Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tutkimusjulkaisu Rakennusten kosteus- ja homeongelmat, Trv 2012-1

Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tutkimusjulkaisu Rakennusten kosteus- ja homeongelmat, Trv 2012-1 Eduskunnan Sivistysvaliokunnan kuultavana yllä mainittuun raporttiin liittyen: Kuultu asiantuntija: Mirja Salkinoja-Salonen, PhD, tutkimusjohtaja Elintarvike- ja Ympäristötieteiden lts, Maat. Metsät. Tiedekunta, Helsingin Yliopisto 2012 12 14 klo 11 Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 1

Eduskunnan Sivistysvaliokunnalle huomioonotettavaksi pyydän kunnioittavasti tuoda seuraavat viisi vakavaa puutetta TTL:n tutkimusraportissa Rakennusten kosteus- ja homeongelmat (Trv 2012-1) 1.Raportti kohdistuu lähes yksinomaan työtiloihin. Se jättää tarkastelematta kansakunnan tulevaisuuden hyvinvoinnin ja taloudellisen selviytymisen kannalta oleelliset kansalaisryhmät, lapsiperheet, raskaana olevat, päiväkotilapset, koululaiset ja nuorison. Lapset ja nuoret eivät ole pieniä aikuisia, koska monet elinjärjestelmät ovat kehitysvaiheessa (mm. keskushermoston kypsyminen jatkuu n. 20 ikävuoteen asti) haavoittuvampia. Terveyshaittoja käsittelevä osio raportissa TrV2012-1 on erittäin puutteellinen, koska se ottaa huomioon ainoana oirealueena hengityselimet (astma, keuhkoputkentulehdus, homepölykeuhko, s. 143-4) ja se keskittyy vain työssäkäyvään väestön osaan. Lapsiperheiden, päiväkotilasten, koululaisten ja nuorison terveyshaittoihin, ja näiden seurannaisvaikutuksiin (koulusta poissaolot, oppimisongelmat, sosiaaliset ongelmat) kosteus- ja homerakennuksissa raportti ei kajoa. Raportti jättää kokonaan tutkimukset, joilla lasten terveysriskien vakavuus on osoitettu. Mm. Prof. Jouni JK Jaakkolan tutkijaryhmän (aiemmin Helsingin, nyt Oulun Yliopistossa) on viime 15 vuoden aikana julkaissut parikymmentä merkittävää tutkimusta joista mm. Käy ilmi että lapsuuden homealtistushistoriaan liittyi lisääntynyt astmaan sairastumisen riski myöhemmässä elämässä (Jaakkola ym., 2005 Envir Health Persp 113:357-361; Rantala ym 2011, PLoS One 6(2) e27912. TTL:;n raportti ei mainitse näistä tutkimuksista ainoatakaan. Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 2

2. Trv-2012-1 raportti ei huomioi terveyshaittalähteenä pitkävaikutteisia, myrkyllisiä desinfiointiin käytettyjä biosideja, joita aktiivisesti markkinoidaan koulu-, päiväkoti-, ja oppilaitosrakennuksien sisätiloihin Suomessa. Niitä käytetään myös uusissa rakennuksissa ja rakennusmateriaaleissa homeongelmien ennalta ehkäisyyn. Koulu- ja päiväkotirakennuksissa näitä desinfiointiaineita on käytetty (ja käytetään) home saneeraukseen, (osin) korvaamaan rakennekorjauksia, ja alentamaan sisäilmatutkimuksissa mitattavaa pesäkelukua, jotta saadaan näennäisesti puhdas sisäilmamittaustulos. Nämä aineet eivät neutraloi hometoksiineja. Niistä on sekä suoraa että epäsuoraa haittaa, koska toksiinintuottokykyiset sisätila mikrobit sietävät desinfiointikemikaaleja. Kouluissa ja päiväkodeissa on käytetty ja käytetään PHMG ja PHMB nimisiä kationisia biosideja. PHMG on EU:ssa kielletty, vedettävä kokonaan pois markkinoilta 1.2.2013 mennessä, mutta Suomessa se on edelleen aktiivisti markkinoitu. Se ja PHMB ovat toksisuudeltaan mykotoksiinien (homemyrkkyjen) veroisia. Raportti ei mainitse näitä vaarallisia käytäntöjä, vaikka TTL:n raportin yhtenä kirjoittajana on toksikologi. TUKES on kiinnittänyt guanidibiosidien (PHMB / PHMG) vaaraan huomiota tiedotteillaan (30.11.2012, ja 10.12.2012): http://www.tukes.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/kemikaalituotevalvonta/ala-kasittelehometaloa-tai-irtaimistoa-vaarallisilla-desinfiointiaineilla/euroopan kemikaaliviraston raportti guanidibiosidien terveyshaitoista on ollut julkisesti saatavilla 9.11.2011 alkaen (Committee for Risk Assessment RAC. Annex 1. Background Document to the Opinion proposing harmonised classification and labelling at Community level of Polyhexamethylene biguanide or Poly(hexamethylene) hydrochloride or PHMB. ECHA/RAC/CLH-O-0000001973-68-01/A1, 77 sivua Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 3

