KEMIA Kemi 7/2015 VALO saa voimaa kemiasta PIETARIN tuntematon suomalaiskemisti LUONNON antimista uusia lääkkeitä KEMIKAALIEN SÄILYTYS NAHKURIN orsilta suutarin verstaalle
REACH 2018 Rekisteröinnit avaimet käteen -periaatteella CLP 2015 Varmista tuotteillesi uudet luokitukset ja merkinnät Kosmetiikka Keskity liiketoimintaasi me hoidamme paperityön Biosidit Varmista eurooppalaiset markkinasi CHEMENTORS auttaa asiakkaitaan täyttämään uusien EU-asetusten vaatimat rekisteröinti- ja ilmoitusvelvollisuudet. Autamme testisuunnitelmien laadinnassa, tekemään arviointeja ja lausuntoja sekä valmistelemaan rekisteröintiasiakirjoja ja edistämään keskusteluja viranomaisten kanssa. Meiltä saatte kaiken, mitä tarvitsette tuotteidenne nopeaan ja helppoon markkinoille saattamiseen ja voitte keskittyä rauhassa omaan yritystoimintaanne ja vahvuuksiinne. Lisää meistä ja palveluistamme kotisivuillamme! www.chementors.eu puh. 040 747 3393 info@chementors.eu
smart H 2 O for you, Pure water is elemental to the success of your experiments. But finding the right water system for your research goes deeper than water quality alone. You need a smart choice that supports both your science and your budget not only on day 1, but with every cartridge and filter change. One that reflects 130 years of innovations, like feed water monitoring, hands-free dispensing and effortless cartridge change-outs. With a Thermo Scientific Barnstead lab water system, the only thing you ll have in your water is confidence. and your science learn more at thermoscientific.com/labwater Protect valuable experiments and consumables with integrated feed water monitoring. 2015 Thermo Fisher Scientific Inc. All rights reserved. All trademarks are the property of Thermo Fisher Scientific Inc. and its subsidiaries. Set your desired volume for hands-free, automatic dispensing. Easily replace consumables with quick-connect cartridges. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää: myynti.fi@thermofisher.com 010 329 2200
SISÄLLYS 6 Valon ja kemian liitto vahvistuu Kalevi Rantanen 10 TÄTÄ MIELTÄ Johtaja näyttää suuntaa Saila Seppo 12 Tuntematon Taipale Kemian professorina Nevan rannalla Ilkka Taipale Kuka oli Konstantin Taipale? Vappu ja Ilkka Taipale ovat jäljittäneet tietoa unhoon jääneestä professorista jo neljännesvuosisadan ajan. (s. 12) 18 AJANKOHTAISTA Dna:n korjausmekanismista tuli Nobelin arvoinen löytö Päivi Ikonen 19 UUTISIA 24 VIHREÄT SIVUT 30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 34 ULJAS UUSI BIOTALOUS Biotekniikalla arvokkaita analyyttejä Maija Pohjakallio Magi Viljanen Scanstockphoto 35 KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ Paratiisin parhaat Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi 36 REACH RAKENTUU Pienten biosidiyritysten kannattaa Hakea luvat yhteisvoimin Sari Kuosmanen 37 KEMIA SILLOIN ENNEN 37 NÄKÖKULMA Mikroriski ja makroriski Anja Nystén 38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sirkka-Liisa Karonen Kliinisen kemian konkari Sisko Loikkanen 40 Lääkkeitä luonnosta Sisko Loikkanen 43 CSON-alkuainemääritykset Laboratorioiden hyppysissä Harri Kola 46 Joensuussa painetaan Nano-optiikkaa muovikalvolle Marja Saarikko 48 Suomen kilpailuvalttina Uudet materiaalit ja pinnoitteet Kerttu Vähänen 50 Parkkikerppojen kertomaa Laatutuotteita nahkurin orsilta Elina Saarinen 54 Elintarvikekemian juhlaa Suomen Turussa Kaisa Linderborg 55 Analytiikan kesäkoulussa Jukka Pasanen 56 KEEMIKKO Meinasin, meinasin 57 TUOTEUUTISIA 58 ULKOMAILTA Valo tuo tutkijoille pian vaikka timantteja taivaalta. Optiikka ja fotoniikka tarjoavat tieteelle ja teollisuudelle aivan uusia mahdollisuuksia. (s. 6) Nanocomp Oy on fotoniikan suomalaispioneereja. Veli-Pekka Leppäsen luotsaama yritys painaa valoa ohjaavia komponentteja rullalta rullalle -tekniikalla. (s. 46) Portaan nahkurinverstaan isäntä Kari Tikka vaalii pienteollisuuden historiaa. Museoidusta verstaasta lähti aikoinaan markkinoille saapas ja satula poikineen. (s. 50) 60 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Berliini juhlii suhteellisuusteoriaa Sisko Loikkanen Nanocomp Oy 4 KEMIA 7/2015
