Perhekeskukset Suomessa

Samankaltaiset tiedostot
Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Mistä puhutaan kun puhutaan perhekeskustoimintamallista? Taustaa käsitteen määrittelylle

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

KAINUUN PERHEKESKUKSET

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut

Mistä puhutaan kun puhutaan perhekeskustoimintamallista? Perhekeskustoimintamallin maakuntapäivä Pieksämäki

PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN TOIMEENPANON TUKI

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

Perhekeskus työpajan tuotokset työskentelystä. Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUS PALVELUMALLINA

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittämisen työryhmän tapaaminen

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

MAAKUNNALLINEN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN. - Perhekeskuskortti

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke

Perhekeskuskehittämisen valtakunnalliset linjaukset

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen malli

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari

Kärkihanke Lape Kymenlaakso

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

Lape-hankkeen tulokset

Maakuntavaltuuston seminaari SOTEn uudistuvat palvelut/lasten, nuorten ja perheiden palvelut Mari Antikainen, perusturvajohtaja

LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta

Pohjois-Savon LAPE Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään elämään. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE / STM

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhdistävä johtaminen

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Lohja

Monitoimijainen perhevalmennus

1. Mihin kehittämistyöryhmään kuulut?

Yhteistyöllä perheiden hyvinvointia

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

Neuvolapalvelut osana perhekeskustoimintamallin kokonaisuutta

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI

Lapsen paras yhdessä enemmän Miten eroauttamista kehitetään pääkaupunkiseudulla? Riitta Vartio

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Ajankohtaista soteuudistuksesta

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä

Perhekeskustoimintamallin toimeenpanon tuki

Yhteensovittava johtaminen / Marja-Leena Perälä & Nina Halme 1

PERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ KLO Tampereen kulttuuripalvelut Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa

KASPERI II hankekatsaus 6/2012

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut

Pohjois-Suomen lasten KASTE

LAPE-hanke

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

LAPSET PUHEEKSI TOIMINTAMALLI / YHDEN PUHELUN PERIAATE KESKI-POHJANMAALLA

Yhteensovittava johtaminen

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella

Hyvinvointiaseman ja nuorten palvelukeskuksen kehittäminen SiunSote huomioiden. Joensuun kaupungin tuotannon näkökulmia

Perhekeskus mukana elämässä - mikä on perhekeskus?

Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä

VARHAISKASVATUS LAPSEN KEHITYKSEN TUKENA

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Toimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä

Pohjois-Savon LAPE Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään elämään. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE / STM

Koulu, oppilaitos ja vapaa-aika lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena

PERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ KLO Laivapuiston perhetalo Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa

Varhaiskasvatus lapsen hyvinvoinnin tukena

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Perhekeskustoimintamallin kohtaamispaikka

Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

* Selänteen perhekeskus -toimintana

Yhteistyö ja tulevaisuuden suunnat muuttuvassa toimintaympäristössä Eksote

Ohjausryhmän ryhmätyöskentelyn koonti: Perhekeskus

YHDESSÄ ja LÄHELLÄ. Lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Keski-Suomen perhekeskustoimintamallin kehittämisen tuloksia

Pirkanmaan perhekeskustoimintamalli Ohjeita pilotointiin

Transkriptio:

Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö

Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA TUOTTAA TIETOA 1. Perhekeskusten yleisyydestä, palvelukokonaisuuksista ja toiminnan sisällöstä 2. Perhekeskuksessa toimivien eri palvelujen ja kolmannen sektorin toimijoiden välisestä yhteistyöstä 3. Lasten ja perheiden osallisuudesta ja sitä tukevista toiminta- ja työkäytännöistä. SELVITYKSEN AINEISTO o o o Perhekeskustoiminnasta ei ole ollut saatavilla kattavaa, valtakunnallista tietoa Aineistonkeruu huhtikuu-elokuu 2011 Kysely kuntiin, N= 97 => palautui 52, joista 32 ilmoitti kunnassa olevan perhekeskuksen o Lopullinen aineisto 32 perhekeskusta perustuu vastaajien itse tekämään määritelmään siitä, että kunnassa, alueella on perhekeskus 12.3.2013 Esityksen nimi / Tekijä 2

