PIRKANMAAN PERINNEPIHA OPPIMISYMPÄRISTÖ Esittely 12puu 20.8.2012
MIKÄ ON PERINNEPIHA? Mitä tulee mieleen käsitteestä perinnepiha? Entä perinnekasvi?
Pirkanmaan Perinnepiha -hanke Pirkanmaan Perinnepiha hankkeen tavoitteena on rakentaa Ahlmanin koululle Tampereelle kaikille avoin oppimisympäristö perinnekasveista ja niiden käytöstä niin perinteisissä pihapiireissä kuin nykyaikaisillakin pihoilla. Pirkanmaan liitto on myöntänyt Ahlmanin koulun Säätiölle rahoitusta hankkeen toteuttamiseen Euroopan aluekehitysrahastosta. Hanke on alkanut vuonna 2011 ja se jatkuu vuoden 2013 lopulle.
Perinnepiha Ahlmanille Oppimisympäristö koko oppilaitokselle Näyttely- ja mallipuutarha yleisölle Green care; tekemistä ja kokemista eri käyttäjäryhmille (lapset, vanhukset yms.) Kokoelma ja mahdollisesti myös geenipankki hyvistä pirkanmaalaisista kasveista Virtuaalikokonaisuus, joka opettaa perinnepihan osa-alueita
Perinnepihan näyttelyalue, Toimela
Ahlmanin piha entisaikaan
Suunnitelma
Projektin ytimessä: Perinnekasvit: hyvät pirkanmaalaiset kasvikannat talteen ja ehkä myös lisäykseen, kasvit, jotka ovat kasvaneet pirkanmaalaisilla pihoilla ainakin 60 vuotta Pirkanmaalaiset kansanbotanistit esiin: puutarhaharrastuksen levittäjät ja innostajat ennen ja nyt Perinteiden siirtäminen nykyaikaan: hyvät käytännöt, luonnonmukaisuus, puutarha elävänä kokonaisuutena
Perinnekasvien merkitys nykypuutarhoissa Puutarhat ovat tärkeä osa luontoympäristöämme. Suomessa on lähes miljoona pihaa, puutarhaa, mökkitonttia ja siirtolapuutarhapalstaa. Ei ole yhdentekevää, miten näitä alueita hoidetaan ja minkälaiset kasvit niillä kasvavat. Aikamme keskeisiä kysymyksiä ilmastonmuutoksen ohella ovat, miten voimme pysäyttää luonnon köyhtymisen ja edistää eläinten ja kasvien lajirikkautta maapallolla. Pihat ja puutarhat ovat tärkeitä osasia näiden ongelmien ratkaisussa. Puutarhat voivat toimia monimuotoisuuden pieninä turvapaikkoina. Riku Cajander: Ympäristöystävällinen piha ja puutarha, Karisto 2010.
Vuoden 2011 puutarhatrendejä Mikä on mielestäsi pinnalla puutarhassa juuri nyt? Markkinatutkijoiden näkemyksiä: elämyksiä, rauhaa, virikkeitä, onnellisuutta yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys tarinat ja sukupolvien ketju Kokonaisvaltainen tapa elää; ympäristö, ekologisuus, luonnon monimuotoisuus Rakennusmateriaalit kestäviä ja kierrätettäviä Perinnepiha voi olla vastaus näihin kaikkiin toiveisiin
PERINNEKASVIT Mikä on perinnekasvi? Perinnekasveja voivat olla perennat, yksivuotiset koristekasvit, hyötykasvit, puut ja pensaat, sipulikasvit Perinnekasvi on ollut viljelyssä niin kauan, että moni kytkee sen menneeseen aikaan; ns. mummolan kasvit Kasviretkiltä (1700-luvulta lähtien) saatu lukuisia uusia kasveja kokeiltavaksi ja aikojen kuluessa niistä on valikoitunut pohjoisiin ilmasto-oloihin sopivat kannat. Taimitarhaviljely yleistynyt 1960-luvulla; kestävien kasvikantojen rinnalle on tullut uusia. hankkeen rajaus perinnekasviksi: Sellaiset kasvikannat, jotka ovat kasvaneet pirkanmaalaisilla pihoilla 1950-luvulla tai sitä ennen.
