Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

1 (14) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero 300127 Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Keskeneräinen 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Etelä-Savon maakuntaliitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Metsäntutkimuslaitos Organisaatiotyyppi Tutkimuslaitos Jakeluosoite Finlandiantie 18 Postinumero 58450 Tilinumero (IBAN) FI2950000121502099 WWW-osoite http://www.metla.fi Hankkeen yhteyshenkilön nimi HEISKA SEIJA SUSANNE Yhteyshenkilön sähköpostiosoite susanne.heiska@metla.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ý Vain yksi hakija 3 Hankkeen perustiedot Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus 0124577-1 Puhelinnumero 029 532 2111 Postitoimipaikka Punkaharju BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa projektipäällikkö, tutkija Yhteyshenkilön puhelinnumero 0295325029 Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Hankkeen julkinen nimi Kuusen kasvullinen lisäys - kohti tulevaisuuden taimituotantoa Alkamispäivämäärä 1.1.2015 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Päättymispäivämäärä 31.12.2016 Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

2 (14) Kasvullisella lisäyksellä voidaan tuottaa ominaisuuksiltaan tunnettua ja tasalaatuista taimiaineistoa erilaisiin metsäbiomassan käyttötarkoituksiin. Hankkeen tavoitteena on parantaa kuusen alkiomonistukseen (somaattinen embryogeneesi, SE) perustuvan teknologian kustannustehokkuutta tuotannon eri vaiheissa, sekä pilotoida SE-taimien kasvatusta yhdessä alan yritysten kanssa. Hankkeessa kuusen solukkolinjoja tuottavan tutkimuslaboratorion tehokkuutta parannetaan mm. LED-teknologiaan perustuvan valaisun, bioreaktorisovellusten ja suurien linjamäärien käsittelyn mahdollistavan tietokanta- ja tunnistejärjestelmien avulla. Näin saadaan entistä suurempi määrä laboratoriotestattuja linjoja kenttätestaukseen, mikä on tärkeää korkealaatuisen ja perinnöllisesti monimuotoisen metsänviljelyaineiston saamiseksi. Kenttätestausta puolestaan nopeutetaan integroimalla solukkotaimituotanto- ja pistokasteknologioita. Samalla selvitetään, voidaanko integroinnilla myös tehostaa metsänjalostuksen etenemistä. Solukkotaimien tuotantoketjut voitaisiin rakentaa eri toimijoiden älykkään erikoistumisen ja kumppanuuden mallilla. Hankkeessa selvitetään, kuinka solukkotaimien kasvatus onnistuu tavanomaiseen taimituotantoon tarkoitetulla, modernilla taimitarhalla ja toisaalta Ruotsissa kehitetyn bioreaktoreissa liuoskasvatuksessa tapahtuvan massamonistuksen toimivuutta. Hankkeen tuloksena käsityön määrää solukkotaimien tuotanto- ja testauproseissa voidaan vähentää, ja siten parantaa kustannus- ja energiatehokkutta. Hankkeen tuloksena roolijako tutkimuksen ja kaupallisen massatuotannon välillä selkenee, ja toimijat voivat arvioida erikoistumis- ja kumppanuusmahdollisuuksia. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Vegetative propagation of spruce - towards future plant production 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä Vegetative propagation enables the production of uniform forest regeneration material of high quality and with known characteristics for different end uses. The aim of the project is to improve cost efficiency of vegetative propagation of Norway spruce based on somatic embryogenesis at different stages of the process. In addition, mass propagation of spruce emblings is piloted in collaboration with forest and biotech companies. In the project the efficiency of the research laboratory that is specialised in the production of embryogenic spruce lines is improved. This is achieved by applying new lightning based on LED technology, bioreactors in tissue culture,and by developing system for sample identification and data handling allowing big numbers of embryogenic lines. The goal is to produce more embryogenic lines tested in laboratory for their embryo production capacity for field testing, in order to ensure genetic diversity of forest regeneration materials to be selected following field testing. At the same time, field testing process is fastened by integrating somatic embryogenesis with cutting technology. This approach could also enhance progress of tree breeding program, and this is evaluated in the project. Commercial mass production of vegetatively propagated spruces could be realised in partnership in which one partner is specialised in embling production in laboratory and others in greenhouse and nursery cultivation. Potentials for this kind of specialised partnerships are evaluated in the project by piloting the mass propagation of spruce emblings with companies specialised either in production of forest regeneration materials or in lab propagation using bioreactors. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Biotalouden uudet innovaatiot asettavat puuraaka-aineen laadulle ja riittävyydelle kasvavia vaatimuksia. Puun kasvuja laatuominaisuuksien nopeampaan jalostamiseen sekä metsänjalostuksen hyötyjen nopeampaan siirtämiseen käytännön metsänviljelyyn haetaan ratkaisua havupuiden kasvullisesta lisäyksestä, joka perustuu alkiomonistukseen eli somaattiseen embryogeneesiin (SE). Vuosina 2011-2014 toteutetussa "Kasvullinen lisäys - osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi" EAKR-hankkeessa on kehitetty menetelmät, joilla voidaan tuottaa kuusen solukkotaimia laboratoriomittakaavassa ympärivuotisesti. Hankkeessa on kehitetty laboratoriotestausmenetelmä, jolla voidaan valita monistuskapasiteetiltaan parhaat linjat kenttätestattaviksi. Laki metsänviljelyaineiston kaupasta edellyttää solukkoviljelymenetelmin tuotettujen

