Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Transkriptio

1 Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

2 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten ja kehitysmaayritysten välisiä pitkäaikaisia kaupallisia liikekumppanuuksia Kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin: Liikekumppanuustukea Matchmaking-palvelu Ohjausta ja tietoa Yhteistyössä suomalaisen liike-elämän ja muiden kansainvälistymispalveluja tarjoavien tahojen kanssa

3 Team Finland -verkosto Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuva- ja promootiotyötä, yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja Verkoston ytimen muodostavat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä näiden ohjauksessa olevat julkisrahoitteiset organisaatiot ja ulkomaiset toimipisteet (muun muassa Suomen ulkomaanedustustot, Finpron ja Tekesin toimipisteet, kulttuuri- ja tiedeinstituutit sekä Finnpartnership)

4 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Yhteistyössä suomalaisen liike-elämän ja muiden kansainvälistymispalveluja tarjoavien tahojen kanssa Konsultit Alueelliset kehitysorganisaatiot Suurlähetystöt / edustustot Ulkomaalaiset sisarorganisaatiot

5 Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin - toiminta-alue Alemman tulotason kehitysmaat Ylemmän keskitulotason kehitysmaat

6 Finnpartnershipin palvelut kansainvälistymisprosessin aikana Rahallista tukea kehitysmaihin suuntautuviin, pitkäaikaiseen liiketoimintaan tähtääviin hankkeisiin: yhteisyritys tai tytäryhtiö muu pitkäaikaiseen liiketoimintaan tähtäävä hanke, esim. pitkäaikainen osto-/alihankinta-, huolto-, franchise- tai lisensointisopimus tuonti kehitysmaasta Huom! Ei rahoitusta varsinaiseen teknologian ja ratkaisujen pilotointi toimintaan (sopimukset, ammattikoulutus ja tuki paikalliselle koulutustoiminnalle laitteet, HR, toimitilat, ) Liiketoiminnan valmisteluvaihe Liiketoimintavaihe Esihankeselvitys, informaation kerääminen kohdemaasta, toimijoista, markkinoista Liikekumppanin / partnerin identifiointi Hankeselvitys, liiketoimintasuunnitelma, ympäristö- ja yhteiskuntavaikut usten arviointi Henkilökunnan koulutus, esim. laadun parantaminen (myös ammatillinen koulutus) Liiketoimintaalueen kehittäminen (muutettaessa nykyistä liiketoimintaa) Liikekumppanuustuki Matchmaking

7 Liikekumppanuustuki: tuenhakija ja hankkeiden arviointi Hakijana voi olla: suomalainen yritys, yhdistys tai tutkimuslaitos ulkomaille rekisteröity yritys, jolla merkittävä linkki Suomeen (omistus- tai sopimussuhde) useamman yrityksen ja/tai muun toimijan muodostama konsortio Hankkeiden tulee olla liiketaloudellisesti kannattavia ja toteutettavissa olevia Tuettavien hankkeiden arvioinnissa painotetaan hankkeiden kehitysvaikutuksia Hankkeissa tulee noudattaa kansainvälisesti hyväksyttyjä ympäristö- ja yhteiskuntavastuustandardeja

8 Liikekumppanuustuki: tuen määrä Yrityksille voidaan kohdistaa julkista de minimis tukea enintään kuluvan ja kahden edeltävän verovuoden aikana tai muuta tukea hanketta kohden. Tuki hyväksytyistä kustannuksista PK-yritys tai muu pieni toimija Alemman tulotason kehitysmaat Ylemmän keskitulotason kehitysmaat* 70 % 50 % Suuryritys 50 % 30 % * Hankkeella tulee olla suoria kehitysvaikutuksia De minimis -rajoitukset toimialoille: kalastus- ja vesiviljely , maatalouden alkutuotanto , maanteiden tavarakuljetukset toisten lukuun Tukea ei voida myöntää kivihiilitoimialalle.

