1(5) LIIKEKUMPPANUUSTUEN MYÖNTÖÄ MÄÄRITTELEVÄT EHDOT Yleiset periaatteet Finnpartnership-liikekumppanuusohjelman kautta myönnettävän tuen tavoite on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja muiden liiketoimintaa harjoittavien tai edistävien toimijoiden kaupallistaloudellista yhteistyötä. Liikekumppanuustukea voi hakea kehitysmaihin suuntautuvaan yhteistyöhön, joka tähtää pitkäaikaisempaan liiketaloudellisesti kannattavaan kumppanuuteen. Liikekumppanuustuki on tarkoitettu siemenrahaksi pyrittäessä ensisijaisesti kaupalliselta rahoituspohjalta toteutuvaan liiketoimintaan, jolla on myös positiivisia kehitysvaikutuksia. Liikekumppanuudella tarkoitetaan suomalaisten ja kehitysmaalaisten yritysten ja muiden taloudellisten toimijoiden yhteistoimintaa, joka voi olla esimerkiksi yhteisyritys tai pitkäaikainen kehitysmaatuontisuhde. Muita mahdollisia toimintamuotoja voivat olla esimerkiksi kehitysmaakauppaan liittyvät hankintasopimukset, markkinointiin liittyvät franchising-sopimukset, teknologian käyttöön liittyvät lisenssit sekä kumppanuuteen perustuvat yhteisyritykset ja yhteenliittymät. Hyväksyttäviä taloudellisia toimijoita ovat esim. yritys, julkinen liikelaitos, julkisen liikelaitoksen periaatteella toimiva julkisen sektorin laitos tai muu toimija esim. osuuskunta, kauppakamari tai kaupallista toimintaa harjoittava tai edistävä kansalaisjärjestö/yhdistys. Kehitysmaan edustajana voi toimia myös maassa jo toimiva kansainvälinen yritys. Tuen kohteet Tuettavien hankkeiden kohdemaina voivat olla kaikki OECD:n DAC-kehitysmaaluettelossa (Development Assistance Committee) listatut maat. Päätöksenteossa käytetään sitä maalistaa, joka on voimassa silloin, kun Finnpartnership rekisteröi tukihakemuksen. Tukea voidaan myöntää kaikille toimialoille. Poikkeuksena ovat liitteessä 1 mainitut toimialat, toiminnat ja tuotteet. Tuettavan toiminnan tulee täyttää vähintään kohdemaan lainsäädännön vaatimukset, eikä sillä saa olla merkittäviä negatiivisia sosiaalisia tai ympäristövaikutuksia 1. Tukea voi saada seuraavassa listassa määriteltyjen liikekumppanuushankkeiden valmistelusta ja liiketoiminnan kehittämisestä syntyviin kustannuksiin: kehitysmaayrityksen kanssa perustettava yhteisyritys kehitysmaassa, suomalaisen yrityksen kehitysmaahan perustettava tytäryritys, kehitysmaatoimijan kanssa toteutettava tuotannollinen ja/tai muu yhteistyö, johon liittyy tietotaidon ja/tai teknologian siirtoa suomalaiselta osapuolelta ja joka edellyttää suomalaiselta osapuolelta taloudellisia panostuksia suomalaiseen kaupalliseen/tuotteistettuun ympäristöteknologiaan (esim. uusiutuva energiateknologia, energiatehokkuutta edistävä ja päästöjä vähentävä teknologia) ja muuhun luonnontaloudellisesti kestävää kehitystä edistävään teknologiaan liittyvät pilottihankkeet (suunnittelu- ja koulutuskustannukset ja muu pilotointiin liittyvä tekninen apu); pilottihankkeiksi voidaan hyväksyä hankkeet joiden onnistuessaan voidaan olettaa johtavan liikekumppanuuteen; 1 Tällä viitataan sellaisten tuotteiden tuotantoon ja/tai kauppaan tai muuhun toimintaan, joka on Suomen tai kohdemaan lainsäädännön ja säännösten tai kansainvälisten sopimusten vastaista (Ks. Liite 1).
