SISÄLLÖNTUOTTAJAN OPAS

SISÄLLÖNTUOTTAJAN OPAS

VERKKOPALVELU OPINTOPOLkU SISÄLLÖNTUOTTAJAN OPAS SISÄLTÖ 1 Verkkopalvelu Opintopolku... 2 Verkkopalvelu Opintopolku... 2 Opintopolun toimitettu sisältö... 2 Opintopolun kohderyhmät ja käyttäjät... 3 Opintopolun käyttäjien tiedontarve... 3 2 Opintopolun sisällöntuottajan opas... 5 Sisällöntuotannon periaatteet... 5 Taistelu sekunteja vastaan... 6 Verkkokirjoittamisen periaatteet... 6 Tekijänoikeudet... 6 3 Opintopolun mallilukijat... 8 Mallilukija suunnittelun mittatikkuna... 8 Valtteri Vilenius, Espoo... 8 Essi Niskanen, Hämeenlinna... 9 Christian Lindfors, Lempäälä... 10 Jukka Ylämattila, Raisio... 11 Raija Paasiranta-Kaukonen, Mäntyharju... 11 4 Sisällöntuotanto... 12 Miten tuotan sisältöä Opintopolkuun... 12 Tietoartikkeli... 14 Koulutusuutinen... 16 Tiedote... 18 Ohje... 20 Haastattelu... 21 Kuvat ja kuvatekstit... 23 Kuva- ja kuvatekstiesimerkkejä... 24 Kuvakertomus... 27 Nostot: lainaukset, blurpit, kainalot ja tietolaatikot... 30 Blogi... 31 Opintoalojen ja tutkintojen kuvaukset... 32 Koulutustarjonta... 33 Linkitys... 36 5 Hakukoneoptimointi... 36 Hakukoneoptimointi etsii halutut käyttäjät... 36 Metatekstit... 37 Otsikot, leipäteksti ja linkitys... 38 Opintopolun sisällöntuottajan opas on suunniteltu sisällöntuottajien työkaluksi. Se määrittää Opintopolun toimituksellisen sisällön tavoitteet ja toimitustyön käytännöt sekä eri sisältötyyppien formaatit. Sisällöntuottajan opas on tehty opinnäytetyönä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa. Toimitus & taitto: Sampo Utriainen Kannen kuva: Jyrki Vesa Esimerkkitekstit: Sampo Utriainen Kuvakertomus: Viivi Norokorpi Kuvat: Sampo Utriainen ja Jyrki Vesa 6 Lähteet... 39

1 Verkkopalvelu OPINTOPOLKU löydä, VERTAA, hae Verkkopalvelu OPINTOPOLKU Oppijan palvelukokonaisuudessa rakennetaan Koulutuksen sähköistä sivistyskeskusta (Opintopolku.fi), josta löytyvät jatkossa kaikki sekä kansalaisten että koulutuksen ja opetuksen järjestäjien palvelut esiopetukseen ilmoittautumisesta aikuiskoulutukseen. Luvassa on helppokäyttöinen palveluportaali, joka tarjoaa kattavasti opiskelua ja siihen hakeutumista sekä oppimista ja urasuunnittelua tukevia palveluita elinikäisen oppimisen periaatteella. Palvelu tukee yksilöllisten oppimispolkujen suunnittelua ja toteuttamista. Kansalainen löytää jatkossa kaiken tutkintoon johtavan koulutuksen yhdestä osoitteesta. Opintopolku julkaistaan kolmella kielellä suomenkielinen Opintopolku ruotsinkielinen Studieinfo englanninkielinen Studyinfo. Tietopalvelu ja hakupalvelu samassa portaalissa Opintopolku.fi -palvelussa koulutustiedotus ja sähköiset haut ovat samassa palvelussa Käyttäjä voi joko ensin selailla vaihtoehtoja ja lukea lisätietoa ja tallentaa mieleiset hakukohteet ennen hakuaikaa omille sivuilleen tai käyttäjä voi mennä suoraan hakuun, poimia hakukohteita kuin verkkokaupassa tuotteita ja siirtyä lopuksi kassalle täyttämään haun vaatimat lisätiedot hakulomakkeelle. Verkkopalvelu Opintopolku on jatkossa koko maan opettajien ja oppijoiden koulutustiedon verkkopalvelu. Opintopolussa on tietoa tutkinnoista, ammateista sekä opiskelusta eri oppilaitoksissa. Palvelun käyttäjä voi esimerkiksi hakea tutkintoja, lukea opiskelu- ja uratarinoita, pohtia ja vertailla koulutusvaihtoehtoja ja hakea koulutukseen. Hanke on osa valtiovarainministeriön ohjelmaa Sähköinen asiointi ja demokratian vauhdittaminen (SADe-ohjelma). Sen tavoitteena on tarjota kansalaisille ja yrityksille hyödyllistä, sujuvaa ja helppoa sähköistä asiointia julkisiin palveluihin. Opintopolun toimitettu SISÄLTÖ Opintopolussa voi tutustua ja hakea ammatillisiin perustutkintoihin lukiokoulutukseen ammattikorkeakoulututkintoihin yliopistotutkintoihin koko korkeakoulutus yhdestä paikasta syksystä 2014 myös aikuiskoulutukseen. Koulutukseen hakeutuvan palvelut koulutukseen hakeminen esiopetukseen ilmoittautuminen perusopetukseen ilmoittautuminen opinto- ja urasuunnittelun tuki ohjaus- ja neuvontapalvelut sähköinen asiointipalvelu. Opintopolun toimituksellinen sisältö tietoartikkeleita: tietoa tutkinnoista, oppilaitoksista, opiskelusta haastatteluja ja artikkeleita: uratarinoita ja opiskelutarinoita eri koulutusasteilta ja oppilaitoksista koulutusaiheisia uutisia tiedotteita ohjeita kuvakertomuksia valokuvia videoita: ammatti- ja opiskeluvideoita opintoalojen ja tutkinnon kuvauksia koulutuskuvauksia 2

Opintopolun verkkotoimitus vastaa tietoartikkeleiden, haastattelujen, kuvakertomusten, videoiden faktatekstien, tiedotteiden ja uutisten toimittamisesta. Osan niistä tekevät ulkopuoliset alihankkijat, joita ovat Opetushallituksen käyttämät toimittajat ja kuvaajat. Osa sisällöstä hankitaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Oppilaitokset ylläpitävät itse omien koulutustensa kuvauksia. Korkeakoulut vastaavat omien koulutusalojensa kuvausten toimittamisesta ja ylläpidosta. Opetushallituksen koulutusasiantuntijat vastaavat ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen opintoalojen kuvausten toimittamisesta. Kaikki tekstit laaditaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Opintopolku on kaikille koulutukseen hakijoille tarkoitettu portaali. Sitä voivat käyttää kaiken ikäiset peruskouluikäisestä eläkeläiseksi. Opintopolun käyttäjien TIEdONTARVE Kaikille käyttäjille hyvin tärkeitä ovat tiedon ajankohtaisuus tuoreus ja luotettavuus. Opintopolun hajautettu sisällöntuotanto Opetushallituksen verkkotoimitus tuottaa tietoa tutkinnoista, opiskelusta ja koulutukseen hakemisesta eri asteilla. Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen yksiköt tuottavat sisältöä koulutusaloista sekä ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen kuvaukset. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tuottaa ammatinkuvaukset TEM:n Ammattinettiin, johon Opintopolun tutkintotietosivuilta linkitetään. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot tuottavat korkeakoulujen ja yksiköiden kuvaukset, korkeakoulututkintojen kuvaukset ja korkeakoulujen koulutusalojen kuvaukset. Oppilaitokset tuottavat oppilaitosten ja opetuspisteiden kuvaukset. Sivustorakenne Opintopolun sivustohierarkia on nelitasoinen. Jokaisella hierarkian eri portaalla tekstit ovat samantyyppisiä. Opintopolun kohderyhmät ja käyttäjät Opintopolun tulevia käyttäjiä ovat potentiaaliset työnhakijat ja opiskelijat koulutuksen ohjaushenkilöstö alan ammattilaiset oppilaitokset työnantajat viranomaiset tiedotusvälineet satunnaiset vierailijat ja verkossa viihtyjät. Käyttäjät haluavat laajasti tietoa sekä eri ammattialoista että yksittäisistä oppilaitoksista. Käyttäjiä kiinnostaa virallinen koulutustieto - koulutus- ja opintoalojen sekä tutkintojen kuvaukset Käyttäjiä kiinnostaa myös tavallisten ihmisten tuottamaa sisältö, jossa on ihmisten omia näkökulmia ja mielipiteitä sekä ammatinharjoittajien kuvauksia eri aloista. Myös eri koulutusasteilla opiskelevien tarinat kiinnostavat. Tiivis ja selkokielinen ilmaisu tieto helpossa ja tiiviissä muodossa videoita kuvakertomuksia Käyttäjät haluavat lukemisen sijaan enemmän katsoa, kuunnella ja kokea tarinoita ja tietoa. Myös lisätietoa Olennaisimman tiedon lisäksi käyttäjät haluavat tarkkaa lisätietoa. Opiskelijajärjestöiltä saatavat kokemukset ja toiminnan kuvaus olisivat mielenkiintoinen lisä, jota ei moni yliopistoa harkitseva osaa huomata. Realistinen tieto eri alojen arjesta kiinnostaa sekä eri alojen hyvät että huonot puolet. Opintopolusta haetaan ideoita. Käyttäjät tarvitsevat ehdotuksia ja suosituksia omien taitojensa ja kiinnostustensa perustella mahdollisista opiskelu- ja työpaikoista. 3

