Tammikuu 21 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund
Sisältö 1. Kulutusluotto käsitteenä 2 2. Eri kulutusluottomuodot 2 3. Kulutusluottojen määrittely tilastoissa 3 4. Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin 4 5. Kulutusluottojen määrän kehitys 6 6. Kulutusluottojen kustannukset 9 7. Pienlainayritysten myöntämät pikaluotot 1 8. Maksuhäiriömerkinnät 11 9. Maksuhäiriöiden määrät 12 1. Kulutusluottojen sääntely ja valvonta 14 11. Kulutusluotoissa hyvä huomioida 16 antaa tietoa kulutusluottojen myöntäjistä, kulutusluottomuodoista, kulutusluottojen määrän kehityksestä sekä kustannuksista ja kulutusluottojen määrittelystä tilastoissa. Mukana on myös tietoa maksuhäiriöistä ja kulutusluottojen sääntelystä ja valvonnasta. Tämä selvitys on uusittu painos vuonna 29 tehdystä kulutusluottoselvityksestä. Tämän selvityksen on kirjoittanut rahoitusasiantuntija Ulla Halonen ja kuvat on tehnyt tietoasiantuntija Johanna Mäkinen Finanssialan Keskusliitosta. Selvitys on Finanssialan Keskusliiton kotisivulla www.fkl.fi. 1
1. Kulutusluotto käsitteenä Käsitteenä kulutusluotto on laaja ja osin myös selkiintymätön. Kulutusluotoista puhutaan lainsäädännössä, tilastoissa ja arkikielessä useilla eri nimikkeillä. Yleisesti kulutusluotoilla tarkoitetaan suhteellisen lyhytaikaisia luottoja, jotka on tarkoitettu kulutushyödykkeiden ja palveluiden hankintojen rahoittamiseen. Kulutusluotolla voidaan rahoittaa esimerkiksi auton, kodinkoneen, matkan tai huonekalujen hankinta. Kulutusluotoilla voidaan myös rahoittaa yllättäviä tilapäisiä menoja. Kulutusluottoja myöntävät tällä hetkellä lukuisat tahot ja uusia luottomuotoja ja kulutusluoton myöntäjiä tulee markkinoille koko ajan lisää. Pankkien ohella kulutusluottoja tarjoavat rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt, kauppojen keskusliikkeet, yksittäiset kauppaliikkeet, matkanjärjestäjät sekä postimyyntiyritykset. Vaikka luottosopimus tehdäänkin kaupassa, niin todellisuudessa luotonmyöntäjänä on tavallisimmin pankkikonserniin kuuluva rahoitus- tai luottokorttiyhtiö. Markkinoilla on myös lukuisia lyhytaikaisia pikaluottoja tarjoavia yrityksiä. 2. Eri kulutusluottomuodot Pankkien myöntämät kulutusluotot Pankit myöntävät vakuudellisia velkakirjalainoja suurempia hankintoja kuten auton, moottoripyörän tai veneen hankintaa varten tai asunnon sisustamiseen. Luotto nostetaan tällöin yleensä kertaluottona eli koko lainasumma yhdellä kertaa. Pankin kulutusluotolle vaaditaan yleensä vakuus. Tililuotto ja luottokorttiluotto Tililuotto, kuten luottokorttiluotto, on jatkuva kulutusluotto. Tällöin tiliin on liitetty luottoraja eli luottolimiitti. Luotto on luotonottajan jatkuvasti käytettävissä ennalta sovittuun luottorajaan saakka. Useimmiten tililuottoa käytetään siihen liitetyllä luottokortilla, jolloin luotonottaja maksaa ostamiaan tavaroita ja palveluja eri liikkeissä luottokortilla myönnetyn luottorajan puitteissa. Tililuottoja ja luottokorttiluottoja tarjoavat pankit, rahoitus- ja luottokorttiyhtiöt sekä kaupan keskusliikkeet ja yksittäiset kauppaliikkeet. Korttiluotot voidaan jakaa luottokortteihin ja maksuaikakortteihin. Luottokorttiluoton voi maksaa takaisin joko kertasuorituksena tai ennalta sovitun suuruisina kuukausilyhennyksinä. Korkoa maksetaan vain käytetystä luotosta. Kustannukset muodostuvat vuosimaksusta ja maksettavista korkokuluista sekä mahdollisista lyhennyskuluista. Maksuaikakortilla saa ostokseen korotonta maksuaikaa esimerkiksi seuraavan kuukauden loppuun saakka. Nykyään yhä useampaan maksuaikakorttiin on myös yhdistettävissä luottolimiitti. 2
