sellaiset työolot, ettei työntekijä joudu alttiiksi työtapaturmille tai työperäisille sairauksille. Tavoitteena on myös henkisen hyvinvoinnin kannalta turvallinen ja terveellinen työympäristö. Työterveyshuollon osuus ennaltaehkäisevässä toiminnassa on merkittävä. Työsuojelu tulee nähdä kokonaisuutena, jonka yksi merkittävistä osa-alueista on johtamisjärjestelmät. Tärkeän osan muodostavat myös henkilöstön osallistumis- ja kehittämisjärjestelmät sekä esimiestoiminta. Työsuojelutyö on ensisijaisesti yhteistyötä ja siinä kiinnitetään huomiota työkykyä ylläpitävään toimintaan sekä turvallisen ja terveellisen työympäristön suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon hyväksyttävin menetelmin. 3.2 Vastuut Työsuojelun toteuttamisesta vastaa työturvallisuuslain perusteella työnantaja. Kuntayhteisössä kantavat työsuojelusta vastuun ne henkilöt, jotka toimivat työnantajan edustajana henkilöstöön nähden kussakin tilanteessa. Käytännössä vastuussa on ensisijaisesti lähiesimies. Työntekijän on omalla vastuullisella työkäyttäytymisellään vaikutettava turvalliseen toimintaan työpaikalla ja huolehdittava työnantajan ohjeiden mukaisesti omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja työhyvinvoinnista. Työsuojeluorganisaation tehtävä on neuvoa-antavaa, palvelevaa ja valvovaa. 4. TYÖTERVEYSHUOLLON JA TYÖPAIKKOJEN YHTEISTOIMINTA Ylöjärven kaupunki toteuttaa työterveyshuollon ostopalveluna työterveyspalvelu Viisarista. Työterveyshuolto koskee kaikkia kaupungin työpaikkoja. 4.1 Toimintasuunnitelma Työterveyshuollon painopistealueet määritetään vuosittain vahvistettavassa työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma laaditaan v. 2002 alusta voimaan astuneen työterveyshuoltolain ja sen perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen pohjalta. 5

4.2 Työpaikkaselvitykset Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle (TturvL 10 ). Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat yhteistyössä työpaikan ja työsuojeluorganisaation kanssa tekevät järjestelmällisesti työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti ja tarvittaessa muulloinkin työpaikkaselvitykset. Työpaikkaselvitysten perusteella on työnantajan arvioitava vaarojen ja haittojen merkitys ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Työpaikkojen ja työn tekemisen ergonomisiin olosuhteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on terveellinen, turvallinen ja viihtyisä työympäristö, joka luo edellytykset toimivalle työyhteisölle ja tuottavalle työlle. 4.3 Varhaisen välittämisen malli Ylöjärven kaupungilla on oma varhaisen välittämisen malli: "Varhainen välittäminen - toimintamalli työkyvyn heikentyessä". Toimintamalli otettiin käyttöön vuonna 2010. Mallin tavoitteena on tukea työssä jaksamista ja varmistaa, että työkykyä uhkaavat ongelmat huomataan mahdollisimman varhain. 4.4 Päihdehuolto Ylöjärvellä on kaupunginhallituksen hyväksymä päihdeasioiden käsittely ja hoitoonohjausohjelma vuodelta 2007. Päihdeasioiden käsittely ja hoitoonohjaus toteutetaan ko. ohjelman mukaisesti noudattaen työmarkkinajärjestöjen 12.1.2006 hyväksymässä suositussopimuksessa tarkoitettuja periaatteita päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla. 4.5 Ammattitaudit Ammattitautilain (1343/1988) 1 :n mukaan ammattitauti on sairaus, joka todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä työssä. Ammattitautiasetuksessa on luettelo yleisimmistä ammattitaudeiksi katsottavista sairauksista ja niitä aiheuttavista tekijöistä eli altisteista. Jos työntekijä tulee työterveyshoitajan/-lääkärin vastaanotolle työhön liittyvien oireiden vuoksi, tulee työterveyshuollossa huomioida ammattitaudin mahdollisuus. Työterveyshuollolla tulee tekemiensä työpaikkaselvitysten perusteella olla tiedot työn altisteista ja työpaikan terveysriskeistä ja mahdollisista ammattitaudin aiheuttajista. Tarvittaessa tehdään suunnattu työpaikkaselvitys oireilevan työntekijän työpisteeseen. Kun ammattitautiepäily herää, työterveyshuollossa tehdään asiaankuuluvat lisätutkimukset ja lähetetään tarvittaessa 6

