Päätös Etelä-Suomi No 143/2011/1 Dno ESAVI/361/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 25.11.2011 ASIA Salon Hyötykäyttö Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee yhtiön jätteenkäsittelylaitoksen nykyisen toiminnan jatkamista ja toiminnan laajentamista koskemaan kotitalouksista peräisin olevan yhdyskuntajätteen vastaanottoa, käsittelyä ja ohjaamista hyötykäyttöön sekä pääosin kotitalouksista peräisin olevien hyötyjätteiden pienjäteaseman perustamista. Hakemus sisältää päätöksen täytäntöönpanosta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, Salo. LUVAN HAKIJA Salon Hyötykäyttö Oy Satamakatu 31, 24100 SALO Liike- ja yhteisötunnus: 0702556-9 LAITOS JA SEN SIJAINTI Jätteenkäsittelylaitos Satamakatu 31, 24100 SALO ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 28.4.2009. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetus 5 1 mom kohta 13 g TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskus - Ympäristölupa Dnro 0200Y0079-111 nro 56 YLO/6.10.2000 keräyspaperin lajitteluun, paalaukseen ja varastointiin, rakennusjätteen lajitteluun ja käsittelyyn, energiaksi kelpaavan materiaalin murskaukseen sekä ongelmajätteen keräykseen, lajitteluun ja varastointiin yhteensä 25 100 tonnia vuodessa. Toiminta-alue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten (T-11) korttelialueeksi, jolle voidaan rakentaa teollisuus- ja varastorakennuksia, korjaamoja, auto- ja maatalouskonemyymälöitä sekä rautakauppatiloja. Myös läheiset kiinteistöt on kaavoitettu teollisuuskäyttöön. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Laitos sijaitsee Salon kaupungin Meriniityn kaupunginosassa katuosoitteessa Satamakatu 31, 24240 SALO kiinteistöllä RN:o 734-4-16-12. Kiinteistön pinta-ala on 29 139 m 2. Meriniityn alue on pääosin teollisuus ja varastoaluetta. Naapurikiinteistöllä toimii muun muassa kaupungin jätevedenpuhdistamo. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat n. 1 000 m laitosalueelta itään Alhaisin asuinalueella. Salon aluesairaala on n. 1 100 m ja lähimmät koulut n. 1 200 m laitosalueelta pohjois-koilliseen. Salonjoki on lähimmillään n. 100 m laitosalueelta kaakkoon ja lähimmän Natura-alueen, Viurilanlahden reuna on n. 300 m laitosalueelta länteen. Laitos on liitetty kaupungin jäte- ja sadevesiviemäriverkostoon. Laitos ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä muullakaan yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvalla alueella. Alueen läheisyydessä ei ole talouseikä käyttövesikaivoja.
3 LAITOKSEN TOIMINTA Yleistä Laitosalueella on kolme kevytrakenteista jätteiden käsittelyhallia, huolto- ja pesuhalli sekä toimistorakennus. Huolto- ja pesuhallin edessä on työkoneiden tankkauksiin käytettävä polttoainesäiliö, jonka eteen on asennettu metallinen valuma-allas. Nykyinen toiminta Kaikki alueelle tulevat ja lähtevät jäte-erät punnitaan autovaa'alla ja saadut tiedot kirjataan muistiin. Laitosalue on osittain aidattu ja alueella on tallentava kameravalvonta. Laitoksen nykyinen toiminta on seuraavaa: - salaiseksi luokitellun arkistomateriaalin vastaanotto, käsittely ja hyötykäyttöön toimittaminen. - teollisuuden ja kotitalouksien keräyspaperin, nestepakkausten, kartongin ja pahvin vastaanotto, käsittely ja hyötykäyttöön toimittaminen. - teollisuuden ja rakennustoiminnan polttokelpoisen jätteen ja jätepuun vastaanotto, käsittely ja hyötykäyttöön toimittaminen. - metalliromun vastaanotto, välivarastointi ja hyötykäyttöön toimittaminen. - lasijätteen vastaanotto, välivarastointi ja hyötykäyttöön toimittaminen. - biojätteen vastaanotto, välivarastointi ja hyötykäyttöön toimittaminen. - SE-romun, kotitalouksien kylmälaitteiden, liesien ja pesukoneiden, romuakkujen ja loisteputkien (ongelmajätteet) vastaanotto, välivarastointi konteissa ja hyötykäyttöön toimittaminen. - yhdyskuntajätteiden pienerien vastaanotto, käsittely ja hyötykäyttöön toimittaminen. Keräyspaperi, pahvi, kartonki, nestepakkaukset ja arkistomateriaali Kotitalouksista ja teollisuudesta tuleva keräyspaperi, pahvi ja kartonki lajitellaan, paalataan ykköshallissa ja välivarastoidaan ulkona kakkoshallin seinustalla. Paalattu pahvi ja kartonki sekä keräyspaperi toimitetaan hyötykäyttöön kartonki- ja paperiteollisuudelle. Salaiseksi luokiteltava pääosin teollisuudesta ja toimistoista peräisin oleva paperipitoinen arkistomateriaali tuhotaan lukukelvottomaksi ja toimitetaan hyötykäyttöön. Rakennus- ja energiajäte Vastaanotettava rakennus- ja energiajäte tarkistetaan ja tiedot tallennetaan. Rakennusjätettä esikäsitellään ulkona asfaltoidulla piha-alueella kourakauhalla varustetulla kaivinkoneella ja sen jälkeen materiaali ohjataan laitoksen käsittelyjärjestelmään. Esikäsitelty jätemateriaali esimurskataan, seulotaan, magneetti- ja ilmaerotellaan, jälkimurskataan ja pyörrevirtaerotellaan. Lopputuotteena valmistuu REF 1-2 laatuluokan kierrätyspolttoainetta, joka toimitetaan teollisuudelle rinnakkaispolttoon. Esikäsittelyn ja REFin valmistuksen rejektit toimitetaan kaatopaikalle.