Osamaksuluotto Osamaksuluotto on kertaluotto eli yksittäisen tavaran hankintaan otettu luotto. Osamaksurahoituksen käyttö on tavallisinta autokaupassa. Suurin ero tavalliseen velkakirjalainaan on se, että maksettavan esineen omistusoikeus ei siirry heti ostajalle. Osamaksukaupassa kaupan kohteen omistusoikeus siirtyy ostajalle vasta, kun viimeinen osamaksuerä on maksettu. Osamaksukaupan rahoituksen pohjana on kauppiaan ja hänen asiakkaansa välillä solmittu osamaksusopimus. Kauppias siirtää yleensä sopimuksen rahoitusyhtiölle ja ostaja suorittaa kauppahinnan suoraan rahoitusyhtiölle. Pikaluotot Markkinoilla on tällä hetkellä lukuisia pikaluottoja tarjoavia yrityksiä. Pikaluotoilla tarkoitetaan tyypillisesti summaltaan pieniä tai pienehköjä, tavallisimmin alle kolmen kuukauden pituisia kulutusluottoja, joita tarjotaan matkapuhelimen välityksellä tai Internetissä ja joiden saamiseksi ei edellytetä vakuuksia. Pikaluotoissa laina-ajat vaihtelevat viikosta muutamaan kuukauteen ja lainasummat ovat tavallisimmin sadasta kahteensataan euroon ja ne maksetaan takaisin tavallisimmin yhdessä erässä. Lisäksi lainoilla ei ole yleensä varsinaista nimelliskorkoa, vaan kaikki lainan kustannukset syntyvät muista kuluista, kuten toimitus- ja käsittelykuluista sekä palvelu- ja tekstiviestimaksuista. Luotoista perittävät kustannukset suhteessa lainamäärään ovat korkeat. 3. Kulutusluottojen määrittely tilastoissa Se, mitä kulutusluottoihin on laskettu mukaan, vaihtelee eri tilastoissa. Suomen Pankin Rahoitusmarkkinat tilastossa kotitalouksien kulutusluottokanta sisältää rahalaitosten myöntämät euromääräiset kulutusluotot sekä kotitalouksille että kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Tämä perustuu Euroopan keskuspankin määrittelemään tiedonkeruuseen, jolloin euroalueen maissa tiedot julkaistaan samalla tavalla. Kulutusluottokantaa kuvaavissa luvuissa ovat mukana talletuspankkien ja rahoitusyhtiöiden myöntämät velkakirjalainat, talletuspankkien sekä rahoitus- ja luottokorttiyhtiöiden tililuotot ja luottokorttiluotot sekä osamaksuluotot. Suomen Pankin luottokannassa on erityyppisten kulutusluottojen määriä koskevat tiedot laskettu yhteen eikä erittelyä luotonantajasektoreittain tai luottomuodoittain ole. Sen sijaan uusista myönnetyistä kulutusluotoista on Rahoitusmarkkinat-tilastossa saatavissa erikseen tieto sekä myönnetyistä tililuotoista että muista kulutusluotoista. Tällöin tililuotoissa ovat mukana rahalaitosten eli talletuspankkien sekä rahoitus- ja luottokorttiyhtiöiden tililuotot ja luottokorttiluotot. Muissa kulutusluotoissa ovat mukana talletuspankkien ja rahoitusyhtiöiden myöntämät velkakirjalainat ja osamaksuluotot. Muut kulutusluotot on vielä eritelty koron kiinnitysajaltaan alle vuodeksi ja yli vuodeksi sidottuihin lainoihin. Lisäksi tilastossa on erikseen pelkästään talletuspankkien myöntämien uusien kulutusluottojen määrä. Tilastokeskuksen luottokantatilastossa kulutusluottoja koskeva tilastointi poikkeaa Suomen Pankin vastaavasta. Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutusluottokantaa kuvaavissa aikasarjoissa ovat mukana kotitaloudet ilman kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä. Tilastokeskuksen luottokantatilastosta on saatavissa myös tietoa kulutusluottokannasta 3