PÄÄKIRJOITUS 16. marraskuuta 2015 KEMIA Kemi Vol. 42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset Annonser Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti Forsäljning Sales Milla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300 3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2015 ISO 9002 Markku Joutsen Isoveli vartijan tarpeessa KANTAKAUPPANI alkoi meilata houkuttelevia erikoistarjouksia. Lempijuustoani, suosikkijogurttiani. Aivan kuin ne tietäisivät, mitä meillä tykätään syödä. Kesti hetken oivaltaa, että tietenkin tietävät. Kassarouva vahvisti: Kyllä ne ovat ihan henkilökohtaisia tarjouksia. Pieni kiitos meiltä hyvälle asiakkaalle! Kiitoksia itsellenne, mutta jättäisittekö jatkossa suklaakakut pois. Täällä yritetään painonhallintaa, ettekö ole huomanneet? Kollegani mainitsi tarvitsevansa uuden adapterin läppäriinsä. Seuraavana päivänä hänen facebooksivunsa mainosvirrassa tarjottiin kyseisen läppärimerkin adaptereita. Ystäväni puhui puolisonsa kanssa jäätelöautosta ja alkoi oitis saada kännykkäänsä jätskiauton mainostekstareita. Keskustelu oli käyty keittiössä, puhelin oli maannut pöydällä. GEORGE ORWELL osui maaliin kuvauksessaan tarkkailuyhteiskunnasta. Sitä hän tuskin olisi arvannut, ketkä valvovat puuhiamme nykypäivän isoveljinä. Suuryritykset Microsoftista Appleen ja Googleen ovat kehittäneet moderneista puheenja kuvantunnistusohjelmista omat tuotteensa. Älypuhelimet tekevät seuraamisestamme helppoa. Amazonin Entä jos mainostajaa pahantahtoisempi ulkopuolinen kaappaa tietoni? sovellus tunnistaa tuotteet, joita katsomme, ja tarjoaa niitä omasta verkkokaupastaan. Kannatan lämpimästi avointa tiedonvälitystä. Harjoitan sitä itsekin niin työ- kuin privaattielämässäni. En silti pidä ajatuksesta, että koneellinen sentraalisantra vahtii sanojani ja poimii kiinnostavimmat markkinoiden käyttöön. Entä jos mainostajaa pahantahtoisempi ulkopuolinen kaappaa tietoni? Vakoilu on vallan ytimissä arkea. Ammattilaisille ei ole konsti skannata organisaatioiden tietoliikennettä. Poliitikkojen on otettava todesta salakuuntelun riski, myös Suomessa. Kukapa meidän tavisten touhuista olisi kiinnostunut, voimme lohduttautua. Pysytään kaidalla tiellä ja pelataan avoimesti kaikki kortit pöydällä, niin olemme turvassa. Vai olemmeko? HUONOLLA TUURILLA kuka hyvänsä voi saada stalkkerin peräänsä vain tuntemalla väärän henkilön. Etevä virtuaalivainoaja voi pihalla kyttäämisen sijasta seurata uhrinsa elämää tämän oman kännykän ja läppärin kautta. Tai ottaa hallintaansa tämän auton ohjausjärjestelmän. Ihmislajilla on tapana soveltaa keksintöjään niin hyvään kuin pahaan. Älykkäät seurantaohjelmat voivat helpottaa monin tavoin arkeamme ja parantaa esimerkiksi yksin asuvien vanhusten turvallisuutta. Ajatus siitä, mitä muuta ohjelmat mahdollistavat, jää vaivaamaan. Maalarinteippi saa pysyä webbikamerani päällä. 7/2015 KEMIA 5
Valon ja kemian liitto vahvistuu Tulevaisuudessa valo voi tuoda vaikka timantteja taivaalta, sanovat fotoniikan tutkijat. Scanstockphoto 6 KEMIA 7/2015