3 (14) klooniyhdistelmien kenttätestausta ja rekisteröintiä, ennen kuin taimia voidaan käyttää kaupallisesti. Jotta uudet menetelmät ja niillä tuotettu huippuluokan metsänviljelyaineisto saataisiin käytäntöön, olisi sekä laboratoriossa että kentällä tehtävää testaustoimintaa kehitettävä ja nopeutettava. Aiemmassa hankeessa tehdyn menetelmäkehitystyön edetessä solukkolinjojen määrän merkitys on tullut vahvasti esiin. Jotta kenttätesteihin saadaan käytännön metsänviljelyn kannalta riittävä määrä linjoja, on tutkimuslaboratoriossa pystyttävä tuottamaan selvästi enemmän uusia linjoja, kuin menetelmäkehitysvaiheessa on ollut mahdollista. Samanaikaisesti tuotannossa olevan linjamäärän kasvattaminen edellyttää uudentyyppisen älykkään toiminnanohjausjärjestelmän kehittämistä ja käyttöönottoa linjatestauksessa tuotettavan tiedon hallintaan. Tähän etsitään ratkaisuja moderneista tietokantaratkaisuista ja uudesta tunnisteteknologiasta. Linjamäärän kasvaessa myös työketjujen kustannus- ja energiatehokkuutta on tehostettava. Tähän on haettu ratkaisua vuonna 2014 toteutetussa "Valoa viljelmille" -EAKR pilottihankkeessa, jossa on testattu LED-valaistuksen soveltuvuutta kuusen solukkoviljelyyn. Hankkeen tulokset osoittivat LED-tekniikan käytön mahdolliseksi. Ledien käyttöönotolla voitaisiin tehostaa kasvatuksen energiatehokkuutta, mutta optimaalisen valo-ohjelman kehittäminen laboratorio-olosuhteisiin vaatii vielä useampivuotista testausta sekä laajempaa LED-valaisinjärjestelmää, joka soveltuu käytettäväksi myös bioreaktoreiden kanssa. Kenttätestauksen nopeuttaminen voisi olla mahdollista yhdistämällä solukkoviljely- sekä pistokasteknologiaa uudella tavalla ja integroimalla kuusen solukkolinjojen testaus kansallisen jalostusohjelman kandidaattitestauksen käytäntöihin. Teknologioiden yhdistäminen voisi myös mahdollistaa sen,että kuusen jalostuksessa siirryttäisiin ainakin osin jalostusaineistojen tuottamiseen alkiomonistusta hyödyntäen, jolloin samoista risteytyksistä voitaisiin tuottaa niin kasvullisesti lisättävä metsänviljelyaineisto kuin genotyypit seuraavan polven jalostuspopulaatioonkin. Toinen ilmeinen mahdollisuus työketjujen tehostamiseen olisi käsityövaltaisten työvaiheiden automatisointi. Aiemmassa hankkeessa on selvinnyt, että Ruotsi on edelläkävijä kuusen solukkoviljelyn automatisoinnissa. Ruotsalaisten kehittämän teknologian hyödyntäminen voisi viedä suomalaista menetelmäkehitystä nopeasti eteenpäin. Tätä ajatellen tulisi testata meillä kehitettyjen solukkolinjojen menestys ruotsalaisten bioreaktoreissa toteutettavassa liuosviljelysysteemissä ja automatisoiduissa alkionpoiminnassa. Testaus voitaisiin tehdä palvelunostona. Jatkoa ajatellen olisi myös kehitettävä Punkaharjun solukkoviljelylaboratorioon testausmenetelmä, jolla voidaan valita linjat massamonistukseen liuosviljelysysteemissä. Nopea eteneminen uudella alueella edellyttää jo olemassa olevan kotimaisen ja kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä jotta voidaan välttyä päällekkäiseltä tekemiseltä. Työnjakoa eri toimijoiden välillä olisi selkiytettävä. Aiemmin toteutetussa hankkeessa on pohdittu vaihtoehtoja eri toimijoiden rooleiksi solukkotaimen kasvatusketjussa. Jonkun toimijan erikoistuminen laboratoriokasvatusvaiheisiin on nähty hyvänä ajatuksena eri asiantuntijaryhmissä. Ennen kuin laboratoriotaimen kasvatukseen kannattaa ryhtyä, on sen jatkokasvatettavuus tavanomaisella taimistolla selvitettävä. Tämä voitaisiin selvittää pilotissa, jossa Punkaharjun solukkoviljelylaboratoriossa tuotettaisiin testierä laboratoriotaimia kasvatettavaksi metsätaimia tuottavan yhteistyökumppanin tiloissa. Kuten edeltä ilmenee, hankkeen suunnittelu pohjautuu vahvasti aiempien EAKR-hankkeiden tuloksiin. Lisäksi hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty alan kansainvälistä tiedonvaihtoa, erityisesti Ruotsissa Uppsalassa toukokuussa 2014 pidettyä AdapCAR-kokousta "Somatic embryogenesis for future forestry - capturing the genetic gains from the breeding program and securing elite plant deployment for production and climate adaptability; status, implementation and expected results";ks. http://www.nordicforestresearch.org/adapcar/meetings/), jossa hakijoilla oli mahdollisuus keskustella kuusen solukkotaimien tuotannon kehittämisestä pohjoismaisten alan tutkijoiden,viranomaistahojen ja metsätaimituottajien ja metsäteollisuuden edustajien kanssa. Hankkeen sisältöjä on käyty läpi myös kansallisen Metsänjalostusohjelman, Eviran, ja edeltävien EAKR-hankkeiden ohjausryhmien asiantuntijoiden kanssa, sekä keskusteluissa Metlan johdon kanssa strategisista linjauksista keskeisiksi

4 (14) tutkimuskohteiksi. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Vaikuttavuustavoitteet kauempana tulevaisuudessa: Tavoitteena on saada metsänjalostuksen hyödyt entistä nopeammin käytäntöön edistämällä kuusen solukkoviljelymentelmien ja solukkotaimien käyttöönottoa. Tämä luo tulevaisuudessa entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa puiden laatuominaisuuksiin ja paremmat työkalut säädellä metsäpuiden geneettistä monimuotoisuutta, mikä tukee metsäbiomassoista saatavan raaka-aineen tuotantoa biotalouden tarpeisiin. Tulostavoitteet hankkeen aikana: Tavoitteena on, että hankkeessa kehitettyjen uusien toimintatapojen ja teknologisten innovaatioiden avulla saadaan samalla käsityöllä useampia solukkolinjoja testattua laboratoriossa lyhyemmässä ajassa ilman että riski linjojen testauksessa syntyvästä tiedosta häviää tai korruptoituu. Tavoitteena on, että uusista risteytyksistä saadaan suurempi määrä linjoja viranomaisten edellyttämään kenttätestaukseen entistä nopeammmin. Samalla tavoitteena on selvittää, voidaanko myös osa kansallisen metsänjalostusohjelman uusista kuusiaineistoista tuottaa solukkolisäystä hyödyntäen. Tavoitteiden toteutumista voidaan mitata hankkeen aikana mm. tuotettujen linjojen määrillä, testaukseen menneiden taimien määrillä ja eri laboratoriokasvatuksen työvaiheissa aikaansaaduilla onnistumisprosenteilla. Tavoitteena on myös vertailla solukkotaimituotannon onnistumista eri menetelmillä ja eri toimijoiden tuotantoympäristössä. Indikaattoreina voidaan käyttää eri vaiheisiin käytettyä työmenekkiä ja aikaan saatuja taimia, linjoja tai testiuloksia. Saatu testaus- ja arviointitieto mahdollistaa alueellisten, kansallisten ja kv-toimijoiden älykkään erikoistumisen mittavan prosessin eri vaiheisiin. Hankkeen aikana (2015-16) saadaan peruskäsitys uusilla, käyttöönotettavilla teknologioilla (LED-valaisuratkaisu, bioreaktorit) saavutetuista solukkolinjojen kasvatustuloksista tuotannon eri vaiheissa (tutkimuslaboratoriossa tapahtuvassa monistuksessa, alkioiden kypsytyksessä, alkioiden idätyksessä): testattujen linjojen lkm ja tuotettujen alkioiden määrä ja itävyys). Indikaattorit teknologioiden avulla tuotettujen taimien menestyminen kasvihuone- ja taimitarhakasvatuksessa ovat saatavissa 2017 lähtien. Samoin indikaattorit massatuotantopilottien taimierien jatkokasvusta ja menestymisestä saadaan 2017 lähtien. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Hankkeen toimenpiteillä tehostetaan ensisijaisesti kuusen huippuluokan metsänviljelyaineistosta saatujen solukkoviljelylinjojen tuotantoprosessia tutkimus- ja testauslaboratoriossa. Toiminnalla tähdätään vaikutuksiin, jotka ulottuvat pitkälle tutkimuslaboratorion ulkopuolelle ja laajaan kohderyhmään. Laboratoriomenetelmien kustannustehokkuuden parantaminen ja järkiperäistäminen on edellytys sille, että voidaan tuottaa käytännön metsänviljelyn kannalta riittävä määrä linjoja testattavaksi ja kaupallisen taimituotannon käyttöön. Lisäarvo pidemmällä tulevaisuudessa: -Uusien menetelmien käyttöönotto mahdollistaa entistä parempilaatuisen taimiaineiston tuottamisen metsänviljelyyn siemenviljelysten ongelmista, kuusen kukkimisen epäsäännöllisyydestä ja siemensatoa pilaavien tuholaisten esiintymisestä riippumatta. -Uusin menetelmin tuotetut taimet luovat tuottajille kilpailuedun heidän voidessaan tarjota asiakkailleen laadukkaampia taimia huolimatta siementilanteen epävarmuudesta. Uudet tuotantomenetelmät mahdollistavat myös ympärivuotisen taimituotannon tuoden resurssisuunnitteluun uusia mahdollisuuksia. -Metsäpuiden laatu- ja kestävyysominaisuuksien tutkimus nopeutuu ja halutut ominaisuudet saadaan viljelyyn entistä nopeammalla kierrolla Uudet toimintatavat, jotka halutaan saada aikaiseksi hankkeen aikana tai lähitulevaisuudessa: -tutkimuslaboratoriossa tehtävä kuusen solukkolinjojen tuotantoa ja testausta tehostetaan korvaamalla

