ITÄ LAPPI - haasteita ja mahdollisuuksia Aila Ryhänen Kehittämispäällikkö
Lappilaista maaseutua, teollisuutta Lappi, Suomen elättäjä: 3,5 % väestöstä 10 % viennistä Itä-Lappi 14 000 as 18 000 km 2 Savukoski 1000 6500 km 2-0,17 Pelkosenniemi 1000 2000 km 2-0,5 Kemijärvi 8000 4000 km 2-2,3 Salla 4000 6000 km 2-0,7 Savukoski Pelkosenniemi Väestö vähenee ja vanhenee => vai..? matala koulutustaso, koulutusmahdollisuudet vähenevät (?) työpaikat vähenevät => lisääntyvät..? työttömyys lisääntyy => vai lisääntyykö? palvelut vähenevät (julkiset ja yksityiset) => vai..? kuntatalous kuralla.. Kemijärvi Salla
8000 7500 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 Kuntien verorahoitus 2000-2013 /as. (verotulot + käyttötalouden valtionosuudet) Itä-Lapin ky.n kunnat Muu Lappi Koko maa 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 1213* 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Kuntien lainakanta 31.12.2000-2013 0 Itä-Lapin ky:n kunnat Muu Lappi Koko maa /as. 0001020304050607080910111213* 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200-200 0-400 -600-800 Kuntien kertynyt yli-/alijäämä 2000-2013 Itä-Lapin ky:n kunnat Muu Lappi Koko maa /as. 0001020304050607080910111213* Lähde: Tilastokeskus
Rakennemuutoksen kärjessä väestö vähentynyt yli puolella 1960- luvulta, 1/3 1980-luvulta nyt: kakkosasuminen työpaikkojen väheneminen 1990- luvulta: Stora Enso, Orion, Salcomp, Torstai, valtio ja muu julkinen sektori: yli 5000 työttömyysaste 21 (Suomessa 12,3) tulossa rakennemuutos parempaan?
Itä-Lapin kuntayhtymä Aluekehitys Kuntien välinen yhteistyö Alueen edunvalvonta: saavutettavuus, elinkeinot, maankäyttö, hankkeet, hallinnon uudistukset, lainsäädäntö.. (mm. Metsähallituksen yhtiöittäminen) alueellista, kansallista ja kansainvälistä esim. Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto työkaluja: Yhteistyö Näkyvyys Hankkeet Lähialueyhteistyö, muut kv-asiat Alueen yhteiset hankkeet (EU) 13 CBC-hanketta 1997=> Sallan raja-asema 2003
Haasteita Väestö: ne joita ei ole Arktiset olosuhteet Keskittävä politiikka Saavutettavuus kilometreissä, ei niinkään ajassa Virtuaaliset yhteydet osittain Kasvuyritysten ja ulkomaisten yritysten vähyys Yrittäjien eläköityminen: jatkajat? Miten yhdistää suurhankkeet ja muu toiminta: kaivostoiminta, matkailu, porotalous, asuminen, luonnonvara-ala Yksipuolinen imago, aluemarkkinoinnin heikkous
Edut ja mahdollisuudet Arktiset olosuhteet => arktinen osaaminen Ekosysteemipalvelut: malmia, metsiä, marjoja, maisemia, mielenrauhaa Kv-matkailuosaaminen Saavutettavuus: 3 lentokenttää + Murmansk; nopeat tiet; juna raja-asema: 250 000, parhaat tiet pohjoisessa Venäjä: luonnonvarat, yhteydet matkailu, kauppa (Alakurtin sotilastukikohta) Venäjä-osaaminen: yhteistyö, suhteet; Lappi-forum Pienuus: yhteistyö Teollinen historia ja palvelut Lapin imago
Imago Smart Specialisation Peer Review meeting 2013: Lapin kansainvälisesti ainutlaatuisen imagon säilyttäminen luonnonvaroja kestävästi käyttävien teollisten ja energiaratkaisuiden kehittäminen ja käyttö Lappi Suomen vahvimpia kvbrändejä, palvelee matkailua Alueen kehittymistä palvelee monipuolisempi imago => HOUSE OF LAPLAND