Kalevi Rantanen Optiikka ja kemia ovat olleet läheisiä liittolaisia laboratorioissa jo vuodesta 1859. Robert Bunsen ja Gustav Kirchhoff rakensivat silloin ensimmäisen spektrometrin. Nyt optiikka ja fotoniikka ovat tulossa myös tuotantoprosessiin, ensin tarkkailijoina. Suomalaisessa Spectral Engines Oy:ssä uskotaan, että jatkossa suuret spektrometriset koneet korvataan pienillä, kevyillä, halvoilla ja vähän energiaa kuluttavilla antureilla, jotka voidaan yhdistää langattomasti asioiden internetiin ja pilvipalveluihin. Vuonna 2014 perustettu helsinkiläisyritys on versonut Teknologian tutkimuskeskus VTT:n spektrometritutkimuksesta. Spectral Engines ja sen yhteistyökumppanit aikovat levittää pienet, kevyet spektrometriset anturit kemianteollisuuteen. Valosensoriemme toimitukset asiakkaille ovat jo alkaneet. Suurin osa tuotteistamme menee tätä nykyä vientiin, kertoo nuoren yhtiön teknologiajohtaja Uula Kantojärvi. Sovelluksia pienille valoantureille on paljon. Esimerkiksi juomista, polttoaineista ja liuottimista niillä mitataan etanolipitoisuutta. Savukaasuista sensorit mittaavat hiilidioksidia. Anturit ovat tarpeen myös petrokemian teollisuudelle ja lääketeollisuudelle, jossa voidaan mitata esimerkiksi vaikuttavaa ainetta, laktoosia ja mikrokiteistä selluloosaa. Herkät laitteet Uutta ovat antureiden pieni koko ja pitkälle viety automaatio. Kemianteollisuus on käyttänyt spektroskopiaa, lasereita ja muuta optiikkaa aineiden pitoisuuksien mittaamisessa aiemminkin, mutta menetelmät kehittyvät koko ajan. Kaasumittauksissa diodilasertekniikka on nyt tullut arkipäivään, kertoo tekniikan tohtori Toni Laurila. Jo 15 vuotta optisten mittauslaitteiden kehitystyötä tehnyt Laurila työskentelee tutkijana Neste Oyj:n teknologiakeskuksessa. Kaupallisesti saatavilla diodilaserpohjaisilla kaasumittalaitteilla voi- Valon valoisa tulevaisuus Yhdysvaltain kemian seuran American Chemical Societyn lehti Chemistry & Engineering News nimesi lokakuussa viisi optista ja fotonista työkalua, joita kemian tiede ja teollisuus tulevat todennäköisesti hyödyntämään yhä enemmän: 1 Pienet, voimakkaat magneetit magneettisen ydinresonanssin tutkimusta varten 2 Mikroaaltotekniikka, esimerkiksi peptidien teollisessa synteesissä ja nanokemiassa 3 Valokemia hiilidioksidin pelkistämisessä ja lääkeaineiden synteesissä 4 Kvanttimekaaninen spektroskopia kemiallisessa tutkimuksessa 5 Sekä pehmeät että kovat röntgensäteet aineiden ja reaktioiden tutkimuksessa. daan havaita kaasuja jopa alle ppb:n eli miljardisosien pitoisuuksissa. Tällaisilla herkillä, selektiivisillä mittalaitteilla on mahdollista löytää esimerkiksi metaanin tai ammoniakin vuodot hyvin varhaisessa vaiheessa. Herkkyys on merkittävästi suurempi kuin perinteisessä FTIRtekniikassa. Jalostamossa monia prosesseja säädetään analysoimalla kaasu- ja nestevirtoja reaaliajassa infrapunaspektroskopiaan pohjautuvilla mittalaitteilla, Laurila kuvailee. Säätöjä voidaan silloin tehdä hyvin nopeasti. Vaihtoehtoisesti näytteen käsittely ja analysointi laboratoriossa veisi huomattavasti pidempään. Syntyvät laatu- ja kustannushyödyt ovat merkittäviä, kun materiaalivirrat ovat isoja. Lähitulevaisuudessa nestemittauksiin on todennäköisesti tulossa lisää optiikkaa, Laurila uskoo. Haastavat tekniikat Fotoniikka vaikuttaa laajasti kemiassa ja kemiaa soveltavilla aloilla. Valon vuosi 2015 Kuluva vuosi on YK:n nimeämä kansainvälinen valon vuosi, International Year of Light and Light-based Technologies. Vuoden aikana tehdään tunnetuksi valoa sekä optisia teknologioita ja niiden sovelluksia. Orgaanisten aurinkokennojen ja ledien kehitystyössä sovelletaan kemiaa paljon, kertoo fysiikan professori Juha Toivonen Tampereen teknillisestä yliopistosta. Teollisuudessa on paljon perinteistä optista tekniikkaa, kuten sameuden mittausta. Nyt ollaan siirtymässä seuraavaan kehitysvaiheeseen. On alettu käyttää myös haastavampia tekniikoita, kuten molekyylien tunnistusta infrapuna-alueen kvanttikaskadilasereilla. Kehityksen taustalla on laserien saatavuuden parantuminen ja hintojen aleneminen. Teollisuuden kiinnostuksen kasvu aiheeseen näkyy selvästi. Toivosen mukaan iso tekijä alalla on esimerkiksi saksalainen monialajätti Siemens. Yhdessä seitsemän muun organisaation kanssa saksalaisyhtiö kehittää uutta laserteknologiaa hiilivetyjen reaaliaikaista seuraamista varten. Teknologiaa testataan