Korkeakoulutus Suomessa ja maailmalla

Transkriptio

1 Korkeakoulutus Suomessa ja maailmalla

2 Korkeakoulujen johtamismaiseman globaali muutos samat ilmiöt kaikkialla Toteutuneet ja odotettavissa olevat leikkaukset korkeakoulujen julkiseen rahoitukseen Vaatimukset tehokkuuden lisäämisestä Rahoitusmallin mittareiden suhde strategiseen johtamiseen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamiseen Laadun varmistaminen ja parantaminen 2

3 Talouden kriisi näivettää korkeakouluja 34 korkeakoulua 29 eri maasta, kyselytutkimus Talouden kriisiin reagoitu lähinnä selviytymisstrategioilla Leikkauksia tehty toivoen niiden olevan vain väliaikaisia, kunnes julkinen rahoitus taas palaa entiselle tasolle Yhteisvaikutus: koulutuksen ja tutkimuksen laatu heikentynyt opetus- ja tutkimushenkilöstön työn koostumuksen muuttumisen myötä Hazelkorn E (2013): Impact of the Global Economic Crisis on Higher Education: The Leadership and Policy Challenges teoksessa Glass A (toim.) (2013): The State of Higher Education OECD Higher Education Programme, OECD, Paris 3

4 Kokemuksia muualta: korkeakoulu-uudistuksen onnistumisen edellytyksiä Sektoritasolla Korkeakoulutasolla Riittävät valtion taloudelliset panostukset korkeakoulutukseen Profilointi, erikoistuminen, työnjako Kansainvälistyminen Koko korkeakoulusektorin laadun kilpailukyky Liiketoimintaosaaminen Tulevaisuuden rakentaminen Globaali ajattelu Panostaminen strategisiin valintoihin Verkostoissa toiminen Vuorovaikutustaidot ihmisten johtamisessa Halu kehittyä johtamistyössä 4

5 Elinkeinoelämän osaamistarve korkeakouluista

6 EK:n jäsenyrityksissä tehdyt rekrytoinnit koulutusasteen mukaan 2013 Teollisuus 40% 31% 25% 4% Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulu Rakentaminen 91% 7% 2% Yliopisto Palvelut 42% 19% 14% 2% 23% Akateeminen jatkotutkinto Koko EK 43% 20% 16% 2% 19% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Ei yleissivistävän koulutuksen jälkeistä tutkintoa Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013, Jenni Ruokonen

7 Yliopistokoulutuksen suorittaneiden osuudet EK:n jäsenyritysten rekrytoinneissa 2013 koulutusaloittain Tietojenkäsittely 14 % Kiinteistöpalv.- ja turvallisuus Rakennusala 1 % 2 % Sosiaali- ja terveysala 9 % Logistiikka 1 % Matkailu ja ravitsemisala 1 % Tekniikka 35 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013, Jenni Ruokonen Muu ala (mm. oikeustiede, kemia) 17 % Liiketalous ja kauppa 21 %

8 Ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden osuudet EK:n jäsenyritysten rekrytoinneissa 2013 koulutusaloittain Rakennusala Logistiikka 2 % 3 % Muu ala 5 % Matkailu ja ravitsemisala 6 % Kiinteistöpalv. ja turvallisuus 2 % Tekniikka 33 % Tietojenkäsittely 11 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013, Jenni Ruokonen Sosiaali- ja terveysala 12 % Liiketalous ja kauppa 26 %

9 Korkeakouluopinnot Suomessa

10 Ylemmän korkeakoulututkinnon keskisuoritusaika tutkinnoittain Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot 10

11 Tutkinnon loppuun asti suorittavien osuus opintonsa aloittaneista 2011 % Lähde: OECD Education at a Glance 2013 * luvussa mukana yksittäisiä opintojaksoja suorittavia opiskelijoita, jotka eivät välttämättä tähtää tutkintoon 11

12 Ensimmäisestä korkeakoulututkinnosta valmistuvien keskimääräinen ikä Ikä vuosina Ensimmäinen korkeakoulututkinto 20% valmistuu tätä nuorempina 20% valmistuu tätä vanhempina Lähde: OECD Education at a Glance

13 Korkeakoulutuksen ja tutkijankoulutuksen aloittavien ikä keskimäärin Japan France Mexico Italy Netherlands Ireland Turkey Slovenia Poland Korea Estonia Germany Spain United Kingdom OECD average Hungary Slovak Republic United States Chile Czech Republic Australia Switzerland Norway Austria Finland Denmark New Zealand Sweden Korkeakoulutus Tutkijankoulutus Lähde: OECD Education at a Glance

