Panssariprikaatin komentajan tervehdys

Alokastiedote 2/12

2 A L O K A S T I E D O T E 2 / 2 0 1 2 SISÄLLYSLUETTELO Panssariprikaatin komentajan tervehdys... 3 PsPr:n arvot... 4 VMTK Varusmiesten asialla... 5 Varusmiestoimikunta - VMTK... 6 Ohjeita palveluksen aloittavalle... 8 Asevelvollisuusaika ja koulutuksen aikajaksottelu... 9 Hämeen Panssaripataljoona... 10 Helsingin Ilmatorjuntarykmentti... 11 Jääkäritykistörykmentti... 12 Parolan Pataljoona... 13 Aliupseerikouluun?... 14 Reserviupseeriksi?... 15 Lomille mars!... 16 Alokkaan arki... 18 Tietoja Hämeenlinnasta... 20 Sotilaskotiyhdistyksen tervehdys... 21 Sotilasoikeuden hoito... 22 Vapaa-aika varuskunnassa... 23 Puolustusvoimien huumestrategia... 25 Sosiaaliturva... 26 Sosiaalikuraattorin tervehdys... 28 Sotilaspapin tervehdys... 29 Tiivistetty versio alokastiedotteesta löytyy Panssariprikaatin kotisivuilta: http://www.puolustusvoimat.fi/fi/maavoimat/joukko-osastot/panssariprikaati

A L O K A S T I E D O T E 2 / 2 0 1 2 3 Panssariprikaatin komentajan tervehdys Saapumiserän 2/2012 varusmiehet ja -naiset, tervetuloa varusmiespalvelukseen Panssariprikaatiin. Panssariprikaati on mekanisoitujen ja moottoroitujen taisteluosastojen ja ilmatorjuntajoukkojen koulutuskeskus, yksi maavoimien suurimmista joukko-osastoista. Panssariprikaatissa annetaan koulutusta kaikissa maavoimien aselajeissa ja lähes kaikissa koulutushaaroissa. Tarjolla olevista yli sadasta koulutusvaihtoehdosta löytyy teille jokaiselle sopiva tehtävä. Edessänne on päivärytmin ja elämäntavan muutos. Vaikka pyrimme kohtelemaan teitä yksilöinä, toimitaan täällä kuitenkin useimmiten isomman joukon ehdoilla. Toiminta kasarmilla ja maastossa tapahtuu johdetusti ja aikataulun mukaisesti. Sotilaallinen kuri ja aikatauluissa pysyminen saattavat aluksi tuntua oudoilta, mutta ne ovat välttämättömiä tehokkaalle ja turvalliselle koulutukselle sekä tavoitteiden saavuttamiselle. Mitä nopeammin opitte talon tavat, sitä helpompaa on sopeutumisenne. Teistä koulutetaan johtajia ja taistelijoita, jotka kykenevät selviytymään taistelukentän vaativissa olosuhteissa. Varusmiespalveluksen aikana teistä muodostetaan sodanajan yksiköitä, jotka kutsutaan samassa kokoonpanossa kertausharjoituksiin rauhan aikana tai palvelukseen kriisitilanteissa. Taistelukentällä eteen tulevissa tilanteissa automaattinen reagointi ja oikea toiminta ovat menestymisen edellytys. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää asioiden toistamista kerta toisensa jälkeen. Koulutus saattaa tuntua fyysisesti ja henkisesti raskaalta. Myönteisellä ja avoimella asenteella, halulla oppia sekä yhteishengellä koulutus on helpompaa ja saavutatte annetut tavoitteet. Hyvä fyysinen kunto ja järjestyksessä olevat siviiliasiat helpottavat palveluksenne sujumista. Aseiden, ampumatarvikkeiden, räjähteiden ja ajoneuvojen kanssa toimittaessa palvelusturvallisuus on tärkeää. Esimiesten vastuun lisäksi edellytämme, että jokainen sotilas vastaa omasta toiminnastaan. Palvelusturvallisuuden vuoksi emme hyväksy huumeiden käyttöä, emmekä muita päihteitä. Lähtökohtanamme on ihmisen kunnioittaminen yksilönä ja huolenpito alaisista ja palvelustovereista. Korostamme kaikkien esimiesten, niin ammattisotilaiden kuin varusmiesjohtajien, vastuuta kasvattajana ja esimerkin antajana. Teitä kohdellaan asiallisesti ja oikeudenmukaisesti, minkäänlaista kiusaamista tai häirintää ei suvaita. Ongelmatilanteissa esimiehillänne on velvollisuus auttaa teitä ja puuttua epäkohtiin. Esimiehenne eivät ole ajatusten lukijoita, joten mieltänne painavat asiat pitää heti niiden ilmetessä tuoda heidän tietoonsa. Palveluksen raskautta helpottaa palveluskavereitten tuki. Periaatteena on, että kaveria ei jätetä. Kohdelkaa palvelustovereitanne niin kuin toivoisitte itseänne kohdeltavan, niin saatte joukkoonne hyvän yhteishengen joka tekee palveluksestanne miellyttävämpää ja helpompaa. Sodan ajan tietojen ja taitojen lisäksi opitte asioita, joista on hyötyä myös siviilielämässänne. Varsinkin johtajakoulutuksesta ja parantuneesta fyysisestä kunnosta on etua myöhemmässä elämässänne. Moneen opiskelupaikkaan pyrittäessä varusmiespalveluksesta voi saada lisäpisteitä tai opintojen aikana opintopisteitä. Puolustusvoimat tarjoaa monipuolisia ja haasteellisia työtehtäviä niin siviilikuin sotilaskoulutuksen saaneille. Puolustusvoimien koulutusjärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden ilmaisiin opintoihin ja vähintäänkin määräaikaiseen työsuhteeseen. Tervetuloa, Panssariprikaatin komentaja Eversti Pekka Toveri

4 A L O K A S T I E D O T E 2 / 2 0 1 2 PsPr:n arvot Panssariprikaatin arvot PERINTEET YHTEISTYÖ ISKUVOIMA PANSSARIPRIKAATIN JOHTAMISPERIAATTEET Avoin johtamisilmapiiri Oikeudenmukaisuus Sitoutuminen toimintojen, organisaation ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen Ihmisiin luottaminen ja heistä huolehtiminen Yhdessä tekeminen Perinteiden kunnioittaminen ja ylläpitäminen