teollisessa prosessissa Preem Ab:n öljynjalostamossa Ruotsin Göteborgissa. Vuoteen 2018 ulottuvassa icspechankkeessa pyritään korvaamaan FTIR-spektroskopia eli fouriermuunnosspektroskopia kevyellä, jatkuvasti toimivalla MIR- eli keski-infrapunaspektroskopialla. Uusissa laitteissa käytetään nimenomaan kvanttikaskadilasereita. Niissä elektronit siirtyvät energiatasoilla portaittain, kuin vesi sarjassa putouksia. icspec-hankkeessa kvanttikaskadilasereilla mitataan 6 12 mikrometrin säteilyä. Toisenlaisilla, laajakaistaisilla kaskadilasereilla mitataan lyhytaaltoisempaa, 3 5 mikrometrin säteilyä. Göteborgissa analysoidaan ensimmäisessä vaiheessa propaania ja butaania. Tavoitteena on lyhentää analyysin viemä aika muutamaan sekuntiin. Silloin päästään melkein tosiaikaisesti toimivaan säätösilmukkaan. Ratkaisuilla tavoitellaan suuria kustannussäästöjä. 7/2015 KEMIA 7
Preem Ab Uudella laserteknologialla päästään seuraamaan hiilivetyjä reaaliajassa. Teknologiaa testataan parhaillaan Preemin öljynjalostamossa Göteborgissa. Tuloksia aiotaan hyödyntää muun muassa kemian- ja lääketeollisuudessa. Tarkkailusta ohjaukseen Perustutkimuksessa tähdätään vielä pitemmälle. Tiede haluaa sekä tutkia että ohjata kemiallisia reaktioita valolla. Egyptiläis-yhdysvaltalainen tutkija Ahmed Zhevail sai vuoden 1999 kemian Nobelin palkinnon reaktioiden tutkimisesta femtosekuntispektroskopialla. Femtosekunti on sekunnin tuhannesbiljoonasosa. Femtosekunnin mittaisilla laserpulsseilla voidaan elokuvata kemiallisten reaktioiden kulkua. Laboratorioissa on pystytty myös vaikuttamaan reaktioihin. Yksi esimerkki on Wienin teknillisen yliopiston fotoniikan instituutin tutkijoiden vuonna 2014 tekemä koe. Siinä itävaltalaistutkijat hajottivat laserilla eteeniä ja asetyleeniä erilaisiin ioneihin. Valosovellukset etenevät piilossa Fotoniikan marssi kemiaan on jäänyt osittain huomaamatta. Esimerkiksi suomalainen alan verkosto Photonics Finland puhuu yleisesti fotonien käytöstä teollisissa prosesseissa. Kemianteollisuutta ei erikseen mainita. Myös fotoniikan taloudellinen vaikutus hukkuu muiden nimikkeiden taakse, vaikka alan arvioidaan edustavan jo peräti kymmenesosaa kansantaloudesta. Fotoniikan ja kemian yhteys tulee vastaan vasta yksityiskohtaisissa raporteissa. Eurooppalainen fotoniikkatie- Pystyimme ensimmäisen kerran erottamaan erilaiset reitit ja valitsemaan haluamamme reaktion, kuvailee tutkimuksen vetäjä, tohtori Markus Kitzler phys.org-verkkolehdessä. Kaasua auringosta Futuristisen femtosekuntilaserkemian rinnalla rakennetaan tekno- kartta vuosille 2014 2020 ennakoi, että läpimurtoja syntyy esimerkiksi vaarallisten aineiden havaitsemisessa. Raportti muistuttaa, että keskiinfrapuna- ja Raman-spektroskopia tarjoavat hyvin tarkkoja analyyseja. Raman-spektroskopian ja laserindusoidun spektroskopian käyttöä voidaan lisätä levittämällä niiden reviiriä infrapuna-alueelle. Teknologian suurimmaksi puutteeksi mainitaan laitteiston kalleus. Tätä pullonkaulaa avaavat uudet laitteet. logiaa, jossa yhdistetään toisiinsa jo olemassa olevia aurinkokennoja ja elektrolyysikennoja. Professori Stuart Lichtin tiimi yhdysvaltalaisesta George Washington -yliopistosta on yli kymmenen vuotta kehittänyt aurinkokemiaa polttoaineiden sekä muiden kemikaalien ja materiaalien valmistusta varten. 8 KEMIA 7/2015