14 Korkeakoulutettujen osuus väestöstä vuonna 2011 (25 64-vuotiaat) % n Canada Japan Israel United States Korea United Kingdom New Zealand Finland Australia Norway Ireland Luxembourg Estonia Switzerland Sweden Belgium Iceland Denmark Netherlands Spain France Chile Germany Greece Slovenia Poland Hungary Austria Slovak Republic Czech Republic Mexico Portugal Italy Turkey Lähde: OECD Education at a Glance

15 Korkeakoulutettujen osuus eri ikäluokissa % n Lähde: OECD Education at a Glance

16 Korkeakouluopiskelijat Suomessa Uudet opiskelijat Opiskelijat Tutkinnon suorittaneet Ammattikorkeakoulut - joista ulkomaalaisia (7,0 %) (6,0 %) (5,6 %) Yliopistot joista ulkomaalaisia (12,5 %) (5,7 %) (6,0 %) Lähde: Vipunen.csc.fi 16

17 Korkeakouluopiskelijat Suomessa A Y A Y A Y A Y A Y A Y A Y A Y A Y Lähde: Tilastokeskus, Koulutus A=ammattikorkeakoulut Y=yliopistot 17

18 Korkeakouluopiskelijoiden määrä vuonna 2010 verrattuna vuoteen = Lähde: OECD Education at a Glance

19 Korkeakouluopiskelijat koulutusaloittain 2011 Euroalue Suomi Teacher training and education science Humanities and arts 15 % 4 % 7 % 13 % 16 % 6 % 5 % 14 % Social sciences, business and law 2 % 2 % Science, mathematics and computing 16 % 11 % 32 % 24 % 10 % 23 % Engineering, manufacturing and construction Agriculture and veterinary Health and Welfare Lähde: Eurostat Services 19

20 Koulutusalojen suhteellisten opiskelijamäärien muutos Suomessa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Services Health and Welfare Agriculture and veterinary Engineering, manufacturing and construction Science, mathematics and computing Social sciences, business and law Humanities and arts Teacher training and education science 0 % Lähde: Eurostat 20

21 Kansainvälinen kilpailu osaamisesta

22 Maailmanluokan yliopiston piirteitä Visionäärisesti johdettu - Rohkea visio yliopiston tavoitteista - Johtamisen ilmapiiri inspiroivaa ja erinomaisuuteen kannustavaa - Selkeä, konkreettinen suunnitelma tavoitteisiin pääsemiseksi Houkuttelee lahjakkuuksia rajattu sisäänotto Riittävät resurssit opetukseen ja tutkimukseen Osaamista uudistetaan rekrytoinneilla oman talon kasvattien lisäksi ulkopuolelta Noin viidennes opiskelijoista tulee maan rajojen ulkopuolelta Organisaatio oppii koko ajan ja on muuntautumiskykyinen Valmistuneet työllistyvät hyvin Uraauurtavaa tutkimusta Salmi J (2009): The Challenges of Establishing World-Class Universities, The World Bank, Washington 22

23 23 Suomalaisten yliopistojen sijoittuminen kansainvälisissä vertailuissa Quacquarelli Symonds Limited 2013/14 Times Higher Education World University Rankings Academic Ranking of World Universities 2013 Helsingin yliopisto Aalto-yliopisto Turun yliopisto Oulun yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

24 Pohjoismaisten yliopistojen sijoituksia (1 150) kansainvälisissä vertailuissa 24 Quacquarelli Symonds Limited 2013/14 Times Higher Education World University Rankings Academic Ranking of World Universities 2013 Lund 67 Karolinska 36 Karolinska 44 Helsinki 69 Helsinki 100 Oslo 69 Uppsala 79 Stockholm 103 Uppsala 73 Oslo 89 Uppsala 111 Helsinki76 Århus 91 KTH 117 Århus 81 Kungliga tekniska högskolan (KTH) 118 Danmarks Tekniske Universitet 117 Stockholm 82 Lund 123 Lund Århus 138 Köpenhavn 150

25 Naapuripohjoismaiden kärkiyliopistot kansainvälisissä vertailuissa Quacquarelli Symonds Limited 2013/14 Times Higher Education World University Rankings Academic Ranking of World Universities 2013 Ruotsi Lund 67 Karolinska 36 Karolinska 44 Uppsala 79 Stockholm 103 Uppsala 73 Kungliga tekniska högskolan (KTH) 118 Uppsala 111 Stockholm 82 KTH 117 Lund Lund 123 Norja Oslo 89 Oslo 69 Tanska Århus 91 Danmarks Tekniske Universitet 117 Århus 81 Århus 138 Lähde: Köpenhavn