2 Opintopolun sisällöntuottajan opas Opintopolun sisällöntuottajan opas on suunniteltu sisällöntuottajien työkaluksi. Se määrittää Opintopolun toimituksellisen sisällön tavoitteet ja käytännöt sekä eri sisältötyyppien formaatit. Sisällöntuotannon PERIAATTEET Opintopolku on kaikille koulutustietoa tarvitseville tarkoitettu kansalaispalvelu, joka palvelee mahdollisimman monia erilaisia käyttäjäryhmiä. Tavoitteena on tarjota elinikäisen oppimisen periaatteella tarpeellinen koulutustieto, jota eri ihmiset tarvitsevat eri elämän vaiheissa vauvasta vaariin. Opintopolku on myös viranomaispalvelu, jonka on pystyttävä palvelemaan esimerkiksi oppilaitosten opinto-ohjaajia ja työ- ja elinkeinotoimistojen koulutusneuvojia. Sisällöntuottajan oppaaseen on koottu sisällöntuottamisessa tarvittavat työohjeet sekä toimitustyön kannalta keskeiset työtavat. Verkkotoimitus päivittää työohjeita aina tarvittaessa. Sisällöntuotannossa noudatetaan lakeja, Journalistin ohjeita ja oppaaseen koottuja ohjeita. Hyvän tyylin ominaisuuksia Teksti noudattaa kirjakielen sääntöjä ja kielioppia. Sanasto on lukijoille tuttua. Ilmaisu on selkeää ja johdonmukaista. Kaikkiin Opintopolun teksteihin sopii tyyliksi hyvä asiatyyli eli tyyli, josta lukija eri erota mitään erityistä tyyliä. Lukijan ei tarvitse myöskään huomata, milloin kirjoittaja on vaihtunut. Tekstit kirjoitetaan lukijalle sinä-muodossa silloin, kun se on luontevaa. Tekstien tarkoituksena on ohjata ja kannustaa hakemaan koulutukseen. Kirjoita mahdollisimman helppolukuista tekstiä, jotta vaikeat asiat voi ymmärtää nopeasti. Sisällöntuotannon periaatteena on, että kaikki tekstit soveltuvat kaikille mallilukijoille. Tekstit voidaan myös lukea eri päätelaitteilla. Hyvä ja luettava asiateksti on virheetöntä (asiasisältö ja kieli) sujuvaa helppoa havainnollista ja tehokasta. Hyvä tyyli on keskeinen osa verkkopalvelun käytettävyyttä. Se herättää käyttäjän mielenkiinnon, tukee asian ymmärtämistä ja vakuuttaa käyttäjän luotettavasta viranomaispalvelusta, jonka sisältö on asiantuntevaa. Kirjoitustyylin tärkein tehtävä on palvella käyttäjää ja helpottaa koulutustiedon hakemista. Hyvä tyyli herättää palvelun käyttäjän mielenkiinnon tukee asian ymmärtämistä ja vakuuttaa palvelun käyttäjän luotettavasta viranomaispalvelusta, jonka sisältö on asiantuntevaa. Teksteissä käytettävät tyylilajit valitaan juttutyypin, aiheen ja käyttäjän mukaan. Valtaosa tekstisisällöstä on asiatekstiä. Hyvä kieli on yksinkertaista ja vaihtelevaa. Sanat ovat lyhyitä ja tuttuja, lauseet napakoita ja virkkeet selkeitä ja vaihtelevia. Varmista, että kaikki palvelun käyttäjät ymmärtävät kirjoittamasi tekstin ja tuntevat sanaston. Opettele ilmaisemaan asia tehokkaasti ilman turhaa selittelyä. Varo tiivistämästä liikaa tärkeintä on tekstin ymmärrettävyys ja selkeys. Vältä ylimääräisiä vierassanoja slangisanoja erikoistermejä lyhenteitä, jotka eivät avaudu kaikille käyttäjille yli 12 sanan pituisia virkkeitä, sillä pitkiä virkkeitä on raskasta lukea. 5

Muista havainnollisuus Esitä vaikeat asia ihmisten kokemusten kautta. Esimerkit helpottavat hahmottamista, ja kuvat varmistavat viestin perille menon. Taistelu SEKUNTEJA VASTAAN Muista, että tekstin on oltava selkeyää, tehokasta ja lukijan mielenkiinnon on säilyttävä. Lukija viipyy yhdellä sivulla keskimäärin alle minuutin, ja käy session aikana keskimäärin 3 4 sivulla. Aluksi käyttäjä silmäilee sivua, ja muutamassa sekunnissa hän päättää tutustua sivuun ja lukea artikkelin tai jatkaa matkaansa muualle verkossa. Käyttäjien kiinnostuksen taso vaihtelee Australialaisen Nathan Wallacen mukaan jokaisella verkkolukijalla on jokaiseen verkkotekstiin olematonta kiinnostusta vähän kiinnostusta tai vahvaa kiinnostusta. Verkkolukija ei välttämättä ole yhtä kiinnostunut sisällöstä kuin sen tekijä. Jokaisen verkkolukijan kiinnostuksen taso vaihtelee. Usein kiinnostus ja tiedon tarve tulee tyydytetyksi jo ensimmäisen silmäyksen perusteella. Otsikoiden tai ehkä ensimmäisten rivien jälkeen saadaan vastaus etsittyyn yksitäiseen kysymykseen. Otsikot ja jutun alku voivat myös houkutella jatkamaan eteenpäin. Verkkotekstiä tehdessä kannattaa hyödyntää erityisesti kertovaa ja kiinnostavaa otsikointia ja aloitusta luetteloita ja taulukkorakenteita kuvitusta sekä luontevan kokonaisuuden näkemistä kerralla eli ilman sivujen selaamista tai näytön vierittämistä. Kiinnitä huomiota tekstin rakenteeseen. Käytä eripituisia kappaleita. Kun kappaleet ja virkkeet eivät ole liian pitkiä, tekstin jaksaa lukea. Selkeyden kannalta virkkeen ensimmäiset sanat ovat tärkeimmät. Suora ja luonnollinen sanajärjestys on paras. Melkein kaikkiin asiateksteihin sopii virkerakenne: ensin subjekti ja sitten predikaatti ja objekti. Aktiivi on parempi kuin passiivi. Hyvässä virkkeessä tärkein sanoma tai ajatus nousee selkeästi esiin. Lisätietoa tarjotaan linkeillä ja lähteillä. Sivu kannattaa linkittää hyviin sisäisiin tai ulkoisiin lisätiedon lähteisiin. Otsikon perusteella käyttäjä usein päättää tekstin lukemisesta. Tekijänoikeudet Opetushallitus saa julkaista aineiston (tekstit ja kuvat) Opintopolku.fi-verkkopalvelussa ja siihen liittyvässä markkinoinnissa (esimerkiksi internetsivut, esitteet ja messumateriaali) sekä saman palvelun ruotsin- ja englanninkielisillä sivuilla. Opetushallituksella on aineiston ensijulkaisuoikeus, ja oikeus julkaista tekstit ja valokuvat tai niiden muunnokset pysyvästi. Opetushallitus ei myy eikä luovuta aineistoa kolmannen osapuolen käyttöön. Opetushallitus sitoutuu noudattamaan hyviä julkaisutapoja ja yleisiä julkaisukäytäntöjä. Verkkokirjoittamisen PERIAATTEET Verkkokirjoittaminen poikkeaa perinteisestä kirjoittamisesta moniulotteisuutensa vuoksi. Kirjoittamisessa täytyy huomioida esimerkiksi hakukoneet. Myös otsikoinnin rooli korostuu. Kirjoittaessaan sisällöntuottajan on mietittävä, mitä hän tekstillään halua sanoa: kenelle kirjoitan miksi kirjoitan pitäisikö tekstin vaikuttaa ihmisten ajatuksiin tai toimintaan? 6

