Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat Täydentyvät yritys- ja elinkeinoalueet Liikenneyhteydet Kehitettävät joukkoliikennekäytävät valtatiet Valtatiet, pitkän aikavälin kehittämistavoitteet ratayhteydet Kevyen liikenteen yhteystarpeet Kehitettävät lentoasemat Kehitettävät satamat Luonto- ja virkistysalueet Kehitettävät virkistysalueet Kehitettäviä ulkoilureittejä Kehitettäviä pyöräilyretkiä -Isosuon kansallispuisto Selkämeren kansallispuiston virkistys- ja matkailukohteet Taajamarusetti 2020 Porin kaupunkiseudun keskustaajamanauha kietoutuu "rusetiksi" runkoinaan Valtatie 8, Ruosniementie ja Valtatie 2. Merikarvialla, Pomarkussa, Kokemäellä ja Huittisissa taajamat tiivistyvät. Kyläasumisen painopisteinä ovat palveluvarustukseltaan monipuoliset maaseudun asutuskeskittymät. Asutuksen täydentymis- ja laajenemisalueita osoitetaan keskustaajaman tuntumaan. Olemassa olevia taajamia tiivistetään ja hajarakentaminen on hallittua.
Oleva asutusrakenne Kaupunkiseudun keskustaajama Muut taajamat Kylät (yli 40 asukasta) Pienkylät (20-39 asukasta) Rakennetut kulttuuriympäristöt Kylä- ja maisemat Rannikkokylät Vanhat teollisuusyhdyskunnat Puukaupunginosat Taajamakeskustat Uudet ja täydentyvät asuinalueet Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Täydentyvät kyläkeskukset Tiivistyvät taajamat Puolen tunnin vyöhyke Maantieverkkoa käytettäessä matka-aika Poriin ½ h tai vähemmän Asumisen paletti Porin seudulla muuttoliike noudattelee muilta kaupunkiseuduilta tuttua mallia: Tulomuuttajia kerää eniten keskuskaupunki ja lähimuuttojen kohteina ovat ympäryskunnat (esim. Aro, 2007). Porin seudulla yleistä on lisäksi ikääntyvän väestön hakeutuminen maaseutualueilta taajamakeskustoihin. Kaikkia taajamakeskustoja koskeekin keskusta-asumisen ja -palvelujen kehittämisen tavoite. Asutuksen laajenemisalueita on osoitettu seudun keskustaajaman tuntumaan. Kyläkeskuksista seudullisen kehittämisen piiriin on nostettu ne, joissa on olemassa monipuolinen palveluvarustus. Rakennettujen kulttuuriympäristöjen vaaliminen ja kehittäminen vahvistaa seudun omaleimaisuutta. Asuinalueita tiivistettäessä ja kehitettäessä voidaan reagoida vahvistuviin asumisen ja elämäntapojen trendeihin kuten uusiutuvan energian käyttö, energiatehokas asuminen, kiireettömyys ja yhteisöllisyys. Näin asumisvaihtoehtojen kirjo muodostuu nykyistäkin houkuttelevammaksi.
Olevat solmukohdat Keskustapalvelut Kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä yrityksiä n yritysalue Seudullisesti merkittävät yritys- ja elinkeinoalueet Paikallisesti merkittävät yritys- ja elinkeinoalueet Koulutus: Ammattiopistot, ammattikorkeakoulut, yliopistokeskus Satamat ja suurteollisuus Pomarkun yrityskeskittymä Uudet ja kehitettävät alueet Palvelukeskustojen kehittäminen Uudet ja täydentyvät yritys- ja elinkeinoalueet Kehitettävä lentoasema Yyteri Rauhalammi-Mäntylä yrityskeskittymä Kehitettävät satamat Liikkuminen Pendelöinti Tikkula-Pripoli-Ulasoori osaamiskeskittymä Luvian teollisuuskeskittymä Aittaluoto-Herralahti- Isojoenranta yrityskeskus VT 2 yrityskeskittymä Pitkärannan py-keskittymä Metallilaakso Maantieverkkoa käytettäessä matka-aika Poriin ½ h tai vähemmän Harjavallan suurteollisuuspuisto Suokkaan yrityspuisto Elintarvike- ja logistiikkakeskittymä Koulutus ja työ Porin seudun yritys- ja elinkeinoalueet ovat keskittyneet tiiviisti liikenneyhteyksien tuntumaan valtateiden 2, 8 ja 23 varsille. Tätä sijoittumisperiaatetta tullaan jatkossakin tukemaan maankäytön suunnittelulla. Seudun yhteisiä voimavaroja suunnataan kansainvälisesti ja seudullisesti merkittävien yritys- ja elinkeinoalueiden kehittämiseen. Kunnat kehittävät paikallisesti merkittäviä yritys- ja elinkeinoalueita.
Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat Täydentyvät yritys- ja elinkeinoalueet Työmatkaliikenne ja asiointi Pendelöinti Asiointiosuus omassa kunnassa yli 80% Asiointiosuus omassa kunnassa 60%-80% Asiointiosuus omassa kunnassa 30%-60% Asiointia Poriin 40%-50% Asiointia Poriin 20%-30% Asiointia Huittisiin tai Harjavaltaan 10%-20% Taajamakehitys ja arkirutiinit Kartalla näkyvät Porin kaupunkiseudun rakennemallissa hahmoteltu asuin- ja työpaikkakehitys sekä nykyinen asiointikäyttäytyminen seudulla (Satakuntaliitto 2007, TNS Gallup: Suuri vaikutusalue-tutkimus, 2006). Keskustaajaman täydentyminen ja laajeneminen sijoittuu "Porin piiriin", alueelle, jolta asiointiosuus Poriin on 40-50 prosenttia.
Olevat kevyen liikenteen väylät Kevyen liikenteen yhteystarpeet valtatiet VT 8 Valtatiet, pidemmän aikavälin kehittäminen Kehitettävät junayhteydet Kehitettävät satamat VT 23 Porin lentoasema Kehitettävät joukkoliikennekäytävät Väestö raideliikenneasemien ympärillä (vuosi 2008, säteet 1 km ja 2 km ) 468 495 164 2 121 468 495 468 495 Olevat asemat Mahdolliset asemat 22 732 11 106 1 485 9 481 a 3 270 a 7 960 VT 11 VT 8 1 616 3 011 VT 2 1 984 tenharju 3 708 1 349 1 985 VT 12 VT 12 Liikenneverkko 2020 Vuoteen 2020 mennessä valtatien 8 kehittämishankkeet väleillä Turku-Pori ja Pori- toteutetaan. Valtatietä 2 parannetaan. Porin ja Tampereen välisellä rataosuudella junaliikennettä hoidetaan modernilla kalustolla sujuvin yhteysvälein. Porista Helsinkiin toimii sujuva reittilentoliikenne. Henkilöraideliikenteen mahdollisuudet Meri-Porin ja Kokemäen välillä on selvitetty. Satamayhteydet ja maakuljetukset toimivat moitteettomasti.
Raideliikenteen kehittäminen Olevat ratayhteydet ratayhteydet Ratayhteydet, pitkän aikavälin kehittämistavoitteet Logistiikan solmukohtia Taajamakeskustat Lentoasema Satamat - Uusikaupunki--Pori Pori-Tampere Kokemäki-Forssa-Helsinki Raideliikenteen kehittämisen tavoitteita Raideliikenteen kapasiteetilla ja sujuvuudella on suuri merkitys Porin seudun asukkaille ja elinkeinoelämälle. Ensisijaisena tavoitteena on olevan rataverkon ylläpito ja kehittäminen niin, että matkustajaliikenteen nopeuksia voidaan nostaa ja tavaraliikenteen akselipainoja korottaa. Pitkän aikavälin tavoitteina voidaan pitää esillä yhteyden kunnostamista välillä - sekä uusia yhteyksiä väleillä Uusikaupunki--Pori tai Kokemäki-Forssa-Helsinki.
Porin kaupunkiseudun rakennemalli 2010-15-20 Oleva yhdyskuntarakenne Kaupunkiseudun keskustaajama Muut taajamat Keskustat Kylät Pienkylät rik Me (20-39 asukasta) Kakkosasuminen i jok ian arv (väh. 40 asukasta) Arvokkaat maisema-alueet Matkailun, virkistyksen ja "seudullisen taajamakuvan" potentiaalia Kevyen liikenteen väylät Kehitettävät alueet ja reitit Kehitettäviä virkistysalueita Kehitettäviä ulkoilureittejä Kehitettäviä pyöräilyreittejä Uudet kevyen liikenteen yhteydet -Isosuon kansallispuisto Selkämeren kansallispuiston matkailu- ja retkeilykohteet Ko ke mä en jok i Virkistys ja vapaa-aika 2020 Porin seudulla lataudutaan vesien äärellä. Loma-asutus leimaa erityisesti Merikarviaa, Luviaa ja Pomarkkua, joissa koko asuntokannasta yli 50 % on vapaa-ajan asuntoja. Vesialueiden virkistys- ja matkailukäyttö, kakkosasuminen ja pyöräily ovat tärkeitä teemoja Porin seudun kehittämisessä. Ulkoilualueiden, erityisesti Kokemäenjoen ja ympäristön virkistys- ja matkailukäyttöä kehitetään seudullisella yhteistyöllä. Yhteistyötä tehdään myös ulkoilureitistöjen kehittämisessä. Kartalla näkyvien kohteiden lisäksi parannetaan olemassa olevien alueiden ja palveluiden yhteismarkkinointia.