5 (14) loisteputkivalaistus energiatehokkaimmilla LEDeillä, jolloin myös tilantarve kasvatushuoneessa vähenee. -Virheherkkä paperituloste- ja Excel-pohjainen näytekirjanpito korvataan uudella tietokantapohjaisella tiedonhallintajärjestelmällä ja modernisoidaan tunnisteiden käyttö. -Laboratoriotaimen kasvatusketjun eri vaiheisiin kehitetään vähemmän käsityövaltaisia vaihtoehtoja, kuten bioreaktoripohjaisia vaihtoehtoja, etsitään vaihtoehtoja erikoistua ja tehdä osa työvaiheista perustuen uusiin yhteistyöja kumppanuusrakenteisiin -Kuusen jalostusta nopeutetaan ja tehostetaan kokeilemalla solukkotaimien kasvattamista pistokasemoiksi ja integroimalla solukkotaimiaineisto jalostusohjelman kanditestaukseen 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? -Taimituottajat, metsätaimitarhat, siementuottajat -Taimituotannon valvonta, viranomaistoiminta -Metsäntutkimus ja metsänjalostus -Kasvihuoneteknologian suunnittelu- ja valmistus 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? -Metsänomistajat, metsänviljely -Viherrakentaminen ja -suunnittelu, kuluttajat -Metsä- ja luonnonvara-alan ammatillinen sekä täydennyskoulutus -Puunjalostusteollisuus, puurakentaminen -Materiaali- ja puututkimus 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hankkeessa tehtävät konkreettiset toimenpiteet ja niiden aikataulutus on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa hankkeen etenemissuunnitelmassa, jota tarkistetaan tarvittaessa ohjausryhmän toimesta. Metla/Luke toteuttaa hanketta yhteistyössä MAMKin, Elektroniikan 3K-tehtaan ja UPM:n Joroisten taimitarhan kanssa. Yhteistyökumppanien roolia hankkeessa on kuvattu tarkemmin hakemuksen liitteessä "Kuusen kasvullinen lisäys - kohti tulevaisuuden taimituotantoa; Yhteistyökumppanien roolit hankkeessa". Rahoittajan linjausten mukaisesti hankkeelle haetaan rahoitusta 2-vuotisena. Hankkeen toimenpiteille on kuitenkin suunnitelu jatko, josta tässä esitetään lähitulevaisuuden eli myös 3. vuoden suunnitelma. Kuusen biologiasta ja toiminnan luonteesta johtuen 2-vuotisessa hankkeessa ehditään saada osassa toimenpiteitä vasta alustavat tai suuntaa-antavat tulokset. Kuusen solukkolinjojen tuotannon tehostamiseksi tutkimuslaboratoriossa käyttöönotettavien uusien teknologioiden (LED-valaistusratkaisu, bioreaktorit) optimointi käyttötarkoitukseensa SE-tuotantoprosessin kaikissa eri vaiheissa vie enemmän aikaa kuin mihin 2-vuotisessa hankkeessa on mahdollista, joskin niiden käyttöönotto ja testaus osassa prosessia on mahdollista 2v-hankkeen aikana. Samoin massatuotantopiloteissa tuotettujen taimien jatkokasvatus ja menestymisen seuranta ajoittuu vasta 2-vuotisen hankkeen jälkeen, joten siltä osin tulokset varmentuvat myöhemmin. WP1: Suomeen tarkoitettujen SE-linjojen testaus- ja säilytyslaboratorion tehokkuuden parantaminen ja tuki massamonistukselle *2015: - Alkuvuodesta tehdään hankkeen tarvitsemat rekrytoinnit ja valmistellaan julkiset hankinnat, tärkeimpänä testiluokan bioreaktorit solukkolinjojen laboratoriotestaukseen. Hankinnan toteuduttua aloitetaan bioreaktorin käyttöönotto tuotetun lisäysmateriaalin avulla. - Määritellään kasvatusketjun valaisujärjestelmän vaatimukset ja tehdään LED-valaisujärjestelmän suunnittelu- ja