jatkotutkimuksiin Työterveyslaitokselle tai työlääketieteen/ammattitautien poliklinikalle. 4.6 Ensiapuvalmius Työturvallisuuslain (738/2002) 46 mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä. Tarvittaessa on lisäksi varattava ensiavun antamiseen soveltuva tila. Työpaikan ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on sen olosuhteisiin nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, ensiapuvarustus sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. Yleisenä tavoitteena on, että vähintään noin viisi prosenttia työntekijöistä on saanut ensiapukoulutuksen kertauskoulutuksineen. Työterveyspalvelu Viisari osallistuu ensiapuvalmiuden tarvekartoitukseen ja suunnitteluun työpaikoilla ja antaa ensiapukursseista suositukset ja ohjeet työturvallisuustarpeet huomioiden. Ylöjärven kaupungin työpaikoille hankitaan henkilöstön tarpeisiin ensiapuvälineitä Varikon kautta. Varikon kautta voi hankkia myös henkilösuojaimia, esim. kuulosuojaimia tai erikoissuojakäsineitä. Valtioneuvoston päätös hyvän työterveyshuollon periaatteista määrittää työterveyshuollon osallistumaan ensiavun järjestämiseen. Valtioneuvoston asetus 14 Ensiapuvalmius Työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 1 momentin kohdan 7 mukaan työterveyshuollon sisältöön kuuluu työturvallisuuslain tarkoittaman ensiavun järjestämiseen osallistuminen. Työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä tulee arvioida ensiapuvalmiuden tarve. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon ensiaputaitojen ja -välineiden tarve ja työpaikan erityisvaatimukset. Suunnittelu tulee toteuttaa työterveyshuoltolain mukaisesti yhteistyössä ja tarvittaessa väestönsuojelu- sekä pelastustoimen organisaatioiden edustajien kanssa. Suunnittelussa tulee huomioida ensiapuvalmiudet suuronnettomuustapauksissa. Ensiavun järjestämiseen kuuluu myös työstä tai työtilanteistä johtuvien psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi tarpeellinen neuvonta ja ohjaus. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaan henkilökunnan koulutus hankitaan ostopalveluna määrärahojen puitteissa. Työpaikalle asetetaan nähtäväksi tiedot siitä, ketkä ovat ensiaputaitoisia ja minne ensiaputarvikkeet on sijoitettu. 4.7 Sairaanhoito Sairaanhoitoon kuuluu toimintasuunnitelmassa vuosittain määritelty yleislääkäritasoinen sairaanhoito tarvittavine laboratorio- ja radiologisine tutkimuksineen työterveysasemalla. Aamuisin ma-pe on lääkärin ja työterveyshoitajan vastaanotto kiireellisiä asioita varten. Kiireettömät 7

sairaanhoitoasiat hoidetaan normaalin ajanvarauksen kautta. Työterveyslääkäri voi lähettää potilaan erikoislääkärin konsultaatioon kun käynti on perusteltu tutkimuksen, hoidon tai kuntoutuksen tarpeen arvioimiseksi. Sairaanhoitokontakteista kertyvää tietoa käytetään hyväksi sekä yksilö- että yhteisötasolla. 5. SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖTAPATURMAT 5.1 Sairauspoissaolot ja niiden seuranta Oikeus sairauspoissaoloon määräytyy voimassaolevien työ- ja virkaehtosopimusten sekä kaupungin ohjeistuksen mukaisesti (Ylönetti > Henkilöstöhallinto > Sairauspoissaolot). Työnantajalla on velvollisuus seurata sairauspoissaoloja ja työtapaturmatilastoja. Seurannasta saatava tieto antaa viitteitä ennaltaehkäisevää toimintaa suunniteltaessa. Käytännössä tämä toteutetaan kiinnittämällä huomiota sairauspoissaoloihin kun ne ylittävät 10 päivää. Rajan ylityksistä henkilön esimies saa palkkaohjelman kautta ilmoituksen, jonka johdosta hänen tulee käydä keskustelut ko. henkilön kanssa. Jos sairauspoissaolot ylittävät 30 päivää, käynnistetään yhteistyö Työterveyspalvelu Viisarin kanssa. 