Lausunto Yleisperusteluissa on tehty hyvä kartoitus monesta lähteestä velkaantumisilmiöön liittyvästä tilastotiedosta.

Transkriptio

1 Takuusäätiö sr. Lausunto Asia: VN/900/2018 Kuluttajaluottoihin liittyvän lainsäädännön uudistaminen Yleistä Yleiset huomionne esityksestä? On hyvä, että yksityishenkilöiden velkaantuminen ja maksuvaikeudet ovat tulleet yhteiskunnalliseen keskusteluun ja että niihin pyritään puuttumaan myös lainsäädännöllä. Lainsäädäntömuutosten pääasiallisena tavoitteena on vähentää kalliiden kuluttajaluottojen aiheuttamia velkaongelmia. Tässä vaiheessa vaikutus ulottuu siis kuluttajaluotoista perittäviin korkoihin. Koska velkaongelma on monimuotoisempi, on syytä pohtia muitakin toimenpiteitä ylivelkaantumisen ennalta ehkäisemiseksi. Luotonantajat tarjoavat kuluttajalle mahdollisuuden valita pieni kuukausierä tai olla välillä lyhentämättä velkaa ollenkaan. Käytännössä tämä tarkoittaa todella pitkiä luoton takaisinmaksuaikoja. Isoimmissa, yli euron, luotoissa puhutaan vuoden maksuajoista. Pitkät takaisinmaksuajat vaikeuttavat oman talouden hallintaa ja hämärtävät luoton lopullista hintaa. Esimerkki todellisesta velkakirjasta: Myönnetyn lainan suuruus euroa (sisältänee nostokuluja), kuukausierä 213 euroa ja takaisinmaksuaika 177 kuukautta (noin 15 vuotta). Todellinen vuosikorko on ilmoitettu 25,37 %. Jos velallinen pystyy maksamaan sovittua kuukausierää seuraavat 15 vuotta, hän maksaa saamastaan euron lainasta yhteensä euroa. Lisäksi on olemassa joustoluottotuotteita, joita luottoehtojen mukaan voi olla lyhentämättä siihen saakka, kunnes velallinen täyttää 65 vuotta. Sen jälkeen luotto on maksettava kaikkine siihen kertyneine kuluineen ja korkoineen siihen mennessä, kun velallinen täyttää 75 vuotta. Maksaminen tapahtuu siten siinä elämänvaiheessa, kun jäädään eläkkeelle ja tulot pienenevät. Esityksen yleisperustelut Huomionne esityksen yleisperusteluista? Yleisperusteluissa on tehty hyvä kartoitus monesta lähteestä velkaantumisilmiöön liittyvästä tilastotiedosta. Lausuntopalvelu.fi 1/5

2 Kaikki indikaattorit osoittavat, että kymmenessä vuodessa on tapahtunut valtava muutos, mutta valitettavasti huonoon suuntaan. Kuluttajien ottamien luottojen euromäärät ovat kasvaneet ja niiden takaisinmaksuajat pidentyneet. Summaaristen riita-asioiden määrä käräjäoikeuksissa on kasvussa, kuten myös maksuhäiriöiden ja maksuhäiriöisten määrä. Tarvetta sääntelyn ja toimintatapojen muutokselle siis on. Ulkomaisen lainsäädännön esimerkeistä erityisesti Ruotsissa ja Iso-Britanniassa käytössä oleva luoton kustannuskatto olisi enemmän selvityksen arvoinen asia. Sillä olisi vaikutusta erityisesti isojen luottojen ja pitkien laina-aikojen kokonaiskustannuksiin (vrt. esimerkki, jossa luoton kokonaiskustannukset ovat pääoma lähes kolminkertaisesti). Huomionne erityisesti esityksen vaikutusarviointia koskevasta osiosta? Onko vaikutukset näkemyksenne mukaan arvioitu oikein? Onko ja miltä osin vaikutusarviota syytä täydentää? Vaikutusarvioinnissa on tuotu esille riski, että luottotarjonnan painopiste siirtyy hintasääntelyn johdosta suurempiin luottoihin ja pidempiin takaisinmaksuaikoihin. Takuusäätiön näkemyksen mukaan riski on todellinen, koska trendi on jo nyt nähtävissä