luotonantajasektoreittain. Mukana on erikseen tietoa talletuspankkien, muiden rahoitusta välittävien rahalaitosten kuten pankkien rahoitusyhtiöiden tililuotoista ja luottokorttiluotoista, Eurocardin, Diners Clubin sekä Luottokunnan myöntämistä luottokorttiluotoista. Eriteltynä on myös tiedot muiden rahoituslaitosten myöntämistä kulutusluotoista, jossa ovat autoliikkeiden osamaksuluotot sekä postimyyntiyritysten kulutusluotot. Suomen Pankin kulutusluottoja kuvaavassa tilastossa ei ole mukana postimyyntiyrityksiä. Pelkät maksuaikakortit eivät ole mukana Suomen Pankin eivätkä Tilastokeskuksen kulutusluottoja kuvaavissa tilastoissa. Finanssialan Keskusliiton Pankkien maksujärjestelmät -tilastoissa on tietoa esimerkiksi erityyppisten korttien kappalemääristä, käyttökerroista ja korttiostosten määrästä. Tilastokeskus alkoi tilastoida vuoden 28 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen tietoja pienlainayritysten myöntämistä pikaluotoista osana luottokantatilastoa. Tiedonkeruu sisältää vuoden kunkin neljänneksen aikana myönnetyt uudet luotot, niihin kohdistuneet kulut, keskimääräisen takaisinmaksuajan sekä kunkin neljänneksen lopun luottokantatiedon. Tiedot on kerätty pikalainayrityksiltä. Vuoden 29 kolmannella neljänneksellä tilastoituja yrityksiä oli 56 kappaletta. 4. Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin Talletuspankkien merkitys kulutusluottojen myöntäjinä väheni rahoitusmarkkinoiden vapautumisen jälkeen 198-luvulla, jolloin markkinoille tuli uusia luotonantajia ja rahoituksen välittäjiä, kuten rahoitus- ja luottokorttiyhtiöitä ja muita rahoituslaitoksia. Kotitalouksien kulutusluottokannan jakauma luotonantajaryhmittäin *) 16 14 12 1 8 6 4 2 mrd. euroa 13,4 13,6 11,7 1,3 1,1 1,7 1, 1,2 1,1 3,4 3,2 1, 3,5 3,4 3,2 4,4 3,1,1 8,7 9,3,1 1,1 7,,3 5,8 6,3 2,6 3,2 31.12.85 31.12.95 31.12.5 31.12.6 31.12.7 31.12.8 3.9.9 Muut rahoituslaitokset (mm. postimyyntiyritysten luotot ja autoliikkeiden osamaksurahoitus) Rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt Talletuspankit Lähde: Tilastokeskus, luottokantatilasto *) pl. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 4
Kun vielä runsas 2 vuotta sitten lähes 9 prosenttia kotitalouksien kulutusluotoista oli talletuspankkien myöntämiä, oli osuus vuoden 29 syyskuun lopussa noin 68 prosenttia. Täten pitkällä aikavälillä 198-luvun puolivälin jälkeen rahoitus- ja luottokorttiyhtiöiden ja muiden luotonmyöntäjien kuten postimyyntiyritysten ja autoliikkeiden osamaksurahoituksen osuus on kasvanut, kun taas talletuspankkien myöntämien kulutusluottojen osuus on laskenut. Sen sijaan vuonna 28 pankkien myöntämien kulutusluottojen osuus lähti kasvuun ja vuoden 29 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana talletuspankkien myöntämien kulutusluottojen osuus on luotonmyöntäjäryhmittäisessä jakaumassa edelleen jonkin verran kasvanut ja oli runsaassa 68 prosentissa. Kotitalouksien kulutusluottokannan jakauma luotonantajaryhmittäin *) 1 % 9 % 8 % 3,1 4,4 1, 1,7 11,7 13,4 13,6 Muut rahoituslaitokset (mm. postimyyntiyritysten luotot ja autoliikkeiden osamaksurahoitus) 7 % 6 % 5 % Rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt 4 % 3 % 2 % 1 % Talletuspankit % 31.12.85 31.12.95 31.12.5 31.12.6 31.12.7 31.12.8 3.9.9 Lähde: Tilastokeskus, luottokantatilasto *) pl. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 5
5. Kulutusluottojen määrän kehitys Rahalaitosten kulutusluottokanta on kasvanut vuoden 28 marraskuusta vuoden 29 marraskuuhun 4,3 prosenttia. Kannan kasvu on ollut jonkin verran hitaampaa kuin parina edellisenä vuonna, jolloin kasvu oli vastaavina ajanjaksoina sekä vuonna 27 että 28 runsaat 8 prosenttia. Vuoden 29 marraskuun lopussa rahalaitosten kulutusluottokanta oli 12,5 miljardia euroa, kun se vuotta aiemmin oli 12,1 miljardia euroa. Suomen rahalaitosten myöntämät kulutusluotot kotitalouksille *) 14 mrd. euroa 12 1 8 6 4 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Lähde: Suomen Pankki *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Uusien kulutusluottojen nostot (pl.tililuotot) vähenivät 29 lokakuun 35 miljoonasta eurosta marraskuun 222 miljoonaan euroon. Uusia kulutusluttoja (pl.tililuotot) otetaan yleensä keväällä ja alkusyksystä keskimääräistä enemmän, kun taas loppuvuonna niiden ottaminen vähenee. Sen sijaan tili-ja luottokorttiluottojen ottaminen painottuu hieman enemmän kesäkuukausille eli loma-aikaan ja joulun alusaikaan. 6
