Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä?
PISA 2000 Finland Canada New Zealand Australia Ireland Korea United Kingdom Japan Sweden Austria Belgium Iceland France Norway United States Denmark Switzerland Spain CzechRepublic Italy Germany Hungary Poland Greece Portugal Luxembourg Mexico Japan Korea New Zealand Finland Australia Canada United Kingdom Switzerland Belgium France Austria Iceland Denmark Sweden Ireland Norway Czech Republic United States Germany Hungary Spain Poland Italy Portugal Greece Luxembourg Mexico Korea Japan Finland United Kingdom Canada New Zealand Australia Austria Ireland Sweden Czech Republic France Norway Hungary Iceland Belgium Switzerland Spain Germany Poland Denmark Italy Greece Portugal Luxembourg Mexico 440 480 520 560 600 Reading 400 450 500 550 600 Mathematics 440 480 520 560 600 Science
PISA 2003 Finland Korea Canada Australia New Zealand Ireland Sweden Netherlands Belgium Norway Switzerland Japan Poland France USA Denmark Iceland Germany Austria Czech Republic Hungary Spain Luxembourg Portugal Italy Greece Slovakia Turkey Mexico Finland Korea Netherlands Japan Canada Belgium Switzerland Australia New Zealand Czech Republic Iceland Denmark France Sweden Austria Germany Ireland Slovakia Norway Luxembourg Poland Hungary Spain USA Portugal Italy Greece Turkey Mexico Finland Japan Korea Australia Netherlands Czech Republic New Zealand Canada Switzerland France Belgium Sweden Ireland Hungary Germany Poland Slovakia Iceland USA Austria Spain Italy Norway Luxembourg Greece Denmark Portugal Turkey Mexico 420 480 540 600 Reading 400 450 500 550 600 Mathematics 420 480 540 600 Science
PISA 2006 Korea Finland Canada New Zealand Ireland Australia Poland Sweden Netherlands Belgium Switzerland Japan United Kingdom Germany Denmark Slovenia Austria France Iceland Norway Czech Republic Hungary Luxembourg Portugal Italy Slovak Republic Spain Greece Turkey Mexico Finland Korea Netherlands Switzerland Canada Japan New Zealand Belgium Australia Denmark Czech Republic Iceland Austria Slovenia Germany Sweden Ireland France United Kingdom Poland Slovak Republic Hungary Luxembourg Norway Spain United States Portugal Italy Greece Turkey Mexico Finland Canada Japan New Zealand Australia Netherlands Korea Germany United Kingdom Czech Republic Switzerland Austria Belgium Ireland Hungary Sweden Poland Denmark France Iceland United States Slovak Republic Spain Norway Luxembourg Italy Portugal Greece Turkey Mexico 440 480 520 560 600 Reading 400 450 500 550 600 Mathematics 440 480 520 560 600 Science
PISA 2009 Korea Finland Canada New Zealand Japan Australia Netherlands Belgium Norway Estonia Switzerland Poland Iceland United States Sweden Germany Ireland France Denmark United Kingdom Hungary Portugal Italy Slovenia Greece Spain Czech Republic Slovak Republic Israel Luxembourg Austria Turkey Chile Mexico 440 480 520 560 600 Reading Korea Finland Switzerland Japan Canada Netherlands New Zealand Belgium Australia Germany Estonia Iceland Denmark Slovenia Norway France Slovak Republic Austria Poland Sweden Czech Republic United Kingdom Hungary Luxembourg United States Ireland Portugal Italy Spain Greece Israel Turkey Chile Mexico 400 450 500 550 600 Mathematics Finland Japan Korea New Zealand Canada Estonia Australia Netherlands Germany Switzerland United Kingdom Slovenia Poland Ireland Belgium Hungary United States Norway Czech Republic Denmark France Iceland Sweden Austria Portugal Slovak Republic Italy Spain Luxembourg Greece Israel Turkey Chile Mexico 440 480 520 560 600 Science
Turkey Hungary Japan Belgium Italy Germany Austria Netherlands Czech Republic Korea Slovak Republic Greece Switzerland OECD average Luxembourg Portugal Serbia Mexico United States Australia United Kingdom New Zealand Spain Canada Denmark Poland Sweden Norway Finland Iceland (80) (60) (40) (20) 0 20 40 60 80 100 Koulujen välinen vaihtelu Koulujen sisäinen vaihtelu
Iceland Japan Korea Canada Finland Norway Italy Sweden Australia Ireland Spain United Kingdom Denmark OECD average Poland Greece Austria Czech Republic Switzerland New Zealand Turkey Portugal Netherlands Mexico United States Germany Slovak Republic Belgium France Hungary Luxembourg 7 7 8 8 8 8 10 11 11 13 14 14 14 14 15 15 15 16 16 16 17 17 17 17 18 19 19 19 21 21 22 15 30 45 60 Sosioekonomisen taustan selitysosuus (%)
Suomalainen koulu: ei mitään huolta, eikö niin?