4 Käsitellyt jätteet Romumetalli, bio- ja lasijäte, elektroniikkaromu Metalliromu vastaanotetaan ja välivarastoidaan kontteihin ja avolavoihin odottamaan toimittamista hyötykäyttöön. Sähkö- ja elekroniikkaromu sekä kylmälaitteet, liedet ja pesukoneet vastaanotetaan ja välivarastoidaan lukittavissa konteissa. Lasin vastaanotto ja välivarastointi tapahtuu piha-alueella omassa erillisessä betoniseinäisessä tilassa. Biojätteen vastaanotto tapahtuu piha-alueella vastaanottolaiturilla, jonka valumavedet johdetaan rasvanerotuskaivon kautta kaupungin jätevesiviemäriin. Biojäte välivarastoidaan vedenpitävillä, pressukatoksilla varustetuilla metallilavoilla. Paikalla on kaksi lavaa, joiden täyttyminen kestää keskimäärin kaksi päivää. Vajaat lavat säilytetään kolmoshallin sisätilassa, josta lavat kuljetetaan aina tarvittaessa vastaanottolaiturille. Näin menetellen pyritään ehkäisemään lokkien ja muiden haittalintujen esiintyminen alueella. Biojäte toimitetaan Forssaan asianomaisen jätteen käsittelyluvan omaavaan laitokseen. Yhdyskuntajätteen pienerät Saapuvat syntypaikkalajitellut yhdyskuntajätteiden pienerät tarkastetaan ja tarvittaessa lajitellaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet toimitetaan lajittelun jälkeen käsittelyyn ja rejektit toimitetaan kaatopaikalle. Jätteiden pienerien vastaanottopaikalla on energiajätteelle sekä puistoroskakorien tyhjennysjätteille puristava vastaanottolaite. Muut toiminnot Asfaltoidulla piha-alueella on erilliset varastot risuille sekä puhtaalle ja käsitellylle puulle. Puuaineksen murskaus tapahtuu pihalla mobiilimurskaimella. Piha-alueella tapahtuu myös kostean biojätteen kuivikkeena käytettävän haravointi- ja puutarhajätteen vastaanotto ja välivarastointi. Akut ja loisteputket vastaanotetaan ja välivarastoidaan tiiviissä laatikoissa. Piha-alue toimii lisäksi muun muassa yhtiön kuljetuskaluston ja erityisesti tyhjien jätteenkuljetuslavojen varastoalueena. Alueella toimii myös hakijan pakkaavien jäteautojen huoltohalli, jossa suoritetaan jäteautojen pienimuotoisia huoltotoimenpiteitä. Hallin jätevedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Laitoksella on vuosina 2006 2009 Vahti-ympäristöntietojärjestelmän mukaan vastaanotettu ja käsitelty jätteitä seuraavasti:
5 2006 2007 2008 2009 Jätelaji Tunnus Määrä (t) Rakennus- ja 200199 1 100 2 050 2 200 purkujäte Pahvi 200101 3 700 4 350 3 400 2 355 Paperi 200101 1 600 1 900 2 160 1 330 Sähkö- ja 200136 250 310 360 380 elektroniikkaromu Yhdyskuntajäte 200301 5 000 Kierrätyspolttoaine 200199 5 100 5 500 5 700 Keräysmetalli 200140 150 125 270 504 Kierrätyspuu 200138 800 2 000 2 700 3 200 Biojäte 200102 1 330 1 440 1 585 1 550 Lasi 200102 250 200 150 105 Yhteensä 13 080 16 525 17 810 17 325 Tuleva toiminta Laitokselle haetaan lupaa vastaanottaa, käsitellä, välivarastoida ja toimittaa edelleen hyötykäyttöön tai muualle käsiteltäväksi jätteitä seuraavasti: Jätelaji Tunnus Max.määrä Max.varastointi- (t/a) määrä (t) Kotitalouksien 020301 20 000 1 000 yhdyskuntajäte Keräyspaperi, pahvi 200101 8 000 400 ja kartonki Rakennus- ja 170904 15 000 400 energiajäte 200301 Romumetalli 200108 1 000 400 Biojäte 200118 2 000 30 Lasijäte 200102 300 100 Yhdyskuntajätteiden 200301 1 000 100 pienerät Ongelmajätteet 500 20 Akut 160601 SER 160204 Kyllästetty puu 200137 Muut Useita koodeja Yhteensä 47 800 2 450 Kotitalouksien syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte murskataan ja seulotaan ja metallit erotetaan magneetti- ja ilmaerottimilla. Prosessi on sama kuin rakennus- ja energiajätteen käsittelyssä. Lupaa haetaan myös pienjäteaseman rakentamiseksi. Asemalla on tarkoitus vastaanottaa pääasiassa yksityistalouksista tulevaa lasi-, paperi-, pahvija metalli- sekä energiajätettä. Jätejakeet otetaan vastaan tarkoitukseen soveltuviin ja asianmukaisiin kontteihin ja lavoihin sekä asfaltoidulle kentälle. Asemalle tuonnin yhteydessä tuojia opastetaan jätteiden oikeaan lajitteluun. Asemalle tuotavien jätteiden määrä arvioidaan tilavuusperusteisesti. Jätteiden pienerien tuonnin yhteydessä liikenne alueella lisääntyy jonkin verran, mutta vilkasliikenteellisellä teollisuusalueella liikenteen lisäystä ei pidetä merkittävänä.
6 Asumisessa syntyneen sekajätteen käsittelykokeilu Hakija on kokeillut kevättalvella v. 2008 asumisessa syntyneen sekajätteen käsittelyä laitoksella tavoitteena testata laitoksen jätteenkäsittelylaitteiston soveltuvuutta uuteen jätemateriaaliin sekä saada tietoa jätteen hyötykäyttömahdollisuuksista. Koetoiminta osoittautui lupaavaksi. Koetoiminnan aikana käsiteltiin yhteensä 252 tonnia sekajätettä, josta saatiin energiahyötykäyttöön 168 tonnia REF-polttoainetta, 82 tonnia kaatopaikan rakenneaineeksi soveltuvaa alitetta sekä 8 tonnia metalleja materiaalihyötykäyttöön. Jätteenkäsittelylaitos ja sen laitteisto osoittautui soveltuvan tarkoitukseen erinomaisesti. Asumisessa syntyneestä sekajätteestä valmistettu kierrätyspolttoaine toimitettiin teollisuuden rinnakkaispolttoon, jossa se hyödynnettiin korkealla hyötysuhteella sähkön, prosessihöyryn ja kaukolämmön tuotannossa. Laitoksesta on järkevän ja kokonaistaloudellisen kuljetusetäisyyden päässä jo olemassa olevaa ympäristöluvan omaavia rinnakkaispolttolaitoksia myös kotitalouksien sekajätteestä valmistetulle REF 2-3 kierrätyspolttoaineelle. Hakija on neuvotellut sopimuksen tulevaisuuden kierrätyspolttoainetoimituksista. Valmistetusta kierrätyspolttoaineesta tehdään säännöllisesti laatuanalyysejä. Tehdyn koetoiminnan perusteella asumisen sekajätteestä voidaan oikealla lajittelulla pääsääntöisesti valmistaa REF 2-3 laatuluokan kierrätyspolttoainetta standardin SFS 5875 mukaisesti. YMPÄRISTÖKUORMITUS Melu Laitoksen murskaimen ja muiden prosessikoneiden käyntiäänet aiheuttavat melua. Koneet sijaitsevat käsittelyhallissa. Melutason arvioidaan olevan alle 50 db päivisin klo 7.00 16.00, jona aikana toimintaa pääasiassa harjoitetaan. Satunnaisesti toimintaa voidaan joutua harjoittamaan klo 22.00 asti, jolloin normaalista toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä mainittua 50 db arvoa. Ulkona piha-alueella noin 3 6 kertaa vuodessa tapahtuva mobiilimurskaus lisää jonkin verran toiminnasta aiheutuvaa melua, mutta sen arvioidaan rajoittuvan 50 metrin päähän hakijan kiinteistöstä ja jäävän tällöin alle 50 db:n. Ulkona tapahtuva murskaus pyritään sijoittamaan melua ehkäisevällä tavalla kiinteistön laitaosiin. Uutena toimintana kotitalouksien sekajätteen käsittely ei merkitsevästi lisää toiminnasta aiheutuvaa melua, koska sen käsittely tapahtuu pääosin samalla tavalla kuin nykyiset jätteiden käsittelytoiminnot. Myöskään päivittäinen liikenteen määrä ei merkittävästi lisäänny asumisen sekajätteen vastaanottamisesta, koska jätteet tuodaan laitokselle pääasiassa hakijan sisaryrityksen toimittamana. Laitosalue toimii jäteautojen huolto- ja tukipisteenä, josta autot lähtevät kierrokselleen ja jonne ne kierroksen jälkeen palaavat.