asiakaskunnassamme. Markkinoille on tullut ja tulee koko ajan enemmän luottotuotteita, joita tarjotaan ratkaisuksi velkaongelmiin ( Lainojen yhdistäminen säästää, Säästä nyt selvää rahaa ) tai mielitekojen toteuttamiseksi. Vakuudetonta luottoa on saatavilla hyvin pitkillä takaisinmaksuajoilla aina euroon saakka. Luottojen aggressiivinen markkinointi ja suhteellisen helppo ja nopea saatavuus saavat ihmiset tekemään itselleen epäedullisiakin ratkaisuja. Velkamäärät kasvavat ja samalla ylivelkatilanteet ovat käsillä aiempaa nopeammin ja suurempina. Velkaongelmaan ei ole enää välttämättä saatavilla kohtuullista ratkaisua, jolloin ylivelkatilanne pitkittyy, mikä puolestaan lisää velallisen syrjäytymisriskiä tai aiheuttaa muita ongelmia. Toimiakseen tarkoitetulla tavalla lainsäädännön toteutuminen käytännössä tarvitsee organisoitua seurantaa ja valvontaa sekä riittävän tehokkaat sanktiot. Lainsäätäjän pitäisi kyetä seuraamaan aikaa ja luottomarkkinoiden kehittymistä entistä tehokkaammin, jotta mahdollisiin muutoksiin voidaan reagoida nopeasti. Edellisestä lakimuutoksesta on kulunut viisi vuotta ja varsin pian sen voimaantulon jälkeen oli jo nähtävissä luottotuotteiden painopisteiden siirtyminen isompiin luottoihin. Tässä ajassa moni velallinen on ajautunut entistä syvempiin ongelmiin. Jatkossa olisi hyvä, jos lainsäädännöllä pystyttäisiin joko ennakoimaan tai varautumaan paremmin tai reagoimaan ketterämmin ja nopeammin luottomarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin. Yksityiskohtaiset perustelut Huomionne kuluttajansuojalakia koskevista yksityiskohtaisista perusteluista? 4 luku: Esiin on nostettu tärkeä ajatus, että kohtuutonta ehtoa voidaan myös sovitella tai muuttaa eikä yksinomaan jättää huomioon ottamatta, jos sen poistamisen seurauksena olisi koko sopimuksen pätemättömyys. Mikäli lopputulos olisi lainan eräännyttäminen maksettavaksi välittömästi, se olisi pikemmin rangaistus velalliselle kuin luotonantajalle. 7 luku: Perusteluissa voisi vielä paremmin ja selkäemmin tuoda esille, ettei jatkossa korkokattosääntelyä voi kiertää pääomittamalla korkoja ja kuluja. Nykyinen korkoa korolle toimintatapa kasvattaa luotoista maksettavaa kokonaismäärää. Esimerkiksi euron luoton Lausuntopalvelu.fi 2/5

3 maksusuunnitelma, jossa asiakas maksaa ensimmäiset 15 kuukautta korkoja ja kuluja. Itse pääoman lyhennykset alkavat pienellä summalla (alkuun 1% pääomasta) vasta erästä 16. Jos luottoa lyhentää maksusuunnitelman mukaisesti 72 kuukauden ajan, niin pääoman lisäksi maksaa korkoja ja kuluja euroa. Asia jää yhden lauseen varaan perusteluissa. Lakitekstissä siitä ei ole erikseen mitään mainintaa. Asialla on kuitenkin suuri merkitys erityisesti suurempien luottojen ja pitkien takaisinmaksuaikojen kannalta. 