A L O K A S T I E D O T E 2 / 2 0 1 2 5 VMTK Varusmiehen asialla Heinäkuun 2012 alokas, me olemme sinua varten! Varusmiestoimikunta toivottaa sinut tervetulleeksi Panssariprikaatiin Parolannummelle! Tulet viettämään varusmiespalveluksessa 180, 270 tai 362 vuorokautta (270 ja 362 palvelusaikoihin tulee muutoksia, mikäli eduskunta hyväksyy esityksen palvelusaikojen lyhentämisestä 15 vuorokaudella, muuttuvat palvelusajat 1.2.2013 alkaen kaikilla tuolloin palveluksessa olevilla varusmiehillä). Vaikka palvelusaika saattaa ensi alkuun tuntua pitkältä, huomaat vielä, että aika suorastaan juoksee täällä, kun palveluksen välietapit vilisevät silmissäsi. Vaikka välillä tuntuisi siltä, että tekisi mieli luovuttaa, älä lopeta, vaan yritä parhaasi loppuun saakka. Uudet kaverit ja yhdessä jaetut elämykset, saavutukset ja koettelemukset ovat intin suola. Varusmiespalvelus on kokemuksena ikimuistoinen. Ensimmäiset kaksi kuukautta alokaskautesi on nopeatempoisinta ja vauhdikkainta aikaa armeijassa. Kaikki sotilaselämän perusteet iskostetaan syvälle takaraivoon. Aikaiset herätykset, selvät säännöt ja jatkuva nopeatempoinen koulutus pitävät huolen siitä, että alokaskaudella ei jää aikaa tylsistyä. Mitään ei kannata pelätä; kaikki mitä sinulta alokaskaudella vaaditaan, opetetaan sinulle ensin. Pahamaineiset alikersantitkin ovat aivan tavallisia ihmisiä he ovat vain astuneet palvelukseen puoli vuotta sinua aikaisemmin. Varusmiestoimikunta eli kansankielellä VMTK on kolmen täysipäiväisesti ahertavan varusmiehen kokoonpano, jonka päähuolena on huolehtia sinun hyvinvoinnistasi armeijassa. Palvelusolosuhteet, viihtyvyys, ajanvietteet, työ- ja opiskeluasiat, kerhot ja kurssit kaikki tämä on VMTK:n ydintoimintaa. Me järjestämme sinulle tekemistä, kun sinulla on tylsää, me välitämme huolistasi sekä viemme ideasi ja aloitteesi eteenpäin. Olemme varusmiesten oma palvelutoimisto! VMTK:n toimisto sijaitsee vanhan sotilaskodin alakerrassa kannattaa käydä tutustumassa! Meihin voi ottaa yhteyttä jo ennen palveluksesi alkua kaikissa sinua askarruttavissa asioissa. Ja jos emme suoralta kädeltä osaa auttaa, voimme ainakin kertoa, mistä saat haluamasi tiedon. Suora linja toimistollemme on 0299 442 999. Toivomme sinun saapuvan palvelukseen pirteällä mielellä! Yrittämällä parhaasi ja omaksumalla avoimen asenteen, teet palveluksestasi helpomman niin itsellesi kuin tovereillesikin. Ja muista, että isänmaata puolustettaessa saa myös nauraa! Mukavaa palvelusta toivottaen, Varusmiestoimikunta KOMENTAJA OHJAAJAT VMTK VARUSMIEHET YHTEISTYÖ- KUMPPANIT

6 A L O K A S T I E D O T E 2 / 2 0 1 2 Varusmiestoimikunta VMTK MIKÄ ON VMTK? Varusmiestoimikunta eli VMTK toimii linkkinä varusmiesten ja joukko-osaston komentajan välillä. Varusmiestoimikunta koostuu yksinomaan varusmiehistä, joten VMTK:n toimistolle tulemista ei tarvitse jännittää. VMTK:n tehtävänä on muun muassa parantaa varusmiesten viihtyvyyttä sekä sosiaalisia oloja varusmiespalveluksen aikana. VMTK tulee pitämään alokasoppitunnin jokaiseen yksikköön parin ensimmäisen palvelusviikon aikana. TOIMIKUNNAN KOKOONPANO Varusmiestoimikuntaan kuuluu kolme täysipäiväistä toimihenkilöä: puheenjohtaja (362 vrk) sekä varapuheenjohtaja ja TOSasiamies (270 vrk). Lisäksi jokaisessa perusyksikössä on yksi VMTK-yksikköedustaja, joka toimii linkkinä VMTK:n ja yksikön välillä. Puheenjohtaja johtaa varusmiestoimikunnan työtä. Hänen tehtäviinsä kuuluvat myös keskeisinä osina taloudesta vastaaminen, sekä yhteydenpito VMTK:n yhteistyökumppaneihin. Varapuheenjohtaja järjestää kerho-, harraste- ja urheilutoimintaa sekä tuuraa tarvittaessa puheenjohtajaa. Työ-, opinto- ja sosiaaliasiamiehen (TOS-asiamies) vastuulla ovat varusmiesten työhön ja opiskeluun liittyvät asiat. TOS-asiamies on myös varusmiesten työsuojeluasiamies. Varusmiestoimikuntaa ohjaavat ja valvovat VMTK-ohjaajat luutnantti Kari Suomalainen, sosiaalikuraattori Pia Tauru sekä kapteeni Ari Viitala. VMTK:N TOIMINTA VMTK:n toiminta perustuu pitkälti varusmiehiltä saatuihin aloitteisiin ja ideoihin. VMTK:n säännöllisissä kokouksissa käsitellään juuri näitä aloitteita, mahdollisia ongelmatilanteita ja muita yleisiä, varusmiespalvelusta koskevia asioita. Kokouksen päätökset ja hyväksi todetut aloitteet viedään aina suoraan Panssariprikaatin komentajalle. VMTK:n toimisto on auki koko päivän ja sinne voi tulla koska vain kertomaan omista ajatuksistaan. Täysipäiväiset toimihenkilöt ovat paikalla juuri sinua ja palvelustovereitasi varten. Jokaisessa tuvassa on VMTK:n käsialaa oleva tupakansio, jossa on tietoa mahtavista vapaa-ajan mahdollisuuksista varuskunnassa ja sen ulkopuolella. VMTK järjestää tupakansion lisäksi varusmiehille erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja. Varapuheenjohtajan organisoimat liikuntakerhot pyörivät ma to. VMTK järjestää myös monenlaisia kursseja, jotka hyödyntävät parhaimmillaan palveluksen jälkeen työelämään hakemisessa. Muista tarkastaa yksikkösi ilmoitustaulu joka päivä! Osa toimintaa on varusmiesten ongelmien setviminen, varsinkin TOS-asiamiehen toimesta. VMTK järjestää myös varusmiesten lomakuljetukset Helsinkiin, Tampereelle ja Lahteen. MUKAAN VMTK:AAN? VMTK:n toimintaan on siis jokaisella varusmiehellä mahdollisuus ottaa osaa ja antaa oma panoksensa. Kaikki ovat tervetulleita soittamaan toimistolle olipa asia mikä tahansa. Kaikenlainen toimistokäyttäytyminen on suorastaan pannassa VMTK:n toimistolla - pelkkä moro on aivan riittävä. Toimihenkilöitä ei kannata ujostella toimiston ulkopuolellakaan, rohkeasti vain hihasta kiinni. Jokaisesta yksiköstä valitaan VMTK-yksikköedustaja jokaista saapumiserää kohden. Myös VMTK:n täysipäiväiset tehtävät ovat jaossa kaksi kertaa vuodessa. Aktiivisilla ja moitteettomasti palvelleilla on mahdollisuus osallistua VMTK:n vaaleihin peruskoulutuskauden lopulla. Niissä vaaleissa valitaan varapuheenjohtaja ja TOS-asiamies. Puheenjohtaja valitaan myöhemmin, noin viiden kuukauden kuluttua palveluksesi alkamisesta, koska hänen tulee olla aliupseerikoulun käynyt. VARUSMIESTOIMITTAJAKSI Panssarisanomat on kerran kuussa ilmestyvä Panssariprikaatin sisäinen tiedotuslehti. Yhdellä varusmiehellä on mahdollisuus suorittaa varusmiespalveluksensa varusmiestoimittajana (270 vrk). Juttujen kirjoittamisen ja valokuvaamisen lisäksi toimittaja myös taittaa lehden. Lisäksi toimittajalla on muitakin kirjallisia ja graafisia töitä. Muita tehtävän etuja ovat mukava palveluspaikka prikaatin esikunnassa, mahdollisuus nähdä Puolustusvoimien toiminnasta hyvä läpileikkaus ja siviilissä hyödyttävä työkokemus. Mikäli siis olet kirjoittajatyyppiä ja valokuvaaminen on sinulle tuttua, voi paikka olla sinun. Tietokoneen sujuva käyttötaito on toivottavaa. Varusmiestoimittajan paikka tulee haettavaksi peruskoulutuskauden aikana. Siitä ilmoitetaan yksikön ilmoitustaululla, joten pidä silmäsi auki!