7 Laitoksesta ei synny merkittäviä pölypäästöjä. Energiajätteen käsittelyhallissa on pölynpoistojärjestelmä. Asumisen sekajätteen käsittely sijoitetaan tähän halliin niin, että myös siitä mahdollisesti aiheutuvat pölyämiset ovat hallinnassa. Hallissa, jossa käsitellään paperia, pahvia ja kartonkijätettä, ei ole pölynpoistojärjestelmää. Puun murskauksesta aiheutuu pölypäästöjä, jotka rajoittuvat laitoskiinteistön alueelle. Tarvittaessa pölypäästöjä voidaan rajoittaa kastelulla. Haju Jätteiden vastaanotto ja käsittely eivät hakemuksen mukaan aiheuta merkittävää hajua. Nykyisten toimintojen osalta lievää hajuhaittaa aiheutuu biojätteen välivarastoinnista. Hakija pyrkii mahdollisimman pikaisesti ohjaamaan varastoidun biojätteen asianmukaiseen jatkokäsittelyyn, joka vähentää hajuhaittoja. Muutoin orgaanisen jätteen määrä jää pieneksi. Jäte- ja sadevedet Uusien toimintojen osalta yhdyskuntajätteen käsittely- ja varastointiajat rajataan mahdollisimman lyhyiksi, joka vähentää mahdollista hajuhaittaa. Kerrallaan varastoitavan jätteen enimmäismääräksi esitetään 1 000 tonnia, jolloin varastointi on hallittavissa myös mahdollisten hajuhaittojen osalta. Kiinteistön sosiaalijätevedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Varastokenttien sade- ja sulamisvedet ohjataan pintavesikaivojen kautta sadevesiviemäriin. Kiinteistöä ympäröi avo-oja, jonka kunnossapidosta huolehditaan. Lajittelu- ja liikennealueet on asfaltoitu. Kiinteistöllä on öljynerotuskaivo, johon johdetaan huoltohallin jätevedet. Biojätteen välivarastoinnin mahdolliset jätevedet ohjataan rasvanerotuskaivon kautta kaupungin jätevesiviemäriin. Jätteet, käsittely ja hyödyntäminen Hyödyntämiskelvoton rejekti toimitetaan kaatopaikalle. Arvion mukaan rejektin määrä on keskimäärin 20 % vastaanotetusta sekalaisesta jätteestä. Määrä täsmentyy, kun asumisen sekajätteen täysimääräinen käsittely alkaa. Koetoiminnan aikana hyötykäyttöaste oli noin 80 %. Omasta toiminnasta syntyvien jätteiden määrä on pieni. Työkoneista kertyvät jäteöljyt kerätään ja käsitellään asianmukaisesti. JÄTEMÄÄRIEN SEURANTA Kuorma-autoilla saapuvat jätteet punnitaan vaa'alla lukuun ottamatta jätteiden pieneriä, joiden painot arvioidaan tilavuuden perusteella. Pakkaavien jäteautojen tuomat jätteet punnitaan vasta seuraavaan käsittelypaikkaan toimitettaessa. Hakija kehittää parhaillaan toimintojaan niin, että kaikki saapuvat jäte-erät punnittaisiin. Yhteenveto vastaanotetuista ja käsittelyn jäl-
8 keen edelleen toimitetuista jätteistä laaditaan ympäristölupamääräysten mukaisesti ja toimitetaan valvovalle viranomaiselle. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA Hakija on laatinut ISO 9001 mukaisen laatujärjestelmän jätteenkäsittelylaitokselleen. Järjestelmää ei ole sertifioitu. Hakija suorittaa vuosittain yhtiön sisäisen ympäristö- ja työturvallisuusauditoinnin. VARAUTUMINEN ONNETTOMUUSTILANTEISIIN Toiminnan ympäristöriskit liittyvät tulipalotilanteisiin ja säiliövuotoihin. Lisäksi laitoksen maa-alue on tulvavaara-aluetta. Myös koneiden ja laitteiden öljy- ja polttoainevahingot saattavat aiheuttaa ympäristöriskiä. Jätteenkäsittelyhalli on varustettu paloilmoitinjärjestelmällä ja lisäksi kaikissa rakennuksissa on riittävä alkusammutuskalusto ja imeytysainetta onnettomuustilanteiden, kuten vuotojen varalta. Liikkuva kalusto on varustettu alkusammuttimin. Kaluston kuntoa tarkkaillaan ja mahdolliset viat korjataan heti. Tulipaloriskiä pienentävät osaltaan kiinteiden laitteiden ennakkohuolto ja tarkastukset sekä jatkuva käytön aikainen valvonta. Laitosalue on osittain aidattu ja varustettu lukittavin portein. Alue on valaistu ja kiinteistöllä on jatkuva tallentava kameravartiointi. PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN JA PARHAIDEN KÄYTÄNTÖJEN SOVELTAMINEN Laitosalueella ja toiminnassa sovelletaan ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja parhaita käytäntöjä (BEP), joita ovat: 1. Toiminta vähentää Salon seudulla merkittävästi kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää nykytilanteeseen verrattuna. 2. Hakija on investoinut moderneihin jätteenkäsittelylaitteisiin ja muuhun kalustoon merkittävästi Salon seudulla ja määrätietoisesti kehittänyt käsittely-prosessiaan ja laadunvalvontaansa jätteen hyötykäytön edistämiseksi. 3. Hakija toimittaa vastaanottamansa jätteet ensisijaisesti materiaalihyötykäyttöön ja toissijaisesti energiahyötykäyttöön. 4. Lupahakemuksen mukaisessa jätteenkäsittelyssä saavutettu hyötykäyttöaste on korkea, noin 80 % nykytilanteeseen verrattuna. 5. Energiana hyödynnettävä kierrätyspolttoaine hyödynnetään korkean hyötysuhteen voimalaitoksissa.
9 6. Kierrätyspolttoaineen päästökerroin on fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä ja turvetta noin 7 9 kertaa pienempi (t CO2/TJ), joten polttoaineen lisääntyvä energiahyödyntäminen Salon seudulla auttaa Suomea saavuttamaan sille asetettuja ilmastopoliittisia tavoitteita. 7. Vastaanotettavan jätteen määrää ja laatua tarkkaillaan ja tiedot tallennetaan sähköiseen järjestelmään. 8. Ongelmajätteet varastoidaan säiliöissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tai katetuissa tiloissa vesitiiviillä alustalla, joka estää jätteiden pääsyn maaperään. 9. Laitteiden ja koneiden päästöjä seurataan ja laitteiston kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. 10. Ongelmajätteet toimitetaan käsittelyyn luvan omaavaan laitokseen. 11. Laitoksen sähkön ja polttonesteiden kulutusta seurataan. 12. Kierrätyspolttoaine ja puuhake varastoidaan mahdollisimman turvallisesti itsesyttymisvaaran ehkäisemiseksi. 13. Jätteiden käsittelyalueen siisteydestä huolehditaan ja laitosaluetta valvotaan. 14. Laitoksesta aiheutuva melu tai ilma- ja vesipäästöt eivät ylitä ohje- eivätkä raja-arvoja. Eniten meluavat toiminnot mobiilimurskausta lukuun ottamatta keskitetään prosessihalleihin. 15. Logistiikka suunnitellaan ja optimoidaan niin, että esimerkiksi tyhjäkuljetukset minimoidaan. VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset viihtyisyyteen ja terveyteen Toiminnalla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta alueen viihtyisyyteen. Alue sijaitsee teollisuusalueella, jolla on jo pitkään harjoitettu jätteen käsittelyä. Alue on aidattu, mikä estää mm. visuaalisia haittoja. Yleistä viihtyisyyttä voivat haitata etenkin tuulisella säällä ympäristöön mahdollisesti ajautuvat irtoroskat. Tarvittaessa hakija järjestää roskien siivouksen. Ihmisten terveyteen toiminnalla ei katsota olevan vaikutusta. Vaikutukset luontoon, luonnonsuojeluarvoihin ja rakennettuun ympäristöön Toiminnan positiivisia vaikutuksia luonnolle ja luonnonsuojeluarvoille pidetään merkittävinä, koska toiminta vähentää jätteiden päätymistä kaatopaikoille ja on siten Suomen jätepolitiikan mukaista toimintaa. Toiminnasta johtuen esimerkiksi kaatopaikoilta vapautuvan metaanikaasun määrä vähenee. Lisäksi toiminta lisää uusiutuvan energian käyttöä, sillä toiminnasta syntyvä kierrätyspolttoaine sisältää nopeasti uusiutuvaa biohiiltä.