Nettisivun laatumalli: Hyvän verkkotekstin ja sivun on täytettävä nettisivun laatumallin viisi kriteeriä: Hakukonelöydettävyys Miten hyvin nettisivut löytyvät internetistä hakukoneella? Jos sivuilla ei ole sanoja, joilla lukija etsii tietoa, hakukoneet eivät löydä niitä, vaikka tarjolla olisi juuri tuota lukijan etsimää tietoa. Silmäiltävyys Minkä ensivaikutelman sivu antaa, kun lukijan katse skannaa nopeasti näkymän yli? Tekstin ilmavuus on olennainen osa verkkosivun antamaa hyvää ensivaikutelmaa. Teksti tarvitsee myös kappalejakoja, väliotsikoita, luetteloita, taulukoita, kaavioita. Käytettävyys Miten varmasti ja vaivattomasti lukija löytää sivustolta tarvitsemansa tiedon? Luettavuus Miten nopeasti lukija pystyy lukemaan tekstin? Miten hyvin hän ymmärtää lukemansa? Miten pystyy painamaan ja palauttamaan mieleen lukemansa? Vaikuttavuus Miten paljon ja mihin suuntaan verkkosisältö muuttaa lukijan mielikuvia, ajatuksia ja/tai toimintaa? Meneekö viesti perille Saako käyttäjä tarvitsemansa tiedon ja palvelun Kaikkien laatumallien osien on toimittava Opintopolun kaikilla sivuilla, jotta sivusto ja sen sisältö toimivat. Lähde: Anja Alasilta, Teksti ja verkkopalvelun laatu, Scriptio 2008 7

3 Opintopolun mallilukijat Valtteri VILENIUS, Espoo Opintopolulla on neljä ensisijaista mallilukijaa Valtteri on peruskoulun päättöluokalla ja hakee ammattikouluun. Essi on peruskoulun päättöluokalla ja hakee lukioon. Christian on abiturientti, joka haluaa kauppakorkeakouluun. Jukka on aikuisopiskelija, joka harkitsee alan vaihtoa. Raija, täydentävä mallilukija on peruskoulun ja lukion opinto-ohjaaja. Mallilukija SUUNNITTELUN mittatikkuna Opintopolun sisältö tuotetaan verkkopalvelulle suunniteltujen mallilukijoiden avulla. Mallilukijat eivät oikeita henkilöitä vaan hahmoja, joissa tiivistyy Opintopolun tulevien käyttäjien keskeiset ominaisuudet ja tiedontarpeet, joita ovat koulutustausta asuinpaikka elämäntyyli ikä sukupuoli sosioekonominen asema ja harrastukset. Tarjolla olevista palveluista on vaikeaa saada selville, mitä tekstillä oikeasti tarkoitetaan. Kieli on suunnattu aikuisille, eikä siitä saa oikein selkoa. Valtteri asuu Espoon Matinkylässä vanhempiensa kanssa ja on peruskoulun 9. luokalla. Valtteri pelaa jääkiekkoa Espoon Bluesin B-junioreissa. Valtteri on hakemassa peruskoulun jälkeen ammattikouluun. Hän ei ole vielä ehtinyt miettimään, mihin ammattikouluun hän haluaa. Jääkiekko kiinnostaa häntä tällä hetkellä eniten. Valtterin vanhempien ja koulun opinto-ohjaajan mielestä jokin opiskelupaikka pitäisi jo keksiä. Valtteri tietää tähän mennessä sen verran, että hän haluaa käytännönläheiseen työhön. Valtterin isä on ehdottanut pojalle, että tämä hakisi johonkin liikuntaan liittyvään opiskelupaikkaan. Valtterin mielestä ajatus on hyvä. Koulun vain pitäisi olla jossakin lähellä tai edes sopivien kulkuyhteyksien päässä kodista tai jäähallista. Jääkiekkokassia ei jaksa pitkiä matkoja raahata. Eri opiskelupaikoista Valtteri ei tiedä juuri mitään. Valtteri aikoo hakea kyllä kouluun, mutta hän ajattelee, että sen voi jättää kesken, jos ei jaksakaan olla siellä tai jos se käy liian rankaksi. Opiskelupaikan suhteen Valtteria kiinnostaa, saako alalta töitä ja sen verran palkkaa, että sillä elättää itsensä. Hän myös haluaisi tietää ammatista, millaista työ konkreettisesti ja käytännössä on. Lisäksi häntä kiinnostaa, millaista opiskelu on ja mitä opintoihin kuuluu. Myös koulupäivien pituus on tärkeää, koska siitä riippuu, jääkö Valtterille riittävästi vapaa-aikaa. 8 Jokainen mallilukija kuvaa tietyn käyttäjäryhmän tarpeita, käyttäytymismalleja ja tavoitteita. Kun Opintopolun sisältö täyttää neljän ensisijaisen mallilukijan tarpeet, se soveltuu useimmille todellisille käyttäjille ja vastaa heidän tarpeitaan. Ensisijaiset mallilukijat edustavat Opintopolun keskeisimpiä käyttötapauksia: peruskoulusta ammatilliseen oppilaitokseen peruskoulusta lukioon abi, joka haluaa korkeakouluun alanvaihtoa harkitseva aikuisopiskelija Kun toimittaja kirjoittaa tekstiä, hän ajattelee koko ajan kertovansa tarinaa yhdelle tai useammalle mallilukijalle juuri tämän tarpeiden ja odotusten mukaisesti. Valtteri ei halua kouluun, jossa on liian kova opiskelutahti. Valtteri ei ehdi jääkiekkoharrastuksensa takia tavata kavereitaan niin usein kuin haluaisi. Siksi hän mielellään treenien jälkeen kotona juttelee heidän kanssaan Facebookissa. Valtterin tavoitteet Löytää lähellä oleva mukava liikunta-alan ammattikoulu. Valtteri haluaa opiskelupaikkaan, joka on kodin lähellä tai edes hyvien kulkuyhteyksien päässä. Päästä opiskelemaan. Valtterin haluaa päästä sisään valitsemaansa kouluun. Menestyä jääkiekossa. Jääkiekkoharrastuksessa eteenpäin pääseminen ja joukkueen menestys ovat Valtterille tärkeitä asioita.

Valtterin tarpeet Yhdeksäsluokkalainen Valtteri tarvitsee ammattioppilaitoksen valintaa varten runsaasti tietoa eri opiskelualoista. Häntä hyödyttävät myös konkreettiset, helppolukuiset, havainnolliset ammattikuvaukset, hyvä käyttöliittymä sekä visuaalinen havainnollistaminen. Hän tietää suunnilleen, mitä hakee, mutta ei ole vielä löytänyt omaa paikkaansa. Valtterille oppilaitoksen sijainti ja kulkuyhteydet ovat tärkeitä. Hän on myös kiinnostunut opetuksen konkreettisesta sisällöstä ja kestosta. Valtteri tarvitsee myös kannustusta ja apua elämänhallintaan opiskelujen ohella. Essi Niskanen, HämEENLINNA Onko sitten enää ollenkaan vapaa-aikaa, kun menee lukioon? Essi on peruskoulun 9. luokalla Iittalan koulussa, ja hän haluaa hyvään lukioon. Lukioon Essi haluaisi ehkä Hämeenlinnan Kaurialaan, koska sillä on hyvä maine, ja Hämeenlinna on suurempi paikkakunta kuin Iittala. Essillä on kuitenkin käsitys, että Kaurialassa on hirveän kova opiskelutahti ja keskiarvoraja korkealla. Siksi Essi ei ole ihan varma, hakeeko ja pääseekö hän sinne, vaikka hänellä on melko hyvä keskiarvo. Essi yrittääkin korottaa keskiarvoaan vielä tänä vuonna. Hän harkitsee myös muita lähiseudun lukioita, muttei oikein tiedä millaisia ne ovat. Koulumatka vaikuttaa valintaan paljon, ja Kaurialaan on aika pitkä matka. Essin kaveri on Kaurialan lukiossa tiedelinjalla, ja se kuulostaa kivalta, koska Essi on kiinnostunut kemiasta. Hän kuitenkin miettii, tuleeko opiskelu tiedelinjalla liian raskaaksi. Essiä kiinnostavat myös muut kurssivaihtoehdot, joita lukioissa on tarjolla. ovat Essin tukena ja tekevät ehdotuksia. He ovat aina pitäneet selvänä, että Essi saa valkolakin. Essin mielestä hyvä opinto-ohjaaja kertoo riittävästi eri vaihtoehdoista ja antaa myös tietoa lukioista, esimerkiksi mitä eroa lukiolla on peruskouluun nähden. Myös tutustumiskäynnit ovat mielenkiintoisia ja ne jäävät hyvin mieleen. Essi ei vielä tiedä, mitä hän aikoo tehdä lukion jälkeen, mutta johonkin korkeakouluun hän aikoo hakea. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa oikeustiede, koska hänen sukulaisensa on ollut juuri mukana oikeusjutussa. Essi seuraakin paljon lakisarjoja televisiosta, mutta tietää, ettei työ oikeasti ole sellaista kuin amerikkalaisissa TV-sarjoissa. Sen tarkemmin Essi ei ole vielä miettinyt asiaa. Hän haluaa tehdä kiinnostavaa työtä ja toivoo, että pääsee töihin valmistumisensa jälkeen. Essi on suunnitellut myös lastentarhanopettajan ammattia. Hän oli TET-harjoittelussa päiväkodissa ja jossain vaiheessa hän harkitsi myös matkailualaa. Essin perhe muutti ennen viimeistä vuotta Torniosta Iittalaan. Essistä oli aika rankkaa tulla Torniosta kouluun uudelle paikkakunnalle. Essi ei olisi halunnut asua Iittalassa eikä joutua tutustumaan uusiin kavereihin. Hän ei tiennyt Iittalaan koulusta mitään etukäteen. Essin mielestä olisi ollut kiva, jos hänellä olisi ollut joku tuttu siellä tai jos hän olisi nähnyt koulusta edes joitakin esitteitä. Essi pitää yhteyttä vanhoihin Tornion kavereihin Facebookissa ja juttelee chatissa, koska se on ilmaista. Essi on myös varannut netistä junalippuja ja ilmoittautunut leirille. Netistä hän katsoo usein, moneenko esimerkiksi jokin paikka on auki tai säätietoja kun lähtee skootteriajelulle. Myös vaatteita hän on ostanut joskus netistä ja pitää sitä kätevänä. Essille on erittäin tärkeää, että hän menee lukioon, joka on hyvä. Lukiolla on oltava hyvä maine, siellä on hyvät opiskelumahdollisuudet ja sieltä on kirjoitettu hyvin. Erityisesti Essiä kiinnostaa, millaisia opettajia Kaurialan lukiossa on ja ovatko he kovin tiukkoja. Hän myös haluaisi tietää, millaista porukkaa ja minkälainen ilmapiiri siellä on. Hän toivoisi, että hänellä olisi lukiossa useampia kavereita, joilta voisi kysyä, koska nykyisiltä lukiolaisilta saisi parhaiten tietoa, millaista siellä on oikeasti olla. Essin kaverit eivät vielä tiedä minne hakevat, joten Essi ei mieti eri lukiovaihtoehtoja heidän kanssaan. Vanhemmat sen sijaan Essin tavoitteet Päästä hyvään lukioon. Essi haluaa lukioon, jolla on hyvä maine, hyvät opettajat ja josta kirjoitetaan hyvin. Valita sopivat kurssit. Essin täytyy keväällä tehdä lukion kurssivalinnat, jotka vaikuttavat siihen, mihin opiskelupaikkaan hän pääsee lukion jälkeen. Pärjätä lukiossa. Essi haluaa menestyä lukiossa hyvin, jotta hänellä on paremmat mahdollisuudet päästä hyvään korkeakouluun. 9