Käsitteistöä: Maatiaiskasvi: Lajike, joka on ollut viljelyssä jo ennen tieteellistä kasvinjalostusta. Kantojen sisäinen vaihtelu on runsasta. Isoäidin kasvit, vanhanajan kasvit: korostetaan kulttuurihistoriallista näkökulmaa. Alkuperäiskasvi: Luonnonkasvi, joka on tullut Suomeen jääkauden jälkeen. Muinaistulokas: Kasvi, joka on kulkeutunut Suomeen ihmisen myötä ennen 1600-lukua.
Tutut perinnekasvit Perinnekasvit vähintään näyttävät tutuilta, usein niille löytyy muistista myös jokin nimi virallinen, alueellinen tai perheen sisällä käytetty. Kasveihin voi liittyä myös tarinoita ja muistoja. Myös kasveihin liittyvä kulttuurihistoria olisi tärkeää saada talteen!
Mitä ajatuksia tai muistoja seuraavat kasvit herättävät?
Muita mieleen tulevia perinnekasveja?
Perinnekasvien hyviä ominaisuuksia: Todistetusti kestäviä (paikalliset kasvikannat) Yleensä vaatimattomia ja helppohoitoisia Kulttuurihistoriallista merkitystä; sopivat perinteisten rakennusten ympäristöön
Hankaluuksia: Pelkkä laji ei tee kasvilajista perinnekasvia, vaan lajin kanta. Ollakseen perinnekasvi lajin on oltava vanhaa suomalaista kantaa. Vanhaa kantaa olevia perinnekasveja ei välttämättä löydä taimistoilta tai puutarhamyymälöistä.
Pirkanmaalainen perinnepiha Yksiselitteisesti pirkanmaalaisen puutarha- ja pihaperinteen ominaispiirteitä on hankala hahmottaa ja löytää. Tyylit ja muotivirtaukset ovat kulkeneet läpi Suomen ja varsinkin suurimpien kaupunkien alueilla paremman väen pihapiirit ovat muotoutuneet samoja periaatteita seuraillen saman yhteiskuntaluokan sisällä. Perinnepihaprojektissa pirkanmaalaisuus näkyy ensisijaisesti kasveissa. Kasveja on kerätty kaukaa eivätkä Pirkanmaallakaan kasvaneet perinnekasvit ole alkuperäisesti pirkanmaalaisia. Näkökulma pirkanmaalaisuuteen aukeaakin sitä kautta, että kasvien keräilijät ja säilyttäjät ovat olleet pirkanmaalaisia ja keräily toteutunut Pirkanmaalla.
Uusi näkökulma puutarhahistoriaan Yleensä korostetaan sitä, kuinka kasvit ja uudet puutarhavirtaukset suodattuivat ylemmiltä kansankerroksilta alaspäin. Poikkeuksena ovat ns. kansanbotanistit, intohimoiset puutarhaharrastajat, joille yhteiskunnallinen asema ei ollut merkitsevä ja jotka halusivat levittää puutarha-aatetta eteenpäin.
Pirkanmaalaisia kansanbotanisteja Herman Adolf Printz, Hämeenkyrö Kasvi- ja Puutarhahoidosta http://www.kyroskoski.net/toiminta.htm
Kasvi- ja puutarhahoidosta. 1896. Eräs kasvitarhan ystävä (H.A. Printz). Hämeenkyrön ja Viljakkalan Maataloudellisen yhdistyksen toimituksia 1. Tampereen kirjapaino-osakeyhtiö. Mutta antaa kasvitarha, sen hedelmäpuut, sen pensaat ja kukkaset muutakin nautintoa, eikä vaan hyötyä. Sen vihannat puut ja pensaat kaunistavat kotimme; siellä löytää elämän vaivoista väsynyt henkemme päivän helteessä ja illan viileydessä miellyttävän ja rauhaisan tyyssijan; sillä on kukkasia tarjottavana elämän ilohetkinä ja surun synkkinä päivinä; se on meidän kotionnemme suloinen ystävä ja pikkulastemme paratiisi.
