Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta Pankkikriisin sosiaaliset vaikutukset Diak 18.09.2009 Erikoistutkija Vesa Muttilainen (Polamk)
Teemat 1) Luottomarkkinoiden murrokset 2) Tietoja velkaongelmista 3) Velkaongelmien hallinnan kehityssuuntia 4) Päätelmiä ja talouskriisin opetuksia
1) Luottomarkkinoiden murrokset ja ohjaus Velkaantumisen hallinnan murros: rahoitusmarkkinoiden vapautuminen v. 1986 Luottojen säännöstely Vapaa luotonsaanti 1985 1990 1995 2000 2005 Elinikäinen velkavastuu Rajattu velkavastuu Velkaongelmien hallinnan murros: velkajärjestelylaki v. 1993 Lähde: Muttilainen 2002 ja 2006
2a) Konkurssihakemukset velkaongelmien kuvaajana 1900-2009 8000 lkm 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1900 1920 1940 1960 1980 2000 vuosi Lähde: TK (v. 2009 ennuste)
2b) Kotitalouksien kokemat maksuvaikeudet 2000-luvulla Lähde: TK; Muttilainen & Reijo (Optl 2007)
2c) Maksuvaikeuksien kohdentuminen Suurimmat riskiryhmät: IKÄ: alle 25 v ja 25-34 v SOS.EKON. ASEMA: pitkäaikaistyöttömät, muut työelämän ulkopuoliset; työssäkäyvien ryhmästä yrittäjät ELINVAIHE: yhden huoltajan taloudet; parit joilla lapsia TALOUDEN KOKO: kuusi henkilöä tai enemmän ASUMINEN: vuokralla asuvien taloudet ALUE: ei mainittavia eroja (pk-seutu ja läänit) TULOT: alimmat desiilit ja vähenee ylimpiä kohden LUOTTOMUOTO: eri velkalajien yhdistelmät; kulutusluotot yksin Lähde: TK; Muttilainen & Reijo (Optl 2007)
2d) Kotitalouksien maksuvaikeuksien dynamiikka 2000-luvulla 10 % 8 6 4 päättyneet jatkuneet uudet 2 0 2002 2003 2004 2005 vuosi Lähde: TK; Muttilainen & Reijo (Optl 2007)
3a) Uuden politiikan kehitysvaiheet Ideointivaihe 1987-1992 kuluttajansuojalakiin ajatus sosiaalisista suoritusesteistä monet tärkeät myöhemmin toteutuneet uudistukset keksittiin (idea velkajärjestelystä, velkaneuvontakokeilut, Takuu-Säätiön perusrahasto) Perusrakenteiden muodostuminen 1993-1997 velkajärjestelylaki tuli voimaan, velkaneuvontaverkosto syntyi lisäksi mm. Takuu-Säätiön velkajärjestelyrahasto, yrityssaneerauslaki, laki asuntovelkojen valtiontakauksista, lainaturvavakuutukset käyttöön Järjestelmät täydentäminen 1998-2009 mm. ulosottoperinnän keston rajaus ja muut uudistukset, takauslaki, perintälaki, talous- ja velkaneuvontalaki, sosiaalinen luototus
3b)Velkaongelmien hallintapolitiikan nykytila 1900-luvun lopulla velallisen suoja vahvistui olennaisesti; suuria reformeja aikana, jolloin esim. sosiaaliturvaa leikattiin velkajärjestelyssä 80 000 maksuohjelmaa v. 1993 alkaen velkaneuvonnasta apua saaneita moninkertainen määrä Osa velallisista jää velkaongelmien hallinnan perusjärjestelmien tarjoaman suojan ulkopuolelle Asia on edelleen jatkuvasti poliittisen mielenkiinnon kohteena (esim. pikaluotot) Hankala kohdeala: moniulotteiset ongelmat, nopeasti muuttuva alue, laajat vaikutukset, koskettaa useita hallinnonaloja