6 (14) valmistustyöt. - Määritellään tarpeet näytetietojen kirjanpitojärjestelmälle, luodaan tietomalli, joka kattaa solukkolinjojen kasvatuksen ja kryopreservoinninn. Suunnitellaan ja toteutetaan tietokanta ja sen käyttöliittymä, ratkaistaan näytteiden identifiointi, kehitetään siihen tunnistejärjestelmä. Luodaan testitietokanta konvertoimalla vanhaa aineistoa, aloitetaan järjestelmän käyttöönotto vuoden lopulla. - Kuusen kukkiessa tehdään uudet risteytykset ja tuotetaan uudesta aineistosta linjat hankkeen toteutusta varten. Loppuvuodesta testataan linjojen kryopreservoittavuus ja alkiontuottokyky. Jos risteytyksiä ei voida tehdä, tuotetaan hankkeeseen aineistoa edellisessä vanhoista, kryopreservoiduista linjoista. *2016: - Aloitetaan bioreaktorien testaus solukkolinjojen laboratoriovalinnassa - LED-valaistuksen testaus ja käyttöönotto, kiinteistön muutostyöt kasvatusolojen parantamiseksi sekä LEDjärjestelmän integrointi kasvatusketjuun tehdään alkuvuodesta. Loppuvuodesta mitataan kustannustehokkuutta ja vertaillaan uusia työtapoja tavanomaiseen kasvatusketjuun solukkotaimien tuotannon eri vaiheissa (linjojen aloitus, monistus, alkioiden kypsytys ja idätys). - Jatketaan näytetietokannan ja tunnistejärjestelmän käyttöönottoa, suunnitellaan ja toteutetaan mahdolliset muutostyöt käyttökokemusten pohjalta. Järjestelmän dokumentaatio ja käyttöohje valmistuvat. - Kuusen kukkiessa tehdään uudet risteytykset ja aloitukset hankkeen toteuttamiseksi (mm. LED-valaisun käyttö tässä vaiheessa, uusien linjojen kirjanpito tietokannan ja tunnistejärjestelmän avulla). Loppuvuodesta testataan tuotettujen linjojen kryopreservoitavuus ja alkiontuottokyky - Kootaan tulokset ja käyttökokemukset uusista teknologioista (LED-valaistus, bioreaktorien käyttö, tietokanta ja tunnistejärjestelmä), suunnitellaan jatko niiden pohjalta *2017: - jatketaan bioreaktorien ja LED-valaistuksen optimointia solukkotaimien tuotannon eri vaiheissa - Viimeistellään tulokset työketjujen kustannusvertailuista ja järkiperäistetään käytännöt. Tarvittaessa (eli jos kuusi ei ole kukkinut edellisinä vuosina) voidaan vielä tehdä uusia solukkolinjojen aloituksia, jotta pystytään testaamaan uusien teknologioiden soveltuvuutta solukkotaimituotannon alkuvaiheeseen - muut vaiheet on mahdollista testata myös kryopreservoidulla aineistolla. Työnjako: Risteytykset tehdään Metlan/Luken toimesta, yhteistyössä Metsänjalostusohjelman kanssa. Kuusen solukkolinjojen tuottaminen, testaus laboratoriossa ja testitaimien kasvatus tehdään Metlan/Luken Punkaharjun toimipaikassa. LED-valaisulaitteiston vaatimukset määritellään yhteistyössä 3K-Tehtaan hankkeen kanssa. 3K vastaa LED-järjestelmän suunnittelusta ja valmistuksesta oman hankkeensa puitteissa, Metlan hanke hankkii tarvikkeet valaisinjärjestelmä prototyypin valmistamiseen. Käyttöönotto tehdään yhteistyössä. Metlan ja 3K-tehtaan hankkeet tekevät yhteistyötä ja yhdistävät osaamistaan ja asiantuntijuuttaan, mutta hankkeiden välillä ei ole rahaliikennettä. Mahdolliset kiinteistön muuntotyöt tehdään ostopalveluna. Näytetietokannan ja tunnistejärjestelmän suunnittelee ja tuottaa MAMKIn ohjauksessa toimiva Metlaan palkattava opinnäytetyöntekijä, sen tarpeiden määrittelyyn ja testaukseen osallistuu projektipäällikkö ja muu hankehenkilöstö. Tietokantaa suunniteltaessa huomioidaan mahdolliset ulkoiset integraatiot esim. Metsägeneettiseen rekisteriin. WP2: SE-taimien kenttätestauksen tehostaminen ja integraatio Metsänjalostuksen kanditestaukseen *2015: - Kuvataan uusi strategia, jolla solukkolinjojen testaus ja metsänjalostuksen kanditestaus voitaisiin yhdistää nykyisen erillistestauksen sijaan, laaditaan testaussuunnitelma. Selvitetään testausstrategian hyväksyttävyys viranomaisten (Evira) näkökulmasta. - Kuusen kukkiessa tuotetaan (ja kryopreservoidaan) uudet linjat, aloitetaan niistä ensimmäisten suoraan

7 (14) pistokasemoiksi tarkoitetttujen solukkotaimien kasvatus alkioiden tuottamisella - Aloitetaan solukkotaimi- ja pistokesteknologioiden yhdistämistä käyttäen pistokasemoina aiemmassa EAKRhankkeessa tuotettuja solukkotaimia. Tehdään pistokkaidenleikkaus ja juurrutus kevättalvella /keväällä, seurataan juurtumista ja pistokkaiden kasvua. *2016: - Jatketaan pistokastuotannon testaamista vanhalla sollukotaimiaineistolla, jatketaan uuden aineiston kasvattamista. - Arvioidaan kenttätesteihin tarvittavien taimien määrää ja tuotantokustannuksia, sekä eri-ikäisten solukkotaimien käyttökelpoisuutta pistokasemoina, tehdään alustava arvio solukkolisäyksen ja pistokasteknologian integraation sovellusmahdollisuuksista - Perustetaan ensimmäiset kenttäkokeet 2015 juurrutetuilla pistokkailla joko syys-istutuksena 2016 tai keväällä 2017 *2017-18: - Saadaan vuoden 2015 risteytyksistä ensimmäiset pistokasemot. Niistä otetaan pistokkaat loppuvuodesta 2017, jotta pistokkaat voidaan pistää osana jalostusohjelman kanditestausta viranomasitoimintana kevättalvella 2018 - näin ensimmäinen sykli suoraan pistokasemoiksi kasvatettujen solukkotaimien ja niistä juurrutettujen pistokkasta saadaan valmiiksi. - Verrataan solukkotaimien tuotannon ja pistokastestauksen integraatiota jalostuksen nykyisiin testikäytäntöihin. Tehdään arvio jalostuksen työketjujen nopeutumisesta uusilla työtavoilla, sekä suunnitelma siitä, kuinka jatketaan. Työnjako: Aineiston tuotanto ja testaus tehdään Metlassa/Lukessa yhteistyössä Metsänjalostusohjelman kanssa. Tiedonvaihtoa ja yhteissuunnittelua tehdään Eviran kanssa WP3: SE-taimien kasvatuksen pilotointi kumppanien tiloissa *2015: - Tuotetaan Punkaharjulla koulintavalmiit taimet (idätetyt alkiot) UPM:n taimitarhalla toteutettavaa pilottikasvatusta varten. - Toimitetaan taimet UPM:lle, joka vastaa niiden kasvatuksesta omissa tuotantotiloissaan. Pilotin onnistumista arvioidaan loppuvuodesta. - Valitaan solukkolinjat SweTreen solukkotaimien tuotantopilottiin *2016: - Tuotetaan uudet solukkotaimet ja toistetaan taimien kasvatuspilotti UPM:llä huomioiden ensimmäisen pilotin tulokset ja siinä mahdollisesti esille tulleet ongelmat - Mikäli ensimmäinen UMP-pilotti on tuottanut onnistuneita taimia, voidaan ne istuttaa maastoon joko 2016 tai 2017. Taimien menestymistä seurataan. - valitut solukkolinjat monistetaan ja toimitetaan SweTreelle, joka testaa niiden massamonistusta ja alkiontuotantoa omassa bioreaktoreissa tapahtuvassa liuoskasvatussysteemissään - Molempien pilottien onnistumista arvioidaan loppuvuodesta *2017: - UPM:n jatkokasvattamien solukkotaimien istutus maastoon ja seuranta, SweTreen tuottamien taimien jatkokasvauts ja seuranta - Pilottien lopullinen arviointi, mahdollisten kehittämistarpeiden määrittely ja päätelmät eri toimijoiden välisen erikoistumisen ja kumppanuuden mahdollisuuksista solukkotaimien tuotantoketjussa Roolit: Metla tuottaa aineistot, UPM testaa solukkotaimien jatkokasvatusta omalla kustannuksellaan, ja toimittaa tietoa