A L O K A S T I E D O T E 2 / 2 0 1 2 7 MULTIMEDIAVARUSMIEHEKSI Panssariprikaatissa palvelee neljästä kuuteen viestintäalan varusmiestä (270 vrk). Graafisen suunnittelun osaava (graafikko), koodaamisen ja tietokantojen käsittelyn osaava ohjelmoija, videokuvauksen ja editoinnin osaava videokuvaaja. Viestintäalan varusmiehet ylläpitävät sivustoja eri medioissa ja tekevät muita ATK-tehtäviä. Töitä riittää, mutta toiminta on leppoisaa ja haastavaa, mikä lisää tehtävän mielenkiintoisuutta. Tehtävän etuihin kuuluu esimerkiksi mukava palveluspaikka prikaatin esikunnassa sekä tiivis työyhteisö. Palvelusajalta saa siviilissäkin hyödyttävää työkokemusta ja työtodistuksen. Jos osaat ohjelmoida, muokata nettisivuja, hallitset kuvankäsittelyn, osaat piirtää, videokuvaneditoimisen ja kuvaamisen kannattaa hakea! Kaikki edellä mainittu työskentely tehdään Adoben Master Collection ohjelmistoilla. Tietokoneen sujuva käyttötaito on toivottavaa. Tehtävistä antaa lisätietoa työpajan esimies yliluutnantti Jari Markkula (p.0299442142) Simulaattoreiden maailmaan (VBS2) haetaan myös 3D mallintajia. VBS2 osaajien palveluspaikka on simulaattorihalli. Tehtävistä antaa lisätietoa insinöörikapteeni Lasse Lahdenmaa (p.0299442170) Multimediavarusmiesten paikat tulevat haettaviksi peruskoulutuskauden alussa. Siitä ilmoitetaan yksikön ilmoitustaululla, joten pidä silmäsi auki!

8 A L O K A S T I E D O T E 2 / 2 0 1 2 Ohjeita palveluksen aloittavalle MUISTA ENNEN PALVELUKSEN ALOITTAMISTA Älä katkaise työsuhdettasi, sillä työnantajasi on velvollinen ottamaan sinut työhön kotiuduttuasi. Kerro ajoissa työnantajallesi varusmiespalvelukseen lähdöstä. Mikäli olet ammattiliiton jäsen, ilmoita sinne palveluksen aloittamisen ajankohta ja hoida jäsenmaksusi. SAAPUMINEN - ÄLÄ MYÖHÄSTY Varuskuntaan kannattaa tulla reilusti ennen määräaikaa (klo 16.00). Älä saavu kasarmille päihtyneenä. Hämeenlinnan rautatie- ja linja-autoasemalla on opastus, ja sieltä järjestetään myös kuljetus Parolannummelle. Saat heti pääosan varusteista ja ensimmäisenä päivänä järjestät ne kaappiisi ryhmänjohtajasi opastuksella. Usko pois, kyllä ne sinne mahtuvat. Ota lähtiessäsi mukaan sellainen vaatekerta, jonka saat helposti vietyä kotiisi ensimmäisellä lomallasi. OTA MUKAAN Kahden ensimmäisen viikon aikana sinulla on rajoitetusti vapaa-aikaa ja mahdollisuuksia hankkia erilaisia tarvikkeita, joten sinun kannattaa ottaa siviilikassiisi: palveluksenaloittamismääräys henkilöllisyystodistus tämä alokastiedote parranajovälineet hammasharja ja tahna shampoo ja muut tarvitsemasi hygieniatarvikkeet lankaa, neuloja, hakaneuloja ja sakset mikäli tupakoit tai nuuskaat, niin varustaudu kahdeksi viikoksi riittävällä annosmäärällä ja tulentekovälineillä lääkkeet, lääkärintodistukset, lääkereseptit ja rokotustodistukset hieman käteistä rahaa ja pankkitilinumerosi. pientä huonelämpötilassa säilyvää purtavaa, sillä sotilaskotikäynnit ovat kortilla kahden ensimmäisen viikon ajan. Naisten tulee ottaa edellä mainittujen tavaroiden lisäksi mukaan: rintaliivejä kuukautissuojia kampa. Ensimmäisten palvelusviikkojen aikana sinulla on rajoitetusti vapaa-aikaa, joten tavaraa ei kannata raahata mukaan ylen määrin, sillä kaapissasi on hyvin rajoitetusti tilaa siviilivarusteille. Ensimmäiselle lomalle lähtiessäsi tiedät jo, minkä verran kaapissasi on tilaa ja mitä siviilitavaroita täällä todella tarvitset. MUISTA, että alkoholin ja muiden huumaavien aineiden tuonti varuskuntaan on aina rangaistava teko! YHTEYDENPITO KASARMILLE Kännykkää voi käyttää vasta kun päivän palvelus on päättynyt eli illalla. Alokkailla on rajoitetusti vapaa-aikaa iltaisin, joten ensimmäisten viikkojen aikana armeijaan tulleen soturin kiinni saaminen voi olla hankalaa. Varuskuntaan voi luonnollisesti lähettää myös postia: kirjeen saaminen lämmittää aina korpisoturin mieltä. Ilmoita omaisillesi mahdollisimman pian missä perusyksikössä palvelet ja mikä on osoitteesi. Omaiset voivat myös tiedustella Varusmiestoimikunnan numerosta (0299 442999) mihin yksikköön heidän lapsensa on sijoitettu. Vierailut ovat mahdollisia vanhassa sotilaskodissa iltaisin ja viikonloppuisin palvelusajan ulkopuolella. OSOITTEET Omat joukkoyksikkösi ja perusyksikkösi tiedot saat selville heti astuessasi palvelukseen. Ohessa osoitemalli: Alok Oma nimi (esim. Alok Kevät TA) Panssariprikaati Oma joukkoyksikkö (esim. HÄMPSP) Oma perusyksikkö (esim. PSVK) PL 5 13701 Parolannummi Mikäli terveydentilassasi on kutsuntojen jälkeen tapahtunut oleellinen muutos ota heti yhteyttä oman alueesi aluetoimistoon.