45 4 35 3 25 2 15 1 5 Suomen rahalaitosten myöntämät uudet kulutusluotot kotitalouksille *) (pl. tililuotot) milj. euroa % 9 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 Lähde: Suomen Pankki Uudet kulutusluotot (vasen asteikko) Uusien kulutusluottojen keskikorko *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Suomen rahalaitosten myöntämät uudet tili- ja korttiluotot kotitalouksille *) 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 milj. euroa % 16 14 12 1 8 6 4 2 23 24 25 26 27 28 29 Lähde: Suomen Pankki Uudet tili- ja korttiluotot Uusien tili- ja kulutusluottojen keskikorko *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 7
Huolimatta kulutusluottojen kasvusta, on kulutusluottojen osuus kotitalouksien koko luottokannasta kuitenkin hivenen laskenut viiden vuoden kuluessa. Laskua on ollut 13,7 prosentista 13, prosenttiin. Sen sijaan asuntoluottojen osuus kotitalouksien luottokannasta on noussut ja oli vuoden 29 marraskuun lopussa 73,6 prosenttiin. Opintolainojen osuus on supistunut vajaasen kahteen prosenttiin ja muiden luottojen runsaaseen kymmeneen prosenttiin. Suomen rahalaitosten myöntämien kotitalousluottojen jakauma *) Yhteensä 58,2 3.11.24 Yhteensä 96,6 3.11.29 Kulutusluotot 13,7 % Opintolainat ja muut lainat 16,3 % 8, 9,5 Kulutusluotot 13, % Opintolainat ja muut lainat 13,4 % 12,5 13, 4,7 Asuntolainat 7, % 71,1 Asuntolainat 73,6 % Lähde: Suomen Pankki *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Finanssialan Keskusliiton toukokuussa 29 tehdyn säästämistä ja luotonkäyttöä selvittävän kyselytutkimuksen mukaan 28 prosentilla 18 74 -vuotiaista suomalaisista on kulutusluottoa. Väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin 1,1 miljoonalla kyseiseen ikäryhmään kuuluvalla suomalaisella on kulutusluottoa. Viime vuonna kulutusluotollisten osuus kääntyi laskuun, sillä vuonna 28 kulutusluottoa oli 32 prosentilla kyselyyn vastanneista. Kulutusluotollisten määrässä palattiin viime vuonna kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Kulutusluottotilanne "Onko teillä tällä hetkellä jotain kulutusluottoa?" 4 % vastaajista 35 3 28 3 33 34 34 33 32 32 28 25 2 15 1 5 kevät 1999 kevät 21 kevät 23 kevät 24 kevät 25 kevät 26 kevät 27 kevät 28 kevät 29 Lähde: Säästäminen ja luotonkäyttötutkimus, kevät 29 8
Tutkimuksen mukaan kulutusluotoista tavallisin luottomuoto on pankista otettu kulutusluotto. Merkillepantavaa on se, että vaikka kaiken kaikkiaan kulutusluotollisten osuus laski vuonna 29 vuoteen 28 verrattuna, pysyi pankin kulutusluottoa omaavien osuus entisellään, kun taas muiden kulutusluottojen käyttäjien määrä laski vuodesta 28. Kuluttajat miettivät ehkä luotonottoa ja luoton hintaa tarkemmin, mikä osoittaa kuluttajien rahankäytön järkevöitymistä tässä taloustilanteessa. 6. Kulutusluottojen kustannukset Erityyppisten kulutusluottojen kustannuksissa on huomattavia eroja. Edullisimman kulutusluoton saa pankista vakuudellisena luottona. Yleisen korkotason muutoksista johtuen rahalaitosten uusien kulutusluottosopimusten (pl. tililuotot) korot lähtivät vuoden 28 marraskuussa laskuun ja ovat sen jälkeen edelleen jatkaneet laskuaan. Vuoden 29 marraskuussa uusien kulutusluottosopimusten korko oli keskimäärin 3,31 prosenttia, kun se vastaavasti lokakuussa 28 oli keskimäärin 6,27 prosenttia ja vastaavasti marraskuussa 28 keskimäärin 5,78 prosenttia. Kulutusluottojen keskimääräiset korot ovat vuoden kuluessa lähes puolittuneet. Rahalaitosten myöntämien tililuottojen ja luottokorttiluottojen korot lähtivät vuoden 28 marraskuussa laskuun ja ovat edelleen jatkaneet laskuaan. Tililuottojen korot ovat kuitenkin pankkien myöntämiä kulutusluottoja merkittävästi korkeammat. Uusien myönnettyjen tililuottojen keskikorko oli vuoden 29 marraskuussa 7,82 prosenttia, kun se lokakuussa 28 oli 12,46 prosenttia ja vastaavasti marraskuussa 12,33 prosenttia. 