Essin tarpeet Yhdeksäsluokkalainen Essi kaipaa tietoa lukio-opiskelusta: eri lukiovaihtoehdoista ja niiden opetuksesta, ajankohtaista ja täsmällistä tietoa sisäänpääsyrajoista, opiskelijoiden menestyksestä ylioppilaskirjoituksissa sekä mahdollisesti myös opiskelijoiden sijoittumisesta lukion jälkeen. Essi tarvitsee myös laajempaa tietoa erilaisista opinpoluista ja korkeakouluopiskelusta, jotta hän osaa valita oikeat kurssit jo mennessään lukioon. Essiä kiinnostaa myös lukioiden epävirallinen tieto, millaisia opettajat ovat, kuinka raskasta lukio-opiskelu on ja miten se eroaa peruskoulusta. Essi pelkää kenties hieman turhaan lukion vaativuutta, joten hän tarvitsee asiallista, konkreettista ja rauhoittavaa tietoa, paitsi virallista, myös epävirallista, esimerkiksi nykyisten lukiolaisten tarjoamaan tietoa. Christian haluaisi enemmän tietoa eri paikoista, jossa voisi opiskella, vaikka häntä kiinnostavatkin eniten Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Hanken. Hän on kuullut, että ne ovat parhaita opiskelupaikkoja, mutta haluaisi silti vähän vertailla yliopistoja keskenään. Yliopiston sijainnilla ei Christianin mielestä ole väliä, pääasia on laadukas ja hyvämaineinen opetus. Eniten Christiania kiinnostavat pääsykokeet ja kuinka vaikeaa yliopistoon on päästä opiskelemaan. Hän miettii myös, pitäisikö hänen käydä armeija ennen yliopistoon hakemista vai vasta myöhemmin. Opinto-ohjaaja suositteli hakemaan opiskelupaikkaa heti lukion jälkeen ja menemään kesällä armeijaan. Opinto-ohjaaja myös kertoi, että kannattaa selvittää yhtenä vaihto-ehtona esimerkiksi tuotantotalouden koulutusohjelmaa teknillisessä korkeakoulussa, jos ala kiinnostaa, eikä kartoittaa pelkästään kauppatieteitä ja taloudellis-hallinnollisia tiedekuntia yliopistoissa. 10 Christian Lindfors, LemPÄÄLÄ Kun mulla on kaikki aineet aika tasaisen vahvoja, niin ajattelin, että vois hyödyntää matikkaa ja fysiikkaa, jos haen tuotantotalouteen. Christian on abiturientti ja haluaa yliopistoon tai korkeakouluun. Christian asuu vanhempiensa luona. Kotona Lempäälässä asuu myös pikkusisko, joka on peruskoulun kahdeksannella luokalla. Christian opiskelee Tampereella Svenska Samskolanissa. Christianin perhe on kaksikielinen, joten oli selkeä valinta käydä koulu ruotsin kielellä. Christian aloitti lukiossa, koska ei peruskoulun loppuessa oikein tiennyt mitä haluaisi tehdä. Yläkoulun opinto-ohjaaja suositteli Christianille lukiota, koska Christian oli hyvä lukuaineissa. Lukio tuntui aika helpolta, eikä opinnoissa yllättänyt mikään. Christianin bändikaveri on samassa lukiossa ja kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 2010. Hän kertoi Christianille millaista lukiossa oikeasti on ja auttoi kurssivalintojen kanssa. Christian haluaa lukion jälkeen lähteä opiskelemaan kauppatieteitä. Hän uskoo, että kauppatieteitä lukemalla varmistaa hyvän työpaikan ja hyvän palkan. Tarkkaa tietoa hänellä ei kuitenkaan ole palkan suuruudesta ja siitä, miten helposti työllistyy. Hän haluaisi kuitenkin tietää enemmän siitä, mihin voi sitten mennä töihin kun valmistuu yliopistosta. Opinto-ohjaaja sanoi, että lukiolle on tulossa yliopisto-opiskelijoita, ja Christian toivoo saavansa lisätietoa heiltä. Christian harrastaa musiikkia, hänellä on kolmen ystävänsä kanssa bändi. Bändi on keikkaillut Lempäälässä ja Tampereella ja haaveissa on päästä joskus levyttämään. Christian ylläpitää bändin Facebook-sivua ja MySpace-tiliä. Hänellä on myös omat henkilökohtaiset sivunsa Facebookissa, joiden kautta hän voi pitää yhteyttä kavereihinsa. Bändi sopii usein asoita Facebookin kautta ja keikoista ilmoitetaan kavereille aina siellä. Christianin lukiolla on Facebooksivut, mutta Christian ei keskustele siellä, koska samat kaverit löytyvät jo valmiiksi hänen kaverilistaltaan. Christian on miettinyt, pitäisikö Facebookista etsiä, onko häntä kiinnostavilla yliopistoilla siellä sivua. Siellä voisi olla jotain mielenkiintoista ja epävirallisempaa tietoa kuin mitä yliopistojen sivuilla on tarjolla. Christianin tavoitteet Päästä opiskelemaan kauppatieteitä. Christian tietää, mitä alaa haluaa opiskella, mutta ei vielä, missä, koska kauppatieteiden alan tarjonta on suuri. Työskennellä tulevaisuudessa kiinnostavalla alalla ja tehdä mielekkäitä töitä. Hyvä ja varma työpaikka sekä kiinnostavuus ovat tärkeitä asioita Christianille. Pitää hauskaa. Vapaa-aika, bänditoiminta ja kaverit ovat tärkeitä.