Lapin vastaus EU:lle Eurooppa 2020: tietopohjainen, resurssitehokas, vähähiilinen, kilpailukykyinen talous Lapin arktisen erikoistumisen ohjelma - Lapin älykkään erikoistumisen strategia luonnonvarat ja luonnonolot avainsektorit: matkailu, kaivos, prossiteollisuus (metsä, ict) Lappi-sopimus: Lapin maakuntaohjelma 2014-2017 Itä-Lapin elinkeinostrategia: matkailu, metsä, kaivos, paikallinen energia, luonnonvara-ala
Lapin arktisen erikoistumisen ohjelma Lappi maailman johtavia alueita luonnonvarojen kestävässä käytössä kehitetään arktisten luonnonvarojen käyttöä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla niin, että syntyy lisäarvoa -> jalostusaste Model Demonstrator Region for developing modern cluster strategies (6/44): New or better ways of designing and implementing modern cluster policies Visio 2025: modernizing Arctic industries: eco-innovative, resource efficient and competitive solutions with high extent of value addition remain a model region for the low carbon society keeps the position as region with the cleanest water in the world and the cleanest air in the EU Modern Cluster of Arctic Industry: second wave clustering concept providing intensive clustering activities with significant added value to cluster actors in Lapland the clustering concept is a tool for the SMEs More: kari.poikela@digipolis.fi, programme manager, Arctic Business Design, www.digipolis.fi
Kemijärven tehdasalue 2010 => Stora Ensosta Lappi Timberiin
Lappi Timber Keitele Group - 33 v. perheyritys, omist. 91 % - jalostaa 50 % tuotannosta - pääosa vientiin - ei lomautuksia/irtisanomisia n. 40 milj. investointi Kemijärvelle: raaka-aine talousmetsä kasvaa Lapissa 11-12 milj. m 3, hakkuu n. 4 milj. m 3 Saha 2014 + liimapuutehdas 6/2015 Suunnitelma: 2015 käyttö: pikkutukkia/tukkia 300 000 m 3 2016 tuotanto: liimapuu + höylätavara 90 000 m 3 2017: hakkuu 1 Mm 3, puun käyttö 480 000 m 3, tuotanto > 200 000 m 3 => sivuvirtoja 0,5 Mm 3 Lisämahdollisuudet sivuvirroista: Sokli: haketoiminen malmikuivuri 200 000 m 3 uudet yritykset: puuperäiset öljyt, bioenergia, kuitu, lääkkeet ym.; esim. St1, Kajaani: sahanpurusta bioetanolia synergiaedut, hyvä infra + rakennusmaata, alueen tuki, energia + vesi + lämpö, työvoimaa hyvällä asenteella + koulutusmahdollisuudet, asuntoja.. Lappi Timber & alue erittäin kiinnostunut! + alueen muut toimijat
Vaikutukset: suoria uusia työpaikkoja tehtaalle 75, välilliset n. 200 hlöä kantorahatulot 20 M, puunkorjuuketju 10 M valmiiden tuotteiden logistiikkapalvelut 5 M seutukunnalle n. 40 M lisätuloa Suomen bioenergiatavoite syntyy tukkipuun hankinnan sivuvirroista: mahdollista, jos kotimaisen puun käyttö nousee yli 65 milj. 3 Tankki täyteen biodieseliä * Menovettä mäntyöljystä Lääkkeitä mäntyöljystä * Sellu on Suomen samppanjaa Mekkokangasta paperikoneella. (Ilkka Kylävainio, Keitele Group)
Sivutuotteet 250 000 m3 Puunhankinta Kemijärven puuklusteri Lappi Timber Oy Raaka-aine 350 000 m 3 100 100 000 m3 Keitele Wood Products Energiapuu 100 000 m3 Junaterminaali Toiminnot Bioöljy/etanoli/sellu Puunkäyttö esim. 600 000 m3 Toiminnot Raakapuun kuljetus 700 000 m3 Sahatavaran kuljetus Hakkeen kuljetus Biöljyn/etanolin kuljetus Toiminnot Sahatavaratuotanto 150 000 m3 Jalosteet 75 000 m3 Tavoiteltava liiketoiminta sivutuotteiden jalostukselle!!!!!