Perhekeskusten hallinnointi kunnissa 12.3.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 3

Mitä tarkoitetaan perhekeskuksella? => Perhekeskukset luokiteltiin neljään ryhmään sen mukaan, mitä palveluja niihin kuului kuntien ilmoituksen mukaan Luokittelun perusteena käytettiin Ruotsin määritelmää perhekeskuksista: Perhekeskuksella tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, johon kuuluvat äitiysneuvolan, lastenneuvolan, avoimen varhaiskasvatuksen ja vähintään ennalta ehkäisevän sosiaalitoimen palveluja. Lisäksi näiden palvelujen tai ainakin osan niistä edellytetään sijaitsevan fyysisesti samassa palvelukeskuksessa tai toimitiloissa. (Socialstyrelsen, Familjecentraler -kartläggningen, 2008) 12.3.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 4

Perhekeskusten palvelukokonaisuudet Suomessa 12.3.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 5

1. Johtopäätös Perhekeskuksen monialaisen palvelurakenteen vahvistaminen Monialainen perhekeskus Hyvinvointineuvolatyyppinen perhekeskus Avoimen varhaiskasvatuksen perhekeskus Erikoistunut perhetukikeskus Äitiysneuvola Äitiysneuvola (tk) Ei kiinteää yhteyttä Lastensuojelu Lastenneuvola Lastenneuvola (tk) Ei kiinteää yhteyttä Lasten- /nuorisopsykiatria Varhaiskasvatus Ei kiinteää yhteyttä Varhaiskasvatus (avo) Päihdepalvelut Ehkäisevät palvelut Ehkäisevät palvelut Ehkäisevät palvelut Muita erityispalveluja 12.3.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 6

Palvelu/ toimija Universaalit palvelut Kuuluu pe-ke toimintaan % Äitiysneuvola 73 29 Lastenneuvola 77 32 Avoin vaka, ph 70 35 Kohdennetut palvelut Kasvatus- ja perheneuvola 68 33 Perhetyö 74 46 Kotipalvelu 52 26 Puheterapia 59 25 Toimintaterapia 39 4 Fysioterapia 26 4 Sosiaalityö 73 30 Kolmas ja yksityinen sektori Järjestö 55 16 Srk 57 4 Yksityinen 33 4 Samassa rakennuksessa % 12.3.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 7

2. Johtopäätös Varhaisen tuen palvelujen ja erityispalvelujen paikan ja roolin selkiyttäminen Perhekeskuksen palvelukokonaisuutta lasten ja perheiden varhaisen tuen palvelurakenteena tulee vahvistaa ja selkiyttää Selvityksessä kohdennettuina, varhaisen tuen palveluina mainittiin perhetyö, sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut sekä kotipalvelu ja puheterapia Lapsi-, perhe- ja ryhmäkohtaisten varhaisen tuen palvelujen sekä erityispalvelujen paikkaa ja tehtäviä tulee selkiyttää Erikoistuneista neuvonta- ja palveluyksiköistä, joilla ei ole kiinteää yhteyttä peruspalveluihin, olisi tarkoituksenmukaista käyttää nimitystä erikoistunut perhetukikeskus erotuksena matalan kynnyksen perhekeskustoiminnasta 12.3.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 8

3. Johtopäätös: Perhekeskustoiminta edellyttää strategista, yhteen sovittavaa johtamista Perhekeskustoiminnan toteuttamiseksi kunnissa tarvitaan perhekeskusta laajemmat ylisektoriset yhteistyö- ja ohjausrakenteet ja palveluja yhteen sovittavaa johtamista sekä kumppanuussopimuksia 3. sektorin kanssa 12.3.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 9