9 Liikekumppanuustuki: tuettavat hankevaiheet Tuettavat hankevaiheet hankkeen valmisteluvaiheessa: partnerin identifiointi esihankeselvityksen ja hankeselvityksen teko liiketoimintasuunnitelman teko ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi teknologian ja ratkaisujen pilotointi ammattikoulutus ja tuki paikalliselle koulutustoiminnalle Tuettavat hankevaiheet liiketoiminnan käynnistyttyä: kohdemaayrityksen tai muun hyväksytyn kohdemaatoimijan henkilökunnan koulutus asiantuntijoiden käyttö kehitysmaayrityksen tai -partnerin liiketoiminta-alueen kehittämiseksi

10 Liikekumppanuustuki: hyväksyttävät kustannukset Hyväksyttäviä kustannuksia ovat eri hankevaiheissa hakijan oman henkilökunnan ja yrityksen valitsemien ulkopuolisten asiantuntijoiden matkakustannukset kohdemaahan* majoitus- ja päivärahakustannukset kohdemaassa* oman henkilökunnan työkustannukset kohdemaassa tehdyn työn osalta* ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkiot riippumatta siitä, missä työ tehdään Ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkiot voivat olla esimerkiksi palveluita liittyen kohdemaatietouteen markkinaselvityksiin lakiasiainkonsultointiin *myös muihin hankkeeseen oleellisesti liittyviin maihin

11 Liikekumppanuustuki: Tuen hakuprosessi Liikekumppanuustukea voi hakea ympärivuotisesti Tukea haetaan nettisivuilta ladattavalla hakemuksella ja tarvittavilla liitteillä Hakuaika Hakemus rekisteröidään, kun hakemus liitteineen on toimitettu Finnpartnershipille Rekisteröinnin jälkeen syntyneet kustannukset voivat olla hyväksyttäviä kustannuksia (=hanketta voidaan toteuttaa omalla riskillä) Käsittelyaika noin 2-4 kk Valtionavustuspäätös noin

12 Liikekumppanuustukihakemusten määrä Hakemuksia vuosina 2007 T1 2014: vastaanotettu keskimäärin 110/vuosi hyväksytty keskimäärin 89/vuosi hylätty keskimäärin 21/vuosi 2006* T Vastaanotettu Hyväksytty Hylätty * Vuosi 2006 ei ollut kokonainen toimintavuosi

13 Liikekumppanuustukihakemusten määrä, suosituimmat maat 2006 T Tukea on kaiken kaikkiaan myönnetty 108 eri maahan, joista eniten projekteja (määrä suluissa*) suuntautui: Kiinaan (117+5 kpl), Intiaan (86+9 kpl) ja Vietnamiin (68+7 kpl). Muita suosittuja maita ovat: Thaimaa (30+5 kpl), Kenia (28+7 kpl), Brasilia (24+7 kpl), Ukraina (24+1 kpl), Bangladesh (24 kpl), Tansania (23+15 kpl), Peru (16+3 kpl), Nepal (14+4 kpl) ja Ghana (13+6 kpl) *) Ensimmäinen luku kuvaa niiden hankkeiden määrää, joissa maa on ns. pääkohdemaana, toinen luku hankkeita, joissa maa on toisena tai kolmantena maana.

14 LKT:n myönnöt maanosittain 2006 T1 2014

15 Liikekumppanuustuki, suosituimmat sektorit 2006 T Tukea ( ) myönnetty eniten: Tieto- ja viestintäteknologia (16 %) Energiateollisuus (11 %) Tuotantotekniikka ja -laitteisto (11 %) Ympäristöala (10 %) Metalliteollisuus (8 %) Rakennusala (6 %) Palveluala (6 %) Maatalous- ja elintarviketeollisuus (5 %) Metsä-, puu- ja paperiteollisuus (5 %)