14 % Suomen rahalaitosten myöntämien uusien kulutus- ja tililuottojen keskikorot *) 12 1 8 6 4 2 23 24 25 26 27 28 29 Uusien kulutusluottojen keskikorko, % Uusien tililuottojen keskikorko, % Lähde: Suomen Pankki *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Suomen Rahatiedon julkaiseman selvityksen ja Internetissä olevien tietojen perusteella vakuudettomien tili- ja luottokorttiluottojen vuosikorot vaihtelevat tällä hetkellä keskimäärin seitsemästä prosentista 15 prosenttiin ja osamaksuluottojen keskimäärin 3 prosentista 5 prosenttiin. Näitä kalliimpia ovat postimyyntiyritysten tililuotot, joissa korot vaihtelevat 2 prosentista runsaaseen 3 prosenttiin. Pikaluottojen todelliset vuosikorot nousevat usein useisiin satoihin prosentteihin. 9
7. Pienlainayritysten myöntämät pikaluotot Myönnettyjen pikaluottojen määristä on tilastotietoa vasta vuoden 28 alusta lähtien. Tilastokeskuksen luottokantatilaston mukaan vuoden 29 kolmannella neljänneksellä uusia pikaluottoja myönnettiin vajaa 55 miljoonaa euroa, yhteensä lähes 28 kappaletta, kun vastaavalla ajanjaksolla vuosi sitten määrä oli 47 miljoonaa euroa, yhteensä vajaat 24 kappaletta. Kuitenkin edelliseen neljännekseen verrattuna vuonna 29 euromääräinen volyymi laski vajaat kuusi prosenttia ja kappalemääräinen volyymi viisi prosenttia. Keskimääräinen pikaluotto oli vuoden 29 kolmannella neljänneksellä suuruudeltaan 197 euroa ja sen takaisinmaksuaika 28 päivää. Luvut ovat vuoden takaisella tasolla. Pikaluotonottajat maksoivat vuoden 29 kolmannen vuosineljänneksen aikana ottamistaan lainoista erilaisia kuluja yhteensä runsaat 15 miljoonaa euroa. Pikaluottoon kohdistuvat kulut olivat siten keskimäärin 27 prosenttia myönnetystä lainapääomasta. Pikaluottotoimialan yhteenlaskettu luottokanta oli neljänneksen lopussa vajaat 42 miljoonaa euroa, kun kanta vuotta aiemmin oli 24 miljoonaa euroa. Vuoden 29 kolmannella neljänneksellä tilastoituja yrityksiä oli 56 kappaletta eli hieman enemmän kuin vuosi sitten, jolloin määrä oli 48. 7 milj. euroa Pikaluottokanta ja uudet myönnetyt pikaluotot 6 5 4 3 2 Q1/28 Q2/28 Q3/28 Q4/28 Q1/29 Q2/29 Q3/29 1 Pikaluottokanta neljänneksen lopussa Uudet myönnetyt pikaluotot Uusiin pikaluottoihin kohdistuneet kulut Lähde: Tilastokeskus, luottokanta 1
35 kpl Uusien pikaluottojen kappalemäärä 3 25 268 696 263 511 238 111 257 388 28 131 291 394 276 87 2 15 1 5 Q1/28 Q2/28 Q3/28 Q4/28 Q1/29 Q2/29 Q3/29 Lähde: Tilastokeskus, luottokanta 8. Maksuhäiriömerkinnät Lainan tai laskujen maksamisen laiminlyönti voi aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän. Pelkästään maksun myöhästyminen, esimerkiksi sähkölaskun maksaminen kolme viikkoa eräpäivän jälkeen tai maksamattoman pysäköintivirhemaksun siirtyminen ulosmittaukseen ei suoraan aiheuta maksuhäiriömerkintää. Huomattava osa ihmisistä hoitaa maksuviivästymisensä parin kuukauden sisällä eräpäivästä maksamalla tai neuvottelemalla luotonantajan tai maksunsaajan kanssa, eikä siitä aiheudu maksuhäiriömerkintää luottotietorekisteriin. Maksuhäiriömerkintä rekisteröidään Suomen Asiakastiedon rekisteriin. Maksuhäiriömerkinnän saa esimerkiksi maksamattomasta laskusta, jota ei ole saatu perittyä ulosotossa. Jos asia etenee oikeuteen saakka, tulee häiriömerkintä viimeistään tuomion jälkeen. Yksityishenkilölle ei laiteta maksuhäiriömerkintää hänen tietämättään. Suomen Asiakastieto ilmoittaa