A L O K A S T I E D O T E 2 / 2 0 1 2 9 ASEVELVOLLISUUSAIKA 18 v. 19-20 v. 30 v. 50 v. 60 v. K U T S U N N A T 180, 270 tai 362 pv varusmiespalvelus MIEHISTÖ RESERVISSÄ (Kertausharjoitukset max 40 tai 75 pv) UPSEERIT JA ALIUPSEERIT RESERVISSÄ (Kertausharjoitukset max 100 pv) VARARESERVI VARA- RESERVI SOPEUTTAVA PERUSKOULUTUSKAUSI Tavoitteena on sopeuttaa kouluttetavat puolustusvoimien toimintaympäristöön ja koulutukseen. Koulutus etenee nousujohteisesti sekä henkisen että fyysisen rasittavuuden osalta. Koulutuksen alkupuolella ei toteuteta fyysisesti rasittavia harjoituksia. Koulutettavat pyritään entistä enemmän jakamaan tasoryhmiin, jolloin nousujohteisen koulutuksen periaate toteutuu paremmin. Palvelus ja vapaa-aika erotetaan selvemmin toisistaan kuin aikaisemmin. Tällä saavutetaan aikaisempaa intensiivisempi koulutus ja parempi mahdollisuus täysipainoiseen lepoon ja rentoutumiseen. Taistelijan perustutkintoon liittyvät suoriutukset pisteytetään, ja pisteitä on mahdollista hankkia tietyiltä osin myös omaehtoisella toiminnalla. Saavutetuilla pisteillä on merkitystä, kun päätetään alokkaan jatkokoulutuksesta armeijassa. Panssariprikaatissa tietyt erikoiskurssit on aloitettava jo peruskoulutuskaudella, mutta näidenkin osalta noudatetaan sopeuttavan koulutuksen periaatetta. PALVELUSAJAT Upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavien asevelvollisten palvelusaika on 362 vuorokautta. Miehistön erityistaitoa ja ammattimaista osaamista vaativiin tehtäviin koulutettavien palvelusaika on 270 vuorokautta. Muilla miehistötehtäviin koulutettavilla on 180 vuorokauden palvelusaika. Alla näet eri tehtäviin koulutettavien palvelusaikoja. Suluissa oleva prosenttiosuus kertoo, kuinka moni Panssariprikaatin varusmies palvelee kyseisen ajan. 362 päivää (60 %): reserviupseeri- tai aliupseerikoulutuksen saavat, panssarivaunujen miehistöt, E- ja C-kortilliset sotilaskuljettajat, viestiaselajien tele-, osa radio- ja elektroniikka-alojen tehtävistä. 270 päivää (10 %): sotilaspoliisimiehet, pioneerikoneasentajat, työkoneenkuljettajat ja lääkintämiehet. 180 päivää (30 %): rynnäkkökivääri-, panssaritorjunta-, kranaatinheitin- ja tykkimiehet, panssarijääkärit, pioneerit, ilmatorjuntamiehet sekä useimmat huollon miehistötehtävät. HUOM!! 362 ja 270 palvelusaikoihin tulee ikäluokalle 2/2012 muutos. Palvelusaika vähenee 15 vuorokautta. Mikäli eduskunta hyväksyy esityksen palvelusaikojen lyhentämisestä 15 vuorokaudella, muuttuvat palvelusajat 1.2.2013 alkaen kaikilla tuolloin palveluksessa olevilla varusmiehillä.

10 A L O K A S T I E D O T E 2 / 2 0 1 2 Panssariprikaatin koulutusorganisaatio Seuraavaksi esitellään panssariprikaatin organisaatio. Hämeen Panssaripataljoona Hämeen Panssaripataljoona (HÄMPSP) on vuonna 2003 perustettu joukkoyksikkö. Sen toiminnassa yhdistyvät kahden vuonna 2002 lakkautetun joukkoyksikön, Hämeen Jääkäripataljoonan ja Panssarivaunupataljoonan, perinteet ja toiminta. Hämeen Panssaripataljoona kouluttaa mekanisoitujen joukkojen iskuportaan yksiköitä, jotka muodostavat sodanajan maavoimien tärkeimmän iskukyvyn. Lisäksi koulutetaan valtakunnallisesti tärkeiden kohteiden suojajoukkoja. Hämeen Panssaripataljoonan koulutuksen haasteena on kiivasrytmisen panssaritaistelun asettamien vaatimusten hallitseminen. Haasteena on myös moninaisen teknisen kaluston koulutus ja kunnossapito, joka vaatii ammattitaitoa, määrätietoisuutta ja vastuuntuntoa eli vuosikymmenten kokemuksesta syntynyttä panssariosaamisen kulttuuria. Varusmieskoulutus Miehistö- ja johtajatehtäviin koulutetaan muun muassa: - taistelupanssarivaunumiehiä - rynnäkköpanssarivaunumiehiä - kuljetuspanssarivaunumiehiä - erikoispanssarivaunumiehiä - panssarivaunuasentajia - panssarijääkäreitä - panssaripioneereja - sotilaspoliiseja KOKOONPANO Pataljoonan komentaja Esikunta Panssarijääkärikomppania Panssarivaunukomppania Panssaripioneerikomppania Sotilaspoliisikomppania KOULUTUSKALUSTO JA VÄLINEET Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunu BMP-2 -rynnäkköpanssarivaunu LEO 2R sekä T-55M -raivauspanssarivaunut LEO 2L sekä BLG-60 -siltapanssarivaunut VT-55 sekä JV-BT -evakuointipanssarivaunut MT-LBv -kuljetuspanssarivaunu