5.2 Työtapaturmat Työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Työtapaturmat luokitellaan sattumispaikan mukaan työtapaturmiin ja työmatkatapaturmiin. Työntekijän on työturvallisuuden ylläpitämiseksi noudatettava tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työn turvallisen tekemisen varmistamiseksi on työntekijän käytettävä hänelle annettuja turva- ja suojavälineitä. 5.3 Työmatkatapaturmat Työmatkatapaturma on onnettomuus, joka on sattunut matkalla asunnolta työpaikalle tai päinvastoin. Työmatkaksi katsotaan yleensä työntekijän säännöllisesti käyttämä asunnon ja työpaikan välinen reitti. Vakuutusturva on pääsääntöisesti voimassa myös tavanomaisen työmatkan hyväksyttävillä poikkeamilla, esim. lasta päiväkodista haettaessa. 5.4 Tapaturmailmoitukset Tapaturma- ja ammattitauti-ilmoitus on tehtävä vakuutuslaitokselle tapaturmavakuutuslain mukaan kaikista niistä tapaturmista, joiden johdosta voidaan otaksua vakuutuslaitoksen joutuvan suorittamaan korvauksia. Käytännössä tapaturmailmoitus laaditaan kaikista työtapaturmista, työmatkatapaturmista, 8

työtapaturmaan johtaneista väkivaltatilanteista sekä ammattitaudeista. Ilmoitus on tehtävä, vaikkei tapaturmasta aiheutuisi sairauslomaa. Vahingoittuneen työntekijän esimiehen tulee tehdä viivyttelemättä tapaturmailmoitus vakuutusyhtiö Pohjolan verkkopalvelussa. Ilmoitus lähtee järjestelmästä automaattisesti työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelupäällikölle sekä palkanlaskentaan. Ohje ja linkki Pohjolan verkkopalveluun löytyy Ylönetistä (Henkilöstöpalvelut > Työsuojelu > Työtapaturmat). Jokaisen työtapaturman sattuessa on syytä selvittää tapaturmaan johtaneet tekijät ja miettiä toimenpiteet vastaavien tapausten estämiseksi. On erittäin tärkeää, että esimies täyttää myös tapaturmailmoituksen kohdan Ehdotus työturvallisuuden parantamiseen tai korjaava toimenpide. Työtapaturmien torjuntatoimenpiteet määräytyvät tapauskohtaisesti ja niistä on tiedotettava koko työyhteisölle sekä muille vastaaville työpaikoille. Työpaikkakokouksissa tulee käsitellä työympäristöstä tai työmenetelmistä aiheutuneet tapaturmat. Esimiehen tehtävänä on yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa tehdä työtapaturmasta ilmoitus myös poliisi- ja työsuojeluviranomaiselle (Työsuojelun valvontalaki v. 2006 46) aina, kun on pelättävissä, että tapaturmasta jää vahingoittuneelle pysyvä vamma. 5.5. Läheltä piti -tilanteet Työtapaturmat aiheuttavat paljon kustannuksia. Tunnistamalla vaaratilanteet ja niiden uhat ajoissa voidaan puuttua epäkohtiin ja estää tapaturmien syntyminen. Vaaratilanteiden ja läheltä piti -tilanteiden seuranta on tehokas väline tapaturmariskien vähentämiseksi. Vaaratilanteesta ilmoitetaan työnantajalle vakuutusyhtiö Pohjolan verkkopalvelussa Ylönetissä (Henkilöstöpalvelut > Työsuojelu > Työtapaturmat). Ilmoituksen voivat tehdä sekä esimiehet että työntekijät. Palvelussa vaaratilanteet on jaoteltu kolmeen erilaiseen ryhmään: - tapaturman vaaran aiheuttanut tilanne - veritapaturma tai muu altistuminen - väkivalta- tai muu uhkatilanne. Sähköinen ilmoitus vaaratilanteesta lähtee järjestelmästä automaattisesti työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelupäällikölle. Vaaratilanteesta on ilmoitettava myös omalle esimiehelle ja tarvittaessa käsiteltävä yhteisesti työpaikkakokouksessa. 9