Tiedotteessa TUKES viranomaisena kehottaa kansalaisia kiinnittämään huomiota guanidibiosidien terveydelle vaarallisuuteen näin: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) varoittaa kuluttajia käyttämästä rakennusten sisätilojen käsittelyyn desinfiointiaineita, jotka sisältävät polymeerisiä guanidiineja. Näitä eliöntorjunta-aineita käytetään esimerkiksi homevaurioisten tilojen sekä irtaimiston käsittelyssä. Koe-eläimillä tehdyissä tutkimuksissa erään guanidiinibiosidin on havaittu vahingoittavan hengityselimiä, aiheuttavan allergisia ihoreaktioita ja vaurioittavan silmiä. Sen epäillään aiheuttavan myös syöpää. 3.Raportin Trv2012-1 olisi tullut kiiinnittää huomiota kaikkeen kemikaalikäyttöön koulu- ja päiväkotirakennuksissa, ja kiinteistön huollossa. Biosideja sisältäviä rakennusmateriaaleja on monia, erityisesti puunsuoja- ja palonestokemikaalit, erityisesti boorikemikaalit, joiden kohdekohtainen käyttö on jo EU-direktiivillä kielletty (ainoa sallittu alue on teollinen puunsuojaus), mutta jatkuu Suomessa (mm. lämpöeristeet). Tätä asiaa ei edes mainita raportissa, eikä näinollen esitetä myöskään toimenpiteitä, vaikka boorikemikaalit EU:ssa kiellettiin niiden lisääntymisterveydellisten haittojen vuoksi, joten ainakaan lapsia ja nuoria ei niille pidä altistaa. Biosidisten kemikaalien (mm. booriyhdisteiden, kationisten desinfiointiaineiden ja - tensidien) on todettu aiheuttavan rakennuksen kolonisoitumisen aiempaa haitallisemmalla (toksiineja tuottavilla, resistenteillä) mikrobistolla, koska näiden aineiden läsnäolo antaa valintaedun toksiineja tuottaville mikrobeille resistenssiominaisuuksiensa takia (Martin-Sanchez ym 2012, Env Science Technol 46, 3762-3770; N Wiggington. Science Mirja Salkinoja-Salonen 2012, 336: 13) 2012. 12 14 4

4. Raportti TrV2012-1 jättää mainitsematta muut kuin hengityselinten terveyshaitat ja vammat. Näitä ovat mm. silmä-, nivel- ja sisäerityshäiriö-oireet sekä neurologiset oireet, joita on paljon kouluissa. Turun Yliopiston työterveyslääketieteen prof. Tuula Putuksen näitä koskevat tieteelliset julkaisut ja suomenkielinen tuore kirja (Home ja Terveys, Kosteusvauriohomeiden ja hiivojen terveyshaitat, 2010) on raportissa sivuutettu. Myös Kosteus- ja homevaurioihin liittyvät (auto)immunologiset oireyhtymät ja niiden syntymekanismit on jätetty raportissa huomiotta, vaikka niitä on tutkinut erityisesti TTL:n ylilääkäri Henrik Wolff. Myös ylilääkäri Helena Mussalo-Rauhamaan julkaisut (Etelä-Suomen aluehallintovirasto, aiemmin Helsingin Yliopiston Kansanterveystieteen lts ja Iho- ja Allergiasairaala) tästä aiheesta on raportissa vaiettu. Kummankaan laajasta tieteellisestä julkaisutuotannosta ei TTL:n raportti mainitse yhtäkään. 5. Raportti Trv2012-1 esittää toimenpideluettelossaan tarpeelliseksi rajoittaa säädöstasolla kosteus- ja homeongelmaisten rakennusten tutkimisen käytettäviä menetelmiä, mutta jättää ehdottamatta säädöstoimia ihmisten terveyttä suoraan koskevalla alueella, nimittän sisätiloissa käytetyt kemikaalit ja desinfiointiaineiden käytön rakennusten vale-puhdistukseen. Tällä alalla ei ole Suomessa viranomaissäädöksiä tai ohjeita, mutta niiden tarve on ilmeinen, mutta tämä on raportin laatijoilta jäänyt huomiotta. Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 5