10 Vaikutukset vesistöön Hakijan käsityksen mukaan toiminnasta ei pääse vesistöön haitallisia aineita. Vesistölle mahdollista vaaraa aiheuttavat jätevedet ohjataan öljyn- ja rasvanerotuskaivojen kautta kaupungin jätevesiviemäriin. Hakija on teettänyt laitoksella valumavesien tarkkailuohjelman. Vaikutukset ilmakehään Päästöt ilmaan ovat käytettävien kuormaajien ja jätteitä kuljettavien kuorma-autojen pakokaasupäästöt, joiden ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan normaalia teollista toimintaa suurempia pakokaasupäästöjä. Tuulisena aikana saattaa alueen asfaltoiduilta alueilta nousta ilmaan pölyä, joka koostuu puuhakkeen tuottamisen yhteydessä syntyvästä puupölystä. Pölyämistä ehkäistään asfaltti-alueiden säännöllisellä puhdistuksella ja tarvittaessa kastelulla. Pölypäästöt rajoittuvat pääasiassa laitosalueelle alueen suuren koon vuoksi. Myös aita estää pölyn leviämistä alueen ulkopuolelle. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Vaikutukset maaperään ovat pienet, sillä jätteenkäsittelytoiminnot sijoitetaan asfaltoidulle alueelle. Asfaltin paksuus on mitoitettu niin, että se eristää haitalliset valumat maaperään. Jätevedet ohjataan kaupungin jätevesiviemäriin ja sadevedet sadevesiviemäriin. Toiminnalla ei katsota olevan vaikutusta pohjaveteen. Melun ja tärinän vaikutukset Toiminnasta ympäröivälle alueelle aiheutuvan melun arvioidaan olevan pieni. Hakemuksen kohteena oleva toiminta sijoittuu teollisuusalueelle. Uusien toimintojen ei arvioida ylittävän hakijan nykyisen toiminnan melupäästötasoa. Lisäksi hakijan kiinteistön suuri koko ja koneellisen prosessoinnin sijoittuminen sisätiloihin estävät melun leviämistä ympäristöön. Toiminnasta aiheutuu alueella jonkin verran tärinää. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Hakijan käsityksen mukaan toiminta ei ole ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) mukaista toimintaa, koska nykyiseen toimintaan haettavan kapasiteetin lisäys ei ylitä 100 tonnia jätettä vuorokaudessa. Lisäksi toiminnan laatu ja sijainti sekä nykyisestä toiminnasta saadut kokemukset huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu sellaisia todennäköisesti merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön, että tapauskohtainen ympäristönvaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 4 :n 2 momentin soveltaminen tulisi kysymykseen. ASIANTUNTEMUS Hakijalla ja sen toimintaan kiinteästi liittyvällä Salon Jätehuolto Oy:llä on yli 30 vuoden kokemus jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä, joka turvaa tämän
11 hakemuksen mukaisen toiminnan onnistumisen ja jätteen hyötykäytön merkittävän edelleen kehittymisen Salon seudulla. VAKUUTUKSET Hakijalle on toimintaansa koskeva toiminnanvastuuvakuutus, jonka suuruus on 1 000 000, If-vahinkovakuutusyhtiöltä. VAKUUS Hakija esittää toiminnan vakuudeksi pankkitakausta ja sen määräksi 20 000 euroa. Vakuuden määrä perustuu kustannuksiin, jotka syntyvät muutostilanteessa, jossa alue ja toiminnot muutetaan niin, etteivät ne edellytä ympäristölupaa. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Hakija anoo lupaa aloittaa hakemuksen mukainen asumisessa syntyneen seka-jätteen vastaanotto, käsittely ja edelleen toimittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiseksi vakuudeksi hakija esittää 20 000 euron vakuutta ympäristön ennalleen saattamiseksi. Vakuuden määrä perustuu vastaanotettavan jätemäärän poistoimittamisesta aiheutuvista kustannuksista. Aloitusluvan perusteluina hakija esittää, että toiminnan aloittaminen niin pian kuin mahdollista on tärkeää asumisen sekajätteen hyötykäyttöasteen nostamiseksi Salon seudulla. Hakija toteaa, että sillä on valmiudet välittömään asumisen sekajätteen vastaanottoon ja hyötykäyttöön ohjaamiseen ympäristölupaehtojen mukaisesti. Tällä hetkellä asumisen sekajäte ajetaan pääosin sellaisenaan kaatopaikalle. Lisäperusteluina hakija toteaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen esittäneen 7.5.2008 päivätyssä kirjeessään hakijan sekajätteen hyötykäyttökokeilusta, että kuntia/rouskis Oy:tä sitoo ja velvoittaa jätelain 6 :n 1 momentin kohdissa 2 ja 3 säädetty jätteiden hyödyntämisen ja materiaalihyödyntämisen ensisijaisuus. Vastaisuudessa kirjeessä kuvatun kaltaisten ongelmien välttämiseksi osakaskuntien/rouskis Oy:n tulee varmistaa asumisessa syntyvän jätteen riittävä syntypaikkalajittelu ja järjestää jätteen hyödyntäminen ja käsittely jätelain edellyttämällä tavalla. Salon kaupunginhallitus on todennut asumisessa syntyneen sekajätteen käsittelykokeilusta 22.6.2009 päivätyssä kirjeessä ympäristökeskukselle, että kunnan kannalta ei ole toivottavaa toimenpidekielto, vaan yhteistyö Rouskis Oy:n ja jätteiden kuljetus- ja hyötykäyttöyrittäjien välillä sekä jätteidenlajittelun ja hyötykäytön lisääminen. Edellä esitetyn perusteella ja Salon seudulla yleisesti tunnettujen seikkojen valossa lienee selvää, että asumisessa syntyneen sekajätteen hyödyntämistä on kehitettävä Salon seudulla täyttämään jätelain ja jätepolitiikan mukaiset tavoitteet. Salon kaupunki on esittänyt, että tämä kehittäminen voisi
12 tapahtua yhteistyössä yksityisten yrittäjien kanssa. Tätä tukee jätelain 13 :n 2 momentti, joka antaa kaupungille mahdollisuuden antaa asumisen sekajätteen hyödyntäminen yksityisen yrityksen hoidettavaksi. Kun hakija ja sen emoyhtiö Salon Jätehuolto Oy ovat olleet keskeisessä asemassa Salon seudun muun, kuin kotitalouksien sekajätteen hyötykäytön kehittämisessä, on hakija päättänyt hakea ympäristölupaa harkitakseen myös kotitalouksissa syntyneen sekajätteen hyödyntämistä. Kaiken edellä mainitun perusteella onkin tärkeää, että toiminta voisi alkaa heti mahdollisen myönteisen lupapäätöksen jälkeen. Hakija korostaa, että sillä on jo olemassa tarvittavat koneet ja laitteet, käsittelyhallit ja kenttäalueet, henkilöstö, hyötykäyttösopimukset ja osaaminen toiminnan nopeaan aloittamiseen. Hakija toteaa, että toiminnan aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska toiminta voidaan tarvittaessa nopeasti saattaa entiseen tilaan. Hakemuksen mukainen toiminta lisää myös muun muassa yksityishenkilöiden