ensimmäisestä henkilölle merkitystä maksuhäiriömerkinnästä lähettämällä rekisteröidylle ns. ensirekisteröinti-ilmoituksen. Siinä kerrotaan myös kuinka kauan merkintä säilyy luottotietorekisterissä. Maksuhäiriömerkintä tarkoittaa yleensä sitä, että luotonsaanti vaikeutuu olennaisesti luotto- ja pankkikortit vaaditaan takaisin (oikeus automaattikorttiin säilyy) henkilö ei saa tehtyä osamaksusopimusta vuokra-asunnon saanti vaikeutuu puhelinliittymä- ja vakuutussopimuksissa vaaditaan vakuutta tai ennakkomaksuja työpaikan saanti vaikeutuu erityisesti, mikäli työtehtävään liittyy taloudellista vastuuta 11
Maksuhäiriömerkinnät säilyvät luottotietorekisterissä vain tietyn määräajan. Maksuhäiriömerkintöjä talletetaan Suomen Asiakastiedon rekisterissä pääsääntöisesti 2 3 vuotta. Uusi merkintä pidentää talletusaikaa. Saatavan maksaminen talletusaikana lyhentää aikaa kahteen vuoteen. Henkilöllä on oikeus saada pyynnöstä maksamistieto sekä tieto maksuhäiriöön johtaneesta erityisestä syystä rekisteriin, kuten esimerkiksi takausvastuusta. Määräajan päätyttyä Suomen Asiakastieto poistaa tiedon rekisteristään. 9. Maksuhäiriöiden määrät Taantuma on lisännyt yksityishenkilöiden maksuhäiriömerkintöjä mutta maksuhäiriöisten henkilöiden määrän kasvu on ollut pienempää. Suomen Asiakastiedon tilastojen mukaan maksuhäiriöisiä henkilöitä oli vuoden 29 lopussa 4,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 28. Vuoden 29 lopussa 35 henkilöllä oli maksuhäiriömerkintä luottotiedoissaan. Tämä vastaa hieman yli 7 prosenttia yli 18-vuotiaista suomalaisista. Tyypillistä on, että merkinnät kasaantuvat usein samoille henkilöille. Keskimäärin henkilöllä on noin kuusi maksuhäiriömerkintää. Vain joka kuudennella henkilöllä on ainoastaan yksi voimassa oleva häiriömerkintä. Vuoden 29 aikana uusia maksuhäiriömerkintöjä tuli 645 eli lähes 1 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä on 18 prosenttia enemmän kuin vuonna 28. Noin kaksi kolmasosaa maksuhäiriöisistä henkilöistä ovat miehiä. Miesten ja naisten osuudet ovat pysyneet viimeisten kymmenen vuoden aikana samansuuruisina. 12
Uudet yksityishenkilöiden maksuhäiriömerkinnät, 21-29 7 kpl 645 46 6 527 256 546 713 5 4 3 274 552 289 68 298 43 338 238 274 753 422 542 429 66 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Lähde: Suomen Asiakastieto Asiakastiedon tilastojen mukaan eniten maksuhäiriöitä on 25-49-vuotiailla. Velkomustuomiot (maksuhäiriömerkinnät) syntyvät tavallisimmin kulutusluotoista, joissa ovat mukana tilija kertaluottojen lisäksi myös pikaluotot. Kulutusluottojen osuus kasvoi viime vuonna ja 58 prosenttia yksityishenkilöiden maksuhäiriöstä syntyi kulutuslutoista. Seuraavaksi tavallisimmin maksuhäiriömerkinnät syntyvät asuntojen vuokrista, kännykkälaskuista ja postimyyntiveloista. Pikaluotoista aiheutuvat maksuhäiriöt painottuvat 18-24-vuotiaille. Velkomustuomioiden jakauma asiatyypeittäin Tili- ja kertaluotot, rahoitusyhtiösaatavat yleensä 17,5 % Huoneiston vuokrat, vastikkeet,3 %,5 % 1,1 % Televelat 2,3 % 4,8 % 7,4 % 1-12/29: yksityishenkilöiden velkomustuomioita 23 524 kpl 58,4 % Postimyyntisaatavat Energia-, vesi-, lämpö-, jätehuolto-, polttoainesaatavat Pankkiluotot 7,8 % Vakuutusyhtiöiden saatavat Takausvastuut Lähde: Suomen Asiakastieto Luokittelemattomat muut saatavat 13