Valokemia saattaa tehdä ilman hiilidioksidista kullanarvoisen raakaaineen. Lokakuun alussa ryhmä julkaisi tutkimuksestaan artikkelin, jonka otsikko kuuluu Aurinkokaasua synteesikaasun sijasta. Menetelmässä auringonvalo kohdistetaan peilien tai linssien avulla tehokkaisiin aurinkokennoihin. Kennot ovat monikerroksisina kalliita, mutta valon keskityksen ansiosta niitä ei tarvita paljoa. Aurinkokennosta sähkövirta menee kahteen elektrolyysikennoon. Ensimmäinen sisältää sulaa litiumia ja natriumhydroksidia. Kennossa syntyy vedestä vetyä. Toinen kenno pelkistää sulassa litiumkarbonaatissa ilman hiilidioksidia hiilimonoksidiksi. Lopputulos on kemianteollisuudelle tuttua hiilimonoksidin ja vedyn seosta, synteesikaasua. Siitä osataan valmistaa monenlaisia polttoaineita ja kemikaaleja. Kennon hyötysuhde on 38 prosenttia. Lisäksi auringon säteilyn infrapunaosaa käytetään elektrolyysikennojen lämmitykseen, jolloin sähkön tarve elektrolyysiin vähenee noin 25 prosenttia. Auringon energiasta noin puolet voidaan näin muuntaa kemialliseksi energiaksi, professori Licht sanoo. Lichtin ryhmä on myös raportoinut kokeesta, jossa aurinkoreaktori saatiin tuottamaan hiilinanokuituja. Se tapahtuu liuottamalla sulaan elektrolyyttiin hiilidioksidia. Elektrolyysin tuloksena on nanokuituja, joita voidaan käyttää nykyisten hiilikuitujen tavoin materiaalien lujitteina. Timantteja taivaalta, Licht tiivistää ratkaisun phys.org-lehden haastattelussa. Valokemia saattaa tehdä ilman hiilidioksidista kullanarvoisen raakaaineen. Tai se voi tehdä jotakin muuta, mitä emme osaa edes arvata. On kehityksen tarkka suunta mikä tahansa, fotoniikan ja kemian yhteys vahvistuu edelleen. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja ja teoksen Valo ja sen hyödyntäminen ennen ja nyt (Art House 2015) kirjoittaja. kalevi.rantanen@kolumbus.fi Wienin teknillinen yliopisto Stuart Licht Spektroskopialla analysoidaan säteilyä Spektroskopiassa analysoidaan sähkömagneettista säteilyä, jota aine lähettää, heijastaa, imee, läpäisee tai sirottaa. Säteily on elektronien värähdysliikettä, joka kertoo aineen ominaisuuksista ja kemiallisista reaktioista. Siksi tarkat valolähteet, laserit, sekä spektrometria ovat niin suosittuja kemiallisessa tutkimuksessa. Spektroskopian tyyppejä ovat muun muassa NIR Lähi-infrapunaspektroskopia (Near Infrared Spectroscopy) MIR Keski-infrapunaspektroskopia (Middle Infrared Spectroscopy) FTIR Fouriermuunnosinfrapunaspektroskopia (Fourier Transformation Infrared Spectroscopy) QCL Kvanttikaskadilaser (Quantum Cascade Laser) LIBS Laserindusoitu plasmaspektroskopia (Laser Induced Breakdown Spectroscopy) CARS Koherentti anti-stokes-ramansironta (Coherent Anti-Stokes Raman Scattering) SERS Pintavahvistettu ramansironta (Surface Enhanced Raman Scattering) Lyhyet laserpulssit hajottivat eteeniä Wienin teknillisen yliopiston tutkimuksessa. Timantteja taivaalta. George Washington -yliopiston tutkijat ovat rakentaneet hiilinanokuidut aurinkoenergialla ilman hiilidioksidista. 7/2015 KEMIA 9
TÄTÄ MIELTÄ Johtaja näyttää suuntaa JOHTAJAKOULUTUKSESSA meille noin sadalle osallistujalle annettiin tehtävä: muodostakaa ryhmiä. Olimme valtaosin toisillemme vieraita, mutta onnistuimme hieman kaoottisesti jakaantumaan ryhmiin ja kotiutumaan eri kokoushuoneisiin. Omassa ryhmässäni mietimme, mitä sitten tehdä. Päätimme valita johtajan, joka edustaisi meitä kaikkia ja auttaisi meitä muita tavoitteiden valinnassa. Jonkin aikaa toiminnan suunnittelu sujui tällä organisaatiolla, mutta pian uteliaisuutemme kasvoi, ja halusimme jonkun lähtevän tutustumaan muihin ryhmiin. Nimesimme ulkosuhteiden hoitajan. Jatkoimme vierailuja ja kutsuimme toisia luoksemme. Palautteessa ryhmämme sai kiitosta siitä, että meillä kaaos jatkui pidempään kuin muilla. Emme soveltaneet mitään opittua organisaatiomallia vaan toimimme tarpeen mukaan. Jotkut ryhmät olivat järjestäytyneet nopeasti organisaatiokaavion mukaisesti. JOHTAJAN TULEE näyttää suuntaa, huolehtia resursseista ja innostaa alaisiaan. Tietoja löytyy netistä ja yliopistojen tutkimustulokset ovat pian avoimesti saatavilla. Johtajallakin on entistä tärkeämpää avoimet ja läpinäkyvät toimintatavat sekä laaja verkostoituminen. Avoimet tiedot löytää verkostojen avulla. Johtaja vastaa monista asioista tulosvastuiden lisäksi. Lain mukaan esimiehen on edistettävä suhdettaan