8 (14) Metlaan onnistumisesta. SwetTreen testi- ja monistuspalvelu ostetaan. SweTree Technologies on alan tuotantoteknolgian johtava kehittäjä Euroopassa, ja ainoa yritys, joka tarjoaa ko. palveluja. Viestintä: Hanke viestii aktiivisesti, viestintä suunnataan sekä kotimaisille ammattilaisille, että kv-tiedeyhteisölle. Viestinnässä hyödynnetään eri kanavia (esim. käytännön toimijoille ja tiedeyhteisölle tarkoitetut artikkelit ja esitykset, tietotaulut ja mahd. videot, mediahaastattelut, henkilökohtainen neuvonta, seminaarit ja asiantuntijapalaverit) ja myös hankkeiden välistä yhteistyötä mm. välittämällä hankkeen sisältöjä ja tuloksia Itä-Suomen yliopiston kehittämän Openmetsa-nettiportaalin kautta. Viestinnässä noudatetaan rahoittajan ohjeita ja määräyksiä sekä Luken tulevaa viestintästrategiaa. Projektipäällikkö valmistelee hankkeen alussa viestintäsuunnitelman, joka käsitelllään ohjausryhmän järjestäytymiskokouksessa. Arviointi: Hankkeen sisältöä ja toteutusta arvioidaan säännöllisesti ohjausryhmän toimesta, ohjausryhmän kokouksissa, joita pidetään vähintään 2 kertaa vuodessa. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen tuloksia ja niiden lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia on kuvattu tarkemmin sekä koko hankkeen osalta että toimenpidekokonaisuuksittain hakemuksen liitteenä olevassa vaikutusketju-muodossa esitetyssä hankesuunnitelmassa. Hankkeen konkreettisina tuotoksina syntyy laboratoriokasvatettavuudeltaan testattuja ja kryopreservoituna säilytettäviä kuusen solukkolinjoja vuosien 2015-2016 risteytyksistä (kuusen kukkiessa). Lisäksi saadaan solukkotaimista kasvatetut pistokasemot, joilla voidaan aloittaa genotyyppien testauksen integraatio metsänjalostusohjelmaan. Hankkeessa tuotetaan myös kirjanpito- ja seurantamenetelmä (tietokanta ja tunnistejärjestelmä) linjojen käsittelyyn, erityisesti kryopreservointiin, ja rakennetaan prototyyppi kuusen solukkoviljelmien LED-valaisujärjestelmästä. Ennen kaikkea, hankkeen tuotoksena syntyy tutkimus,- testaus- ja vertailutuloksia eri tavoista toteuttaa solukkotaimien tuotantoketjun työvaiheet Metlan, yhteistyökumppanien ja ostopalveluntuottajien menetelmillä. Hankkeen tuloksena käsityön määrää solukkotaimien tuotannossa voidaan vähentää, sekä toiminnan kustannus- ja energiatehokkuutta parantaa. Linjojen valinta- ja testausprosessi tehostuu ja nopeutuu, uuden kirjanpito- ja seurantamenetelmän käyttöönotto mahdollistaa volyymin kasvattamisen ilman että riski testausprosessissa syntyvän tiedon korruptoitumisesta kasvaa. Roolijako tutkimuksen ja kaupallisen massatuotannon välillä selkenee, mukana olevien toimijoiden on mahdollista erikoistua. Metlan Punkaharjun toimipaikassa oleva havupuiden solukkoviljelyosaaminen on arvostettua kv-tasoa ja mahdollistaa profiloitumisen. Hankkeessa saadut tulokset vaikuttavat siten, että solukkoviljellyt huippuluokan puut saadaan nopeammin käytännön metsänviljelyyn ja metsänjalostus nopeutuu testausprosessin sujuvoitumisen vaikutuksesta. Tätä kautta on entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa puiden perimään ja perinnölliseen monimuotoisuuteen, sekä paremmat mahdollisuudet tuottaa laatuominaisuuksiltaan halutunlaista puuta biotalouden kasvaviin tarpeisiin. Syntynyt kv- ja kansallinen yhteistyö sekä uudet osaamisrakenteet mahdollistavat nopean kehityksen solukkotaimien tuotantoketjussa ja suomalaisen solukkoviljelytutkimuksen soveltaminen käytäntöön saavuttaa kv-kärkeä. Metlan /Luken havupuiden solukkoviljelytutkimus on houkuttava yhteistyökumppani kansallisesti ja kansainvälisesti. Modernit tiedonhallintamenetelmät ja kirjanpito lisäävät mahdollisuuksia linjojen testauksessa syntyvän tiedon globaaliin hyödyntämiseen tulevaisuudessa teollisen Internetin tms innovaatioiden kautta 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen?

9 (14) Hankkeen toteutuksessa käytetään osin Metlan / Luonnonvarakeskuksen vakituista, toimenkuviltaan projekti- ja kehitystehtäviin erikoistunutta henkilöstöä, jotka hyödyntävät hankkeessa kehitettyä osaamista työssään hankkeen päättymisen jälkeenkin. Hankkeen sisäisessä viestinnässä painotetaan tulosten juurruttamista hankkeen ja Metlan /Luken muun toiminnan rajapinnassa koko hankkeen toiminnan ajan. Välituloksia ja hankkeen tuotoksia käsitellään asiantuntijaryhmissä hankkeen rajapinnasssa koko toteutuksen ajan, jolloin määräaikaisen hankehenkilöstön osaaminen saadaan jäämään toteuttajaorganisaatioihin hankkeen jälkeenkin. Hankkeen aikana selvitetään mahdollisuuksia liittää solukkolinjojen tuotanto- ja testaustoiminta osaksi metsänjalostusohjelman viranomaistoimintaa. Samalla selvitetään myös, voidaanko joillekin toimintakokonaisuuksille saada budjettirahoitus. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 396 774 2 Ostopalvelut 35 200 3 Kone- ja laiteinvestoinnit 9 000 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset 0 6 Flat rate 95 227 Kustannukset yhteensä 536 201 7 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 536 201 Kustannusarvio yhteensä 536 201 Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 375 340 70 2 Kuntien rahoitus 53 620 10 3 Muu julkinen rahoitus 107 241 20 4 Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä 536 201 100 Rahoitussuunnitelma yhteensä 536 201 8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? -Metlan johdon hyväksymä rahanhakulupa, jossa Metla sitoutuu hankkeentoteutukseen ja omarahoitusosuuden järjestämiseen -Yhteistyösopimus kumppanien kanssa, sopimus kuntarahoituksesta 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? -Samaan tarkoitukseen ei ole haettu rahoitusta muilta rahoittajilta 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Hanke liittyy Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n Elektroniikan 3K-tehtaan hankehakemukseen n:o 300497. Tarkoitus on valmistaa hankkeiden yhteistyönä, molempien asiantuntijuutta hyödyntäen LED-valaisujärjestelmän prototyyppi Punkaharjun solukkoviljelylaboratorioon. Hankkeiden välillä ei ole rahaliikennettä.