Mitä pitäisi tehdä jotta koulujen sisäilma paranisi? Tämän asiantuntijan käsityksen mukaan ensisijainen edellytys terveisiin rakennuksiin pääsemiseen on haitta-aineiden päästölähteiden paikantaminen. Vain paikannetut päästölähteet voidaan poistaa rakennuksesta hyvällä osumatarkkuudella. Ajatusmalli on sama kuin elintarviketurvallisuustutkimuksessa: löytää haitan aiheuttaja, eliminoida se, tutkia k.o. mikrobin ja/tai kemikaalin kulkeutumis- ja kertymäreittejä jotta: osataan suunnitella toimiva strategia ongelman uusiutumisen estämiseen tässä ja/tai muissa rakennuksissa. Asiantuntijakäsitykseni on, että koulujen sisäilmaongelmat ratkaistaan siten että tieteellisellä tutkimustyölla saavutetaan sisätilojen terveyshaittatekijöiden mittauksille osumatarkkuus joka kattaa niin mikrobiologiset kuin kemiallisetkin tekijät, sekä näiden keskinäiset vuorovaikutukset. Haitta-aineiden tuloreittien jäljittämisen kautta niiden päästölähteet rakennuksissa löydetään ja voidaan poistaa. Korjausrakentamisen kustannukset voidaan silloin kohdentaa oikein. Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 6

Rakennustekniset ratkaisut ovat osittain tiedossa, suurin jokeri on rakennusmaterialaien kemialliset ja mikrobiologiset riskit. Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 7

Oletettiin että terveyshaittaoireet johtuivat rakennusten kosteusvaurioista. Mutta kosteusvaurion korjaaminen ei vähentänyt oireita enempää kuin kohteissa joissa toimenpiteenä oli pelkästään informointi: Cochrane Review, 2011, Issue 9 Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 8

Koulujen korjaaminen on vaikeaa ja epäonnistuu usein Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 9

Tutkimuksen tavoitteet: 1. Kehittää terveyshaittaoireita kuvaavia mittareita käytettäväksi sisäilman laatuun liittyvien koulurakennusten korjaus toimenpiteiden priorisoinnille 2. Kehittää mittareita rakennuksen sisäilmaan liittyvien terveyshaittaoireiden aiheuttajan paikantamiseen rakennuksessa / koulutilassa, jotta korjaukset voidaan kohdentaa 50 45 Niveloireet 40 35 30 25 20 15 10 5 0-5 -2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 toksisia pölyjä kpl/ koulu 50 40 30 20 10 0 Astma (diag.) TSR111126 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 %toksisiasisätilanäytteitä MA3d Sairauden tunne 3. Kehittää keinoja joilla voidaan mitata korjauksen jälkeen, saatiinko korjaustoimenpiteillä aikaan terveyshaittaoireitten vähentyminen tai poistuminen #1,7,10,11,13 #3,4,5,9,15 # 2,6,8,12,14 Koulut#1-15 Oireetsuhteessa koko aineistoon(=1,00) Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 10