6. UUDELLEENSIJOITUS JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE 6.1 Uudelleensijoitus Terveydellisten syiden vuoksi voidaan työntekijän tehtävät määritellä uudelleen tai hänet voidaan siirtää uusiin tehtäviin. Todettuaan uudelleensijoitustarpeen vastaanottokäyntien yhteydessä työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja kutsuvat asian hoitamiseksi yhteiseen neuvottelutilaisuuteen työntekijän, tämän esimiehen, henkilöstöpäällikön sekä mahdollisen työkokeilun tullessa kysymykseen vaihtoehtoisten työpaikkojen esimiehet. Tilaisuuteen osallistuu työntekijän halutessa myös luottamusmies ja/tai työsuojeluvaltuutettu. Neuvottelussa selvitetään mahdollisuus työjärjestelyihin tai työn keventämiseen, osa-aikatyön mahdollisuus sekä mm. työkokeilun ja/tai oppisopimuksen mahdollisuus. Mahdolliselta työkokeiluajalta ei makseta palkkaa vaan se tapahtuu Kuntien eläkevakuutuksen kustantamana. 6.2 Työkyvyttömyyseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen ehtona on pitkäaikainen työkyvyttömyys omaan ammattiin. Ammattikohtainen työkyvyttömyys tarkoittaa, että työntekijä on sairauden, vian tai vamman vuoksi tullut kykenemättömäksi hoitamaan omaan ammattiinsa kuuluvia tehtäviä. Eläkkeen saamisen ehtona on asianmukaisesta hoito- ja kuntoutuskeinojen toteuttamisesta huolimatta jatkuva vähintään yhden vuoden yhtäjaksoinen työkyvyttömyys. Osatyökyvyttömyyseläkkeen voi saada henkilö, jonka työkyky on pitkäaikaisen sairauden vuoksi heikentynyt vähintään 40 % ja joka sen vuoksi joutuu siirtymään työhön, jonka ansiot ovat enintään 60 prosenttia aiemmasta ansiotasosta. Jos työkyvyttömyyttä pidetään pysyvänä, myönnetään työkyvyttömyyseläke tai osatyökyvyttömyyseläke toistaiseksi. Jos sairauden voidaan odottaa paranevan asianmukaisella hoidolla tai kuntoutustoimilla, myönnetään kuntoutustuki määräajaksi. Kuntoutustuki myönnetään kuntoutuksen edistämiseksi niin pitkäksi ajaksi kuin työntekijän arvioidaan olevan estynyt tekemästä ansiotyötä työkyvyttömyyden vuoksi. Kuntoutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalle on tehty hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustukea voidaan edellytysten täyttyessä jatkaa. 7. MUU TYÖSUOJELUUN ja TYÖHYVINVOINTIIN LIITTYVÄ TOIMINTA 7.1 Turvallisuussuunnittelu Ylöjärven kaupungilla laaditaan turvallisuussuunnitelma, joka käsittelee kaupunki konsernin yleistä turvallisuutta sekä linjaa kaupungin työntekijöihin, toimintoihin ja omaisuuteen liittyviä ennalta ehkäiseviä toimia. Näiden linjausten pohjalta laaditaan työpaikoille omat turvallisuussuunnitelmat. 10

Työpaikkojen turvallisuussuunnitelmissa annetaan tarkemmat menettelyohjeet mm. väkivallan uhkatilanteiden varalta. Väkivallan ja sen uhan hallinta on osa työpaikan työturvallisuutta. 7.2 Henkilöstön hyvinvointi Jokainen työntekijä voi itse vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa ja toimintakykyynsä huolehtimalla mm. ammatillisesta osaamisestaan, liikunnasta, ravinnosta, harrastuksistaan ja elintavoistaan. Ylöjärven kaupungilla on henkilöstön hyvinvointisuunnitelma joka päivitetään vuosittain. Hyvinvointisuunnitelma tarjoaa työntekijöille monia keinoja omasta terveydestä huolehtimiseen. Suunnitelmassa on työkaluja niin liikunnan lisäämiseen, painon pudottamiseen kuin tupakoinnin lopettamiseenkin (Ylönetti > Henkilöstöpalvelut > Hyvinvointi > Hyvinvointisuunnitelma). 7.3 Häirintä ja epäasiallinen kohtelu Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka voi aiheuttaa turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa (Työturvallisuuslain 18 ). Työnantajan on, saatuaan tiedon, että työpaikalla esiintyy työntekijään kohdistuvaa terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua ryhdyttävä toimenpiteisiin sen poistamiseksi (Työturvallisuuslain 28 ). Työnantajan on myös oma-aloitteisesti seurattava häirinnän esiintymistä työpaikalla ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi. Ylöjärven kaupungin ohje ja ilmoituslomake löytyvät Ylönetistä (Henkilöstöpalvelut > Työsuojelu). 