10 (14) Lisäksi hankkeen viestinnässä ja sisältöjen esitelyssä on tarkoitus hyödyntää Openmetsä-portaalia, jonka jatkokehittämiseen Itä-Suomen yliopisto on tehnyt hankehakemuksen n:o 300065. Hanketta edeltää kaksi Metlan Punkaharjun toimipaikassa toteutettua RR-hanketta A31652 ja A32819, joita Etelä- Savon maakuntaliitto on rahoittanut EAKR-rahastosta ohjelmakaudella 2007-13 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Hankkeen toteutusaikana ei ole käynnissä muista rahoituslähteistä rahoitettuja hankkeita, jotka tukisivat samaa tarkoitusta 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Etelä-Savo Seutukunnat Savonlinnan, Pieksämäen Kunnat Savonlinna, Joroinen Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Finlandiantie 18 Postinumero 58450 Postitoimipaikka Punkaharju 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Metlan / Luken Punkaharjun toimipaikka on tutkimusprofiilissaan erikoistunut metsäpuiden genetiikkaan ja jalostukseen, yhtenä erityisosaamisen alueenaan metsäpuiden biotekniikka. Toimipaikassa on hyviin varustellut solukkoviljelyn ja kryopreservaation erikoislaboratoriot, kooltaan 434m2, sekä solukkotaimien kasvatukseen soveltuvat kasvihuoneet. Toimipaikan kasvullisen lisäyksenja kryopreservaation tiloja ja laitteistoja on jatkuvasti kehitetty, ja ne palvelevat myös kansainvälisenä tutkimusinfrastruktuurina, johon EU7PO -verkosto Trees4Future rahoittaa kvtutkijavierailuja (ks. www.trees4future.eu). Punkaharjun laboratorion esimiehenä ja biotekniikka-tutkimusryhmän vetäjänä toimii erikoistutkija, dos. Tuija Aronen, joka on myös tämän hankkeen vastuullinen johtaja. Hänellä on 23 vuoden kokemus metsäpuiden biotekniikkatutkimuksesta, ml. solukkoliäsys ja kryopreservaatio. Hankkeen projektipäälliköksi on suunniteltu FT Saila Varis, joka on toiminut edeltävissä EAKR-hankkeissa 808812 ja 821499 tutkijana ja joka hallitsee kuusen solukkoviljelytekniikan Suomessa parhaiten tällä hetkellä. Hakija on tuloksellisesti toteuttanut kaksi EAKR-hanketta (A31652 ja A32819) tämän hakemuksen aihealueelta. Tässä hakemuksessa yhteistyökumppaneina olevat toimijat ovat myös omalla alallaan kokeneita ja omaavat syvällistä asiantuntemusta. LED-valaisujärjestelmän kehittämisessä tehdään yhteistyötä 3K-Tehtaan hankkeen kanssa, jolla on elektroniikka-alan asiantuntijuus ja joka on mm. aiemmin toteuttanut hankkeessa A32819 kilpailutetut säädettävät LED-pilottitutkimusvalot Metlan tarpeisiin. MAMK:n tuki näytteiden kirjanpidossa tarvittavan tietokannan ja tunnistejärjestelmän kehittämiseen perustuu laitoksen tiedonhallintaan liittyvissä hankkeissa syntyneeseen osaamiseen. UPM:n Joroisten taimitarhalla puolestaan on 35 vuoden kokemus metsätaimien tuotannosta, 20 milj. taimen vuosituotantoolyymi, ja käytössään moderni taimitarhatekniikka. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään

11 (14) ostopalveluna Euroopan johtavan solukkotaimien massatuotantoteknologian kehittäjän, SweTree Technologies Ab:n osaamista. 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Kuusen biologia: ei kukintaa joka vuosi, jolloin uusien solukkolinjojen aloittaminen ei onnistu Luonnonvarakeskuksen aloittaessa 2015 alussa laitoksen hallinto ja organisaatio eivät vielä toimi suunnitellusti, ja hankkeen perustaminen, rekrytoinnit tai hankinnat viivästyvät Led-valaisujärjestelmän suunnittelussa tai näytetietokannan määrittelyssä ei huomioida kaikkia relevantteja tekijöitä, jolloin teknologiat eivät toimi optimaalisesti Viranomaiset (Evira) eivät hyväksy uutta solukkotaimituotannon ja metsänjalostuksen kanditestauksen yhdistävää testausstrategiaa Yhteistyökumppanien sitoutuminen hankkeen toteuttamiseen ei ole toivotulla tasolla Henkilöstövaihdokset Bioottiset ja abioottiset aineistoja koskevat riskit: esim. kontaminaatiot solukkoviljelyssä, esim. myyrä- tai hallatuhot taimitarhalla Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Hankkeen kesto antaa mahdollisuuden siihen, että uusien linjojen tuottaminen risteytysten kautta voidaan tarvittaessa tehdä seuraavana vuonna ja päästään testaamaan uusia teknologioita myös viljelmien aloitusvaiheessa. Kolmen vuoden perättäinen täydellinen kukkimattomuus on epätodennäköistä. Uusien linjojen sijasta voidaan tarvittaessa käyttää kryopreservoituja aiemmasta hankkeesta peräisin olevia linjoja muiden kuin aloitusvaiheen testaamiseen. Hankkeen vastuullinen johtaja ja projektipäällikkö ovat kokeneita ja vakituisessa työsuhteessa, ja osallistuneet vastaavan hankkeen toteuttamiseen aiemmin. Mikäli rahoituspäätös saadaan ajoissa, mahdollisimman paljon hankkeen valmistelutyötä pyritään tekemään jo etukäteen. Määrittelyssä on mukana solukkoviljelyasiantuntija, jonka mukanaolo varmistetaan hyvällä resurssi- ja lomasuunnittelulla. Molempien teknologioiden tapauksessa suunnitelmiin sisältyy järjestelmien tarkastelu koekäytön jälkeen ja mahdollisten havaittujen muutostarpeiden korjaaminen. Tähän on myös varattu budjetissa rahoitus. Testausstrategian hyväksyttävyys varmistetaan hankkeen ensimmäisenä vuotena, ja testaussuunnitelmat laaditan Eviran kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Hanketta suunniteltaessa on huomioitu viimeisin tieto Eviran solukkotaimien testaukselle asettamista vaatimuksista. Kumppanit ovat olleet mukana hankkeen suunnittelussa, yhteistyösopimus on laadittu huolella ja kumppanien roolit kuvattu selkeästi. Metla/Luke varmistaa aktiivisella viestinnällä tiedonvaihdon Hankkeen dokumentointi suunnitellaan projektiryhmässä, ja kehitystyön dokumentoinnissa pyritään tarkkuuteen, jolla sen vaiheet voitaisiin toistaa dokumentaation perusteella Ko. riskit pyritään ennakoimaan hakijan aiempaan kokemukseen perustuen. Ainesitojen käsittelyn huolellinen ohjeistus, uusien henkilöiden perehdytys ja aineistojen jatkuva seuranta, jotka mahdollistavat mahdollisiin ongelmiin puuttumisen ajoissa. 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Sen Luonnonvarakeskuksen yksikön / tutkimusohjelman edustaja, jossa hanke toteutetaan Rahoittajan edustaja Elektroniikan 3K-tehtaan edustaja MAMKin edustaja UPM:n edustaja Metsänjalostusohjelman edustaja Eviran edustaja Kasvien valobiologian asinatuntija Metsägenetiikan / metsänjalostuksen professori MMM:n edustaja 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista Tuotosindikaattorit

12 (14) Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset Uudet t&k -työpaikat joihin työllistyvät naiset Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuneet yritykset 3 Yritykset, jotka käynnistävät tuen seurauksena t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, 1 korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Uudet innovaatioalustat ja muut innovaatioavaukset Innovaatioalustoissa kehitetyt ja pilotoidut tuotteet tai palvelut Kaupunkien kanssa innovaatioympäristöissä yhteistyötä tekevät yritykset 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Kyllä Ei Perustelu Kyseessä on tieteellis-teknologinen hanke, jossa kehitetään uutta tuotantoteknologiaa ja eri toimijoiden välisen älykkään erikoistumisen ja kumppanuuden edellytyksiä. Sukupuolinäkökulma ei ole relevantti hankkeen ongelmanasettelun ja tavoitteiden kannalta. Hankkeen rekrytoinnit toteutetaan niin, että hakijoista valitaan tehtävään parhaiten soveltuvat heidän sukupuolestaan riippumatta, eli kaikilla hakijoilla on tässä suhteessa tasaarvoiset mahdollisuudet. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý Muutoin hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutuksia eri sukupuolten asemaan yhteiskunnassa tai kohdesektoreilla. Hankkeen rekrytoinnit toteutetaan niin, että hakijoista valitaan tehtävään parhaiten soveltuvat heidän sukupuolestaan riippumatta, eli kaikilla hakijoilla on tässä suhteessa tasaarvoiset mahdollisuudet. Muutoin hankkeen toiminepiteillä ei ole vaikutuksia eri sukupuolten asemaan yhteiskunnassa tai kohdesektoreilla. 13.2 Kestävä kehitys