Norway Austria Netherla Portugal Germany Greece Hungary USA Spain Switzerland Ireland Canada France Sweden Denmark UK Belgium Poland Italy Czech Republic Finland 8 13 12 39 36 34 31 30 30 26 23 23 22 22 22 22 22 21 19 18 17 25 50 75 Pidän koulusta paljon WHO$(2004)
Inhoavatko suomalaisnuoret koulua?
560 550 540 530 PISA attainment 520 510 500 490 480 R² = 0.23 470 460 4 14 24 34 School liking (WHO)
600 550 PISA attainment 500 450 400 350 R² = 0.56 300-0.60-0.40-0.20 0.00 0.20 0.40 0.60 0.80 Attitude towards school (PISA)
Tylsää? Ajan tuhlausta? Hyödytöntä? 100 100 100 75 75 75 50 50 50 25 25 25 Ei totta Totta Ei totta Totta Not true True
Inhoavatko suomalaisnuoret koulua? Ei oikeastaan. Kokevat sen ehkä vähän tylsäksi, mutta tärkeäksi ja hyödylliseksi.
Eli suomalaisnuoret menestyvät ihan hyvin. Voivatko he sitten huonosti, jos koulu on kerran tylsää?
Netherlands Greece Finland Switzerland Austria Belgium Spain Denmark Ireland USA Canada Sweden Germany Italy France Hungary UK Czech Republic Norway Portugal Poland 89 88 88 88 88 87 86 86 86 85 85 85 84 84 83 83 81 80 92 92 94 60 70 80 90 100 Tyytyväisyys elämään (%-osuus yli asteikon keskiarvon) UNICEF$(2007)
Netherlands Spain Finland Greece Ireland Switzerland Italy Denmark Sweden US Germany Belgium Austria France Portugal Norway Canada Czech Republic UK Hungary Poland -1 0 1 2 Subjektiivinen hyvinvointi UNICEF$(2007)
Ei pidä koulusta Ongelmia koulun ilmapiirissä Ei kuunnella Työmäärä liian suuri 2000/2001 2002/2003 2004/2005 2006/2007 2008/2009 Ongelmia opiskelussa Kohtalainen tai vaikea masennus 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 School Health Promotion Study / STAKES
Horjuttaako menestys hyvinvointia?