7.4 Elpymisliikunta Elpymisliikunta on työkyvyn ja terveyden ylläpitämiseksi tarpeellista työn aikana tapahtuvaa elvyttävää aktiivista toimintaa, kuten esimerkiksi työntekoon liittyviä tai sen yhteydessä työhön liittyvien taukojen aikana suoritettavia elvyttäviä liikkeitä. Säännöllinen elpymisliikunta, omaehtoinen tai ohjattu, on tehokas tapa torjua ennalta tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja. Staattisessa työssä usein toistuvat tauot ovat välttämättömiä. Elpymistä nopeuttaa liikunta ja dynaaminen lihastyö. Elpymisliikuntaa työpaikoilla toteutettaessa on otettava huomioon kunkin työpaikan erityispiirteet, työn laatu sekä henkilöstön määrä ja sijoittuminen. 8. TYÖSUOJELUN TARKASTUSTOIMINTA Työsuojelunhallinnon tehtäviä hoitavia työsuojeluviranomaisia ovat Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto sekä Aluehallintovirastot. Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on työsuojelua koskevien säännösten ja määräysten noudattamisen valvominen sekä neuvojen ja ohjeiden antaminen työsuojeluasioissa. Työsuojeluviranomaiset valvovat lakien, säädösten ja 11

asetusten noudattamisesta. Niistä keskeisimpiä ovat työturvallisuuslaki, työsuojelun valvontalaki, työaikalait, työsopimuslaki ja laki nuorten työntekijäin suojelusta. Ohjeita ja neuvoja antaessaan tarkastaja ottaa huomioon työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä uhkaavien vaarojen vakavuuden sekä epäkohtien kiireellisyyden. Kaupungin oma työsuojeluorganisaatio (työsuojeluasiamies / työsuojeluvaltuutettu / työsuojelupäällikkö) tekee työpaikkakäyntejä työpaikoilla. Muita paikallisia työsuojelutahoja ovat työterveyshuolto, ympäristöterveydenhuolto sekä pelastuslaitos. Ylöjärven kaupungin työpaikoilla työsuojelutyön yhteistoimintaa suorittavat: Länsi ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojeluosasto puh. 0295 018 450 tyosuojelu.lansi@avi.fi www.avi.fi Uimalankatu 1, PL 272, 33101 Tampere Työterveyspalvelu Viisari puh. 0108 359 100 www.tthviisari.fi Mikkolantie 10,33470 Ylöjärvi Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö, toimisto puh. 050 437 9580 www.pirteva.fi Suupantie 6 C, 33960 Pirkkala Pirkanmaan pelastuslaitos puh. 03 565 612 www.pirkanmaanpelastuslaitos.fi Satakunnankatu 16, 33100 Tampere 9. PEREHDYTTÄMINEN, TYÖN OPASTUS JA KEHITYSKESKUSTELUT 9.1 Perehdyttäminen Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joiden avulla henkilöstö opastetaan: - omaan työhönsä - välittömään työympäristöön - organisaatioon - organisaatioympäristöön Esimiehet ovat vastuussa siitä, että työntekijät ovat tietoisia työpaikan työsuojeluun liittyvistä asioista. Työturvallisuuslaissa todetaan mm: työntekijälle on annettava työtapaturmien ja työperäisten sairauksien välttämiseksi ohjausta ja opastusta. Perehdyttäminen ei koske ainoastaan uusia viranhaltijoita ja työntekijöitä. Perehdyttämistä tarvitsevat myös pitkältä virka/työvapaalta tai sairauslomalta palaavat, organisaation uudistuksissa ja työtehtävien muutoksissa mukana olevat henkilöt. Ylöjärven henkilöstön perehdyttämissuunnitelma varmistaa, että kaikki olennaiset asiat tulevat huomioiduksi. Perehdyttämisoppaat tarjoavat lisätietoa 12

palvelussuhteen periaatteista Ylöjärvellä, perehdyttämisestä sekä kunnallisesta työ- ja virkasuhteesta. Perehdyttämissuunnitelma ja oppaat löytyvät Ylönetistä (Henkilöstöhallinto > Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen > Perehdytys). Kaupunki järjestää vuosittain uusille työntekijöille yhteisen perehdytystilaisuuden. Nuorille kesätyöntekijöille järjestetään yhteinen perehdytystilaisuus ennen kesäkautta. 