13 (14) Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Vaikutuksen kohde Perustelu Ekologinen kestävyys Metsäbiomassan tehokas tuotanto niihin keskittyvillä alueilla, sekä ominaisuuksiltaan halutunlaisen raaka-aineen täsmätuotanto mahdollistaa entistä suuremman Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 luonnonmetsien / suojelualueiden määrän. Hyväkasvuinen, hyvin ympäristöönsä sopeutunut metsä sitoo paljon hiiltä, ja hankkeessa edistetään juuri tällaisen Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien korkealaatuisen metsänviljelyaineiston vähentäminen 5 käyttöönsaamista. Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Viljelyaineiston geneettinen monimuotoisuus on kasvullisessa lisäyksessä säädeltävissä ja sen riittävyyteen kiinnitetään valintaprosesseissa ja testauksessa erityistä huomiota. Tehokas metsäbiomassan tuotanto siihen keskittyvillä alueilla mahdollistaa monimuotoisuutta lisäävät luonnonmetsät ja suojelualueet vaarantamatta biotalousyhteiskunnan raaka-ainehuoltoa. LED-valaistus kuluttaa energiaa nykyistä loisteputkivalaistusta vähemmän ja vähentää siten energiantuotannosta aiheutuvia päästöjä. Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura-kohteisiin Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 Natura 2000 -ohjelman kohteet Taloudellinen kestävyys LED-valaistus kuluttaa energiaa nykyistä loisteputkivalaistusta vähemmän ja parantaa Materiaalit ja jätteet 2 siten taimituotannon energiatehokkuutta. Nopeakasvuisen metsänviljelyaineiston käyttöön saaminen edistää myös uusiutuvan puunergian Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 saatavuutta. Hankkeessa yhdistetään alueellisten toimijoiden asiantuntijuutta monitieteisesti ja parannetaan siten myös yksittäisten toimijoiden Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 toimintaedellytyksiä, mikä tukee paikallisen 2 elinkeinorakenteen kehittämistä. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 Hanke tarjoaa osatoteuttajille mahdollisuuden soveltaa teknologista / tietoteknistä asiantuntijuuttaan uudella alalla, ja edesauttaa siten osaamispääoman laajentamista ja aineettomien palvelujen tarjoamista 2 tulevaisuudessa. Liikkuminen ja logistiikka Hankkeella ei ole vaikutuksia liikkumiseen ja logistiikkaan. Tulavaisuudessa solukkotaimituotannon eri vaiheet voivat mahdollisesti toimijoiden erikoistumisen ja kumppanuuksien kautta tapahtua maantieteellisesti eri paikoissa, mutta niin tapahtuu nykyinen metsäpuiden siemen- ja taimituotantokin. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 4 Solukkotaimien tuotantoketjuun osallistuvien toimijoilla voi olla kilpailuetua korkealuokkaisen tuotteen myötä, kunhan tuotannon kustannustehokkuus saadaan ratkaistua, ja sitä myötä mahdollisuus työllistää lisää työntekijöitä. Lyhyellä aikavälillä hanke tarjoaa tutkimusalan määräaikaisia työpaikkoja, ja varmistaa Lukessa 2 työskentelevien työllisyyttä. Tasa-arvon edistäminen 4 Eri sukupuolilla on tasapuoliset mahdollisuudet tulla rekrytoiduksi hankkeen tehtäviin. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus Hanke edistää maaseudulla tapahtuvaa metsäbiomassan tuotantoa, ja voi siten parantaa 1 maaseutuväestön mahdollisuuksia Kulttuuriympäristö 2 Hankkeessa kehitettävää metsänviljelytaimien

14 (14) Ympäristöosaaminen tuotantoon tarkoitettua teknologiaa voidaan soveltaa myös viherrakentamispuiden tuotannossa, ja siten edistää kestävien ja koristeellisten puiden avulla rakennettavia viihtyisiä viherympäristöjä Hankkeella ei ole vaikutuksia ympäristöteknologiaan ja ympäristöjärjestelmiin. Metsänviljelyaineistojen laadusta käytävä keskustelu voi lisätä tietoisuutta metsäympäristöstä. 14 Liitteet Kuusen kasvullinen lisäys - kohti tulevaisuuden taimituotantoa; hankesuunnitelma vaikutusketjumuodossa Kuusen kasvullinen lisäys - kohti tulevaisuuden taimituotantoa; hankkeen etenemisuunnitelma Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus Lomake jätetään järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn Katso-tunnistautuneena roolilla EURA 2014 - asiointi/nimenkirjoittaja. Tämä korvaa perinteisen allekirjoituksen. Paperilomaketta ei allekirjoiteta käsin eikä sitä lähetetä postitse viranomaiselle

Hakijan taustalomake 1 (6) Hakijan nimi Metsäntutkimuslaitos Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Muu julkinen rahoitus Jakeluosoite Finlandiantie 18 Hakijan yhteyshenkilö HEISKA SEIJA SUSANNE De minimis -tuki-ilmoitus Y-tunnus 0124577-1 Postinumero 58450 Yhteyshenkilön puhelinnumero 029 532 2111 Organisaatiotyyppi Tutkimuslaitos Postitoimipaikka Punkaharju Yhteyshenkilön sähköpostiosoite susanne.heiska@metla.fi 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei 2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita? Kyllä ý Ei Hankkeen kustannusarvio Kustannusmalli ý Flat rate 24 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan Hankkeen kustannukset Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. ý Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Tulostettu 26.8.2014 13:01:11