Pirkanmaalaisia kansanbotanisteja Kalle Linnusmäki, Hämeenkyrö http://www.haukijarvenhistoriaa.net/viidanojank ulma/linnusmaki/kalle-linnusmaki Kotipitäjän ohella tälle kiertelevälle puutarhurille ja siemenkauppiaalle, tulivat tutuiksi lähipitäjienkin puutarhat. Erityinen sydämen asia Kalle Linnusmäelle oli torppareiden valistaminen puutarhanhoidossa. Kasvi- ja puutarhanhoidon välittämiseen Kalle paneutuikin antaumuksellisesti 1900-luvun alkupuolella, jolloin hän alkoi harrastaa myös varsin laajaa siemenkauppaa. Kalle Linnusmäki oli toisen hämeenkyröläisen kasviharrastajan H. A. Printzin uskollinen ystävä. Printzille ja Nokian Pitkäniemen ylilääkärille, professori Emil Hougbergille Kalle keräsi eri pitäjistä monia harvinaisia kasveja.
Pirkanmaalaisia kansanbotanisteja Hugo Hörtsänä, Hörtsänän arboretum http://www.youtube.com/watch?v=v88 7Wam138c Hörtsänän Arboretum perustettiin 1909. Aluella kasvaa useita pihta-, lehtikuusi- ja vaahteralajeja sekä mm. punasaarni, virginianpihta, japaninhemlokki, kivikoivu, tähkävaahtera ja keltahevoskastanja. Alueelle vapaa pääsy.
Pirkanmaalaisia kansanbotanisteja Emil Wikström, Sääksmäki, Visavuori http://www.visavuori.com/puutarha.htm l Puutarhanhoito oli Emil Wikströmin intohimo ja Visavuoressa hän pääsi toteuttamaan tätä intohimoa mielin määrin. Koriste- ja hyötypuutarhat levittäytyivät laajalle ja Wikström rakensi itselleen myös suuren kasvihuoneen, jossa hän viljeli menestyksellisesti mm. viinirypäleitä ja aprikooseja. Pitkänimen ylilääkäri Emil Hougberg, Nokia Muita?
Vinkkaa perinnekasveista Onko sinulla tiedossasi vanhoja perinnekasveja pirkanmaalaisilta pihoilta tai puutarhoista? Anna vinkki vanhoista kasvikannoista, niin pääset mukaan perinnepihan luomiseen. Kasvit voivat olla koristekasveja tai hyötykasveja; yrttejä perennoita, pensaita tai vaikkapa yksivuotisia kesäkukkia, joiden siemenet ovat säilyneet sukupolvelta toiselle. Perinnekasveiksi luetaan sellaiset kasvikannat, joiden historia pirkanmaalaisella kasvupaikalla voidaan jäljittää vähintään 1950-luvulle. Kerro meille vanhoihin perinnekasveihin liittyvät tarinasi. Mitä muistoja kasvi herättää? Mistä kasvi on kulkeutunut pihallesi; onko se saatu lahjana vai pihistetty? Keneltä ja mistä se on lähtöisin? Mitä sattumuksia kasvi on päässyt todistamaan? Kuinka se on menestynyt ja millaista hoitoa vaatinut? Tiedot Krista Mäkelälle esim. ensin sähköpostilla krista.makela@ahlman.fi, niin otan yhteyttä ja haastattelen tarkemmin.
Keskusteltavaksi: Mistä löytyisi hyviä perinnekasveja ja niiden vaalijoita? Mitä odotat perinnepiha-hankkeelta; millaista tietoa kaipaat perinnekasveista? Millaista on pirkanmaalainen puutarhakulttuuri? Unhoon jääneitä pirkanmaalaisia kansanbotanisteja?