Christianin tarpeet Abiturientti Christiania kiinnostaa tietää, kuinka hän pääsee haluamallensa alalle sekä korkeakoulujen pääsykokeet ja pisterajat. Hän tarvitsee myös tietoa eri korkeakouluvaihtoehdoista, joissa voi opiskella hänen haluamaansa alaa. Myös tiedot uramahdollisuuksista, työllisyystilanteesta ja palkoista kiinnostavat Christiania. Jukka YlämATTILA, RAISIO Uusi ala antaa uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Jukka Ylämattila on aikuisopiskelija ja harkitsee alan vaihtoa. Jukka asuu avovaimonsa kanssa rivitaloasunnossa Raisiossa. Heillä on kolme koiraa, joiden kanssa he käyvät usein agility-radoilla ympäri Suomen. Jukka on myös innokas penkkiurheilija. Jukka työskentelee elektroniikkatehtaalla kokoonpanotyössä. Hän on ollut aiemmin töissä rakennusalan yrityksessä ja taksikuskina. Nykyisessä työssään hän on ollut kohta 10 vuotta. Jukan tavoitteet Löytää sopiva koulutusmuoto. Jukka haluaa löytää itselleen sopivan koulutusmuodon, joka yhdistää tarpeeksi käytäntöä ja teoriaa. Työllistyä uudelle alalle koulutuksen jälkeen. Jukka ei halua jäädä työttömäksi, vaan löytää uusia töitä heti kun on kouluttautunut tarpeeksi. Pärjätä taloudellisesti. Töiden lopettaminen tarkoittaa aina myös rahatilanteen tiukkenemista. Jukka ei halua luopua mistään, mutta tietää että joutuu hieman tinkimään nykyisestä elintasostaan opiskeluiden ajan. Jukan tarpeet Aikuinen, uutta uraa harkitseva Jukka kaipaa informaatiota koulutusvaihtoehdoista ja opiskelujen rahoituksesta sekä tukimuodoista. Jukkaa kiinnostaa myös opiskelujen kesto ja se kuinka opiskelut on voi yhdistää muuhun elämään, onko mahdollista käydä esimerkiksi töissä opintojen ohella. Raija Paasiranta-KAUKONEN, mäntyharju Tehdas on ilmoittanut yhdistävänsä kaksi toimipistettään yhdeksi, ja Jukan työt siirtyisivät Turusta Raumalle. Vaikka Jukka viihtyy työssään, hän ei halua ajaa joka päivä Raumalle ja takaisin. Tehtaan henkilöstöpäällikkö on järjestänyt kaikille lopputilin ottaville henkilöille tietoa uudelleen kouluttautumisesta, ja Jukka onkin osallistunut muutamaan informaatiotilaisuuteen. Hän on alkanut miettiä uudelleen kouluttautumista uuden työpaikan hankinnan sijasta. Uusi ala ja uusi työ ovat alkaneet tuntua toista tehdastyötä paremmilta vaihtoehdoilta. Jukka ei vielä tiedä, mikä uusi ala olisi, mutta on jo rajannut vaihtoehdot kolmeen: huonekalujen entisöijä, kokki tai sähköasentaja. Kun sanoo, että käy kattomassa sen ja sen yliopiston sivuilta, ne ovat voineet sen yhden kattoa, mutta eivät etsi yhtään lisää. Eivät ehkä edes googleta. Raija on peruskoulun ja lukion opinto-ohjaaja. Hän toimii opinto-ohjaajana Mäntyharjun lukiossa. Lukio on suhteellisen pieni, vain kaksi luokkaa kullakin luokka-asteella. Raija tuntee lähes kaikki opiskelijansa nimeltä. Vaikka Raijalla on opinto-ohjaustunteja myös koko luokalle, hän pitää henkilökohtaista ohjausta todella tärkeänä. Opon luokse saa tulla vaikka välitunnilla, ja ovi on yleensä auki. Lisäksi jokainen opiskelija käy henkilökohtaisessa haastattelussa kerran vuodessa. Silloin Raija tuntee saavansa kunnolla kontaktin opiskelijaan. Jukka kaipaa lisäinformaatiota koulutusvaihtoehdoista ja siitä miten voisi rahoittaa opintonsa. Hän on käynyt peruskoulun jälkeen ammattiopiston rakennuspuolen, eikä oikein näe itseään istumassa samoilla tunneilla 16-vuotiaiden kanssa. Häntä kiinnostaa myös millaista varsi-nainen opiskelu on ja kauanko se kestää. Hän haluaa tehdä töitä, eikä istua monta vuotta koulun penkillä. Jukka ei omista Facebook-tiliä, eikä käytä sähköpostiakaan kovin usein. Hänen ystäväpiirissään harva käyttää sosiaalista mediaa, vaikka netissä muuten paljon surffaavatkin. Jukka maksaa laskunsa mielellään verkkopankissa. Jukan avovaimo on yrittänyt houkutella Jukkaa perustamaan oman tilin Facebookiin, mutta Jukkaa ei asia kiinnosta. Raija ei mielellään tarjoile opiskelijoille valmiita ajatuksia, vaan laittaa heidät itse pohtimaan valintojaan. Jos opiskelija on rajoittunut vain yhteen koulutusvaihtoehtoon, Raija ehdottaa myös muita vaihtoehtoja. Hän heittelee mielellään opiskelijoille ideoita, että hei oletko miettinyt tällaista ja pyrkii avartamaan näköalaa. Osaan opiskelupaikoista vaikuttaa ensisijaisen paikan saamat pisteet. Se aiheuttaa opiskelijoille ja Raijalle välillä aikamoista pelaamista. Joskus käy niin, että hyvä seiskan tai kasin oppilas ei saa edes kutsua pääsykokeisiin, ja kun helpompi paikka on toisena, ei opiskelija ehkä pääse sinnekään. Raija kaipaisi lisää tietoa pääsykokeista ja soveltuvuuskokeista, mitä niissä kysytään. Näin opiskelija voisi valmistautua niihin 11

paremmin ja miettiä omia valintojaan. Myös pisterajat eri koulutuspaikkoihin ovat tärkeää tietoa. Ensimmäisenä vuonna Raija käsittelee opiskelijoiden kanssa opiskelutaitoon liittyviä asioita, toisena vuonna opiskelijoilla on TET-harjoittelu ja kolmantena vuonna keskitytään jatkoopiskeluasioihin. Raija järjestää nuorille mahdollisimman paljon tilaisuuksia nähdä ja kokeilla eri ammatteja ja koulutusaloja. Hän myös kehottaa nuoria pitämään silmät auki joka päivä ja miettimään näkemiään ammatteja, millaista niissä työskentely on, hyvät ja huonot puolet. Joskus entiset oppilaat soittelevat Raijalle ja kyselevät esimerkiksi yhteishakuun liittyviä kysymyksiä. Hän ohjaa entisiä oppilaita myös iltalukioon, jonka opona lisäksi toimii ja pitää sitäkin syrjäytymisen ehkäisynä. Raija auttaa opiskelijoita koulutusasioiden lisäksi myös elämänhallintakysymyksissä. Joskus Raija soittelee syrjäytymisvaarassa olevia opiskelijoita kotoa kouluun. Raija kokee myös opiskelijoiden vanhempien mukana olon tärkeäksi, koska kyse on nuorista ihmisistä. Keväisin Raija käy yläasteilla kertomassa lukiosta ja silloin yhdeksäsluokkalaiset valitsevat lukion kurssit. Hän myös pitää vanhempainiltoja. 4 Sisällöntuotanto Miten tuotan SISÄLTÖÄ OPINTOPOLKUUN Opintopolun sisällöntuotannon tavoitteena on täyttää verkkopalvelun missio: löydä vertaa hae. Kirjoita selkeällä yleiskielellä ilman turhaa värittämistä tietoartikkelit koulutusuutiset tiedotteet ohjeet opintoalojen- ja tutkintojen kuvaukset sekä koulutusten kuvaukset. Liiallinen värittäminen voi paitsi ärsyttää tai huvittaa lukijaa. Se voi viedä myös hänen huomionsa itse asiasta. Yleiskielestä poikkeaminen voi myös haitata ymmärtämistä ja synnyttää vääriä mielikuvia. Asiallisuus ei tarkoita kuitenkaan byrokraattisuutta tai tylsyyttä. Muista, että 20 prosentilla suomalaisista on erilaisia ja eriasteisia lukemisen ja hahmottamisen vaikeuksia, muun muassa lukihäiriö. Vältä Vaikeiden koulutusalan termien, esimerkiksi toisen asteen koulutus, ja muiden asiantuntijatermien käyttämistä tietoartikkeleissa, uutisissa ja ohjeissa, sillä kaikki eivät tunne niitä. Vaikeita termejä voi käyttää, jos et voi korvata niitä sopivalla yleiskielen ilmaisulla tai jos termille ei ole vakiintunutta tai hyvää kansantajuista ilmaisua. Esimerkiksi omaehtoinen koulutus (=koulutus, johon haetaan suoraan oppilaitokseen). Selitä käsitteet arkisen yleiskielen ilmauksilla. Haastatteluja ja kuvakertomuksia voit värittää enemmän asiayhteyden ja haastateltavan persoonallisuuden mukaan, mutta aihe sanelee tyylin. Tuo esille haastateltavan persoonallisuus ja korosta henkilökohtaista kokemusta. 12