1 Palkkakustannukset 2 (6) Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk 2015 2016 Yhteensä Opinnäytetyöntekijä (AMK-insinööri) Kokoaikainen 7 14 022 2 337 16 359 Korkeakouluharjoittelija Kokoaikainen 4 4 760 4 760 9 520 Projektipäällkkö, tutkija Saila Varis (Metlan vaativuustaso 10) Kokoaikainen 36 67 477 68 153 135 630 Tutkija 1, määräaikainen (Metlan vaativuustaso 9) Kokoaikainen 36 61 082 61 693 122 775 Tutkija 2, määräaikainen (Metlan vaativuustaso 8) Kokoaikainen 36 55 965 56 525 112 490 1Yhteensä 119 203 306 193 468 396 774 Kustannusten perustelut Projektipäälliköksi hankkeeseen on suunniteltu FT Saila Varis. Hänen vastuulleen hankkeen toteuttamisessa kuuluvat hankinta-asiat, hankkeen hallinto (mm. ohjausryhmän toiminnan järjestäminen) ja viestinnän suunnittelu ja koordinointi. Projektipäällikkö vastaa hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisten solukkolinjojen tuotannosta, ml. bioreaktorien käyttöönotto ja sovellukset. Hän myös osallistuu rakennettavan tietokannan ja näytteiden identifioinnin määrittelyyn solukkoviljely ja kryopreservaatioasiantuntijana, siinä tarvittavan testiaineiston konvertointiin ja tietokannan ja näytteiden tunnistejärjestelmän käyttöönottoon. Lisäksi hän tukee ja mentoroi rekrytoitavia tutkijoita heidän vastuullaan olevissa toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa, arvioi tuloksia ja vastaa osaltaan niiden raportoinnista. Rekrytoitavan tutkija 1:n vastuualue solukkotaimien tuotannossa keskittyy laboratoriossa tapahtuvaan lisäykseen. Hän perehtyy erityisesti solukkotaimien valobiologiaan ja vastaa LED-valaisujärjestelmän suunnittelusta, käyttöönotosta ja testaamisesta solukkolisäyksen eri vaiheissa. Yhdessä projektipäällikön kanssa hän osallistuu bioreaktorisovellusten kehittämiseen, Swe-Tree pilotin toteuttamiseen ja arviointiin. Raportoi ja viestii vastuualueensa töistä ja tuloksista. Rekrytoitavan tutkija 2:n vastuualue puolestaan keskittyy solukkotaimien siirtoon kasvihuoneelle ja edelleen taimitarhalle, missä yhtenä tärkeänä osana on UPM:n kanssa tehtävän pilottikasvatuksen toteuttaminen ja sen tulosten arviointi. Tutkija 2 myös vastaa myös solukkotaimien käyttämisestä pistokasemoina, sekä integraatiosta metsänjalostuksen kandidaattitestaukseen. Raportoi ja viestii vastuualueensa töistä ja tuloksista. Opinnäytetyöntekijä (AMK-insinööri) on MAMK:n ohjauksessa toimivan, Metlaan hankehenkilöksi palkattu, jonka vastuulla on näytteiden kirjanpidossa tarvittavan tietokannan ja näytteiden tunnistejärjestelmän tarpeiden määrittely, suunnittelu ja tekninen toteutus ml. käyttöliittymä, dokumentaatio ja ohjeistus. Lisäksi hän tekee käytännössä testitietokannan Metlan vanhoista ainesitoista projektipäällikön tukemana. Järjestelmien toteutuksen ja käyttöönoton jälkeen hankehenkilöstö testaa niitä, ja opinnäytetyöntekijä palaa vielä lyhyeksi aikaa töihin toteuttamaan käyttökokemuksista mahd. esiin nousseet muutostarpeet ja tuottamaan lopullisen dokumentaation. Korkeakouluharjoittelija osallistuu käytännön laboratorio- ja kasvihuone/taimitarhatöihin työhuippujen (kuten esim. solukkolinjojen aloitus, LED-tai bioreaktoritestaus, pistokastuotanto suuresta linjamäärästä) aikana, voi vastata pienen tutkimuksellisen osakokonaisuuden toteuttamisesta tutkijoiden ohjauksessa. Henkilöiden palkkaus perustuu Metlan palkkausjärjestelmän vaativuusluokitukseen ja harjoittelijoiden palkoista annettuun ohjeeseen. Palkat on ilmoitettu lakisääteisine sivukuluineen ja niissä on huomioitu 1% indeksikorotus. Tulostettu 26.8.2014 13:01:11

2 Ostopalvelut 3 (6) Kustannus 2015 2016 Yhteensä Kiinteistön mahdolliset muutostyöt LED-valaistuksen ja bioreaktorien käyttöönottamiseksi (esim. paineilmajohtojen muutostyöt tmv) 2 000 0 2 000 SweTree Technologies Ab:ltä ostettava kuusen solukkolinjojen massamonistus ja -maturaatio bioreaktoreissa toteutettavassa liuosviljelyssä, tuotettujen alkioiden automatisoitu lajittely, idätys ja kasvatus kolintakelposiksi 0 30 000 30 000 Kokous- ja tilapalvelut, hankkeen loppuseminaari 0 600 600 Viestintä ja painatuskulut (mm. posterit, hanke-esitteet) 200 400 600 Hankkeen tilintarkastus, mikäli rahoittaja sitä edellyttää 0 2 000 2 000 2 Yhteensä 2 200 33 000 35 200 Kustannusten perustelut Hankkeeseen sisältyy ostopalveluna toteutettava massamonistuspilotti, jossa testataan kuusen solukkolinjojen monistamista ja alkiontuotantoa bioreaktoreissa tapahtuvassa liuosviljelyssä, sekä alkioiden automatisoitua lajittelua ja poimintaa idätykseen, sekä edelleen näin tuotettujen alkioiden idätystä ja jatkokasvatusta. palvelu ostetaan suorahankintana SweTree Technologies - yhtiöltä, jonka tarjous palveluista on hakemuksen liitteenä. Kyseessä on tutkimustarkoituksessa tehty hankinta, eikä Euroopassa ole SweTreen lisäksi muita toimijoita, jotka pystyvät ko. palvelua tarjoamaan. Kuusen bioreaktoreissa tapahtuva alkiontuotanto ja alkioiden automatisoitu poiminta yhtiön kehittämässä "Fluidics"- systeemissä on teknisesti uusi ratkaisu, jota tässä hankkeessa testataan SweTreen rakentamassa pilotointiympäristössä Itämerellisessä tieteellisessä yhteistyössä. Hankkeen tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää voida testata pisimmälle tälle hetkellä kehitetyn automatisoidun SEteknologian soveltuvuus Suomeen tarkoitetuille kuusiaineistoille. Näin voidaan arvioida sekä eri toimijoiden erikoistumisen ja kumppanuusratkaisujen mahdollisuutta kuusen SE-tuotannossa, sekä sitä, miltä osin Suomessa voidaan ottaa käyttöön muualla tehtyjä teknologisia innovaatioita ja mikä osa kehitystyöstä kannattaa tehdä itse. 3 Kone- ja laitehankinnat Kustannus 2015 2016 Yhteensä Stereomikroskooppi 3 500 0 3 500 Testausluokan bioreaktorit solukkoviljelmille 5 500 0 5 500 3 Yhteensä 9 000 0 9 000 Kustannusten perustelut Stereomikroskooppia tarvitaan hankkeen sisällön toteuttamiseen, mm. eri teknologisten ratkaisujen (LED-valaistus, bioreaktorit) testaamiseen kuusen solukkoviljelmillä. Olosuhteiden ja teknologioiden optimointi hyvälaatuisten kasvullisten alkioiden tuotanto edellyttää viljelmien ja kehittyvien alkioiden havainnoimista, mikä ei tuotantoprosessin alkuvaiheissa ole mahdollista ilman mikroskooppia. Testausluokan bioreaktoreita tarvitaan, jotta voidaan selvittää, eroavatko kiinteällä alustalla käsityönä ja bioreaktoreissa tehdyn solukkolinjojen alkiontuotantokyvyn arvioinnin tulokset toisistaan, ja kumpi on kustannustehokkaampi menetelmä linjojen valinnassa bioreaktoreissa tapahtuvaa massamonistusta varten. Bioreaktorien hankinta mahdollistaa myös liuosmaisen alustan ja kasvatusolosuhteiden optimoinnin (ml. LED-valaistuksen testaus) sovelluksia varten. Tulostettu 26.8.2014 13:01:11