työntekijöihin, samoin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Omalta esimiesuraltani muistan, kun joku kertoi minulle, että on joka aamu kiva tulla töihin. Näin soisi kaikilla olevan. Johtajan ja alaisen suhde on kahden aikuisen ihmisen välistä dialogia. Voisiko ajatella, että alainen on kuin asiakas? Asiakkaalta saa rahaa ja alaiselta työpanoksen. Asiakasta pitää palvella ja hänelle pitää markkinoida. Alaista pitää innostaa ja antaa hänelle tarvittavat resurssit. Esimies voi latistaa alaisensa motivaation, jos ajattelee asioita vain omista lähtökohdistaan. Johtajaksi kasvamisen tie kulkee itsetuntemuksen, itselle ja muille armollisuuden löytämisen ja puolitäydellisyyteen tottumisen kautta. Vähemmän ammennusta johtajasta itsestään ja enemmän alaisista antaa paremman tuloksen kuin toisin päin. Kuuntelutaitoa voi harjoitella esimerkiksi pitämällä oman suunsa kiinni, kun toinen puhuu kymmenen minuuttia. Koke- Saila Seppo on Suomen Akatemian ohjelmapäällikkö, joka on kirjoittanut humoristisen novellikokoelman Tarinoita johtajista (Greenbutton 2015). muksesta tiedän, että on vaikeaa olla välillä kommentoimatta. JOHTAJAN PERSOONA voi olla monenlainen. Se näkyy johtamistyylissä. Persoona voi olla terve aikuinen, joka nauttii siitä, mitä tekee. Persoona voi myös olla eristäytyvä, ylivaatelias, epäluuloinen tai narsistinen. Persoonalla voi olla hyvä tai vaihtoehtoisesti häiriintynyt käsitys realiteeteista. Johtajalla on valta kontrolloida myös ryhmän käsitystä ja ymmärrystä ulkopuolisesta maailmasta. Luin Touko Perkon kirjoittaman A. I. Virtasen elämäkerran, jossa sivuttiin johtajuutta useissa kohdissa. Monin tavoin meritoitunut nobelisti tiesi arvonsa. Mikä vaikutus menestyneellä johtajalla on alaisiinsa? Ainakaan Virtasen tapauksessa kukaan ei kehittynyt hänen saappaisiinsa asti. Kurjaa oli lukea, miten ilkeästi ja kateellisesti Virtasesta jossakin vaiheessa kirjoitettiin. Netissä sattui silmiini mielipide, jonka mukaan tervejärkinen ei Suomessa ryhdy johtajaksi. Koulussa kuulemma opitaan, ettei kenenkään parane nousta muita korkeammalle. Kuitenkin vain johtamisella selvitään muutoksista ja pystytään uudistumaan. Johtajalla on erittäin suuri osuus henkilöstön työhyvinvoinnissa. Hyvin menee, kun johtaja näkee mahdollisuuksia, tarttuu toimeen ja saa muut mukaan. Saila Seppo saila.seppo@aka.fi 10 KEMIA 7/2015
Tilaa nyt uudet kuvastomme, selaa verkossa tai lataa koneellesi. Kaikki, mitä laboratorioosi tarvitset yhdeltä toimittajalta, VWR International! Art.nr: ZPROVWRI2075-EN VWR Turvallisuuskatalogi Korkealaatuiset tuotteet sinun turvaksesi, työskentelitpä sitten tutkimuksen, tuotannon tai laadunvalvonnan parissa. Art.nr: ZPROVWRI2091-EN/Nordic VWR Kemikaalikatalogi Kemikaalit, Reagenssit, Standardit ja Elatusaineet niin laboratorioihin kuin tuotantoon Art.nr: ZPROVWRI2120-FI VWR Laboratoriotuoteopas Kattavin valikoima VWR:n ja muiden laboratoriobrändien tarvikkeita ja laitteita kaikkiin laboratorioihin sekä paljon erikoistuotteita mm. suojaukseen, kromatografiaan, mikrobiologiaan ja ympäristötutkimukseen. Art.nr: ZPROMERC0354-EN Uusi kemikaalikatalogi Merck Milliporelta Art.nr: ZPROAMRE2074-EN VWRC Amresco - biokemikaalit ja Life Science applikaatiot Tilaa katalogisi sekä muita esitteitämme kotisivuiltamme! fi.vwr.com VWR InTERnATIOnAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki Puh.: 09 8045 5300 Fax: 09 8045 5200 e-mail: info@fi.vwr.com