ja kotitalouksien mahdollisuutta kierrättää jätteitä. Hakija kerää ja vastaanottaa jo nyt paperia, pahvia ja kartonkipakkauksia, jolloin myös sekajätteen vastaanotto ja prosessointi hyötykäyttöön soveltuu logistisesti hakijan toimintaan. Hakija on rakentanut pitkäjänteisellä yhteistyöllä asiakaskohtaisia kierrätysratkaisuja asiakkaan erityistarpeet huomioiden. Toiminnan laajentaminen hakemuksen mukaisesti antaisi mahdollisuuden edelleen kehittää räätälöityjä kierrätysratkaisuja, joka lisäisi kierrätysastetta ja samalla laskisi jätehuollon kustannuksia muun muassa tehokkaamman logistiikan ja muiden synergioiden johdosta. TARKKAILU Tarkkailuohjelmalla seurataan Salon Hyötykäyttö Oy:n Meriniityn jätteenkäsittelylaitoksen alueelta kertyvien valumavesien laatua. Jätteenkäsittelylaitoksen valumavesien laatua ei ole aiemmin tutkittu. Energiajätteen ominaisuuksia tutkitaan säännöllisesti. Näytteenottosuunnitelma ja tutkittavat suureet Näytteitä otetaan laitoksen piha-alueella sijaitsevista viidestä sadevesikaivosta. Näytteitä otetaan kahdesti vuodessa sateisen sääjakson aikana huhti- ja lokakuussa. Mahdollista vesistökuormitusta syntyy normaalisti vain tilanteissa, jolloin sadevesi huuhtelee laitoksen alueella varastoitavaa materiaalia. Sadevesikaivoista otettavista vesinäytteistä tehdään ph:n, sähkönjohtokyvyn, COD Mn :n, BOD 7Atu :n, kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen määritykset. Alueella ei varastoida eikä käsitellä sellaista jätettä tai muita materiaaleja, että niistä huuhtoutuisi merkittäviä määriä haitta-aineita.
13 Menetelmät Näytteiden otossa, säilytyksessä ja analysoinneissa noudatetaan valvontaviranomaisten ohjeita. Tarkkailuun liittyvät mittaukset, kalibroinnit ja näytteiden analysoinnit suoritetaan standardimenetelmin. Menettely poikkeustilanteissa Jos näytteenoton yhteydessä havaitaan jotain poikkeavaa kuormitukseen viittaavaa (veden haju, väri tms.), näytteenottaja ilmoittaa asiasta mahdollisimman pian laitoksen vastuuhenkilölle ja tutkimuksen raportoinnista vastaavalle henkilölle tai hänen sijaiselleen sekä tilanteen vakavuuden mukaan tarvittaessa myös laitosta valvovalle ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeustilanteissa mahdollisesti tarvittavista lisätutkimuksista päätetään tapauskohtaisesta erikseen. Raportointi Tarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunkin tarkkailukerran jälkeen tutkimuksen tilaajan lisäksi Salon kaupungin ympäristölautakunnalle ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toisen tutkimuskerran raportissa tutkimuslaitos arvioi laitosalueelta tarkkailujakson aikana muodostuneen kuormituksen määrää ja tekee esityksen siitä, miten tarkkailututkimuksia tulisi jatkossa tehdä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 4.9.2009 käsiteltävän jätteen määrällä, liike- ja yhteisötunnuksella, laitoksen yhteyshenkilön yhteystiedoilla, laitosta lähinnä olevien koulun ja sairaalan sijaintitiedoilla, kartalla lähimmästä Natura-alueesta, alueen yleiskartalla, vuosien 2006 2008 käsiteltyjen ja edelleen toimitettujen jätteiden määrätiedoilla, lisäämällä ympäristönsuojelulain 101 mukaisen aloitusluvan perusteluja, esittämällä toiminnalle vakuus, esittämällä päivittäiset käyntiajat ja esittämällä biojätteen vastaanoton ja välivarastoinnin tarkka kuvaus. Lisäksi hakija on 11.12.2009 esittänyt lisäselvityksenä tiivistelmän lupahakemuksen mukaisesta toiminnasta syntyvän kierrätyspolttoaineen energiahyödyntämisestä. Samalla hakija on esittänyt, että selvitys korvaa hakemuksen liitteenä olevan hakijan ja Hyödyx Oy:n esisopimuksen kierrätyspolttoaineen toimitussopimuksesta ja pyytänyt esisopimuksen poistamista ja hävittämistä asiakirjoista. Tarkastukset ja neuvottelut Jätteenkäsittelylaitoksella on suoritettu luvan käsittelyyn liittyvä tarkastus 23.6.2009, josta tehty muistio on liitetty asiakirjoihin.
14 Lupahakemuksesta tiedottaminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kuuluttanut lupahakemuksesta Salon kaupungin ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 20.7 19.8.2010 välisen ajan sekä ilmoittanut hakemuksesta Salon Seudun Sanomat nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Salon kaupungin virastotalolla ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen kirjaamossa. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Salon kaupungilta, kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Varsinais-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselta, sen ympäristö- ja luonnonvarat yksiköltä. Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta esittää 8.9.2010 päivätyssä lausunnossaan muun muassa seuraavaa: Rakennus- ja purkujäte Lupahakemuksen selkeyttämiseksi rakennus- ja energiajätteen sisältämien eri materiaalien käsittely- ja varastointitavat sekä edelleensijoittaminen on tarkoituksenmukaista esittää lupahakemuksessa materiaalikohtaisesti (esim. puu, pelti, kivi). Melu Ympäristölupahakemuksen mukaan laitoksen toiminnan melun arvioidaan jäävän alle 50 db. Melua syntyy pääosin klo 8-16 välillä, mutta myös satunnaisesti klo 8-22 välillä. Satunnaisesti joudutaan harjoittamaan myös ulkotiloissa tapahtuvaa murskausta, jonka melutason arvioidaan myös jäävän alle 50 db. Koska kiinteistön naapurustossa sijaitsee myös muuta teollisuutta ja toimitiloja, tulisi hakemuksessa määritellä koko toiminnan eri prosesseissa syntyvä melutaso. Koska satunnainen, klo 16 jälkeen tapahtuva toiminta (esim. haketus) on myös ennalta suunniteltua, tulisi myös tämän toiminnan prosessikuvaus, toiminta-aika ja toiminnan aiheuttama melutaso määritellä tarkemmin lupahakemuksessa. Pöly Koska lähistöllä on mm. jäteveden puhdistamon herkästi häiriintyviä prosesseja, tulisi kuvaus pölynpoistosta (laitteistot) sekä puun ym. murskauksesta aiheuttamat pölypäästöjen määrät, laadut ja päästöjen leviämisalue kiinteistöllä määritellä tarkemmin. Haju ja haittaeläimet Toimintojen merkittävin hajuhaitan aiheuttaja on biojäte, joka houkuttelee paikalle lintuja ja haittaeläimiä. Toiminnan aikana laitoksen naapurilla on ollut haittakokemuksia linnuista, jotka kantavat nokassaan biojätteitä.