9.2 Työnopastus Työnopastus on perehdyttämisvaihe, jossa työntekijälle opastetaan työtehtävään liittyvät oikeat ja turvalliset työmenetelmät ja käyttötavat seuraavista asioista: - varsinainen työtehtävä - koneet / laitteet / työvälineet - materiaalit / erilaiset aineet - henkilökohtaiset suojaimet / suojalaitteet / suojavaatetukset Työnopastajaksi valitaan henkilö, joka on kokenut ammattihenkilö ja perehtynyt työn tekemiseen ja työn eri toteuttamisvaiheisiin. 9.3 Kehityskeskustelut Työpaikan ihmissuhteissa on esimies-alaissuhteella keskeinen merkitys stressin hallintaan, työtyytyväisyyteen, työn tuloksellisuuteen sekä työn kehittämiseen. Esimies-alaiskeskustelujen tulee olla toinen toistaan tukevia ja kunnioittavia. Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri vaikuttaa niin työyhteisön kuin yksittäisen työntekijän työhyvinvointiin ja työmotivaatioon. Kehityskeskustelu on kahdenkeskinen, tavoitteellinen ja luottamuksellinen keskustelu työntekijän ja esimiehen välillä. Kehityskeskustelut pidetään säännöllisesti vuosittain, ja ne kirjataan henkilöstöohjelma Populuksen HRjärjestelmään. Molempien osapuolien tulee valmistautua keskusteluun etukäteen. Keskustelussa sovitaan työn keskeiset tavoitteet seuraavalle vuodelle, arvioidaan edellisen vuoden työn tulokset ja tavoitteiden toteutuminen. Kehityskeskustelussa käydään läpi osaamisen arviointi sekä sovitaan osaamisen kehittämisen tarpeista ja toimenpiteistä. Molemminpuolinen palautteenanto on erittäin tärkeää. 10. TYÖSUOJELUKOULUTUS Työsuojelukoulutuksen avulla vahvistetaan osaamista, mahdollisuuksia työyhteisön kehittämiseen sekä aktivoitumista aloitteellisuuteen ja ennakkoluulottomaan toimintaan. Koulutustoiminta on koko henkilöstön kehittämistyötä Tavoitteena on, että työpaikkojen esimiehille ja työsuojeluhenkilöstölle tarjotaan tarpeen mukaan koulutusta ajankohtaisista asioista. Tarvittaessa voidaan järjestää myös henkilöstön omista tarpeista lähtevää koulutusta. Ammattijärjestöillä on useita korkeatasoisia koulutusjärjestelmiä, joita käytetään hyväksi työsuojeluhenkilöstön perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen. Koulutus perustuu kunnantyömarkkinakoulutusta koskevaan sopimukseen. 13

Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus toteuttavat vuosittain ammattialakohtaista työsuojelukoulutusta varsin laajasti, monipuolisesti ja korkeatasoisesti. 11. TYÖSUOJELUVIESTINTÄ Hyvässä työyhteisöviestinnässä on kyse osallistumisesta, yhteisöllisyydestä, kannustamisesta ja luottamuksesta. Työyhteisöviestintään kuuluu olennaisen, totuudenmukaisen tiedon välittäminen kunnan hallinnon, esimiesten ja henkilöstön välillä. Työyhteisöviestintä on tärkeä yhteistoimintamuoto. Työyhteisöviestinnän keinoja ovat mm. Ylönetti-intranet, Siti-henkilöstölehti, tiedotteet, sähköposti, ilmoitustaulut ja työpaikkakokoukset. Työpaikkakokousten avulla saavutetaan koko henkilöstö. Työpaikkakokousten muistiot lähetetään kaikille osallistujille tai ne tallennetaan sellaiseen paikkaan, josta ne ovat helposti saatavissa. Yhteistyökomitean pöytäkirjat ovat luettavissa Ylönetissä (Henkilöstöpalvelut > Yhteistoiminta). Myös perehdytys, kehityskeskustelut ja palautteen antaminen ovat työyhteisöviestintää. 12. TYÖOLOJEN KEHITTÄMINEN JA SEURANTA Työyhteisöä on kehitettävä jatkuvasti työn muutosten, vaatimusten ja uudelleen järjestelyjen mukaan. Muutos edellyttää jatkuvaa työympäristön, työyhteisön tilan ja työtapojen turvallisuuden seurantaa sekä toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työpaikoilla tehdään samanaikaisesti useita eri toimenpiteitä työyhteisön kehittämiseksi. Tavoitteisiin pyritään esimiesten, työntekijöiden, työsuojeluorganisaation, työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja yhteistyökomitean yhteistyönä. 14

Linkkejä lainsäädäntöön: Työturvallisuuslaki Työsopimuslaki Yhdenvertaisuuslaki Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa Työterveyshuoltolaki 15