1. Kulutusluottojen sääntely ja valvonta Kulutusluotoista säädellään kuluttajansuojalain 7. luvussa. Kuluttajansuojalaki sisältää sekä kulutusluottosopimusta että luottojen markkinointia koskevat säännökset. Laki sääntelee kaikkia elinkeinoharjoittajien kuluttajille tarjoamia luottoja. Lain markkinointisäännöksillä on kaksi päätavoitetta eli ehkäistä epäasianmukaisia kuluttajiin kohdistuvia markkinointitoimia sekä saada elinkeinonharjoittajat antamaan markkinoinnissa kuluttajille enemmän tietoja näille tärkeistä asioista. Laki sisältää muun muassa säännöksen todellisen vuosikoron ilmoittamisesta markkinoinnissa sekä säännöksen kulutusluottojen markkinoinnin totuudenmukaisuudesta. Tällä hetkellä kuluttajaviranomaiset valvovat kulutusluottoja koskevan markkinoinnin laillisuuden toteutumista muun muassa erilaisilla valvontakampanjoilla (Kuluttajaviraston tiedotteet). Kuluttajansuojalain mukaan lainakustannusten vertailua varten on luotontarjoajien ilmoitettava markkinoinnissaan todellinen vuosikorko, joka sisältää koron lisäksi muut luotonmyöntäjän perimät maksut kuten järjestelypalkkiot, toimitusmaksut ja lyhennysten yhteydessä perittävät maksut. Todellisen vuosikoron on oltava näkyvissä myös lainatarjouksissa. Tällä hetkellä kuluttajansuojalain mukaan luotontarjoajan ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa lainan todellista vuosikorkoa, mikäli laina-aika on alle kolme kuukautta ja luoton määrä on alle 168 euroa. Tällaisia luottoja ovat yleisesti markkinoilla olevat pikaluotot. Taloudenhallinnan neuvottelukunta on antanut suosituksen, jonka mukaan todellinen vuosikorko on kerrottava myös pienten ja lyhytaikaisten kertaluottojen tarjonnassa. Suuri osa pikaluottoyrityksistä myös noudattaa tällä hetkellä tätä suositusta. Kuluttajaviranomaisten ohella Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa pankkien ja muiden rahoitusmarkkinoilla toimivien yhteisöjen toimintaa. Finanssivalvonnan valvonnan alaisia ovat talletuspankit, luottolaitostoimiluvan omaavat rahoitusyhtiöt, Eurocard, Diners club sekä Luottokunta. Sen sijaan postimyyntiyritykset ja pikaluottoja tarjoavat yritykset eivät kuulu Finassivalvonnan valvonnan alaisuuteen. Pikaluottojen tarjonnan sääntelyn uudistuminen Kuluttajansuojalain 7. lukua koskevat säännökset ovat muuttumassa ja ne tulevat voimaan 1.2.21. Tavoitteena on pikaluottojen tarjonnassa esiintyvien ongelmien ja epäkohtien poistaminen. Keskeiset muutokset ovat: Pikaluottoja ja muita pieniä ja lyhytaikaisia luottoja markkinoitaessa on jatkossa ilmoitettava luoton todellinen vuosikorko. Näin parannettaan kuluttajien mahdollisuuksia saada asianmukaista tietoa pikaluottojen ja muiden lyhytaikaisten luottojen hinnasta sekä verrata näiden luottojen hintaa muiden luottojen hintaan. Luotonantajalle tulee velvollisuus todentaa ensi kertaa lainaa hakevan henkilöllisyys huolellisesti esimerkiksi verkkopankkitunnuksen avulla. Säännökset koskevat muita kuluttajille tarjottavia rahaluottoja kuin tavaran tai palvelun tilaamiseen liittyviä kertaluottoja. 14
Myös harkitsematonta luotonottoa öisin rajoitetaan. Jos kulutusluotto haetaan ja myönnetään kello 23:n ja 7:n välisenä aikana, kuluttaja ei saa varoja käyttöönsä ennen kello seitsemää. Aikarajoitus ei koske luotolla ostamista verkkokaupassa tai tililuoton luottorajan nostamista. Luotonantajan oikeutta periä lakisääteistä viivästyskorkoa korkeampaa korkoa rajoitetaan. Uudistus koskee kaikkia kulutusluottoja. Jos luoton alkuperäinen korko on viivästyskorkoa korkeampi, tämän korkeamman koron perimistä saa jatkaa enintään puoli vuotta velan erääntymisestä. Kulutusluottolainsäädännön uudistuminen Kulutusluottoja koskeva lainsäädäntö on ehdotettu kokonaisuudessaan uudistettavaksi ja tätä koskeva OM:n kulutusluottotyöryhmän mietintö jätettiin 19.11.29. Lainmuutoksien on tarkoitus tulla voimaan 1. kesäkuuta 21 mennessä. Työryhmän valmistelemilla uudistuksilla pantaisiin yhtäältä täytäntöön EU:n uusi kulutusluottodirektiivi ja toisaalta tehtäisiin lainsäädäntöön kansallisten luottomarkkinoiden kehittymisen johdosta tarpeellisia muutoksia. OM:n lähtökohtana on vähintään