2(5) kehitysmaatuontia Suomeen ja samalla mahdollisesti muihin maihin lisäävä hanke, jolla on kaupallista markkinapotentiaalia ja merkittäviä kehitysvaikutuksia (esim. kohdemaan tuotantorakenteen monipuolistaminen ja jalostusasteen nosto). Hakija voi olla Suomessa rekisteröity yritys, muualle rekisteröity yritys, jolla on merkittävä linkki Suomeen (esim. merkittävä suomalainen omistus tai pitkäaikainen sopimukseen perustuva toiminnallinen kumppanuus suomalaisen toimijan kanssa), Suomessa toimiva tutkimuslaitos, yliopisto tai muu vastaava organisaatio, sekä Suomessa rekisteröity yhdistys. Hakijan tulee osoittaa omaavansa liiketoimintakokemusta ja riittävää osaamista hankkeen toimialalta. Hakijalla tulee lisäksi olla riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit liikekumppanuustuella rahoitettavan suunnitelman toteuttamiseen. Hakijan tulisi siis olla mukana mahdollisessa toteutuksessa ja riskin jaossa; vain selvitystä tekevä konsultti ei voi hakea tukea. Myönnettävä tuki Liikekumppanustukea voidaan myöntää yhteistoiminnan eri vaiheissa, ml.: liikekumppanin tai liikekumppanien identifiointivaihe 2, hankeselvityksen (ml. liikekumppanuuden ehdot täyttävät korkotukiluottohankkeet); ympäristöselvityksen tai liiketoimintasuunnitelman laatiminen silloin, kun se tähtää kaupallisin ehdoin tapahtuvaan liikekumppanuuteen, vientihankkeeseen liittyvät hankeselvitysvaiheet, jotka liittyvät liikekumppanuuden edellytysten selvittämiseen joko ostajaosapuolen tai kolmannen osapuolen kanssa, kehitysmaayrityksen tai muun hyväksytyn kehitysmaatoimijan henkilökunnan koulutus sekä asiantuntijoiden käyttö liikekumppanuuteen perustuvan liiketoimintaalueen kehittämiseksi. Liikekumppanuustukea voi hakea useassa erässä hankkeen eri vaiheiden kustannusten kattamiseksi. Hakemuksessa tulee eritellä hankkeen vaiheet ja niiden kustannukset. Liikekumppanuustuki voi kohdistua kaikkiin hankevaiheisiin ja olla enimmillään 250 000 euroa hanketta kohti. Tuki on 30 70 % hyväksytyistä kustannuksista seuraavan taulukon mukaan. 2 Taloudellisesta yhteistyöstä kiinnostunut kehitysmaan toimija voi identifiointivaiheessa hakea paikallisen yhteistyön määrärahaa (PYM) Suomen kyseisessä maassa toimivasta edustustosta PYM-normin mukaisesti.