Oppilaat tavoittelevat opintomenestystä eri syistä: lisätäkseen osaamistaan osoittaakseen osaamisensa
Oppilaat tavoittelevat opintomenestystä eri syistä: Oppimisorientaatio (kohteena oppiminen, ymmärtäminen): Uuden oppiminen on minulle tärkeä tavoite koulussa Saavutusorientaatio (kohteena absoluuttinen menestys): Tavoitteeni on menestyä koulussa hyvin Suoritus-lähestysmisorientaatio (kohteena suhteellinen menestys): Minulle tärkeä tavoite koulussa on pärjätä paremmin kuin muut Suoritus-välttämisorientaatio (kohteena epäonnistumisten välttäminen): Yritän välttää tilanteita, joissa saatan tehdä virheitä Välttämisorientaatio (kohteena työmäärän minimoiminen): Yritän selvitä koulutyöstä mahdollisimman vähällä työllä
1,8 Oppiminen Menestyminen Suoritus-lähestyminen Suoritus-välttäminen Välttäminen 0,0-1,8 Oppimishakuiset Suoritushakuiset Tavoiteorientaatioprofilit
Koulumenestys Opiskelu: edistyminen Opiskelu: panostaminen 0,8 0,0-0,8 Oppimishakuiset Suoritushakuiset Tavoiteorientaatioprofilit
Itsetunto Masentuneisuuden oireet Emotionaalinen uupumus 0,5 0,0-0,5 Oppimishakuiset Suoritushakuiset Tavoiteorientaatioprofilit
Tehtäväkeskeinen tilanne Suorituskeskeinen tilanne 5 Itseluottamus 1 Oppimishakuiset Tavoiteorientaatioprofilit Suoritushakuiset
Tehtäväkeskeinen tilanne Suorituskeskeinen tilanne 5 Ennakoivat selitykset 1 Oppimishakuiset Tavoiteorientaatioprofilit Suoritushakuiset
Epäonnistumisen pelko Luovutusherkkyys Yrittämien oppimisen lähteenä Kyvykkyys oppimisen lähteenä 1 0-1 Oppimishakuiset Suoritushakuiset Tavoiteorientaatioprofilit
Eli horjuttaako menestys hyvinvointia? Todennäköisesti, jos tavoitteena on osaamisen osoittaminen Ei juurikaan, jos tavoitteena on osaamisen lisääminen
Eli horjuttaako menestys hyvinvointia? Kyvykkäältä vaikuttamisesta huolehtiminen ja epäonnistumisten pelkääminen näyttävät olevan keskeinen erotteleva tekijä
Miten virheisiin ja epäonnistumisiin tulisi suhtautua koulussa? 1) Opettajan reaktiot virheisiin Ope hermostuu aina jos tehdään virheitä
Miten virheisiin ja epäonnistumisiin tulisi suhtautua koulussa? 2) Opettajan suhtautuminen virheiden tekijään Ope nolaa luokan edessä jos mokaa
Miten virheisiin ja epäonnistumisiin tulisi suhtautua koulussa? 3) Luokkatovereiden suhtautuminen virheiden tekijään Kaverit nauraa, jos vastaa väärin
Miten virheisiin ja epäonnistumisiin tulisi suhtautua koulussa? 4) Opettajan tuki virheitä tehtäessä Ope vaan menee eteenpäin, vaikka en ymmärrä koko asiaa
Miten virheisiin ja epäonnistumisiin tulisi suhtautua koulussa? 5) Virheiden vaikutus arviointiin Pari virhettä kokeessa, niin heti laskee arvosana
Miten virheisiin ja epäonnistumisiin tulisi suhtautua koulussa? 6) Riskinotto virheiden tekemisen pelossa En uskalla vastata, kun jos menee pieleen, ope ja kaverit nauraa
Miten virheisiin ja epäonnistumisiin tulisi suhtautua koulussa? 7) Virheiden käsittely Ei me koskaan selvitetä kokeiden vääriä vastauksia, kun pitää mennä eteenpäin
Miten virheisiin ja epäonnistumisiin tulisi suhtautua koulussa? 8) Virheiden rooli oppimisen kannalta Opettajan mukaan vain tyhmä tekee tällaisia virheitä
Haaste: How to promote well-doing
Haaste: How to promote well-doing without sacrificing well-being
Muutetaan virheet
Muutetaan virheet oppimisen astinkiviksi.
Jos (ja kun) tavoitellaan oppimista ja hyvinvointia, oppimisympäristöstä pitää luoda turvallinen ja kannustava
paikka, jossa saa tehdä virheitä.
Vasta silloin epäonnistumisista tulee mahdollisuus, ei pätevyyden tai arvon mitta
Mokaa vaan mutta ota opiksi! Kiitos!