17 a :n 5 momentissa määritelty rajaus korkokattosääntelyyn on tarkoitettu suppeaksi. Tässä voisi vielä hyvä olla esimerkki, mitä rajaus ei koske kuten luoton yhteydessä tarjottavat lisämaksulliset takaukset. Vaikka niiden ostaminen on vapaaehtoista, asiakkaalle voi myyntitavasta riippuen jäädä käsitys, että se on välttämätön ostaa luottotuotteen saadakseen. Huomionne korkolakia ja saatavien perinnästä annettua lakia koskevista yksityiskohtaisista perusteluista? Säännösten ulottaminen koskemaan myös vertaislainoja on kannatettavaa. Asiakas ei välttämättä hahmota, millaista luottoa hän ottaa. Huomionne oikeudenkäymiskaarta koskevista yksityiskohtaisista perusteluista? Velallisen näkökulmasta on hyvä, että tuomioistuin ottaa viran puolesta huomioon kuluttajasaatavan lainvastaisuuteen ja sopimusehtojen kohtuuttomuuteen. Velallinen ei välttämättä ole tietoinen epäkohdista tai osaa tuoda epäilyjään asiasta esille summaarisessa menettelyssä tai ymmärrä vastata kanteeseen ollenkaan. Mahdolliset muut huomionne yksityiskohtaisista perusteluista? Kuluttajansuojalaki Huomionne kuluttajansuojalakiin ehdotetuista muutoksista? Uusi 17 b on hyvä ja velallisen näkökulmasta kohtuullinen. Se kannustaa omaan aktiivisuuteen toimia asiassa, jos maksuaikana tulee satunnaisia maksuvaikeuksia. Eräpäivän siirto on kokonaisuutena kuitenkin parempi vaihtoehto kuin maksamatta jättäminen. Vähintään 14 päivän edellytys on kannatettava, jotta eräpäivää ei siirretä kovin lyhyitä aikoja kerrallaan. Lyhyt eräpäivän siirto ei välttämättä poista maksuvaikeutta ja on lisännyt velalliselle koituvia kustannuksia kohtuuttomasti. Esitysluonnoksen mukaan asuntoluotot, joiden vakuudeksi annetaan asunto-omaisuutta, rajattaisiin luottokustannuskattoa (KSL 7 luvun 17 a ) koskevan säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle. Pidättekö rajausta perusteltuna? Luottokustannuskattoa koskevan säännöksen perusteella (KSL 7 luvun 17 a :n 2 ja 3 momentti) kuluttajalta saisi periä muita luottokustannuksia saman määrän joka vuosi. On kuitenkin todennäköistä, että kulut ovat tyypillisesti suurimmillaan luotonmyöntövaiheessa. Olisiko perusteltua, että enimmäiskulumäärä olisi suurempi ensimmäisenä vuotena, vai onko asianmukaista, että katto on sama joka vuosi? Lausuntopalvelu.fi 3/5

4 Takuusäätiö yhtyy Vantaan käräjäoikeuden lausumaan, että on todennäköistä, että luotonantajat veloittavat enimmäiskulumäärän vuosittain, vaikka kulut olisivat tosiallisesti myöhempinä vuosina ensimmäistä vuotta pienemmät. Tällä hetkellä on nähtävissä, että lainanlyhennyksistä kohdistetaan ensimmäisenä vuonna enemmän kuluihin kuin pääomaan. Jatkossa on tärkeää, ettei pääomaan kohdistuvaa korkoa pääomiteta, koska se kasvattaa luotosta maksettavaa kokonaismäärää. Huomionne luottokustannuskattoa koskevasta siirtymäsääntelystä? Tulisiko sääntelyn näkemyksenne mukaan koskea myös ennen lain voimaantuloa tehtyjä sopimuksia? Jos, niin minkälaista siirtymäsääntelyä pitäisitte tarkoituksenmukaisena? Luotonantajien ja tuomioistuimien näkökulmasta olisi ymmärrettävästi selkeintä, etteivät luottokustannuskattoa koskevat säännökset koskisi ennen lain voimaan tuloa tehtyjä sopimuksia. Velallisen näkökulmasta voi tuntua epäoikeudenmukaiselta joutua maksamaan nykyisen lainsäädännön mukaisesti erityisesti, jos kyseessä on iso ja pitkäkestoinen luotto ja se on nostettu hiljattain tai korkeintaan noin vuoden sisällä ennen lainmuutosta. Tästä näkökulmasta vaihtoehto 1 tai 2 olisivat kohtuullisemmat. Muut lakiehdotukset Korkolakia ja saatavien perinnästä annettua lakia koskevat huomionne? Huomionne oikeudenkäymiskaareen ehdotetuista muutoksista? Mahdolliset muut asiaan liittyvät säännösmuutostarpeet? Jotta