nykyisen kuluttajansuojatason säilyttäminen myös jatkossa. Keskeiset muutokset olisivat: Keskeisin direktiiviin pohjautuva muutos olisi, että luotonantajan olisi annettava kuluttajalle itseään, tarjottua luottoa sekä kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat tiedot erityisellä lomakkeella ennen luottosopimuksen tekemistä. Tämä parantaisi mahdollisuutta vertailla eri luotonantajien tarjoamia luottoja keskenään. Luotonantajalla olisi myös velvollisuus ennen luoton myöntämistä arvioida kuluttajan luottokelpoisuus, esimerkiksi tarkistamalla, onko tällä maksuhäiriömerkintöjä. Lakiin ehdotetaan otettavaksi hyvää luotonantotapaa koskeva periaate. Luotonantajan tulisi toimia vastuullisesti ja avoimesti sekä kuluttajan etu huomioon ottaen niin luottoa markkinoitaessa, luottosopimusta tehtäessä kuin mahdollisia ongelmia selvitettäessä. Samoin kuluttajaluottoja (nykyinen käsite kulutusluotto) saisi tarjota vain luotonantajarekisteriin merkitty luotonantaja. Uuden rekisteröintivelvoitteen piiriin tulisivat muun muassa pikaluottoyritykset, rahoitusyhtiöt sekä postimyyntiyritysten ja verkkokauppojen yhteydessä toimivat luotonantajat. Sen sijaan rekisteröintivelvoite ei koskisi luottolaitoksia eikä muita sellaisia luotonantajia, joilta jo nykyisin edellytetään toimilupaa tai rekisteröintiä, eikä myöskään yrityksiä, jotka tarjoavat luottoja vain myymiensä tuotteiden ostamista varten. Kulutusluottoja koskevan lainsäädännön soveltamisala säilyisi Suomessa edelleen laajana. Toisin kuin direktiivin säännökset, se kattaisi myös esimerkiksi asuntolainat ja alle 2 euron luotot. Asuntolainat on kuitenkin rajattu eräiden direktiivin vaatimusten kuten peruuttamisoikeuden ja ennenaikaisen takaisinmaksun ulkopuolelle. Samoin asuntolainoissa kiinteistön vakuutuksia ei lasketa todellisen vuosikoron kustannuksiin mukaan. Nykyinen kulutusluoton käsite korvattaisiin käsitteellä kuluttajaluotto ja tililuotto käsitteellä jatkuva luotto. 15
11. Kulutusluotoissa hyvä huomioida Kotitaloudelle kulutusluotot voivat tarjota joustavan mahdollisuuden menojen tasaamiseen pidemmälle ajalle. Kulutusluottomarkkinoille tulleiden uusien toimijoiden ja luottovaihtoehtojen lisääntymisen myötä kokonaisnäkemyksen saaminen erilaisista luottovaihtoehdoista ja niiden kustannuksista voi kuitenkin olla luotonottoa harkitsevalle vaikeaa. Kuluttajan on luotonottoa miettiessään erityisen tärkeää vertailla tarjolla olevia vaihtoehtoja ja niiden kokonaiskustannuksia, sillä kustannukset voivat vaihdella merkittävästi luottomuodoittain. Todellinen vuosikorko tarjoaa lähtökohdan kulutusluottojen vertailuun ja luottokustannusten arviointiin. Erityisesti lyhytaikaisissa ja pienissä luotoissa muut luottokustannukset ovat korkoon verrattuna merkityksellisiä ja nostavat todellista vuosikorkoa. Näistä sivukuluista voi muodostua vuoden aikana huomattava menoerä, etenkin jos kulutusluottoja on useita. Monet eri paikoista otetut kulutusluotot vaikeuttavat usein omien raha-asioiden hallintaa. Useiden kulutusluottojen yhdistäminen, mikäli mahdollista, yhdeksi luotoksi onkin usein järkevä ratkaisu, jolloin on helpompaa hallita omaa taloutta. Tällöin myös lainanhoitokulut pienenevät, koska luotonottaja maksaa ainoataan yhdestä luotosta aiheutuvat kulut. Uudesta maksujärjestelystä, kuten lainojen yhdistämisestä, täytyy neuvotella aina luotonmyöntäjien kanssa. Samoin tilanteissa, joissa luotonottajalla on vaikeuksia selvitä luoton takaisinmaksusta, on luotonottajan syytä ottaa hyvissä ajoin yhteyttä luotonmyöntäjään ja neuvotella lainaan liittyvästä uudesta maksuaikataulusta. 16
FK Finanssialan Keskusliitto Bulevardi 28 12 Helsinki Faksi 2 7934 22 etunimi.sukunimi@fkl.fi http://www.fkl.fi