15 Biojätteen lisääntyvän käsittelymäärän myötä tulisi biojätteen vastaanottoja varastointiastiat sijoittaa niin, etteivät linnut ja haittaeläimet pääse missään vaiheessa kosketuksiin käsiteltävän jätteen kanssa. Varastointitilojen tulisi olla suljettuina silloin, kun jätettä ei kuljeteta tai käsitellä. Biojäte tulisi varastointivaiheessa seostaa tai stabiloida sellaiseksi, että hajuhaittoja esiintyisi mahdollisimman vähän. Biojätteen vastaanottopaikka on sijoitettava kiinteistöllä sellaiseen paikkaan, joka on mahdollisimman kaukana naapurikiinteistöllä olevista, biojätteen käsittelystä häiriintyvistä toiminnoista. Seka-, rakennus- ja energiajätteen käsittely Lupaa haetaan kotitalouksista peräisin olevan yhdyskuntajätteen sekä yrityksistä ja kaupoilta peräisin olevien pienerien ja energia- sekä rakennusjätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn. Lupahakemuksessa pitää olla määriteltynä em. jätteiden käsittelyn alueet, tilat, laitteet ja käsittelykuvaukset. Hakemuksen johdosta on syytä tähdentää, että kotitalouksien jätteiden käsittelypaikoista päättää kunta. Salossa kunnan puolesta äänivaltaa käyttää Rouskis Oy. Mikäli aluehallintovirasto myöntää hakijalle luvan mainittujen jätteiden käsittelyyn, voivat kunnat tai niiden hallinnoimat jäteyhtiöt osoittaa jätteet hakijan käsiteltäväksi. Kysymys on tällöin julkisesta hankinnasta, jossa säädettyjä menettelytapoja tulee noudattaa. Mainittujen jätteiden käsittelylupa merkitsee siten ympäristönsuojelullista valmiutta käsittelyn aloittamiseen. Vaikutukset ympäristöön Toiminnalla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta alueen viihtyisyyteen. Yleistä viihtyisyyttä voi kuitenkin haitata etenkin tuulisella säällä ympäristöön mahdollisesti ajautuvat irtoroskat. Hakija on ilmoittanut tarvittaessa järjestävänsä roskien siivouksen. Yleisen viihtyisyyden ja ympäristön siisteyden kannalta jo ympäristölupahakemuksessa tulisi myös määritellä ne toimet, jolla ko. haitta voidaan estää. Salon kaupunginhallitus esittää 13.9.2010 päivätyssä lausunnossa muun muassa seuraavaa: Salon Hyötykäyttö Oy:llä on Salossa toimiva jätteenkäsittelylaitos, joka sijaitsee Salon kaupungin Meriniityn kaupunginosassa korttelissa 16 tontilla 18 (Satamakatu 31). Yhtiöllä on tällä hetkellä voimassa oleva Lounais- Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupa energiakäyttöön soveltuvien teollisuuden ja kauppaliikkeiden jätteiden, keräyspaperin ja kartongin, metallin ja lasijätteen sekä biojätteen käsittelyyn ja välivarastointiin. Yhdyskuntajätteiden osalta lupa sisältää oikeuden yhdyskuntajätteiden pienerien vastaanottoon 1 000 t/a. Päätöksen kohdassa alueen kaavoitustilanne todetaan, että laitos sijaitsee teollisuus- ja liikerakennusten korttelialueella. Asemakaavaa ei ole ympäristökeskuksen päätöksen jälkeen muutettu.
16 Harkinta alueiden käytön kannalta Ympäristöluvan mukaista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti (YSL 42 ). Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset (YSL 6 2 mom 2). Tontilla on voimassa 26.4.2000 lainvoimaiseksi tullut asemakaava, jossa se on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-11). Asemakaavamääräyksessä ei ole asetettu vaatimuksia ympäristöystävällisyyden suhteen. Asemakaavamääräysten mukaan alueelle voidaan rakentaa teollisuus- ja varastorakennuksia, auto- ja maatalouskonemyymälöitä sekä rautakauppatiloja. Muita myymälätiloja, toimistoja ja asuntoja saa rakentaa vain toimipaikan omaa tarvetta varten. Asemakaava on todennäköisesti laadittu ennen 1.1.2000 voimassa olleen Rakennuslain määräystekniikalla. Nykyään voimassa olevan ja asemakaavan lainvoimaiseksi tullessa voimassa olevan Maankäyttö- ja rakennuslain määräystekniikalla jätteen esikäsittelylaitokset tarvitsevat erityisaluemerkinnän (ET). Hakemuksessa mainittu jätteen enimmäismäärä 20 000 t/a yhdyskuntajätettä on sama määrä, jonka Rouskis Oy vastaanottaa vuosittain Korvenmäen jäteasemalle. Hankkeen enimmäismäärästä voi siis saada mielikuvan kuvittelemalla Rouskiksen jäteaseman toiminnan tältä osin Meriniityn Satamakadun varrelle. Ilman tarkempaa ympäristövaikutusten arviointia on vaikea tarkalleen kuvata, mitä seurauksia tästä olisi. Hakemuksen enimmäismäärän perusteella kyseessä ei ole sellainen hanke, jonka tyyppisestä on lainsäädännön perusteella aina tehtävä ympäristövaikutusten arviointi erityisessä YVA-menettelyssä. YVA-menettelyä voidaan soveltaa erillisellä päätöksellä myös sellaiseen hankkeeseen, jonka koko on asetuksessa määriteltyä pienempi tai jota ei ole hankeluettelossa mainittu, jos se todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan ja eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia (YVA-laki 267/1999, 4 ). Myöhemmän spekuloinnin välttämiseksi olisi selkeintä, että aluehallintoviranomainen saattaisi elinkeino-, liikenne- ja ympäristöviranomaisen ratkaistavaksi, onko hankkeen ympäristövaikutuksia arvioitava YVA-menettelyssä. Jos hakemuksen mukainen toiminta toteutuu vuotuisen enimmäismäärän mukaisesti, toiminnan laajuus ja vaikutukset olisivat niin paljon nykyistä suuremmat, että se ei enää olisi nykyisen asemakaavan mukaista. Mikäli toiminta on selvästi hakemuksen enimmäismäärää vähäisempää nykyisen toiminnan kaltaista, se saattaa silloinkin edellyttää poikkeusluvan myöntämistä. (Entisen) Salon kaupungin yleiskaava 2020 on tullut lainvoimaiseksi 13.5.2009. Siinä hakemuksen kohteena oleva alue on osoitettu teollisuusja varastoalueeksi (T). Välittömästi tontin lounaispuolelta alkaa alue, joka