Kiteytä ingressiin verkkosivun olennaisin tieto, jota leipäteksti syventää ja monipuolistaa. Ingressin pitää olla aktivoiva, sisällökäs, kiinnostava, lukemaan houkutteleva ja naseva. Ingressillä pitää otsikon tapaan olla katetta leipätekstissä. Ingressi voi myös jatkaa pääotsikossa esitettyä ajatusta. Ingressi voi olla yleiskuvaus tai -esittely tiivistelmä yhteenveto tai ohje sivuston käyttöön. Ingressi voi myös esittää joko jutun yleiset pääasiat tai lähteä liikkeelle jostakin yksityiskohdasta. Leipäteksti Leipätekstissä syvennät ja taustoitat asiaa, jonka olet esitellyt ja pääotsikossa ja ingressissä. Kirjoita tärkein asia heti leipätekstin alkuun ingressin jälkeen. Hyvä leipäteksti on sujuvaa ja selkeää suomen kieltä. Lauserakenne subjekti, predikaatti, objekti sopii hyvin useimpiin asiateksteihin. Virkkeet ovat vaihtelevia, mutta eivät liian pitkiä. Yli 12 sanaa pidempiä virkkeitä on vaikea lukea. Luettelot helpottavat lukemista Nopeuta lukemista luetteloilla, etenkin pitkissä teksteissä. Esitä luettelot, joissa on enemmän kuin kaksi asiaa, allekkain olevana listana. Käytä numeroitua luetteloa, kun asioilla on tärkeysjärjestys. Esimerkki Opistoissa voit opiskella esimerkiksi kieliä musiikkia taideaineita tekstiilitöitä tietotekniikkaa yhteiskunnallisia aineita ja liikuntaa. Muista vielä Verkkotekstissä alleviivataan vain linkkejä. Voit korostaa tärkeän asian lihavoimalla virkkeestä sanan tai kaksi, jolloin ne nousevat esiin. Älä käytä suuraakkosia leipätekstissä kuin äärimmäisessä hädässä, sillä sähköisessä maailmassa suuraakkoset tarkoittavat huutamista. Erinomaiset väliotsikot kertovat olennaisen sisällön ilman leipätekstiäkin. Pidä puhekieli mielessä virkkeiden rakentamisessa. Kukaan ei kerro monimutkaisia ajatuksia yhdellä puhumisella, ja siksi virkkeet kannattaa jakaa osiin. Viestin perille meno vain helpottuu, kun se on valmiiksi jaettu sopivan kokoisiksi suupaloiksi. Jokaisen kappaleen ensimmäinen virke on koko kappaleen tärkein ja informatiivisin. Siinä kerrotaan kappaleen tärkein asia. Ensimmäinen virke myös johdattaa kappaleen muuhun sisältöön. Kappaleiden pituus on 2 4 virkettä. Vältä kovin lyhyitä kappaleita, sillä hakukoneet eivät osaa lukea niitä. Vaihtele kappaleiden pituutta. 13

Tietoartikkeli Tietoartikkelit ovat asiatekstejä. Nimensä mukaisesti ne tarjoavat faktaa käyttäjän koulutusvalinnan tueksi: tietoa eri koulutus-, opinto- ja ammattialoista. Valtaosa Opintoluotsin teksteistä on tietoartikkeleita. Pääotsikot ja väliotsikot Uudelle verkkosivulle saapuva käyttäjä lukee ensimmäisenä sivun pääotsikon. Otsikon tehtävänä on olla sekä informatiivinen että houkutteleva. Pääotsikon ja väliotsikoiden perusteella käyttäjä päättää sivun lukemisesta ja hahmottaa sivun sisällön. Tee otsikoista motivoivia, sillä Opintopolun tavoitteena on antaa vaihtoehtoja ja kannustaa hakeutumaan koulutukseen. Aktiivinen, verbin sisältävä otsikko on parempi kuin substantiivipitoinen nimilappuotsikko. Hyvä tietoartikkeli on selkeää ja ymmärrettävää kieltä on sopivan mittainen siinä on sopivan mittaisista virkkeitä ja kappaleita etenee loogisesti ja johdonmukaisesti yksityisestä yleiseen tai päinvastoin. Opintopolun sivustorakenne perustuu 4-portaiseen sivustohierarkiaan. Opintopolun etusivulta voi siirtyä neljän sivun verran eteenpäin. Jokaisella sivustohierarkian tasolla tiedon syvyys kasvaa. Jokaisella tasolla on oma tietoartikkelityyppinsä. Ne eroavat toisistaan tekstin pituuden ja tiedon syvyyden perusteella. Tietoartikkeleita on kolmea eri tyyppiä 2-tason teksti: leipäteksti enintään 800 merkkiä 3-tason teksti: leipäteksti enintää 1 500 merkkiä 4-tason teksti: lleipäteksti enintää 2 000 merkkiä Kirjoitustohjeet Otsikko: Avainsana on sama sana kuin navigaatiossa, ja siitä käytetään yksikön tai monikon nominatiivia eli perusmuotoa hakukoneoptimoinnin vuoksi. Voit käyttää ajatusviivaotsikkoa tai otsikkoa, jossa verbi. Otsikoiden verbit ovat mieluiten aktiivissa. Ingressi: enintään 300 merkkiä Ingressiä käytetään tekstin mukaan. Ingressiä ei tarvita kaikissa teksteissä. Ingressi on tiivistys, jonka perusteella käyttäjä näkee, onko kyseisellä sivulla häntä koskevaa tietoa vai ei. Sisälinkit:3-5 Avainsana Avainsana on sivun tunniste, jonka avulla hakukone etsii sivuja. Se on todennäköisin sana, jolla käyttäjä etsii aiheesta tietoa hakukoneella. Avainsanaa käytetään sivun navigaatiossa, pääotsikossa, mielellään myös väliotsikoissa ja leipätekstissä. Esimerkki Linkkiteksti navigaatiossa: Ammatillinen perustutkinto. Sivun pääotsikko: Ammatillinen perustutkinto antaa laajan ammattitaidon Avainsana: Ammatillinen perustutkinto Pääotsikko vastaa kysymykseen mitä, kenelle ja miksi Hyvä pääotsikko innostaa ja koukuttaa lukemaan tekstin. Pääotsikon keskeisin tehtävä on kiteyttää sisällön tärkein asia, ja sillä on aina oltava katetta jutussa. Hyvä verkkosivun otsikko ottaa huomioon myös sivun valikkokohdan. Lukijan on otsikon nähdessään tunnistettava se samaksi tai melkein samaksi kuin linkkiteksti, josta hän on tullut sivulle. Mieti pääotsikkoa laadittaessa Mitä tahdot sanoa lukijalle? Kenelle, millaisille lukijoille kirjoitat? Miksi kirjoitat, millaisen vaikutuksen tahdot saada tekstilläsi aikaan tai millaisen vaikutelman luoda? (Lähde: Anja Alasilta, Osuva otsikointi, Scriptio Oy) Kirjoita otsikon avainsana yksikön tai monikon nominatiivissa. Pyri käyttämään avainsanaa myös väliotsikoissa. Avainsana on sivun tunniste hakukoneoptimointia varten. Lue tarkemmin hakukoneoptimoinnista sivulta: 36. Väliotsikot Väliotsikot antavat yleiskuvan tekstin sisällöstä ja johdattavat lukijaa. Väliotsikointi jäsentää tietoa ja muodostaa sivun antamalle tiedolle rungon. Väliotsikoihin pätevät monet samat ohjeet kuin pääotsikoihin. Niiden avulla lukija hahmottaa nopeasti tekstin pääkohdat ja saa käsityksen sivun olennaisesta sisällöstä ilman leipätekstiä. Kirjoita väliotsikko tarpeen mukaan yleensä 2 3 kappaleen välein. Aivan pienissä teksteissä ei tarvita väliotsikoita. Tietoartikkeleiden otsikot ja väliotsikot voivat olla perinteisiä, sillä artikkelit luetaan niissä olevan tiedon vuoksi. 14