16 Liikekumppanuustuen myönnöt / hakijan alkuperä Hakijayrityksen kotipaikkakunnan mukaan eniten tukea on myönnetty Uudellemaalle rekisteröidyille hakijoille (49 %). Suomalaiset yritykset ulkomailla Varsinais-Suomi 5,4 % 6,2 % Satakunta Pohjois-Savo 1,2 % 1,7 % Pohjois-Pohjanmaa 5,9 % Pohjois-Karjala 1,4 % Pohjanmaa 4,5 % Pirkanmaa 10,3 % Lappi 0,8 % Keski-Suomi 3,0 % Kainuu Kaakkois-Suomi 0,8 % 1,2 % Häme 4,2 % Etelä-Savo 1,6 % Etelä-Pohjanmaa 2,6 % Ahvenanmaa 0,2 %

17 Tuen jakautuminen ( ) yrityksen koon mukaan 2006 T PK-yritys Suuryritys Yhdistys Tutkimuslaitos Kuntayhtymä T1 2014

18 Tuen ja maksatusten keskikoko Tuen ja maksatusten keskikoko % Tuki Maksatus % 45 % 52 % 54 % 60 %

19 Liikekumppanuuksien identifiointi Matchmaking lyhyesti Finnpartnership kanavoi tietoa liikekumppanuusmahdollisuuksista kehitysmaayrityksiltä suomalaisille yrityksille ja päinvastoin Nettisivuilla listataan eri maiden toimijoiden yhteystietoja ja tietoa liiketoimintamahdollisuuksista Finnpartnership välittää liikekumppanuusaloitteita suoraan niistä kiinnostuneille toimijoille Pääpainosektorit: IT, ympäristö ja energia, maatalous Pääpainomaat: Vietnam, Peru, Tansania Tälläkin hetkellä noin 110 yritystä etsii suomalaista partneria

20 Ohjausta ja tietoa Kehitysmaatietopankki: hyödyllistä tietoa kehitysmaiden toimijoista ja toimintaolosuhteista Uutiskirje: kerran kuukaudessa ilmestyvä yhteenveto kehitysmaaliiketoimintaan liittyvistä mahdollisuuksista

21 Ohjausta ja tietoa: Konsulttitietokannat -palvelu on maksuton osaajien hakupalvelu Palvelussa asiantuntijat voivat markkinoida kehitysmaaosaamista ja yrittäjät löytää sopivan tekijän hankkeilleen Asiantuntijahaut voidaan suorittaa mm. toimialan, erityisosaamisen, kokemuksen tai maantieteellisen sijainnin perusteella Rekisteröityminen vaatii verkkopankkitunnukset

22 Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Kanavoi liikekumppanuusmahdollisuuksia kehitysmaista suomalaisyrityksille Myöntää rahallista liikekumppanuustukea Tarjoaa kehitysmaahankkeisiin liittyvää ohjausta ja tietoa suomalaisyrityksille Ota aina yhteyttä Finnpartnershipin asiantuntijoihin, kun toiminta kohdistuu kehitysmaihin!

23 Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) - valtion omistama kehitysrahoitusyhtiö. Riskirahoitusta ensisijaisesti suomalaisten yritysten kansainvälistymishankkeisiin kehitysmaihin ja Venäjälle. Osallistuu perustamis- ja laajennusinvestointeihin rahoittaen yleensä suoraan hankeyhtiötä. Hankkeilta edellytetään kannattavuutta ja myönteisiä kehitysvaikutuksia. Rahoitus on markkinaehtoista täydentäen kaupallisia rahoitusvaihtoehtoja. Rahoitusosuus hankkeesta tyypillisesti 1/3 ja määrältään 1 10 miljoonaa euroa. Rahoitusinstrumentteina osakepääomasijoitukset ja investointilainat.

24 Organisaatio Siv Ahlberg Birgit Nevala Hanna Viitala Programme Director Business Partnership Coordinator Programme Analyst Marika Heinonen Janne Penttilä Suvi Lähdevuori Programme Officer Junior Analyst Junior Analyst Tiina Mäkinen Santeri Vilos Programme Assistant Trainee

25 c/o Finnfund, PL 391, Helsinki puh. (09) , faksi (09)