3c) Velkahallintaohjelma (2004) 1) Vahvistetaan kuluttajien ja yrittäjien taloustietämystä 2) Turvataan talous- ja velkaneuvonnan rahoitus 3) Perustetaan Taloudenhallinnan neuvottelukunta koordinoimaan talousvalistusta ja neuvontaa 4) Suositellaan kunnille sosiaalisen luototuksen käyttöön ottamista koko maassa 5) Edistetään erityisesti nuorten asemaa talouden ja velkojen hallinnassa 6) Parannetaan pienyrittäjien neuvonta- ja tukipalveluja 7) Kannustetaan vapaaehtoisiin ratkaisuihin velkasuhteissa 8) Selvitetään tarve säännellä luotonantajan ja -ottajan vastuullisesta menettelystä luottosuhteessa 9) Säädetään saatavan lopullisesta vanhentumisesta 10) Käynnistetään kotitalouksien velkaongelmien säännönmukainen seuranta
3d)Velkaongelmien hallintapolitiikan nykytila 1900-luvun lopulla uuden insolvenssioikeuden läpimurto toteutui Suomen tavoin myös muualla Euroopassa Eurooppa on lähentynyt amerikkalaista mallia elinikäisestä rajoitettuun velkavastuuseen sosiaalisempi ote: valtio ote luottomarkkinoilla vahvistui Euroopan Neuvoston suositus velkaongelmien hallinnasta ensimmäinen kansainvälisoikeudellinen instrumentti aihepiiristä lähtökohtana oikeudelliset keinot eniten merkitystä heikon velallissuojan maille
4a) Talouskriisin opetuksia Velkaongelmien hallintapolitiikan suotuisa kehitys parin viime vuosikymmenen aikana on lisännyt kykyä ottaa vastaa uusia kriisejä velkajärjestelykulttuurin leviäminen yhteiskunnassa (perusjärjestelmät olemassa, tietoa avusta ja neuvontapalveluja saatavilla, luotonantajat joustavampia) ajankohtaisesta rahoituskriisistä huolimatta toimintaympäristö on monilta osin vakaampi kuin 1990-luvulla (matala korkotaso ja eurovaluutta) Kriisin merkit hyvinä aikoina puhutaan liiallisesta velkaantumisesta ja kulutusluotoista, huonoina aikoina enemmän asuntovelallisista ja yrittäjistä laman pitkä varjo: suhdanneodotukset, reaalitalous ja sosiaaliset vaikutukset ajoittuvat toisistaan poikkeavalla tavalla 1990-luvun laman taustalla olivat mm. huono pankkitoiminta, huono politiikka ja huono tuuri: tältä osin maailma lienee muuttunut melko vähän
4b) Päätelmiä ja talouskriisin opetuksia Velkaongelmat ovat pysyvä osa vapaita rahoitusmarkkinoita ja nykyaikaista luottoyhteiskuntaa Uuden alun mahdollisuus ylitsepääsemättömissä velkaongelmissa on osa nykyaikaista luottoyhteiskuntaa Velkaongelmien hallintajärjestelmä lievittää velkaongelmia vain osittain Velkaongelmien korjaaminen ei poista muita toimeentuloongelmia - sitä varten on eri keinot
Lähteitä Muttilainen, V. (2002). Luottoyhteiskunta. Kotitalouksien velkaongelmat ja niiden hallinnan muodonmuutos luottojen säännöstelystä velkojen järjestelyyn 1980- ja 1990-luvun Suomessa. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, julkaisuja 189. Muttilainen, V. (2006). Velkaongelmien hallintapolitiikan kehityslinjoja 1985 2005. Teoksessa Tala, Jyrki & Litmala, Marjukka (toim.). Katsauksia Suomen lainsäädäntökehitykseen 1985 2005. Paremman sääntelyn toimintaohjelma. Osa 2. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 9/2006. Muttilainen, V. & Reijo, M. (2007). Kotitalouksien maksuvaikeudet 2002-2005. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, tutkimustiedonantoja 81.