Tutkimus tehtiin kaksoissokkomenettelynä: Koulunäytteet keräsi ja niiden toksisuudet tutki yksi joukkue. Terveyshaittatiedot keräsi toinen joukkue. Kun molempien joukkueiden tulokset olivat valmiit, kokoonnuttiin Ouluun avaamaan koodit. Sekä yläpölyjen, että kasvatettujen laskeuma-mikrobien toksisuus mitattiin siittiöiden liikkuvuustestillä. Siittiöiden liikkuvuustesti ja munuaissolutesti oli koeajettu 2009-2010 Työsuojelurahaston tukemassa tutkimushankkeessa Tsr 109124, jossa kokeiltiin moni erilaisia näytteenotto- ja käsittelytekniikoita, tutkittiin 156 kohdetta. Tulokset julkaistiin arvovaltaisessa kansainvälisessä sarjassa ja myös suomeksi (Sisäilmastoseminaari, Salkinoja-Salonen M, Andersson MA, Rasimus S, Salin PJ, Mikkola R, Alenius H, Matikainen S, Leino M ja Salin R 2011, SIY raportti 29, 103-108). Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 11

Tutkimus 15 koulusta: Yhteensä tutkittiin 403 opetustilaa. Toteutusaika: huhti-toukokuu 2011 Näytteenkeruun suunnittelu ja toteutus: Pekka J Salin, FM Mirja Salkinoja-Salonen, PhD Terveyshaittaselvityksen suunnittelu ja toteutus: Janne T Salin Tuomas Holma Koulujen rehtorit Näytteiden toksisuuden tutkiminen: Suunnittelu: Mirja Salkinoja-Salonen Pekka J Salin Toteutus: Pekka J Salin, Katri Nelo Raportin laadinta: Mirja Salkinoja-Salonen, Pekka J Salin, Janne T Salin, Katri Nelo 3.2. Näytteiden keruu, toksisuuden mittaus ja tulkinta Näytteiden keruuajankohdat ja olosuhteet käyvät ilmi Taulusta 2. Yläpölynäytteet kerättiin koulupäivän päättymisen jälkeen. Pölyistä tehtiin uutteet ja niiden toksisuus tutkittiin julkaistujen menetelmien mukaan (lähdeviitteet 1,3). Ennen pölynäytteiden keruuta tiloista mitattiin hiilidioksidipitoisuus, lämpötila ja ilmankosteus (CO2, ppm, Vaisala OY M170). Laskeumamaljoille kerättiin näytettä tunnin ajan koulupäivän aikana. Maljat teipattiin umpeen välittömästi näytteenoton jälkeen. Näin estettiin ristikontaminaatiot näytteenoton, kuljetusten ja myöhemmän kasvatuksen aikana. Maljoja kasvatettiin 4-6 viikkoa ja muodostuneen mikrobibiomassan toksisuus mitattiin etanoliin tehdyistä uutteista julkaistun menetelmän mukaisesti (Lähdeviite 1). Kohteet sokkoutettiin siten, että laboratoriohenkilökunta ja näytteenottaja eivät tienneet, oliko työpisteessä oireiltu. Vastaavasti oirekyselyn täyttäjä ei tiennyt työpisteeseensä liittyvää toksisuutta. Pölynäytteet koodattiin siten, ettei niitä kyetty jäljittämään laboratoriossa mihinkään kouluun tai työpisteeseen. Toksisuus- ja oiredata koottiin omiksi tietokannoikseen. Kun näytteet oli tutkittu, näytekoodit avattiin (Lähdeviitteet 2,3). Toksisuudet mitattiin sian siittiöitä koesoluina käyttäen. Menetelmä on kuvattu tarkasti julkaisussa Andersson ym., 2010 (Lähdeviite 1). Toksisuusdataa tulkittiin käyttäen viitearvona EC50 arvoa 12 µg /ml. Näyte, joka tätä pienempänä pitoisuutena aiheutti siittiöiden uintiliikkeen lakkaamisen yli 50% :ssa altistetuista soluista, katsottiin toksiseksi. Tämä viitearvo vastaa REACH lainsäädännön akuutin myrkyllisyyden kategorian 4 viitearvoa (ATE, acute toxicity estimate hengityselinten kautta altistututtaessa (Lähdeviite 4). Käyttämämme mittaustekniikan mittausepävarmuus (laimennosaskel = 2) aiheuttaa sen, että EC50 arvon määritystarkkuus on 10 µg/ml ± 35%. Tulosten tilastollinen analyysi tarkastelu ei sisälly tähän loppu raporttiin. Khi2- testillä lasketut p- arvot on näytetty TSR 111126 Väliraportissa 2. Yksittäisiä kyselyvastauksia oli yli yli 70 000 kpl (382 186, Taulu 1). Riippumattomia näytteitä tutkittiin toksisuuden suhteen 971 kpl (Taulu 2). Toksisuusmäärityksiä (joista kaikista laimennossarjat) tehtiin 1609 kpl. Aineiston laajuuden takia tutkimuksen tekijät etsivät rahoitusta tutkimustulosten jatkokäsittelyä varten neuroverkko-analyysillä. Hankkeen rahoitus: Helsingin Kaupungin Kiinteistövirasto ja Työsuojelurahasto (Tsr 111126) Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 12