A L O K A S T I E D O T E 2 / 2 0 1 2 11 Helsingin Ilmatorjuntarykmentti Helsingin Ilmatorjuntarykmentti on Panssariprikaatissa ilmatorjuntakoulutusta antava joukkoyksikkö päävastuullaan pääkaupunkiseudun ilmatorjuntajoukkojen kouluttaminen. Rykmentti vaalii pääkaupunkiseudun ilmatorjunnan perinteiden ohella Turun sekä panssari-ilmatorjunnan perinteitä. Helsingin Ilmatorjuntarykmentin tehtävänä on sodan ajan ilmatorjuntajoukkojen tuottaminen pääkaupunkiseudun, puolustushaarojen ja liikkuvien joukkojen tarpeisiin. Panssariprikaatissa palveluksensa suorittavat naiset sijoittuvat pääsääntöisesti Helsingin Ilmatorjuntarykmenttiin. Peruskoulutuskaudella valitaan henkilöt oman halukkuuden ja soveltuvuuden perusteella johtajakoulutukseen sekä monipuolisiin miehistötehtäviin. Erikoiskoulutuskaudella perehdytään omaan erityisosaamisalueeseen enimmäkseen pienryhmäkoulutuksena, simulaattoreilla ja maastoharjoituksissa. Joukkokoulutuskaudella nämä palaset liitetään yhteen ja harjoitellaan toimintaa yksikkökokonaisuutena. Erilaisia yksikkötyyppejä ovat ilmatorjunnan johtoportaat, tutkajaokset ja ilmatorjuntaohjuspatterit. Koulutus huipentuu ilma-aseammuntoihin sekä Lohtajan ilmatorjuntaharjoitukseen. HELSINGIN ILMATORJUNTARYKMENTTI KOULUTTAA Miehistö- ja johtajatehtäviin muun muassa: - ohjusmiehiä - viestimiehiä - tutkamittaajia - panssarivaunuasentajia - tutka-asentajia - taistelunjohtajia HELSINGIN ILMA- TORJUNTARYKMENTIN KOKOONPANO Rykmentin komentaja Esikunta Tekninen jaos Aliupseerikoulu Johtokeskuspatteri Panssari-ilmatorjuntapatteri 2. Ohjusilmatorjuntapatteri RYKMENTIN PÄÄKOULUTUSKALUSTOA ITO12 NASAMS järjestelmä Maalinosoitustutka 87M Maalinosoitustutka 95M Johtamisajoneuvo (JONE) Ilmatorjunnan linkki (ITLKI06) Viestivälineet Näille järjestelmille koulutetaan operaattoreiden ja johtajien lisäksi huoltajia ja kuljettajia. Lisäksi koulutetaan maalilennokkimiehiä aikaisemman kokemuksen omaavista RC-harrastajista.

12 A L O K A S T I E D O T E 2 / 2 0 1 2 Jääkäritykistörykmentti Jääkäritykistörykmentti vastaa mekanisoitujen taisteluosastojen tulenkäyttö- ja johtamisjärjestelmän kouluttamisesta. Tärkein koulutuskalustomme on ainutlaatuista koko valtakunnassa ja kokonaisuudessaan teloilla liikkuvaa. Jääkäritykistörykmentti tarjoaa runsaasti vaativia, monipuolisia ja haastavia palvelustehtäviä sekä miehille että naisille. Koulutuksessa hyödynnämme erilaisia simulaattoreita sekä sisätiloissa että maastoharjoituksissa. Pääkoulutuskalustonamme ovat panssarihaupitsit, komentopaikkapanssarivaunut, tulenjohtopanssarivaunut, raskaat ja kevyet kranaatinheittimet, miehistönkuljetusvaunut sekä nykyaikaiset viestijärjestelmät viestiasemavaunuineen. Jääkäritykistörykmentin miesvahvuus on noin 450 sotilasta. Rykmenttiin astuu palvelukseen joka saapumiserässä runsaat 300 alokasta JÄÄKÄRITYKISTÖRYKMENTTI KOULUTTAA: Miehistö- ja johtajatehtäviin muun muassa: - tykkimiehiä - kranaatinheitinmiehiä - viestimiehiä - tulenjohtomiehiä - etäisyydenmittaajia - panssarihaupitsimiehiä - tulenjohtopanssarivaunumiehiä - komentopaikkapanssarivaunumiehiä - kuljetuspanssarivaunumiehiä - panssarivaunuasentajia KOKOONPANO Rykmentin komentaja Esikunta Panssariviestikomppania Panssarihaupitsipatteri Kranaatinheitinkomppania KOULUTUSKALUSTO Tulenjohtopanssarivaunu BMP-1TJ Tulenjohtopanssarivaunu BMP-1TJJ Komentopaikkapanssarivaunu MT-Lbu Panssarihaupitsi 122 PsH 74 Kuljetuspanssarivaunu MT-LBv Viestiasemavaunu BTR-50PUM Viestiasemavaunu BTR-50YVI Raskas 120 mm kranaatinheitin Kevyt 81 mm kranaatinheitin YVI 2- viestijärjestelmä