26 Eri maiden yliopistojen määrä kansainvälisten vertailujen 10 / 20 kärjessä Quacquarelli Symonds Limited 2013/14 Times Higher Education World University Rankings USA 6 / 11 7 / 15 8 / 17 UK 4 / 6 3 / 3 2 / 2 Sveitsi - / 2 - / 1 - / 1 Kanada - / 1 - / 1 - / - Academic Ranking of World Universities

27 Ulkomaalaiset opiskelijat 2011 kymmenen kärki sekä Suomi ja Ruotsi United States United Kingdom Australia Germany France Canada Japan Spain Italy New Zealand Sweden Finland Lähde: OECD Education Statistics, Foreign/international students enrolled 27

28 Mihin suomalaiset menivät vuonna 2011? Sweden United Kingdom Germany United States Estonia Norway France Netherlands Denmark Other OECD Non-OECD OECD Education at a Glance

29 29 Mistä Suomeen tultiin vuonna 2011? China Russian Federation Nigeria Nepal Estonia Viet Nam Sweden Germany India Bangladesh RoW (Rest of the World) OECD Education at a Glance 2013

30 Suomessa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden jakautuminen eri koulutusaloille vuonna n Lähde: OECD Education at a Glance

31 Ulkomaille lähtevien opiskelijoiden ennustetut määrät vuonna tuhansia Kiina Intia Korea Saksa Turkki Malesia Nigeria Lähde: British Council (2012): The shape of things to come: higher education global trends and emerging opportunities to

32 Lähtevien opiskelijavirtojen ennustettu kasvu vuonna tuhansia Intia Nigeria Malesia Nepal Pakistan Saudi-Arabia Turkki Lähde: British Council (2012): The shape of things to come: higher education global trends and emerging opportunities to

33 Maahan tulevien opiskelijoiden ennustetut määrät vuonna tuhansia Yhdysvallat Iso-Britannia Australia Kanada Saksa Lähde: British Council (2012): The shape of things to come: higher education global trends and emerging opportunities to

34 Maahan tulevien opiskelijavirtojen ennustettu kasvu vuonna tuhansia Lähde: British Council (2012): The shape of things to come: higher education global trends and emerging opportunities to Australia Iso-Britannia Yhdysvallat Kanada

35 Koulutus on kasvava markkina

36 Koulutusviennin globaaleja trendejä Korkeakoulusektorin sääntelyn purku Monikansalliset koulutusyritykset - Pearson (UK): kirjat, digitaaliset aineistot ja teknologiat - Apollo Group (US): korkeakoulutusta työssä käyville aikuisille - Benesse Education (J): tuotteita ja palveluita koko elinikäisen oppimisen kaarella Valtioiden kansainvälisen koulutusviennin strategiat Markkinoille tulon esteet Laadunvarmistusjärjestelmät Koulutusviennin rahoitusratkaisut International Education Global Growth and Prosperity: An Accompanying Analytical Narrative, July 2013, HM Government; UK 36

37 Markkinaosuudet kansainvälisillä korkeakoulumarkkinoilla 2011 kymmenen kärki sekä Suomi ja Ruotsi United States Lähde: OECD United Kingdom Germany France Australia Canada Japan Spain OECD - Average Italy New Zealand Sweden Finland 37

38 Syitä perustaa kampus ulkomaille Keskinäisen ymmärryksen lisääminen yli kulttuuristen, sosiaalisten ja poliittisten rajojen Rekrytoida osaavia valmistuneita kohdemaasta oman maan työmarkkinoille Rahoituksen lähde Vastata korkeakoulutuksen kysyntään ja vahvistaa kohdemaan osaamispohjaa Kinser K & Lane J (2019: Managing the oversight of international branch campuses in higher education, Higher Education Management and Policy, Vol. 24, Nr. 3 38

39 Korkeakoulujen ulkomaisten kampusten (204 kpl) sijaintimaat vuonna % 17 % 16 % Arabiemiraatit Kiina Singapore Qatar Kanada Malesia Muut 7 % 4 % 3 % 5 % Lähde: GHE Branch List 39

40 Korkeakoulujen ulkomaisten kampusten (204 kpl) lähtömaat vuonna % 3 % 4 % 4 % 7 % 15 % 8 % 13 % 43 % Yhdysvallat Iso-Britannia Australia Ranska Intia Venäjä Malesia Alankomaat Muut Lähde: GHE Branch List 40

41 Korkeakoulutuksen rahoitus

42 Korkeakoulujen rahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen 3,0 2,5 2,0 % BKT:sta 1,5 1,0 0,5 0,0 United States Canada Korea Finland Denmark Sweden Netherlands Norway Israel Australia Estonia OECD average Russian Federation Ireland Japan Austria France Poland Portugal Belgium Mexico United Kingdom Spain Switzerland Iceland Czech Republic Italy Slovak Republic Brazil Hungary Germany Lähde: OECD Education at a Glance Korkeakoulutuksen