Tutkimus tehtiin kaksoissokkomenettelynä: Koulunäytteet keräsi ja niiden toksisuudet tutki yksi joukkue. Terveyshaittatiedot keräsi toinen joukkue. Kun molempien joukkueiden tulokset olivat valmiit, kokoonnuttiin Ouluun avaamaan koodit. Yksi joukkue tutki näytteiden toksisuudet, yhtensä 971 näytettä Viitearvoksi valittiin REACH lainsäädännön viitearvot CAT3 hengitysteitse altistumiselle hiukkasille ja aerosoleille. Laskettiin montako REACH viitearvon alittavaa (=myrkyllistä) näytettä löytyi / koulu ja jaettiin koulut sillä perusteella 3 ryhmään: eniten ja vähiten toksisia näytteitä, ja keskiryhmä. Sitten katsottiin toisen joukkueen kokoamat terveyshaittaoireiden kyselytiedot. Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 13

Kustakin opetustilasta otettiin kolme näytettä: 1. yksi yläpöly, jonka toksisuus mittaa pitkäaikaista kertymää, sisältäen sekä mikrobien tuottamat aineet että rakennusaineiden tai kiinteistön hoitoon liittyvät myrkylliset kemikaalit. Ja 2. kaksi ilmalaskeumaa joista mitattiin kuukauden kasvatuksen jälkeen. Näillä näytteillä mitattiin mikrobien tuottamia haitta-aineita (toksiineja ja muita aineenvaihduntatuotteita) Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 14

Taulu 2. Aineiden toksisuusluokitus REACH lainsäädännössä GHS as the basis for the European CLP (2011 ). ATE (Acute Toxicity Estimate) Vaaraluokitus /Hazard categories and cut-off values (CLP 1272/2008). Luokitus pätee aineille riippumatta siitä ovatko ne tunnettuja aineita vai osin tai kokonaan tunnettuja seoksia, ja riippumatta siitä, onko niiden aiheuttama vaara fysikaalinen, kemiallinen vai biologinen. Linkit EU Reach ja clp: http://echa,europa.eu/reach_en.asp http://echa.europa.eu/clp_asp; http://www.unece.org/trans/danger/publi/ghs/ghs_welcome_e.html Altistusreitti ATE kategoriat CAT1 CAT2 CAT3: CAT4 Suun kautta 5 50 300 2000 mg/kg ihon kautta, 50 200 1000 2000 mg/kg kaasuna (VOC) 100 500 2500 20000 ppmv aerosolina, 0.5 2 10 20 höyrynä mg/l hiukkasina tai 0.05 0.5 1.0 5.0 sumuna,mg/l Signal word Danger Danger Danger Warning Hazard Statement Fatal if inhaled Fatal if inhaled Toxic if inhaled Harmful if inhaled Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 15

Tuloksista näkee, että kun verrataan sellaisten koulujen (n=5), joiden työtilojen ilmassa leijui paljon toksiinintuottokykyisiä mikrobeja, opettajista kaksi- tai kolme kertaa useampi kärsi sellaisista asioista kuin sairauden tunne, yleiskunnon lasku, kurkun oireet, niveloireet, neurologiset oireet ja astma - verrattuna kouluihin (n=5) joissa toksiinintuottokykyisiä mikrobeja olivain vähän. Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 16

Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 17

Palkin pituus näyttää kunkin oireen esiintyvyyden (382 vastaajaa, 15 koulua) kouluryhmissä joista toksisia sisätilanäytteitä löytyi eniten (5 koulua), keskiryhmän (5 koulua) ja vähiten (5 koulua). Astmaa, hengitysvaikeuksia, neurologisia ja niveloireita sekä kipuilua yliesiintyi kouluissa joiden ilmassa toksiineja tuottavia mikrobeja oli eniten. Astma (diagn.) Toksisten mikrobilaskeumien mukaan ryhmiteltynä Toksisten mikrobilaskeumien mukaan ryhmiteltynä vähiten Oireet suhteessa koko aineistoon (=1,00) Hengitysvaikeudet eniten keskiryhmä Kaikkien koulujen keskiarvo keskiryhmä vähiten eniten Kaikkien koulujen keskiarvo Oireet suhteessa koko aineistoon (=1,00) Niveloireet Toksisten mikrobilaskeumien mukaan ryhmittelty Kipu Toksisten mikrobilaskeumien mukaan ryhmitettynä Neurologiset häiriöt Toksisten mikroilaskeumien mukaan ryhmiteltynä Oireet suhteessa koko aineistoon (=1,00) vähiten keskiryhmä keskiryhmä eniten Oireet suhteess koko aineistoon (=1,00) keskiryhmä vähiten vähiten 0.0 0.2 0.4 0.6 0.8 1.0 1.2 1.4 1.6 1.8 2.0 Oireet suhteessa koko aineistoon (=1,00) eniten eniten Kaikkien koulujen keskiarvo Kaikkien koulujen keskiarvo Kaikkien koulujen keskiarvo Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 18

Näkyykö koulun yläpölyjen toksisuus koulun opettajien terveyshaittaoireena? Kuva 57 Yskä #5,10, 11, 13 #1,3,7, 9, 15 #2,4,6,8,12,14 üü Oireet suhteessa koko aineistoon (=1,00) Niveloireet üüüüüü üüü=üü #2,4,6,8,12,14 #1-15 Oireet suhteessa kokoaineistoon (=1,00) Kuva 61 Tästä kuvasta näkee, että opettajilla, joiden koulujen yläpinnoilta löytyi paljon toksisia pölyjä, oli yli kaksi kertaa useammin hengityselinten ongelmia, niveloireita ja kuulovaikeuksia verrattuna kouluihin joiden ylätilapölyistä harvemmat olivat toksisia. Kuva 58 Kuva 59 Kuva 60 #5,10, 11, 13 #1,3,7, 9, 15 #2,4,6,8,12,14 #5,10, 11, 13 #1,3,7, 9, 15 #2,4,6,8,12,14 Korvien ja kuulonoireet #1-15 #1-15 #5,10, 11, 13 üüü=üü #2,4,6,8,12,14 Sydän-ja verisuonioireet 0,00,20,40,60,81,01,21,41,61,82,0 Oireet suhteessakokoaineistoon (=1,00) 0,00,2 0,40,60,8 1,01,21,4 1,6 1,82,0 Oireet suhteessakokoaineistoon (=1,00) Hajuaistin oireet #1-15 Oireet suhteessakokoaineistoon (=1,00) Kuva 62 Kuva 63 Kuva 64 #5,10, 11, 13 #1,3,7, 9, 15 #2,4,6,8,12,14 #1-15 #5,10, 11, 13 #1,3,7, 9, 15 #2,4,6,8,12,14 #1-15 #5,10, 11, 13 #1,3,7, 9, 15 #2,4,6,8,12,14 Päänsärky Pahoinvointi Hengitysvaikeudet #1-15 Oireet suhteessa koko aineistoon (=1,00) Oireet suhteessa koko aineistoon (=1,00) Oireetsuhteessakoko aineistoon (=1,00) Kuvat 57-64 näyttävät, miten terveyshaittaoireilua esiintyi kouluissa, j joista kerätyt yläpölyt sisälsivät toksisia pölyjä vain vähäisen määrän (0-4 kpl / koulu, koulut #2,6,8,12,14), suuremman määrän (5-10 kpl / koulu, koulut #3,4,5,9,15) tai eniten (10-15 kpl / koulu, koulut #1,7,10,11,13). Kuva vertaa oireilun yli- tai aliesiintyvyyttä kaikkien koulujen (n=15, vastaajia 382) keskiarvoon, joka normalisoitiin arvoon 1,0. 21 Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 19