A L O K A S T I E D O T E 2 / 2 0 1 2 13 Parolan Pataljoona Pataljoona tuottaa huollon toimialajaon mukaisesti osaajia, mukaan lukien haastavat johtajatehtävät, jokaiselle huollon toimialalle ja kaikille Panssariprikaatin joukoille. Huollon toimialoja ovat kuljetukset, kunnossapito, lääkintähuolto, täydennykset ja huoltopalvelut. Koulutusvalinnoissa pyritään aina huomioimaan henkilön aikaisempi siviilissä saatu koulutus ja tulevaisuuden suunnitelmat. Huollon koulutusta voi monipuolisesti hyödyntää myös armeija-ajan jälkeen. Esimerkkinä on muun muassa kuljettajakoulutus, joka on sisältää suoritettavan ajokortin lisäksi myös kuljettajan ammattipätevyystutkinnon. Parolan Pataljoonan koulutuksen lähtökohtana on tehdä jokaisesta miehestä ja naisesta ensisijaisesti osaava jalkaväkitaistelija, jonka ohessa jokaiselle koulutetaan huollon erityistaitoja. Joukkotuotannon ohella pataljoonan vastuulla on tuottaa Panssariprikaatin rauhan aikaisia huollon tukipalveluja, kuten kuljetus-, varastointi- ja kunnossapitopalvelut. PAROLAN PATALJOONA KOULUTTAA: Sotilaskuljettajia (BC-, BECE- ja BECED-kortit) Asentajia (panssarivaunu- ja ajoneuvo) Lääkintämiehiä Sotilaskeittäjiä Täydennysmiehiä Kaikissa tehtävissä on mahdollisuus päästä myös johtajakoulutukseen- ja tehtäviin sekä vaativiin miehistö-tehtäviin. KOKOONPANO Pataljoonan komentaja Pataljoonan esikunta Autokomppania Huoltokomppania Kuljetuskeskus Parolan Korjaamo Keskusvarasto

14 A L O K A S T I E D O T E 2 / 2 0 1 2 Aliupseerikouluun - kaikki hyöty irti 362:sta ASENTO! LEPO! ISTUKAA! Tulevan alokkaan mielessä pyörii varmasti monia eri lukuja; 180, 270, 362. Osasta saattaa tuntua, että vuosi armeijassa on hukkaan heitettyä aikaa. Toisaalta, vuosi on loppujen lopuksi pieni osa ihmiselämästä. Parhaan hyödyn vuodestaan saa hakeutumalla siviilimaailmankin puolella arvostettuun johtajakoulutukseen. Aliupseerikoulu, tuo niin merkilliseltä kuulostava laitos, johon pääsee opiskelemaan noin neljäsosa jokaisen saapumiserän alokkaista. Aliupseerikoulutushan on Puolustusvoimien selkäranka; kun astut palvelukseen, heti ensimmäisestä päivästä lähtien AUK:n käyneet alikersantit kantavat sinusta vastuunsa. Ensivaikutelma saattaa olla että alikersantit tietävät kaikesta kaiken, mutta karu totuushan on, että alikersantinkin kulmarautojen ja maastopuvun alta löytyy vain tavallinen ihminen, joka on saanut johtajakoulutuksen Puolustusvoimissa. OPPILAANA ALIUPSEERIKOULUSSA Heti P-kauden päätyttyä saapumiserän kerma kerätään talteen ja heidät nimitetään sotamiehestä aliupseerioppilaaksi. Siitä hetkestä alkaa 16-viikkoinen taival, johon mahtuu monenlaisia asioita: syväjohtamisen oppitunteja, joiden määrä ensimmäisinä viikkoina saattaa tuntua hieman ylivoimaiselta. Leirejä, joilla harjoitellaan oman erikoislinjan toimintaa. Tupamarssi, jonka aikana kurssilla kehittynyt yhteishenki lujittuu kestämään koko loppuarmeijan ajaksi. Johtamisen opettelu ei lopu kurssin päätösjuhlaan, vaan vasta alkaa siitä. Johtaminen opitaan käytännössä toimittaessa omien alaisten kanssa; täytyy tulla toimeen erilaisista oloista tulleiden varusmiesten kanssa. AUK kehittääkin ihmistä monella tapaa. Sotilaallinen koulutus opettaa vastuuntuntoa ja kasvattaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Arvokkaan johtajakoulutuksen lisäksi intistä jää käteen myös muita asioita: elinikäiset kaverisuhteet. Yhteiset onnistumiset (ja epäonnistumiset) ja kokemukset tarjoavat syitä kokoontua kaveriporukalla vuosiksi eteenpäin. Intti on hyvä mahdollisuus katsoa kuinka pitkälle pystyy itsensä viemään. Lopuksi voin itse todeta: johtajakoulutuksen myötä varusmiespalveluksestani tuli yksi elämäni parhaista ja ikimuistoisista vuosista. reservin kersantti Jussi Visanen Aliupseerikoulu / Helsingin Ilmatorjuntarykmentti

A L O K A S T I E D O T E 2 / 2 0 1 2 15 Reserviupseeriksi? Reserviupseerikoulutusta saa Haminan RUK:n lisäksi myös Panssarikoulussa Parolannummella. Haminassa koulutetaan maavoimien reserviupseerit ja Parolassa panssarikoulutushaaran reserviupseerit. Haminassa kurssin aloittaa aina n. 700 upseerioppilasta ja Parolannummella n. 50 upseerioppilasta. Reserviupseerikouluun valitaan aliupseerikoulun sopivimmat, jotka erotellaan muista aliupseerioppilaista mm. kokeiden ja soveltuvuuden perusteella. Minkälaisen koulutuksen upseerikokelaat ovat sitten kurssilla saaneet? Kurssi kestää 14 viikkoa. Ensimmäiset viikot ovat pääosin oppitunteja, opiskelimme aselajioppia ja taktiikkaa. Kolmen viikon jälkeen pääsimme harjoittamaan käytännön taitojamme ensimmäiseen harjoitukseen. Tämän jälkeen meillä oli edessä vielä yhteistoimintaharjoitukset, joissa eri aselajit pääsevät harjoittelemaan yhdessä maastoon. Nämä harjoitukset antoivat hyvin paljon; harjoittelimme johtamista, ja ymmärsimme eri aselajien yhteistoiminnan merkityksen, kaikki oli kiinni omasta motivaatiosta. Kurssilla tarvitaan myös fyysistä kuntoa, mutta mikään suoritus ei ole mahdoton. RUK:ssa suuri merkitys on myös oppilaskuntatyöllä, sen tuloksia ovat mm: perinteinen kurssijuhla ja kurssipuukko, sekä jokaisen kurssin oma kurssijulkaisu. Kurssiin sisältyivät myös kuuluisa Kirkkojärven marssi ja johtamisharjoitus. Kirkkojärven marssi on juoksumarssi, joukkueiden välinen kilpailu. Johtamisharjoituksessa taas testataan upseerioppilaiden kykyä johtaa, ja nimenomaan kykyä johtaa ja toimia väsyneenä ja stressaantuneena. Näissä molemmissa harjoituksissa painottui ryhmähengen merkitys; heikoimpia ei jätetty taakse, vaan ryhmä yhdessä kannusti ja auttoi toisiaan. Maaliin pääsyn jälkeen oli päällimmäisenä ajatus: ME TEIMME SEN! Suosittelen jokaiselle pyrkimistä varusmiespalveluksessa niin pitkälle kuin mahdollista, eli reserviupseerikouluun saakka. Kurssille pääsy saattaa olla kovan työn takana; tämä johtuu siitä, että halukkaita on paljon, ja siitä tosiasiasta, että vain pieni osa varusmiehistä koulutetaan reserviupseereiksi. Kurssi on vaativa, mutta se antaa myös erittäin paljon. Monet saavat kurssilta elinikäisiä ystäviä, ja kurssista hyötyy myös varmasti siviilielämässäkin. Siitä ajasta, minkä olet varusmiespalveluksessa, kannattaa ottaa kaikki irti, se kannattaa! Ota siis tavoitteeksi reserviupseerikoulutus! Reservin vänrikki Teija Rauhala