Pääotsikkoesimerkki: OPPISOPIMUS - tutkinto käytännön töissä (Avainsana: oppisopimus) Väliotsikkoesimerkkejä: Työpaikkakouluttaja luotsaa tutkinnon suorittajaa Tietopuolinen koulutus täydentää oppimista Palkkaa työehtosopimuksen mukaan Ingressi Leipätekstin aloituskappale on ingressi eli jutun kärki. Ingressi jatkaa otsikkoa, ja sen tavoitteena on saada käyttäjä lukemaan koko teksti. Kiteytä ingressiin verkkosivun olennaisin tieto, jota leipäteksti syventää ja monipuolistaa. Ingressin pitää olla aktivoiva, sisällökäs, kiinnostava, lukemaan houkutteleva ja naseva. Ingressillä pitää otsikon tapaan olla katetta leipätekstissä. Ingressi voi myös jatkaa pääotsikossa esitettyä ajatusta. Ingressi voi olla yleiskuvaus tai -esittely tiivistelmä yhteenveto tai ohje sivuston käyttöön. Ingressi voi myös esittää joko jutun yleiset pääasiat tai lähteä liikkeelle jostakin yksityiskohdasta. Leipäteksti Leipätekstissä syvennät ja taustoitat asiaa, jonka olet esitellyt ja pääotsikossa ja ingressissä. Kirjoita tärkein asia heti leipätekstin alkuun ingressin jälkeen. Pidä puhekieli mielessä virkkeiden rakentamisessa. Kukaan ei kerro monimutkaisia ajatuksia yhdellä puhumisella, ja siksi virkkeet kannattaa jakaa osiin. Viestin perille meno vain helpottuu, kun se on valmiiksi kirjoitettu sopivan kokoisiksi suupaloiksi. Jokaisen kappaleen ensimmäinen virke on koko kappaleen tärkein ja informatiivisin. Siinä kerrotaan kappaleen tärkein asia. Ensimmäinen virke myös johdattaa kappaleen muuhun sisältöön. Kappaleiden pituus on 2 4 virkettä. Vältä kovin lyhyitä kappaleita, sillä hakukoneet eivät osaa lukea niitä. Vaihtele kappaleiden pituutta. Luettelot helpottavat lukemista Nopeuta lukemista luetteloilla, etenkin pitkissä teksteissä. Esitä luettelot, joissa on enemmän kuin kaksi asiaa, allekkain olevana listana. Käytä numeroitua luetteloa, kun asioilla on tärkeysjärjestys. Esimerkki Opistoissa voit opiskella esimerkiksi kieliä musiikkia taideaineita tekstiilitöitä tietotekniikkaa yhteiskunnallisia aineita ja liikuntaa. Muista vielä Verkkotekstissä alleviivataan vain linkkejä. Erinomaiset väliotsikot kertovat olennaisen sisällön ilman leipätekstiäkin. Hyvä leipäteksti on sujuvaa ja selkeää suomen kieltä. Suosi suoraa sanajärjestystä. Lauserakenne subjekti => predikaatti => objekti sopii hyvin tietoartikkeleihin. Virkkeet ovat vaihtelevia, mutta eivät liian pitkiä. Yli 12 sanaa pidempiä virkkeitä on vaikea lukea. Voit korostaa tärkeän asian lihavoimalla virkkeestä sanan tai kaksi, jolloin ne nousevat esiin. Älä käytä suuraakkosia leipätekstissä kuin äärimmäisessä hädässä, sillä sähköisessä maailmassa suuraakkoset tarkoittavat huutamista. 15

Tietoartikkeliesimerkki Koulutusuutinen avainsana amk-tutkinto Taso 3 AMK-tutkinto joustavasti töiden ohella Aikuiskoulutuksena suoritettava AMK-tutkinto sopii sinulle, jos olet jo työelämässä etkä voi osallistua perinteiseen kokopäiväopetukseen. Voit täydentää aikaisempaa koulutustasi ja työkokemustasi. Opintopolussa julkaistaan koulutukseen hakemista koskevia uutisia. Uutisen tarkoituksena on uuden asian, yllättävän ja merkittävän tiedon välittäminen. Kahdenlaisia tutkintoja Aikaisemmin suoritetun opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon voit täydentää ammattikorkeakoulututkinnoksi noin 1 2,5 vuodessa, esimerkiksi voit jatkaa merkonomista tradenomiksi. Voit opiskella itsellesi uuden ammatin ns. pitkässä tutkintoon johtavassa koulutuksessa 3,5 4,5 vuodessa. Tutkintojen laajuus on 210 270 opintopistettä. Hakeminen ja pääsyvaatimukset Haet opintoihin ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaussa, joka on kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä. Poliisiammattikorkeakouluun ja Ahvenanmaan ammattikorkeakouluun ei haeta yhteishaussa. Aikuisten amk-tutkintojen pääsyvaatimukset vaihtelevat. Yleinen hakukelpoisuus on lukio tai ammatillinen tutkinto. Joihin koulutuksiin ammattikorkeakoulut voivat vaatia jonkin tietyn tutkinnon, esimerkiksi merkonomin tai lähihoitajan suorittamista. Lisäksi sinulla pitää olla vähintään kaksi vuotta työkokemusta. Lisäpisteitä voit saada oman alasi työkokemuksesta. Perinteisiä uutiskriteereitä ovat Ajankohtaisuus: Päivänpolttavat, nyt tapahtuvat tai juuri. tapahtuneet asiat Suuruus, voimakkuus: Suurta joukkoa koskeva asia tai tapahtuma Kiinnostavuus: Esimerkiksi yllätykselliset, dramaattiset tai human interest -aiheet Tärkeys, laajasti koskettava: Voimakkaasti vaikuttavat asiat. tai tapahtumat, esimerkiksi yhteiskunnallisesti merkittävät aiheet Jatkuvuus, yhdenmukaisuus: Kulttuurisia odotuksia vastaa vat aiheet; tuttu asia tapahtuu aina uudelleen. Erilaisuus, uutuus: Normaalista poikkeavat aiheet, uudet tapahtumat Läheisyys: Maantieteellisesti tai kulttuurisesti lähellä tapahtunut asia. Maakunta- ja paikallislehdillä oman paikkakun nan uutiset Kielteisyys: Esimerkiksi onnettomuudet, luonnonkatastrofit tai terroriteot. Uutisten arvo haetaan vahinkojen, vammojen tai kuolleiden avulla Tunnettuja ihmisiä, alueita tai organisaatioita koskettava: Esimerkiksi julkisuuden henkilöille tapahtuneet asiat. Opintoihin kuuluu perusopintoja ammattiopintoja vapaasti valittavia opintoja työharjoittelua opinnäytetyö. Osan tutkinnosta voit korvata aiemmilla opinnoilla. Laadit opettajan kanssa henkilökohtaisen urasuunnitelman ja sitä tukevan opetussuunnitelman (HOPS). Kun olet suorittanut amk-tutkinnon, saat kelpoisuuden niihin julkisiin virkoihin, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto. Uutisen tulee vastata lukijaa kiinnostaviin kysymyksiin kuka/mikä mitä missä milloin miten miksi millaisin seurauksin 16

Sovella perinteisiä uutiskriteereitä, mutta ajankohtaisuus, tärkeys, jatkuvuus ja erilaisuus sopivat hyvin myös kriteereiksi Opintopolun uutisvalinnassa. Näkökulma voi olla esimerkiksi koulutukseen ja hakijan tai opinto-ohjaajan sen mukaan, mitä uutinen käsittelee. Uutisten rakenteena toimii kärjellään seisova kolmio. Uutinen kertoo aina tärkeimmän asian ensimmäiseksi ja vasta sen jälkeen syvennetään uutista kertomalla taustoja ja muita asioita. Vähemmät tärkeät, mutta oleelliset asiat ovat uutisen lopussa. Kolmiorakenteen voi myös korvata siten, että uutinen alkaa kiinnostavalla tarinalla tai yksityiskohdalla, jonka kautta tarina laajenee yleiselle tasolle. Opintopolku on Opetushallituksen verkkopalvelu, ja se edustaa myös uutisoinnissaan Opetushallituksen virallista linjaa. Uutiskirjoittamisessa toimii hyvin suora virkerakenne Suomalaiset menestyivät ammattitaidon EM-kilpailussa EuroSkillsissä. Verkkopalvelu tukee kansalaisia koko elinkaaren ajan koulutukseen hakeutumisessa ja ammatinvalinnassa. Laadukkaalla opetuksella on tutkimusten mukaan suurin merkitys oppimistulosten parantamisessa. Osuva otsikko Uutisten otsikossa pitäisi tulla esiin uutinen, uutuus tai muutos, jonka vuoksi uutinen on kirjoitettu. Kerro pääasia jo uutisen otsikossa ja houkuttele lukijaa jatkamaan eteenpäin. Otsikon tehtävänä on olla sekä informatiivinen että houkutteleva. Uutinen tarvitsee toiminnallisen pääotsikon, jossa toiminnallinen verbi aktiivissa. Ingressissä mene suoraan eteenpäin ja tarjoa selvästi jotain lisää. Suurin osa lukijoista pärjää lukemalla otsikon ja ingressin. Ingressi voi myös esittää joko jutun yleiset pääasiat tai lähteä liikkeelle jostakin yksityiskohdasta. Kiteytä ingressiin verkkosivun olennaisin tieto, jota leipäteksti syventää ja monipuolistaa. Ingressin pitää olla aktivoiva, sisällökäs, kiinnostava, lukemaan houkutteleva ja naseva. Ingressillä pitää otsikon tapaan olla katetta leipätekstissä Leipäteksti Syvennä leipätekstissä uutista ja tarjoa taustoja. Kirjoita tärkein asia heti leipätekstin alkuun ingressin jälkeen. Hyvä leipäteksti on sujuvaa ja selkeää suomen kieltä. Virkkeet ovat vaihtelevia, mutta eivät liian pitkiä. Yli 12 sanaa pidempiä virkkeitä on vaikea lukea. Jokaisen kappaleen ensimmäinen virke on koko kappaleen tärkein ja informatiivisin. Siinä kerrotaan kappaleen tärkein asia. Ensimmäinen virke myös johdattaa kappaleen muuhun sisältöön. Kappaleiden pituus on 2 4 virkettä. Kovin lyhyitä kappaleita kannattaa välttää, sillä hakukoneet eivät osaa lukea niitä. 2 3 kappaleen välein käytetään väliotsikoita. Väliotsikot helpottavat lukemista ja hahmottamista. Ne tuovat myös ilmaa tekstiin. Pitkässä tekstissä kannattaa käyttää pallukoin, ranskalaisin viivoin tai numeroin eroteltuja luetteloita. Luettelot, joissa on enemmän kuin kaksi asiaa, kannattaa esittää allekkain olevana listana. Numeroitua luetteloa käytetään, kun asioilla on tärkeysjärjestys. Jos uutisessa on asiantuntijan kommentti tai haastattelu, sijoita ensimmäinen repliikki mahdollisimman aikaisin uutista ja esittele haastateltava. Jos haasteltavia on useita, tee lukijalle selväksi, kuka puhuu missäkin repliikissä. Repliikit merkitään sitaattiviivalla ja kirjoitetaan omina kappaleinaan. Repliikin pituus on yleensä enintään 2 3 virkettä. Pääotsikko vastaa kysymykseen mitä, kenelle ja miksi Hyvä pääotsikko innostaa ja koukuttaa lukemaan tekstin. Pääotsikon keskeisin tehtävä on kiteyttää sisällön tärkein asia, ja sillä on aina oltava katetta jutussa. Ingressi Leipätekstin aloituskappale on ingressi eli jutun kärki. Ingressi jatkaa otsikkoa, ja sen tavoitteena on saada käyttäjä lukemaan koko teksti. Linkitä lisätiedon lähteille erilliseen taustajuttuun ja muille asiaan liittyville sivuille Opintopolussa. 17