17 yleis-kaavassa on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Jätteenkäsittelyaluetta (EJ) on kyseisessä kaavassa osoitettu vain nykyisen Korvenmäen jäteaseman alueelle ja sen lähiympäristöön. Sen länsipuolelle on yleiskaavassa osoitettu Metsä-Jaanun teollisuusalue, josta pyritään kehittämään alue, joka nykyistä Meriniityn aluetta paremmin sopi ympäristöhäiriöitä tuottavien toimintojen alueeksi. Tässä mielessä Metsä-Jaanu on Satamakatua parempi paikka hakemuksessa esitetyille toiminnoille. Korvenmäen ja Metsä-Jaanun alueet sopivat paremmin ympäristöhäiriöitä tuottaville toiminnoille ja jätteen käsittelylle. Sen Lisäksi Meriniityn teollisuus-alueen kehittäminen ympäristöhäiriöitä tuottavaan suuntaan on ristiriidassa Salonjoen varren ja Vuohensaaren maankäytön kohentamistavoitteiden kuten virkistyskäytön sekä asumisen ja liikerakennusten lisäämisen kanssa. Jätepolitiikka Lupahakemukseen käsittelyssä ratkaistaan ympäristönsuojelulliset ja ympäristölupatekniset edellytykset hakemuksessa mainitun toiminnan aloittamiseen. Kotitalouksien eli asumisperäisten jätteiden käsittelypaikoista vastaa jätelain mukaan kunta. Kunnan puolesta päätösvaltaa Salossa käyttää Rouskis Oy. Mikäli aluehallintovirasto myöntää hakijalle luvan mainittujen jätteiden käsittelyyn, voivat kunnat tai niiden hallinnoimat jätehuoltoyhtiöt osoittaa jätteet hakijan käsiteltäviksi. Kysymys on tällöin julkisesta hankinnasta, jossa säädettyjä menettelytapoja tulee noudattaa. Kaupungin näkökulmasta on sinänsä positiivista, jos kaupungin vastuulle laissa osoitettujen jätteiden käsittely kiinnostaa paikallista yritystoimintaa. Kaupunginhallitus on aiemmissa yhteyksissä korostanut paikallisten toimijoiden ja kuntien jäteyhtiön yhteistyön tärkeyttä. Sama on syytä toistaa tässäkin yhteydessä. Ilman yhteistyötä hanke voi tuskin toteutua. Kaupunginhallituksen lausunto Kaupunginhallitus toteaa Salon kaupungin lausuntona Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselle Salon Hyötykäyttö Oy:n ympäristölupahakemuksesta yhtyvänsä rakennus- ja ympäristölautakunnan 8.9.2010 antamaan lausuntoon ja toteaa sen lisäksi seuraavaa: - Kaupunginhallitus pitää myöhemmän spekuloinnin välttämiseksi tärkeänä, että aluehallintoviranomainen saattaisi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ratkaistavaksi, ovatko hankkeen ympäristövaikutukset arvioitava erillisessä YVA-menettelyssä. - Hakemuksessa mainitun vuotuisen jätemäärän 20 000 t/a käsittely ei ole mahdollista voimassa olevan asemakaavan puitteissa. Vähäisemmällä jätemäärällä hakijan on varauduttava siihen, että hakemuksen mukaisen toiminnan aloittaminen saattaa edellyttää poikkeamishakemuksen käsittelyä.
18 - Meriniityn teollisuusalueen kehittäminen ympäristöhäiriöitä tuottavaan suuntaan on ristiriidassa Salonjoen varren ja Vuohensaaren maankäytön kohentamistavoitteiden, kuten virkistyskäytön sekä asumisen ja liikerakentamisen lisäämisen kanssa. Kaupungin maankäytön pitkän tähtäimen kehityssuunnitelmissa ympäristöhäiriöitä tuottaville toiminnoille sopivat paremmin esimerkiksi Korvenmäen ja Metsä-Jaanun alueet, jotka on osoitettu 13.5.2009 lainvoimaiseksi tulleessa yleiskaavassa. - Kunnan vastuulle kuuluvan asumisperäisen jätteen käsittely edellyttää kunnan tai sen jätehuoltoyhtiön laillisessa järjestyksessä tekemää päätöstä asiassa. Salossa nämä tehtävät on annettu kuntien yhteisen jätehuoltoyhtiö Rouskis Oy:n hoidettavaksi. Salon kaupungin ympäristöterveydenhuolto esittää 17.9.2010 päivätyssä lausunnossaan muun muassa, että Salon kaupunginhallitus sekä rakennusja ympäristölautakunta ovat antaneet omat lausuntonsa hakemuksesta. Salon Hyötykäyttö Oy:n jätteenkäsittelylaitos sijaitsee Meriniityn teollisuusalueella, jossa on voimassa oleva asemakaava, merkinnällä teollisuus- ja varasto-rakennusten korttelialue (T-11). Naapureina on teollisuus- ja varastorakennuksia ja Salon jätevedenpuhdistuslaitos. Jätteet varastoidaan ja käsitellään rakennusjätettä lukuun ottamatta pääasiallisesti katetuissa hallitiloissa. Terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa tulee ottaa huomioon toiminnan mahdollisesti aiheuttama haitta ihmisen elin- ja asuinympäristön osalta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin kilometrin päässä laitoksesta. Laitoksen aiheuttamat ympäristöhaitat ja niiden hallinta on huomioitu rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnossa. Terveydensuojeluviranomainen katsoo, että laitoksen toiminta voi aiheuttaa haittaeläinten lisääntymistä alueella, joten laitoksen tulee teettää torjuntasuunnitelma, minkä mukaan haittaeläimet torjutaan. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) esittää 20.9.2010 päivätyssä lausunnossaan muun muassa seuraavaa: - Valvontatietojen perusteella biojätettä on otettu vastaan 3 kertainen määrä voimassa olevaan ympäristölupaan verrattuna. Biojätteen vastaanottotilana on ollut avonainen säiliö, jolloin linnut ovat levittäneet jätteitä lähialueelle. Tarkastusmuistiossa 23.6.2009 esitetty menettely, että lavoja siirretään biojätteen purkupaikalle biojätettä tuotaessa ja sitten taas takaisin halliin välivarastoon sisätiloihin, ei ole järkevä eikä voi olla pysyvä menettely. Hakemusta on täydennettävä biojätteen vastaanottoja välivarastointitilojen osalta. - Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan alueen pintavesien tarkkailusuunnitelma tuli esittää ympäristökeskukselle 31.12.2000 mennessä, mutta sitä ei ole esitetty. Laitoksen kuormituksesta pintavesiin ei ole tietoa.