16 A L O K A S T I E D O T E 2 / 2 0 1 2 Ensimmäiset pari viikkoa kuluvat ripeästi opittuja sotilastaitoja kartuttaessa. Tämän jälkeen kuitenkin koittaa ensimmäiset viikonloppuvapaat, jonka jälkeen lomat alkavat pyöriä normaalisti. Ennen varusmiehen poistumista lomalle tai viikonloppuvapaalle yksikössä pidetään lomatarkastus, jolloin pukeutumisen ja siisteyden pitää täyttää ohjesääntöjen vaatimukset. Viikonloppuvapaa (VLV) alkaa perjantaina klo 16.30 tai lauantaina klo 16.00 ja loppuu sunnuntaina klo 22.00. Henkilökohtaista lomaa (HL) on jokainen varusmies oikeutettu saamaan seuraavasti: 180 vrk palvelevat 6 HL- päivää 270 vrk palvelevat 12 HL- päivää 362 vrk palvelevat 18 HL- päivää Pakottavan henkilökohtaisen syyn takia voidaan myöntää henkilökohtaista syylomaa (HSL) enintään kuusi kuukautta. Käytetyt HSL- lomat siirtävät kotiuttamispäivää kestonsa verran eteenpäin. Varusmiehelle voidaan myöntää vapaata palveluksesta enintään kolme päivää lähiomaisen vakavan sairauden tai kuolemantapauksen vuoksi ilman, että hänen tulee anoa tästä syystä HSL-lomaa. Palveluksesta vapauttamisaika luetaan palvelusajaksi. Kuntoisuuslomaa (KL) voidaan antaa palkkiona varusmiehelle, joka on erityisesti kunnostautunut palveluksessaan. KL myönnetään esimiehen aloitteesta aiheen ilmaantuessa. Iloisen perhetapahtuman sattuessa voidaan lisäksi myöntää 12 päivää isyysvapaata oman lapsen hoitoa varten. Urheilijalle voidaan myöntää harjoitusvapaata (HV) palvelusajalle, tasosta riippuen, enintään kuusi tuntia viikossa. Lomamatkoja varten myönnetään lomapaikalle ilmaisia juna- tai linja-autolippuja edestakaiselle matkalle. Ilmaisia lomamatkoja on varusmiehillä seuraavasti: 180 vrk palvelevat 18 lomamatkaa 270 vrk palvelevat 29 lomamatkaa 362 vrk palvelevat 39 lomamatkaa Kannattaa siis säästää rahaa loppuvuodelle, sillä lomamatkoihin kuluu yllättävän paljon rahaa, vaikka varusmies onkin oikeutettu 50% alennukseen VR:n pitkänmatkan lipuista ja 30% alennukseen matkahuollon bussilipuista. Mikäli lomamatka yhteen suuntaan kestää yli kuusi tuntia, voidaan lomaa pidentää ylimeneviltä osin joustavasti aikataulut huomioon ottaen.

A L O K A S T I E D O T E 2 / 2 0 1 2 17 LOMA-ANOMUKSEN TÄYTTÄMINEN 1. Loma-aika merkitään vain täydet vuorokaudet 2. Matka-aika aika, joka kuluu matkustettaessa yhteen suuntaan varuskunnasta kotipaikkakunnalle 3. Alkamisaika anotun loman alkamispäivämäärä sekä kellonaika 4. Päättymisaika viimeisen lomavuorokauden päivämäärä sekä kellonaika ( tavallisesti klo 22.00) 5. Loman laatu kohtaan merkitään, minkä laatuista lomaa anotaan (esim. HL tai VLV) 6. Peruste kohtaan perustellaan, miksi lomaa anotaan 7. Liitteitä anomukseen liitettävien liitteiden määrä LOMAKULJETUKSET Varusmiestoimikunta järjestää säännölliset lomakuljetukset Helsinkiin, Lahteen ja Tampereelle sekä takaisin varuskunnan portille näiltä paikkakunnilta. Kuljetukset lähtevät pääportilta. Lomakuljetuksiin käyvät tavalliset matkalitterat. Muista ilmoittautua VMTK-kyytiin toimisto-aliupseerin ohjeistamalla tavalla! Ilmoittautumiset kuljetuksiin ovat sitovia. Lahti (Pekolan liikenne): Kuljetus lähtee Parolannummelta klo 17.10 ja on perillä Lahdessa n. klo 18.30. Paluukuljetus lähtee Lahden linja-autoasemalta klo 20.10 ja saapuu prikaatiin n. klo 21.45. Tampere (Väinö Paunu Oy): Kuljetus lähtee Parolannummelta klo 16.50 ja on perillä Tampereella n. klo 18.00. Paluukuljetus lähtee Tampereen linja-autoasemalta klo 20.00 ja saapuu prikaatiin n. klo 20.50. Helsinki (Väinö Paunu Oy): Kuljetus lähtee Parolannummelta klo 16.55 ja on perillä Helsingissä n. klo 18.30. Paluukuljetus lähtee Kampin linja-autoasemalta klo 19.45 ja saapuu prikaatiin n. klo 21.15.