..sisätilanäytteiden toksisuudella EI havaittu yhteyttä seuraavien oireiden esiintyvyyteen koulujen (=15) henkilöstössä (382 vastaajaa): aineenvaihdunnan häiriöt, psyyken vaikeudet, allerginen nuha, antibioottikuurien tarve. Palkin pituus näyttää oireiden esiintyvyyden suhteessa kaikkien koulujen keskiarvoon. Toksisten mikrobilaskemien mukaan ryhmiteltynä Koulut jaoteltuina toksisten mikrobilaskeumien määrän mukaan: Antibioottikuurit eniten keskiryhmä vähiten Kaikkien koulujen keskiarvo Oireet suhteessa koko aineistoon (=1,00) Aineenvaihdunta- ja hormonihäiriöt Toksisten mikrobielaskeumien mukaan ryhmiteltynä eniten keskiryhmä vähiten Kaikkien koulujen keskiarvo Oireet suhteessa koko aineistoon (=1,00) Toksisten mikrobilaskeumien mukaan ryhmiteltynä Allerginen nuha (diagn.) eniten keskiryhmä vähiten Oireet suhteessa koko aineistoon (=1,00) Kaikkien koulujen keskiarvo Psyyken vaikeudet Toksisten mikrobielaskeumien mukaan ryhmitellyt koulut eniten keskiryhmä vähiten Kaikkien koulujen keskiarvo 0,00,20,40,60,81,01,21,41,61,82,0 Oireet suhteessa koko aineistoon (=1,00) Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 20

Tiivistelmä ja johtopäätös 1. Koulujen työtiloista kerätyistä näytteistä osa oli luokiteltavissa toksisiksi. Yläpölyjen ja tunnin maljakeräyksen toksisuudet korreloivat toisiinsa koulutasolla. 2. Näytteenkeräystekniikka ja toksisuusmääritykset toimivat. 3. Henkilöstön kokemien terveyshaittaoireiden määrä korreloi toksisten sisätilanäytteiden määrään kouluissa. Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 21

Tulevaisuuden tavoitteet: tieteellisen tutkimustyön kautta saavuttaa sisätilojen terveyshaittatekijöiden mittauksille osumatarkkuus joka mahdollistaa ihmisten haitta-aineille altistamisen minimoinnin ja merkittävät säästöt terveyshaittoihin liittyvässä korjausrakentamisessa. Mikrobiologian, toksikologian, kemian ja rakennusmekaniikan osaamisalat yhdistetään Konsortiokouluksi. Konsortiokoulun tavoite on luoda terve, mutta kuitenkin energia säästävä (rakennusfysiikan osaaminen) rakentaminen ja korjausrakentaminen, in-vitro biomonitorointi korvaamaan mikrobi- ja kemia-haitoille, non-invasiiviset mittaustekniikat. Yhteistyöryhmänydin (rakennusfysiikka, Aalto mikrobiologia, kemia, toksikologia EYT- HY) on jo muodostettu ja se laajenee jo Oulun Yliopiston, Turun yliopiston sekä Tampereen teknillisen yliopiston osaamisalueille. Tuoreita saavutuksia: Oulun Yliopiston korvaklinikan ja Oulun Ammattikorkeakoulun yhteistyönä on jo kehitetty (ja markkinoille tulossa) herkkä otometrinen laite, jolla voidaan non-invasiivisesti mitata lasten ja aikuisten korvasta mahdolliset toksiset ja tulehdukselliset ärsytykset. Laite on jo koeajettu päiväkodeissa ja tulossa yleisöesittelyyn Tekniikan Päivillä, Otaniemen Dipolissa, tammikuussa 2014. Oulun AMK). Tämän mittaustekniikan odotetaan antavan aivan uusia mahdollisuuksia nopeisiin terveysvasteiden mittauksiin. Konsortiokoulun Yhteyshenkilöt: tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salonen (HY/EYT), prof., varadekaani Juha Paavola (Rakennusmekaniikka/ Aalto; prof. Martti Viljanen (Rakennusfysiikka/Aalto), Tekn.tri Manne Hannula (Oulun Amk), Tuomas Holma (OYS, ppshp, Korva- nenä, kurkkuklinikka); prof. Tuula Putus (TY, työlääketiede). Mirja Salkinoja-Salonen 2012 12 14 22