Esimerkkiuutinen Hoitoala, liikenne, kauppa ja rakentaminen työllistävät eniten lähivuosina Uutta työvoimaa tarvitaan lähes kaikissa ammateissa - myös sellaisilla teollisuudenaloilla, joilla eläkkeelle siirtyminen on voimakkainta. Lähivuosina uusia työpaikkoja avautuu eniten työvoimavaltaisilla palvelualoilla ja liikenteessä sekä kasvualojen asiantuntijatehtävissä. Vuoteen 2025 mennessä uusille työntekijöille on eniten tarvetta sosiaali- ja terveysalan ammateissa. Myös ajoneuvojen kuljettajia, kaupan alan eri ammattien työntekijöitä, rakennustyöntekijöitä ja siivoustyöntekijöitä tarvitaan paljon. Myös monissa asiantuntijatehtävissä avautuu runsaasti työpaikkoja. Tällaisia ammattiryhmiä ovat muun muassa opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat yhteiskunnallisen, humanistisen ja talouden alan asiantuntijat tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat sekä rakennusalan johtajat ja asiantuntijat. Teollisuudessa työpaikkojen määrä on vähentynyt pitkään. Rekrytoinnit ovat olleet vähäisiä. Eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan myös uusia työntekijöitä. Lue lisää Opetushallituksen tiedotteesta. tiedote Hyvälle tiedotteelle on tärkeää päästä STT:n päivälistalle, sillä monet mediat tekevät sen perusteella uutisvalintansa. Medioiden toimitukset saavat kymmeniä, jopa satoja lehdistötiedotteita päivittäin. Tiedotteet avataan sähköpostista nopeasti ja päätös julkaisusta tehdään usein vain pikaisen vilkaisun perusteella. Tiedote tarvitsee ajankohtaisen aiheen tehokkaan otsikon ja hyvän sisällön. Jo tiedotteen otsikko kertoo, mitä tiedote sisältää. Kiireinen toimittaja lukee vain otsikon. Jos se ei kiinnosta eikä täytä median uutiskynnystä, hän ei klikkaa linkkiä ja siirtyy seuraavaan. Uutisen lailla myös tiedote tarvitsee kärjen. Otsikolla ja ingressillä kerrotaan koko tiedotteen keskeisin sisältö. Leipätekstillä syvennetään asiaa ja tarjotaan tiedotteen tarjoamat taustatiedot. Tiedotteen tärkeimmät asiat kannattaa korostaa esimerkiksi lihavoimalla, jolloin lukijan on helpompi hahmottaa asiakokonaisuus. Hyvä lehdistötiedote on kuin hyvä uutinen Pääotsikko vastaa kysymykseen mitä, kenelle ja miksi Hyvä pääotsikko innostaa ja koukuttaa lukemaan tekstin. Pääotsikon keskeisin tehtävä on kiteyttää sisällön tärkein asia, ja sillä on aina oltava katetta jutulle. Leipätekstissä syvennät ja taustoitat asiaa, joka olet esitellyt pääotsikossa ja ingressissä. Kirjoita tärkein asia heti leipätekstin alkuun ingressin jälkeen. Hyvä leipäteksti on sujuvaa ja selkeää suomen kieltä. Virkkeet ovat vaihtelevia, mutta eivät liian pitkiä. Yli 12 sanaa pidempiä virkkeitä on vaikea lukea. Virkerakenne subjekti => predikaatti => objekti sopii myös tiedotteisiin. 18

Kappaleiden pituus on 2-4 virkettä, sillä toimittajalla on kiire. Vältä passiivia ja lauseenvastikkeita. Kommentti kruunaa tiedotteen Lisää tiedotteeseen ajankohtainen kommentti tiedotteen sisällöstä. Kiireinen toimittaja nappaa siitä repliikin juttuunsa. Lisää tiedotteeseen myös repliikin lausunnon antajan tiedot. Tiedotteen loppuun tulee lisätietojen antaja, tämän yhteystiedot sekä mahdolliset linkit, joista toimittaja voi lukea lisätietoa ja ladata kuvat. Lehdistötiedotteen optimointi Optimoi tiedotteesi hakukoneita varten. Saat arvokkaita linkkejä ja parannat sivujen löydettävyyttä hakukoneissa. Ohjeet Valite keskeinen tai keskeiset avainsanat lehdistötiedotteeseen. Kirjoita avainsanat otsikkoon, ingressiin sekä vähintään kerran leipätekstissä. Leipätekstissä voit käyttää myös synonyymejä. Tee lehdistötiedotteelle oma sivu, jolle sijoitat lehdistötiedotteen tekstin ja kuvat linkin taakse lehdistötiedote pdfmuotoisena. Linkitä etusivulta lehdistötiedotteen sivulle käyttäen avainsanoja. (Lähde Tulos Oy) Avainsana Avainsana on sivun tunniste, jonka avulla hakukone etsii sivuja. Se on todennäköisin sana, jolla käyttäjä etsii aiheesta tietoa hakukoneella. Esimerkki lehdistötiedotteesta Avainsana Yhteishaku Yhteishaku ammatillisiin opettajakorkeakouluihin alkaa tänään Yhteishaku ammatilliseen opettajan-, erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutukseen on 7. 25.1.2013 osoitteessa www.opekorkeahaku.fi. Opiskelijavalinnan tulokset julkaistaan huhtikuussa. Ammatillisen opettajankoulutuksen yhteishaussa ovat mukana kaikki viisi ammatillista opettajakorkeakoulua ja koulutukseen valitaan uusia opiskelijoita 1 575. Ammatillista erityisopettajankoulutusta on tarjolla HAA- GA-HELIAn, Hämeen, Jyväskylän ja Tampereen ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Erityisopettajankoulutukseen otetaan yhteensä 150 opiskelijaa. Ammatillista opinto-ohjaajankoulutusta on tarjolla tänä vuonna HAAGA-HELIAn, Hämeen, Jyväskylän ja Oulun ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Koulutukseen otetaan 136 opiskelijaa. Pätevöitymiskoulutusta opettajan tehtäviin Ammatillinen opettajankoulutus on ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajille ja opettajiksi aikoville tarkoitettua koulutusta, joka tuottaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden. Ammatillinen erityisopettajankoulutus ja ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus ovat opettajankoulutuksen suorittaneille tarkoitettua jatkokoulutusta. Erityisopettajankoulutus antaa kelpoisuuden toimia erityisopetuksen tehtävissä ammatillisessa koulutuksessa. Opinto-ohjaajankoulutus antaa kelpoisuuden toimia opinto-ohjaajana eri koulumuodoissa. Kaikki koulutukset ovat 60 opintopisteen laajuisia ja kestävät opiskelumuodosta riippuen 1 2 vuotta. Lisätietoja Haun verkkosivut www.opekorkeahaku.fi Opettajakorkeakoulujen www-sivut HAAGA-HELIA, www.haaga-helia.fi/aokk; Hämeenlinna, www.hamk.fi/aokk; Jyväskylä, www.jamk.fi/aokk; Oulu, www.oamk.fi/amok; Tampere, www.tamk.fi/taokk Opetushallitus: asiakaspalvelupäällikkö XX, puh. xxx xxx, etunimi.sukunimi@oph.fi 19