18 A L O K A S T I E D O T E 2 / 2 0 1 2 Alokka PALVELUS Varusmiehen palvelusta perusyksikössä on: Viikko- tai päiväpalveluohjelman taikka vuoroluettelon mukainen palvelus (ruokailut sekä aamu- ja iltatoimet mukaan lukien). Vartio- tai päivystyspalvelus. Varallaolo vuoroluettelon mukaan tai eri määräyksestä. Perusyksikön päällikön tai häntä ylemmän esimiehen määräämä muu koulutus-, valmius-, tai palvelustehtävä. Lisäksi kurinpidollisten toimenpiteiden kohteena oleminen ja lääkärin määräämän hoitotoimenpiteen suoritus rinnastetaan palvelukseen (vapautukset, sairaalassa oleminen, kotihoito). Sotilaskoulutuksesta selviytyminen edellyttää hyvää fyysistä kestävyyttä ja lihaskuntoa. Liikuntakoulutuksen osuus on noin 20 % koulutukseen käytettävästä ajasta ja fyysisen koulutuksen osuus puolet kokonaisajasta. Varusmiespalveluksen aikaiseen liikuntakoulutuksen päämääränä on pysyvän liikuntaharrastuksen edistäminen siten, että asevelvolliset jatkavat fyysisen kuntonsa ylläpitämistä myös reservissä. Hyvän fyysisen kunnon myötä kohenee myös oma terveys, työkyky ja elämisen laatu. ESIMERKKI ALOKKAAN PÄIVÄOHJELMASTA (kuviteltu) Aamupäivän palvelu 5.30/6.00 HERÄTYS Aivan ensimmäisinä palvelusaamuina herätys tapahtuu niin aikaisin kuin on tarpeen, jotta yksikkö on ajoissa valmis aamiaiselle. Taistelijat nousevat ripeästi vuoteistaan, sytyttävät valot, avaavat tuvan oven ja aloittavat punkan tekemisen. Ensimmäinen herätys ei ole niin paha kuin sanotaan, vaikka onhan se toki aikaisemmin kuin moni on siviilissä tottunut. 6.40 AAMIAINEN Tukeva aamiainen (yleensä puuro, näkkileipä, kahvi/tee, maito/vesi) nautitaan muonituskeskuksessa. Ruokailun jälkeen on n. 20 min. aikaa, joka yleensä käytetään tuvan siivoamiseen ja aamupäivän palvelukseen valmistautumiseen. 7.40 OPPITUNTI/SULKEISJÄRJESTYS Yksikön luokkatilassa oppitunti sulkeisista eli teoriassa asento, lepo, järjestyminen ja niin edelleen. 8.40 RASTIKOULUTUS Varusmiehet kiertävät ryhminä rasteilla, joissa opetellaan tervehtimistä, toimistokäyttäytymistä ja aseenkäsittelyä. 11.00 LOUNAS

A L O K A S T I E D O T E 2 / 2 0 1 2 19 an arki 11.40 TAISTELUKOULUTUS Opittavina asioina kouluttajien johdolla suomalaisen taistelijan perustaitoja, kuten eri etenemistapoja ja -muotoja sekä tulikomentoja ja suojautumista. Tämä on sitä tetsausta. 15.30 HUOLTOKOULUTUS Ryhmäkohtaisen materiaalin huoltaminen. Yleensä henkilökohtaisen aseen puhdistus. Henkilökohtainen huolto. 17.00 PÄIVÄLLINEN Päivällisen jälkeen on siivouspalvelu. 18.00 VAPAA-AIKA Vapaa-aika alkaa useimmiten siivouspalvelun päätyttyä. Vapaa-ajan aktiviteeteista kerrotaan muussa kohtaa tätä tiedotetta. Alokasajan alussa myös iltaisin pidetään yleensä koulutusta. 21.30 PALUU VARUSKUNTAVAPAALTA Iltavahvuuslaskenta ja muita iltapuuhia ennen hiljaisuutta. Lisätietoja http://www.mil.fi/liikunta. Yksikön ilmoitustaululla on jokaisen viikon ohjelma, josta näet viikon tehtävät. Varuskuntavapaita viettämään alokkaat pääsevät heti, kun sotilaallisen käyttäytymisen perusteet on opittu. Edellä on kuvattu yksi esimerkki varusmiehen päivästä, mutta palvelus koostuu lisäksi monista muista asioista kuten marsseista, ase- ja ampumakoulutuksesta, liikuntakoulutuksesta ja leireistä. VMTK:n ilmoitustaululla on tietoa kerhoista, kursseista ja tapahtumista. Heti alokaskaudella on päällikön pitämä oppitunti yleisistä palvelusohjesäännöistä, ja joka tuvassa tulee olla yleinen palvelusohjesääntökirjanen, johon kannattaa tutustua oman oikeusturvan takia. 22.00 HILJAISUUS Valot sammuvat. 22.00 23.00 on hiljainen tunti, jolloin ei saa liikkua käytävillä eikä tuvissa. Televisiota voi katsoa kuitenkin hiljaisen tunnin aikana TV-huoneessa, kunhan on ilmoittautunut myöhäiskatseluun.

20 A L O K A S T I E D O T E 2 / 2 0 1 2 Tietoja Hämeenlinnasta ELOKUVATEATTERIT Maxim 1, 2, 3, Hallituskatu 20, puh 03-682 3354 Bio Rex Verkatehdas HÄMEEN LINNA Avoinna kesäisin 10.00-18.00 talvisin 10.00-16.00 Varusmiehet 3 e (norm. 5 e) KAUPUNGIN KIRJASTO Lukiokatu 2 Avoinna ma-ti 10-20, ke-pe 10-19, la 10-15 Lehtisali sunnuntaisin auki klo 12-16 VERKATEHDAS Hämeenlinnan kulttuuri- ja kongressikeskus Paasikiventie 2 Puh 03 621 6600 PANSSARIMUSEO Hattulantie 334 Parola Avoinna 1.5.-30.9. ma-su klo 10-18 1.10.-31.10. la-su klo 10-15 VARUSMIEHILLE ILMAINEN!! TYKISTÖMUSEO Linnankasarmi, Hämeenlinna 11.4. - 30.9. päivittäin klo 10-18 1.10. 31.3. päivittäin klo 11-17 VARUSMIEHILLE ILMAINEN!! POSTI Palokunnankatu 13-15, puh. 020 451 6923 TENNISHALLI Paukkulantie 4, puh. (03) 612 2333 Talvikautena neljä kenttää, kesällä lisäksi neljä ulkokenttää. Lisäksi Linnan kasarmilla prikaatin oma tenniskenttä UIMAHALLI Uimarintie 2, puh. 03-6212428 Avoinna: ma, ke, to ja pe klo 06.00-20.30 ti klo 12.00-20.30 la-su klo 11.00-17.00 (12.6 15.8 suljettu) Varusmiehille alennusta myös mm. jääkiekko-, jalkapallo-, salibandy yms. otteluihin. Kaikkiin sotilaskodin kustantamiin tilaisuuksiin sotilaspuku (lomapuku) ja varusmieskortti mukana!