Soklin fosforikaivos v. 1967:sta mm. Kemira, venäläiset Yara 2007 ALUE 20 km 2 -avolouhos 300 ha -timanttikairaus 105 km + muut FOSFORI - päämalmi 13,7 %, 122 Mt < 20 v. - kova malmi 4 %, enemmän, > 100 v. Kuva: Seppo Gehör, Yara
Soklin kaivos 1,3 mrd investointi ulkomaista pääomaa Teollisuusmineraali: murskaus, jauhatus, vaahdotus, vedenpoisto, kuivaus 1,8 Mt/v rikastetta Perämeren satamien kautta jalostus pääosin Yaran tehtailla Etelä-Norjassa Vaikutus: työllisyys: yht. 1600 htv/v. (LiV ym. - liikenneinv.) suora 400 (kaivos 270 + puu + kulj.), epäsuora 1200 työllisyys Lappi (Ruralia 2014) 10 v. ka. 707 htv/v (Ruralia 2014) aluetalouteen 115 M /v. Itä-Lappi 10 v. ka. (Ruralia 2014) työllisyys + 4,6 % (=> n. 16 %) elintaso + 10 % kaivostyössä palkka n. 3000 (vrt. palvelut) kaivoksen elinkaari riippuu infrasta hyöty alueelle riippuu elinkaaresta (18 60 100..) miten alue valmiina: missä uudet tt:t asuvat.. Kuva: Seppo Gehör, Yara
Sokli Kuvat: Savukosken kunta, Sokli-hanke - 90 km Savukosken kuntakeskus, 12 km Venäjän raja, Oulu 500 km - rata vaihemaakuntakaavassa: Kelloselkä Sokli-kaivosrata 103 km, Kemijärvi-Kelloselkä peruskorjaus 84 km (2012 lakkautettu), Martti-Tulppio tie 60 km - 2 junaa, elinkaaren mahdollisuus yli 100 v., Salla-Kantalahti optio - 450 M, valtio: olemassaolevan infran kunnostus + osa kaivosradasta (=>200-250?) - alueella hyväksyntä - rekat: > 100 milj., max 20 v. kaivos, - 72 autoa/vrk: porotalous + matkailu + asukkaat: ei hyväksyntää
Soklin arvioidut verot ja maksut Yhteisövero n. 15 milj. /v (Feasibility Study) Energiavero 5,4 milj. /v Liikenteen verot ja maksut 5-9 milj. /v riippuen infrasta Kaivospiirimaksu 300 000 /v Louhintamaksu 360 000 milj. /v Kiinteistövero 300 000 /v Kaivostoiminnan polttoainevero 1,1 milj. /v lähes 30 milj. /v. + palkkaverot sijoitus takaisin 7-8 v:ssa KAIVOSTOIMINNAN PÄÄTYTTYÄ Loitson louhosalueelle muodostuu laaja vesiallas
Barentsin alue Luonnonvarat: Euroopan rikkain Käyttämättömiä ja käytössä Mineraalit (Sokli: fosforia 100 v:ksi) Öljy ja kaasu: off shore Metsä, hyvä puutavara: mänty, kuusi, koivu Uusiutuvaa energiaa Todistetusti poikkeuksellisen laadukkaat luonnontuotteet: terveydenhoito, hyvinvointi, lisäravinteet, (funktionaaliset) elintarvikkeet, kosmetiikka Puhdas ilma, vesi, maaperä => tuotteet Revontulet, hiljaisuus, kaamos, tykkylumi, kesäyön aurinko Kasvit ja eläimet resurssien ja tavoitteiden koordinointi saavutettavuus vaikuttaminen - näkyvyys Raw materials and main industries in the Barents region Joint Barents Transport Plan 2013
Joint Barents Transport Plan 2013
Barents railroad connections
SALLA-KANDALAKSHA RAILWAY Barents Freeway -project : Salla - Kandalaksha Railway Study 2014 (Pöyry Consulting) Finland 125 M => cost-benefit ratio 1.7 Sensitivity: 1) 30 % less cargo than expected = 1.1 2) Sokli mine railway = 1.9 benefits to the Russian and the Finnish consigners are big and rather even also Norway and Sweden benefit regional strengths (mines, forestry, tourism) users and beneficiaries lack of railway hindrance to regional development and business co-operation between Russia, Lapland and northern Sweden attractiveness of the region for new business
Barents Growth Corridor ENPI CBC project in the making for 2016-2018 Bothnian Arc Kemijärvi Salla Kandalaksha Murmansk: Itä-Lappi, Oulu YO, Kemin satama ja kaupunki, Luoteis-Venäjä (Socium+, Murmanself) Luleå Tekniska Universitet + others Accessibility and logistics as means of growth; port functions PK-kehittyminen; matkailu, logistiikka Map: International traffic corridors of Northern Finland, Council of Oulu region 2013, B52
Bibliography Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020. Juha Laukkonen, Hannu Törmä 2014, Ruralia-instituutti www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/raportteja136.pdf The transport needs of the mining industry in the north - Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet pohjoisessa (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 11/2013) A Barents Freeway project report: Salla Kandalaksha railway Study 2014 (Pöyry consulting), Juha Hyvärinen Joint Barents Transport Plan 2013 (Beata, Barents Euro Arctic Council) Council of Lapland, Council of Oulu Region, Sokli: Eero Hemming, logistiikkajohtaja; Seppo Gehör, päägeologi; Ruralia-instituutti Keitele Group ja Lappi Timber: Ilkka Kylävainio, hallituksen puheenjohtaja; Pekka Tuovinen, Lappi Timberin toimitusjohtaja Kuvituskuvat: Lappi-brändimateriaali, Lapin liitto