yksityishenkilöiden velkaantuminen ehkäistään tai saadaan katkaistua riittävän ajoissa ja tehokkaasti, se edellyttää valistamisen lisäksi toimia. Yksittäinen lakimuutos ei vielä välttämättä tuo toivottua tulosta, mutta monen tekijän yhteissumma voi toimia paremmin. Vaikka holhousyhteiskunta ei ole toivottava tulos, niin joissain tilanteissa henkilön suojelu sääntelyllä ja tietojen tarkistusmahdollisuuksilla on hänen omaksi edukseen. Takuusäätiön asiakaskunnassa on valitettavasti nähtävissä velkakierre luottotietojen säilyttämiseksi. Eli otetaan uutta velkaa vanhojen maksamiseen, vaikka jo ymmärtäisi tai pitäisi ymmärtää, ettei kuitenkaan kykene hoitamaan kaikkia velkojaan. Velkakierre johtaa usein entistä vaikeampaan velkaongelmaan ja suurempaan kokonaisvelkamäärään. Luotonantajien on voitava luotettavasti tarkistaa luotonhakijan maksukyky ja kokonaisvelkatilanne, koska kaikki luotonhakijat eivät joko hahmota omaa tilannettaan riittävästi tai voivat kaunistella tilannettaan luottoa saadakseen. Toisaalta luotonantajilla pitää myös olla myös entistä tiukempi velvollisuus tietojen tarkistamiseen. Laiminlyönti tai vastuuton luotonanto pitäisi olla sanktioitu eli luotonantajan on kannettava vastuu huolimattomasta tai piittaamattomasta luotottamisesta. Siten olisi tärkeää saada erityisesti positiivista luottotietoa ja mahdollisesti myös tulotietorekisteriä koskevat lainsäädäntö tukemaan ponnisteluja yksityishenkilöiden velkaongelmien vähentämiseksi. Lausuntopalvelu.fi 4/5

5 Talous- ja velkaneuvontaa on kehitettävä vastaamaan myös talousneuvonnan tarpeeseen eli painopistettä siirrettävä ennalta ehkäisevään toimintaan korjaavan sijaan. Koska nykyinen yksityishenkilön velkajärjestelyn maksuohjelma on kankea (ei jousta tulojen vaihdellessa tai elämäntilanteiden muuttuessa maksuohjelman aikana) ja monelle teknisestikin vaikea noudattaa (jokaista velkaa maksetaan omilla summilla ja aikatauluilla), sen rinnalle tarvitaan vaihtoehto. Vapaaehtoinen velkajärjestely on mahdollinen, mutta käytännössä usein vaikeasti toteutettavissa, kun velkojia on monta, velat voivat olla tuoreita eikä kaikki velkojat suostu maksusuunnitelmaan tai velkojen leikkaamiseen. Esimerkiksi Takuusäätiö tarjoaa yksinkertaisen ja joustavan sosiaalisen vaihtoehdon velkojen järjestelyyn maksukykyä omaaville henkilöille. Tällä hetkellä haasteena on yhä kasvavat velkamäärät, joihin emme enää kykene vastaamaan. Hyvänä vaihtoehtona käräjäoikeuden myöntämälle yksityishenkilön velkajärjestelylle voisi toimia Takuusäätiön takauksen kaltainen kohtuuhintainen ja -ehtoinen järjestely, jossa velkojat voitaisiin edellyttää leikkaamaan saataviaan siinä määrin, että enintään noin viiden kuuden vuoden takaisinmaksuaika olisi mahdollinen. Velkoja saisi saatavansa kertasuorituksena, mikä olisi huomattavasti enemmän kuin velkajärjestelyssä maksuohjelman kuluessa keskimäärin kertyvät pienet kertymät. Velallinen saisi yhden pankkilainan maksettavakseen, tarvittavan jouston elämäntilanteiden vaihdellessa ja tukea maksuohjelman aikana. Tämä kuitenkin edellyttäisi kaikkien toimijoiden, niin pankkien kuin velkojien yhteistä tahtoa ja yhteisiä pelisääntöjä. Backman-Grönqvist Minna Takuusäätiö sr. Lausuntopalvelu.fi 5/5