Tuntematon Taipale Kemian professorina Nevan rannalla Suomen kansalainen Konstantin Taipale teki uransa rajan takana keisarillisen Venäjän viimeisinä ja Neuvostoliiton ensimmäisinä vuosikymmeninä. Scanstockphoto Ilkka Taipale Tuntematon suomalainen kemian professori Konstantin Taipale syntyi 15. huhtikuuta 1882. Syntymäpaikasta ei ole varmaa tietoa. Hänen isänsä, teknikko Aleksander Konstantininpoika Taipale oli sen sijaan todistetusti syntyjään Virolahdelta. Aleksanderille ja hänen vaimolleen Jekaterinalle syntyi neljä lasta, Konstantinin jälkeen vielä isänsä kaima Aleksander vuonna 1883, Nikolai 1885 ja Lydia 1893. Virolahden lisäksi perhe on asunut ainakin Viipurissa ja Pietarissa. Konstantin sai alkeiskoulun opetuksen kotonaan. Vuonna 1892 hän aloitti Pietarissa Pyhän Annan kirkon klassisen koulun, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1901. Samana vuonna Konstantin Taipale pääsi Pietarin yliopistoon opiskelemaan kemiaa. Opiskeluaikanaan hän vietti vuonna 1904 puoli vuotta Saksan Strassburgissa professori Timmen laboratoriossa. Opintojensa loppuvaiheen hän suoritti Pietarissa professori Vjatšeslav Tištšenkon orgaanisen kemian laboratoriossa, josta hän vuonna 1906 valmistui erinomaisin arvosanoin. Hänen opinnäytteensä käsitteli vettä absorboivien aineiden vaikutusta alkoholeihin. Valmistuttuaan Taipale hankki vielä orgaanisen kemian opettajan pätevyyden ja työskenteli vuoden 1907 Polyteknisen instituutin vanhempana assistenttina ja mallikappalemuseon johtajana. Ahkera uurastaja Vuonna 1908 Konstantin Taipale teki puolivuotisen työrupeaman Leipzigin yliopistossa Saksassa ja aloitti samana vuonna Pietarin yliopiston analyytti- 12 KEMIA 7/2015
Konstantin Taipale ehti työskennellä sekä Pietarin, Petrogradin että Leningradin yliopistossa. Työpaikka pysyi samana, kaupungin nimi vain vaihtui ja sen myötä oppilaitoksenkin nimi. Taipale myös asui yhdessä yliopiston rakennuksista Universitetskajarantakadulla. sen ja fysikaalisen kemian assistenttina. 43-vuotiaana vuonna 1925 hän eteni Leningradin yliopistoksi muuttuneen opinahjon apulaisprofessoriksi ja kvantitatiivisen analytiikan laboratorion johtajaksi. Vuodet 1919 1923 Taipale työskenteli myös Nekrasovin opettajakorkeakoulun orgaanisen kemian professorina. Lisäksi ahkera mies ehti vuosina 1925 1935 hoitamaan vielä Valtiollisen ensimmäisen tupakkatrustin tieteellisen laboratorion johtajan tointakin. Arkistoista selviää, millainen oli Leningradin yliopiston apulaisprofessorin työviikko vuonna 1928. Tehtäviin kuului kolme tuntia luentoja, yksi tunti seminaareja sekä 12 tuntia käytännön harjoitustöiden johtoa. Lisäksi Taipale luennoi orgaanista kemiaa myös biologian ja geologian opiskelijoille ja ohjasi diplomitöiden tekijöitä. Vuonna 1930 Konstantin Taipale nimitettiin yliopiston professoriksi ja orgaanisen kemian sektorin johtoon, ja vuodesta 1935 hän toimi jatko-opiskelijoiden yksikön johtajana. Kolme hänen oppilaistaan suoritti tieteen kandidaatin tutkinnon, joka vastasi suunnilleen suomalaista lisensiaatintutkintoa. Taipaleella riitti myös luottamustoimia. Hän toimi yliopiston neuvoston jäsenenä vuonna 1918, tiedekunnan edustajana Talousneuvostossa 1921, silikaattien analyysilaboratorion neuvonantajana 1925, Kemian neuvoston jäsenenä 1930 ja Toisen vuoden opiskelijoiden pedagogisen neuvoston puheenjohtajana 1931 1932. Vuodesta 1932 hän kuului Leningradin Tieteelliseen seuraan (Tiedeakatemiaan). Asiakirjoissa todetaan, ettei Taipale ollut kommunistipuolueen eikä 7/2015 KEMIA 13
Salapoliisina kemistin jalanjäljillä Vaimoni Vappu Taipale (o.s. Puustinen) sai vuonna 1989 kirjeen Riiasta Latvian neuvostotasavallasta. Kirjeen oli kirjoittanut urologi Vladislav Vladimirovitš Taipale, joka tiedusteli, olisivatko vaimoni ja hän mahdollisesti sukua keskenään. Kirjeessä hän kertoi myös isänsä serkusta Konstantin Aleksandrovitš Taipaleesta, joka oli toiminut orgaanisen kemian professorina Leningradin yliopistossa. Isäni, veljeni ja poikani ovat kemistejä, ja Kemistien Rouvat ry perustettiin vuonna 1954 lapsuudenkodissani. Lisäksi sekä Vappu että minä opiskelimme aikoinamme kemiaa laudaturvaiheeseen asti. Niinpä kiinnostuin selvittämään, mikä tämä suomalaisille tuntematon kemisti Taipale oli miehiään. Asiasta innostui myös paras luokkatoverini, silloinen