4. Johtopäätös: Yhteistoiminta ja koordinaatio perhekeskuksessa Yhteistoiminta toteutui paremmin, kun kunnassa oli perhekeskusta laajemmin luotu lapsi- ja perhepalvelujen ylisektoriset yhteistyö- ja ohjausrakenteet. Yhteistoiminta toteutui paremmin, kun perhekeskukselle oli nimetty oma koordinaattori tai johto- tai ohjausryhmä. Eri palvelujen käytännön yhteistyö mahdollistui parhaiten kunnissa, joissa oli luotu perhekeskustiimit. => Mitä paremmin yhteistyöstä oli sovittu, sitä paremmin vanhempien vertaistuki, kohdennettu varhainen tuki ja tiedon välittäminen perheille toteutuivat. 12.3.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 10

5. Johtopäätös: Kolmas sektori kiinteäksi osaksi monialaista perhekeskusta Kolmas sektori oli kiinteä osa perhekeskustoimintaa yleisimmin monialaisessa ja avoimen perhekeskuksen mukaisesti järjestetyissä palvelukokonaisuuksissa. 12.3.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 11

5. Johtopäätös: Kolmas sektori vanhempien vertaistuen, osallisuuden ja sosiaalisten verkostojen vahvistajana merkittävässä roolissa Suurin osa perhekeskuksista arvioi vanhempien vertaistuen toteutuneen hyvin tai melko hyvin. Vertaistuki toteutui paremmin perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori. Kohtaamispaikka oli tarjolla 59 %:ssa perhekeskuksia. Kohtaamispaikka oli muita useammin perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori tai jotka eivät olleet erikoistuneita perhetukikeskuksia. Vanhempien ja lasten osallisuus toteutui sangen hyvin. Osallisuus toteutui paremmin niissä perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori ja joissa oli oma kohtaamispaikka perheille. 12.3.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 12

Johtopäätös 6. Henkilöstön osaamisen vahvistamista tarvitaan Pääsääntöisesti henkilöstön osaaminen perhekeskuksissa arvioitiin hyväksi tai erittäin hyväksi Kehittämistarpeet 1. Vanhemmuuden tuen osaaminen 2. Ehkäisevän parisuhdetyön osaaminen 3. Toiminnan arviointiosaaminen Perhekeskuksissa, joissa oli kirjatut toimintasuunnitelmat ja toimintatavoitteet henkilöstön osaaminen arvioitiin muita paremmaksi 12.3.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 13

Utveclingsförslag för familjecentraler in Norden 1. Erbjud alla barnfamiljer universiell verksamhet under samma tak Ѵ 2. Anpassa insatserna efter väldefienierade målgrupper 3. Erbjud evidensbaserade föräldrarstödsprogram Ѵ 4. Formalisera eldsjälar dokumentera och följ upp 5. Definiera samarbetet med specialtjänster Ѵ 6. Basera verksamhet på en gemensam kunskapsbas Ѵ 7. Ta fram en plan för vidareutveckling och implementering an insatserna Ѵ 8. Var proaktiv i valet av samarbetspartner Ѵ 12.3.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 14

Kansallinen sosiaali- ja terveyspalelujen kehittämisohjelma, Kaste ohjelma 2012-2015; perhekeskustoiminnan linjaukset Yhteistyö kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja perheiden kanssa. Tietoa kunnille ja toimijoille perhekeskuksen palvelukokonaisuuden määrittelemiseksi Toiminnan kohdistaminen pääasiassa alle kouluikäisille lapsille ja perheille Perheiden kohtaamispaikka ja vertaistuen mahdollistaja Toimintamallit, menetelmät, hyvät käytännöt Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen, yhteistyössä koulutustahot Yhteistyö järjestö- ja kolmannen sektorin toimijoiden ja RAY:n Emma ja Elias ohjelman kanssa Innokylä -yhteistyö 12.3.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 15

Perhekeskus kokoaa yhteen perheet ja palvelut Kiitos ja hyvää päivän jatkoa! 12.3.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 16