3(5) Tuen prosenttiosuus Pk-yritykset* Muut omalla rahoituksella liiketoimintaa harjoittavat tai edistävät pienet toimijat Muut yritykset Liiketoimintaa itsekannattavuusperiaatteella Alemman tulotason kehitysmaat** Ylemmän tulotason kehitysmaat 70 % 50 % 50 % 30 % harjoittavat julkiset laitokset *EU:n pk-yritys -määritelmä: - alle 250 työntekijää - vuotuinen liikevaihto alle 50 milj. euroa tai taseen loppusumma alle 43 milj. euroa - suuryrityksen omistusosuus pk-yrityksestä enintään 25% **Kattaa vähiten kehittyneet maat sekä muut alhaisen tulotason maat eli luokat least developed countries (LDC) ja other low income countries (LIC) OECD:n DAC-luokituksen mukaan. Myönnettävä tuki lasketaan ainoastaan hyväksyttyjen kustannuserien perusteella: identifiointivaiheessa potentiaalisen liikekumppanin arviointikustannukset (lakipalveluiden kustannukset yms.), hankkeen valmistelusta syntyvät hakijan henkilökunnan ja käytettävien ulkopuolisten asiantuntijoiden kehitysmaihin kohdistuvien matkojen matka-, majoitus- ja päivärahakustannukset (hyväksyttävissä matka- ja majoituskustannuksissa käytetään valtion matkustussäännön mukaisia korvausten enimmäismääriä; matkakustannukset halvimman matkustusluokan mukaan sekä hotellikorvausten enimmäismäärät), kohdemaan yrityksen henkilökunnan koulutuksen yhteydessä voidaan korvata koulutettavien henkilöiden matka- ja majoituskustannukset koulutuksen tapahtuessa muualla kuin kohdemaassa (esim. mallilaitos Suomessa), hankkeen valmisteluvaiheessa hakijan oman organisaation asiantuntijan/konsultin ulkomailla hankkeeseen käyttämästä työajasta syntyvän kustannuksen hyväksyttävänä yksikkökustannuksena käytetään enintään 500 EUR/pv, hankkeen valmisteluvaiheessa hakijan oman organisaation työntekijöiden ulkomailla hankkeeseen käyttämästä työajasta korvataan toteutettavan hankkeen laajuuteen nähden kohtuulliseksi katsottava työaika, ulkopuolisen asiantuntijan/konsultin hyväksyttävänä yksikkökustannuksena käytetään enintään 520 EUR/pv nuoremman konsultin osalta (junior consultant) ja enintään 840 EUR/pv konsultin osalta (senior consultant), hanke- tai ympäristöselvitykseen liittyvät ulkopuolisen toimijan suorittamat testi- ja analyysikustannukset sekä hankeselvityksiin liittyvät kohtuulliset toimistokustannukset, henkilökunnan koulutus- ja liiketoiminta-alueen kehittämisvaiheessa asiantuntijapalveluiden kustannukset enimmillään 90 työpäivän osalta (riippuen hankeen koosta ja toiminta-alasta), kehitysmaayrityksen henkilökunnan koulutuksesta tietotaidon ja/tai teknologian siirron yhteydessä syntyvät kustannukset noudattaen em. rajauksia koskien
4(5) hakijaorganisaation henkilökuntaa, ulkopuolisen asiantuntijan kustannuksia ja matkakustannuksia, sekä kehitysmaatuontihankkeissa markkinakohtaiseen tuotteistukseen liittyvät tuotekehityskulut ja siihen rinnastettavat testien kustannukset sekä maahantuontiin tarvittavien viranomaislupien testien kustannukset. Hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole: yleisluontoiset markkinointi- ja markkinointimateriaalikustannukset ja tarjouskilpailuun osallistumiseen sekä sellaisen vientikaupan valmisteluun liittyvät kustannukset, johon ei liity pidempiaikaista kumppanuutta; yleisluontoiset tuotekehityskulut ja siihen rinnastettavat testien kustannukset (muut kuin markkinakohtaiset tuotteistukset), yleisluontoiset markkinatutkimuskustannukset, jotka eivät liity liikekumppanuuksien edistämiseen, yleisluonteiset seminaari- tai vierailukustannukset, jotka eivät liity liikekumppanuuksien edistämiseen (esim. liikekumppanien identifiointiin), hankkeen toteuttamiseen tarvittavien koneiden ja kaluston hankintakulut ja muut tuotantoinvestoinnit, ja edustuskulut. suomalaisen yrityksen vientiin liittyvän agentin tai jakelijan identifiointikulut tai kone- ja laitetoimituksiin välittömästi liittyvät käyttökoulutuskustannukset, jotka eivät tähtää pidempiaikaiseen liikekumppanuuteen. Tukihakemusten priorisointi Taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristökriteerit ovat oleellisia lähtökohtia arvioitaessa tuettavan toiminnan (hankkeen) tukikelpoisuutta. Finnpartnership pyrkii varmistamaan, että tuettavat hankkeet ovat näiden arviointiperusteiden suhteen kestävällä pohjalla. Kokonaisharkinnassa kiinnitetään huomiota liiketaloudellisen kannattavuuden ja/tai toteutettavuuden lisäksi hankkeiden myönteisiin kehitysvaikutuksiin ja hankesuunnitelman mahdollisuuksiin vahvistaa niitä esim. vahvistamalla paikallista kapasiteettia. Tuettavien hankkeiden tulee täyttää vähintään kohdemaan lainsäädännön vaatimukset koskien mm. ympäristöä ja työntekijöiden oikeuksia. Hankkeelle voi olla etu, jos se soveltaa korkeampia standardeja. Hankkeiden kestävän toteutuksen varmistamiseksi Finnpartnership soveltaa niihin tarvittavassa määrin kansainvälisesti tunnustettuja ympäristöasioihin liittyviä ohjeistuksia ja standardeja. Liikekumppanuusohjelman tavoitteena on tukea liiketaloudellista yhteistoimintaa kehitysmaissa edistämällä samalla kehitystavoitteiden saavuttamista. Hankkeiden tukikelpoisuutta arvioidaan liiketaloudellisen kannattavuuden ja toteutettavuuden lisäksi myös niiden myönteisten kehitysvaikutusten perusteella. Kehitysvaikutusten arvioinnissa noudatetaan kehitysvaikutusten arviointiperiaatteita. Hankkeiden ympäristövaikutukset arvioidaan lisäksi erikseen määriteltyjen ympäristöasioiden ja yhteiskuntavastuun arviointiperiaatteiden mukaisesti.
5(5) Liite 1 LIST OF ACTIVITIES AND PRODUCTS WHICH WILL NOT BE SUPPORTED IN GENERAL - production or trade in any product or activity deemed illegal under Finnish or host country laws or regulations, or international conventions and agreements (e.g. CITES); - production or activities involving harmful or exploitative forms of forced labour (3) and harmful child labour (4); - production of or trade in weapons and munitions; - gambling, casinos and equivalent enterprises; - production and distribution of anti-democratic and/or neo-nazi media; - any business relating to pornography and/or prostitution; - manufacturing, distribution and sale of internationally banned pesticides (such as organochlorines and other persistent compounds) and herbicides; - drift net fishing in the marine environment using nets in excess of 2.5 km length; - manufacturing, storage or treatment of, or trade in, radioactive materials (5) including radioactive waste; - storage, treatment or final disposal of hazardous waste as well as cross-border trade in waste and waste products that does not meet IFC/World Bank Hazardous Materials Management, Waste Management Facilities or other comparable guidelines; - manufacturing of equipment and appliances containing chlorofluorocarbons (CFCs), halons and other substances regulated under the Montreal Protocol; - production of or trade in products containing PCBs (6), including the manufacturing of electrical equipment containing PCBs; - production of or trade in pharmaceuticals subject to international phase-outs or bans; - without limiting the generality of any of the foregoing, (finance of) production or trade of goods violating environmental, health or safety laws and regulations and product standards of the country of export, import or transit (as appropriate) or any applicable international regulations or standards. 3 4 5 6 Forced labour means all work or service, not voluntarily performed, that is extracted from an individual under threat of force or penalty. Harmful child labour means the employment of children that is economically exploitive, or is likely to be hazardous to, or to interfere with, the child s education, or to be harmful to the child s health, physical, mental, spiritual, moral, or social development (see International Labour Organisation Convention 182). This does not apply to the purchase of medical equipment, quality control (measurement) equipment and any equipment where the project manager considers the radioactive source to be trivial and/or adequately shielded. PCBs: Polychlorinated biphenyls - a group of highly toxic chemicals. PCBs are likely to be found in oilfilled electrical transformers, capacitators and switchgear dating from 1950-1985.