43 Korkeakouluille suunnattu yksityinen ja julkinen rahoitus suhteessa bkt:een vuonna ,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Yksityinen Julkinen 0,5 0,0 Suomi Tanska Norja Ruotsi Kanada Itävalta Belgia Irlanti OECD Education at a Glance 2013 Ranska viro Alankomaat Islanti OECD ka Slovenia Espanja Uusi-Seelanti Puola Portugali Yhdysvallat Israel Meksiko Tsekki Italia Australia Iso-Britannia Korea Chile Slovakia Japani

44 Korkeakoulutuksen osuus julkisesta koulutukseen suunnatusta rahoituksesta 40,0 35,0 30,0 25,0 20, ,0 10,0 Singapore Canada Finland Norway Sweden Austria Germany Australia Poland Belgium United Kingdom Lähde: UNESCO Education Statistics Korkeakoulutuksen

45 Korkeakoulujen perusrahoitus ja niiden opetukseen sekä tutkimukseen myönnettävä kokonaispanostus (OKM) miljoonaa euroa e 2014 e Lähde: Valtiovarainministeriö 45 Yliopistot Ammattikorkeakoulut* Korkeakouluopetus ja tutkimus** *Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta tässä kuvattu valtion osuus on % ja kuntien 58,11 %. Vuoden 2015 alusta rahoitus siirtyy kokonaan valtiolle. ** Sisältää lisäksi rahoituksen mm. Suomen Akatemialle ja tutkimusinfrahankkeille

46 Korkeakoulujen bkt:een suhteutetun rahoituksen jakautuminen koulutuksen ja tutkimuksen välillä ,00 2,50 2,00 % BKT:sta 1,50 1,00 0,50 0,00 Lähde: OECD Education at a Glance Koulutuksen ydintominnot Tutkimus ja kehittäminen

47 Korkeakoulutukseen suunnatun julkisen rahoituksen jakautuminen Suomessa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Educational expenditure on capital as a % of total educational expenditure Lähde: World Bank, Educational Statistics 47 Educational expenditure on salaries as a % of total educational expenditure Educational expenditure on other current expenditures as a % of total educational expenditure

48 Julkinen rahoitus korkeakouluopiskelijaa kohden, osuus asukaskohtaisesta BKT:sta % of GDP per capita Lähde: World Bank, Education Statistics Finland European Union OECD members 48

49 Korkeakoulutuksen muuttuvat työtavat

50 Internetin käyttö maailmassa 6/2012 Alue Väkiluku, miljoonaa(2012) Internetin käyttäjiä, miljoonaa Käyttäjien osuus väestöstä Kasvu Tabletin käyttäjien osuus Afrikka ,5 15,6 % % 7,0 % Aasia ,5 % 842 % 44,8 % Eurooppa ,2 % 393 % 21,5 % Lähi-Itä 224 3,3 40,2 % % 3,7 % Pohjois-Amerikka ,6 % 153 % 11,4 % Latinalainen Amerikka Australia ja Oseania ,9 % % 10,6 % 36 7,6 67,6 % 219 % 1,0 % Maailma ,3 % 566 % 100,0 % 50

51 Massiivisten avointen verkkokurssien alustoja (MOOCs, massive online open education) Alusta Kuvaus edx Code Academy Coursera itunes U Khan Academy Udemy MIT:n ja Harvardin yhteinen, ilmaisia kursseja, ei opintopisteitä mutta suoritustodistuksen antamista suunnitellaan Ilmaista oppia koodaamiseen Ilmaisia opintojaksoja 33 yliopistosta eri puolilta maailmaa Ilmaisia yliopistojen, museoiden, kirjastojen ja muiden oppilaitosten luentoja Ilmaisia opintojaksoja ja ohjausta, vapaaehtoisia toimijoita Asiantuntijoiden laatimia kursseja, osa ilmaisia, osa maksullisia Lisäksi yksittäisten yliopistojen kurssitarjontaa: Harvard, MIT, Yale, Duke, Standford, Carnegie Mellon, UC Berkeley, UCLA, 51

52 Mobiilin oppimisen tuoteryhmittelyä (meducation) Koulutuksen sisällöt Palvelun rakenne Osallistaminen ja oppiminen Muodollinen arviointi Kokoava arviointi Elektroniset kirjat ja opintojaksot Pelit ja simulaatiot, yhteisölliset ratkaisut Oppimisen hallintajärjestelmät Arviointipalvelut Valmennukset standardoituihin testeihin Lähde: McKinsey & Co (2012): Transforming learning through meducation 52

53 Kiitos! Lisätietoja: Koulutuspolitiikka, Marita Aho, Innovaatiopolitiikka, Jari Konttinen, #korkeakoulutus