19 - Voimassa olevassa ympäristöluvassa on merkintä, että Salon Jätehuolto Oy:n ympäristöluvassa tarkoitettu ongelmajätteen keräystoiminta on siirretty tällä päätöksellä Salon Hyötykäyttö Oy:n nimiin, mutta kyseistä toimintaa koskevaa vakuutta, 3 363,76 euroa, ei ole toimitettu ympäristökeskukselle. Kyseinen vakuus on vanhentunut 31.12.2003. Laitokselle tulee määrätä vakuus, joka kattaa laitoksella kerrallaan varastossa olevat jätejakeet. Vakuuden tulee olla voimassa ympäristöluvan voimassa oloajan. - Kaikki pölyä ja melua aiheuttavat toiminnot tulisi voida suorittaa sisätiloissa. Mahdollisesti ulkotiloissa sallittavalle murskaukselle tulee määrätä aikarajat. - ELY-keskus suhtautuu varauksellisesti teollisuusalueella tapahtuvaan kotitalouksien sekajätteen vastaanottoon. Jos kotitalouksien sekajätteen vastaanotto ja käsittely sallitaan, niin laitoksen hallit, joissa käsittelyä ja varastointia tapahtuu, on varustettava riittävän tehokkaalla suodatinlaitteistolla. Lupapäätös, jossa sallitaan kotitalouksista peräisin olevien jätteiden vastaanotto, ei kuitenkaan anna ottaa vastaan kunnan vastuulle kuuluvaa jätettä, ellei asianomainen kunta tai jätelaitos, jolle kunta on siirtänyt jätehuollon kehittämisvastuun, tee erikseen kunnallisia sopimusmenettelyjä noudattaen sopimusta laitoksen kanssa. - Hakemuksesta ei käy ilmi, miten toiminnot sijoitetaan kiinteistölle. Hakemusta tulee täydentää pohjapiirroksella tai muulla esityksellä, mistä selviää kiinteistöllä harjoitettavien toimintojen sijainti ja mahdolliset suojarakenteet. - Lupamääräykset tulee antaa melun, pölyn, hajun ja vesistökuormituksen tarkkailemiseksi. - ELY-keskus katsoo, että aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta ei voida myöntää kotitalouksien jätteiden vastaanottoon. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on 24.5.2011 täydentänyt 20.9.2010 päivättyä lausuntoaan kaavallisella tarkastelulla ja haetun toiminnan sijoittumisella salonjoen tulva-alueelle. Kaavoituksen osalta lausunnossa esitetään muun muassa, että Salon Hyötykäyttö Oy:n korttelin asemakaavamerkintä on T-11 eli teollisuus ja varastoalueiden korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa teollisuus- ja varastorakennuksia, korjaamoja, auto- ja maatalouskonemyymälätiloja sekä rautakauppatiloja. Muita myymälätiloja, toimistoja ja asuntoja saa rakentaa vain toimipaikan omaa tarvetta varten. Kaavamääräyksissä ei ole asetettu erillisiä määräyksiä koskien toimintojen ympäristöhäiriöitä. KHO on antanut päätöksen, jossa Salon Hyötykäyttö Oy:n toimintaa vastaava rakennus-, teollisuus- ja kaupan jätteitä käsittelevä yritys sijoittuessaan osaksi teollisuusrakennusten ja osaksi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle, ei ollut sijoitettu asemakaavan vastaisesti. (KHO:n taltio 3084 30.11.2004). Jos em. toiminnan laajentuessa yhdyskuntajäte vas-
20 taanotetaan ja käsitellään hallitiloissa, voidaan laajennettu toiminta rinnastaa kaavoituksen osalta teollisuuslaitoksen toimintaan. (Vaasan hallintooikeus 8.10.2009 nro 09/0312/1). Edellä esitetyn valossa Salon Hyötykäyttö Oy:n hakemuksen mukainen toiminta ei olisi teollisuus- ja varastorakennusten kaavamerkinnän vastaista toimintaa. ELY-keskus toteaa, että kyseinen toiminta saattaa kuitenkin aiheuttaa mm. hajun, pölyn ja roskaantumisen seurauksena sellaisia ympäristövaikutuksia, joita ei ole ajateltu alueen käyttötarkoituksesta päätettäessä ja jotka saattavat rajoittaa alueen muuta käyttöä asemakaavassa varattuun käyttötarkoitukseen. Alueen tulvavaarariskistä ELY-keskus esittää, että Jätteenkäsittelylaitos sijaitsee alueella, joka on ELY-keskuksen 1.4.2011 kuuluttamassa ehdotuksessa Varsinais-Suomen ja Satakunnan tulvariskialueiksi nimetty Salon muuksi tulvariskialueeksi. Uskelan-joen (Salonjoen) ja Halikonjoen suistossa sijaitsevan Meriniityn teollisuusalueen, jolla jätteenkäsittelylaitos sijaitsee, tulvavaara muodostuu mahdollisista myrskyn aiheuttamasta merivedenpinnan noususta sekä Uskelanjoen jääpatotulvasta. Salon tulvariskialueelle ei ole tehty vielä tarkkoja tulvavaara- ja tulvariskikarttoja, joten ko. kiinteistön tarkka tulvavaara ja riski eivät ole ELY-keskuksen tiedossa. ELY-keskuksen käytössä olevan laserkeilauksesta tuotetun korkeusmallin perusteella jätteenkäsittelylaitoksen tontin pinta on noin tasolla N60+ 1,3 2,0 m. Alin suositeltava asuinrakennusten rakentamiskorkeus meren rannikolla Salossa loivalla rannalla ja alle 1 km avoimella merialueella on N60+ 2,3 m (Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5, 2006). Tämä vastaa noin kerran 200 vuodessa toistuvaa merivedenkorkeutta aaltoiluvaralla huomioituna. Sellaiset rakennukset ja toiminnot, joista tulvimisen seurauksena voi aiheutua merkittäviä vahinkoja, on sijoitettava em. korkeutta ylemmälle tasolle. Uskelanjoen ja Halikonjoen suistossa 200 m päässä jätteenkäsittelylaitoksen tontilta sijaitsee Viurilanlahden Natura 2000 alue (FI0200125). ELYkeskus katsoo, että ongelmajäte sekä muu veteen joutuessaan mahdollisesti vesiympäristölle ja Viurilanlahden Natura-alueelle haitallinen jäte on sijoitettava jätteenkäsittelylaitoksella ja sen piha-alueella vähintään tasolle N60+ 2,5 m. Tällä tavalla sijoittaminen ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Sen sijaan sijoittaminen tämän tason alle edellyttää hankkeen tarkempaa tarkastelua Natura-alueen luonnonarvojen suhteen. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on 10.1.2011 antanut päätöksen dnro VARELY/76/07.04/2010 nro 1/2011, jonka mukaan hankkeeseen ei ole tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Perusteluinaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää muun muassa, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVAL) 4 :n 2 momentin mukaan yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai
21 jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, arviointimenettelyä edellyttävien hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa YVA-asetuksen 7 :n mukaisesti otetaan lisäksi huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. YVA-asetuksen 6 :ssä luetellaan hankkeet, joihin sovelletaan arviointimenettelyä. Jätehuoltohankkeiden osalta ympäristövaikutusten arviointia edellyttävät mm. kohdan 11) b) mukaisesti fysikaalis-kemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa. Suunnitteilla oleva käsittelykapasiteetin nostaminen vastaa mitoitukseltaan em. säännöksen perusteella n. 80 tonnin jätteen käsittelymäärää vuorokaudessa, mikä ei jätteen fysikaalis-kemiallisen käsittelyn osalta vastaa mitoitukseltaan hankeluettelon mukaista hanketta. Keskeisimmät vaikutukset ympäristöön syntyvät toiminnan melusta, pölystä, hajusta ja liikenteestä. Hankkeen aiheuttama ympäristön pilaantumisriski on vähäinen, sillä hanke ei sijoitu pohjavesialueelle. Hanke aiheuttaa jonkin verran melua, pölyämistä, hajua ja roskaantumista. Hanke lisää myös liikennettä. Hanke ei ympäristön kannalta ole erityisen riskialtis. Hanke edistää osaltaan luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hanke sijoittuu olemassa olevan toiminnan yhteyteen. Asemakaavassa alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueiden korttelialueeksi. Alueella on pääosin teollisuutta. Lähin asuinrakennus sijoittuu 600 metrin etäisyydelle. Suunniteltu toiminta sijoittuu lähelle n. 300 metrin etäisyydellä olevaa linnustoltaan arvokasta Natura 2000-verkostoon kuuluvaa Viurilanlahtea. Hankkeen vaikutus ei Viurilanlahden luonnonsuojelullisille arvoille todennäköisesti ole merkittävä. Toiminta on jätteen käsittelyä, jonka vaikutukset ovat yleisesti ja koetoiminnan tulosten myötä tiedossa. Toiminnan vaikutukset rajautuvat jo olemassa olevien kokemusten perusteella lähiympäristöön. Hankkeen vaikutus on luonteeltaan pysyvä. Hankkeesta aiheutuva melu, pöly, haju, liikenne ja mahdollinen roskaantuminen ei yksinään eikä kiinteistöllä jo olemassa olevan toiminnan yhteis-vaikutushuomioon ottaen muodostu merkittäväksi. Kun otetaan huomioon hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, hankkeen toteuttaminen ei aiheuta laadultaan ja laajuudeltaan YVAasetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia ja merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Sen vuoksi hankkeeseen ei ole tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.