Teknillisen korkeakoulun epäorgaanisen kemian professori Lauri Niinistö. Hän sai kollegojensa kautta Leningradin yliopiston arkistosta englanniksi käännettyinä Konstantinia koskevat asiakirjat, joita oli yli sata kappaletta. rin kreikkalaiskatolisen seurakunnan pääkirjassa vuosina 1900 1909. Merkintää siitä, mistä ja mihin he ovat muuttaneet, ei ole. Sitäkään ei varmasti tiedetä, missä perheen esikoispoika syntyi. Pietarin passiviraston arkistoissa Konstantin Taipaleen syntymäpaikaksi on kirjattu Pietari. Hänen kuolintodistuksessaan kuitenkin kerrotaan Taipaleen syntyneen Viipurissa. Kaikki Suomen Taipaleet Taipaleen sukujuurista etsin tietoja suomalaisista arkistoista. Maallikkona aloitin kopioimalla ensin maamme kaikista puhelinluetteloista Taipale-nimet. Sitten hankin postitoimipaikkaluettelon, josta löytyi 40 Taipale-nimistä kylää, maarekisterikylää, kyläkuntaa, virkataloa, yksittäistaloa tai leirintäaluetta ja lisäksi koko joukko Taipaleenkylä-nimisiä paikkoja. Wiipurin arkistoyhdistyksen kautta kuulin, että lakkautettujen seurakuntien arkistot sijaitsevat Mikkelin maakunta-arkistossa. Sieltä sain sukuselvityksen, jonka mukaan Konstantin Taipaleen isä Aleksander Konstantininpoika (s. Virolahdella 15.7.1856) kuului evankelisluterilaiseen seurakuntaan ja vihittiin Jekaterina Alekseintyttären kanssa 26.10.1881. Vihkimispaikasta ei kuitenkaan ole tietoa. Sen sijaan perhe mainitaan Viipu- Lääkäripariskunta Vappu ja Ilkka Taipale ei liene sukua Konstantin Taipaleelle. Sen sijaan molemmat tuntevat lukkarinrakkautta kemiaa kohtaan. fessoria Irina Favorskajaa ja kirjasi muistiin tämän tiedot. Suomen Leningradin pääkonsulin Niilo Idmanin 7. tammikuuta 1938 allekirjoittama kuolinilmoitus Konstantin Taipaleesta toteaa kuolinsyyksi sydänhalvauksen. Kuolema lienee ollut luonnollinen, koska Stalinin vainoissa teloitetuista ei suomalaisviranomaisille tiedotettu. Saksan Suomen-suurlähetystöstä Magi Viljanen Kansallisarkistossa säilytettävissä EK-Valpon arkistossa ja sisäministeriön arkistossa ei ollut tietoja Konstantin Taipaleesta. Sen sijaan ulkoministeriön arkistosta löytyi Konstantinin anomus, että hän, hänen vaimonsa ja lapsensa saisivat säilyttää Suomen kansalaisuuden, vaikka asuvatkin Venäjällä. Pääkonsulin viraston lausunnon mukaan K. Taipale on ulkomaallakin tieteellisten teostensa takia tunnettu kemisti ja hänestä ei ole täällä mitään epäedullisia tietoja valtiollisessa suhteessa. Niinpä anomus hyväksyttiin. Etsintä jatkuu Tämän jälkeen eräs ystävämme kävi Leningradissa tapaamassa Konstantin Taipaleen naapurina asunutta protiedustelin, kuinka Galina ja Andrei Taipaletta voitaisiin jäljittää. Saksassa ei kuitenkaan historiallisista syistä ole keskitettyä väestörekisteriä, josta kävisi ilmi maassa asuneiden kaikki tiedot. Pelastusarmeijan päämajan etsintäosaston puoleen en kääntynyt. Venäjän suurlähettiläille Boris Aristoville (1992) ja Juri Derjabinille (1993) lähettämiini avunpyyntöihin en saanut vastausta. KGB/FSB ei ole vielä ehtinyt tarkistaa omia arkistojaan. Venäjällä ja Ukrainassa asunee edelleen Taipale-nimisiä henkilöitä sekä Konstantinin muita sukulaisia, joilla on jo toinen sukunimi. Harrastusta voi siis jatkaa vaikka sukua emme taida Konstantinin kanssa olla. Ilkka Taipale 14 KEMIA 7/2015
Kemia-lehdessä 11/1975 julkaistiin Leningradin Mendelev-juhlassa 14. syyskuuta 1934 otettu kuva, jossa Gustaf Komppa istuu eturivissä neljäntenä oikealta ja Konstantin Taipale seisoo lippalakki päässään neljäntenä oikealta toisessa rivissä. Muita kuvia Taipaleesta ei ole toistaiseksi löytynyt. muidenkaan puolueiden jäsen, eikä hän ollut käynyt armeijaa. Vierailu Suomeen Konstantin Taipaleen päätutkimus käsitteli alifaattisten atsiinien ja semikarbatsidien katalyyttistä pelkistämistä ja hydratsiinihydraatin vaikutusta ketoneihin happamassa liuoksessa. Toukokuussa 1923 yliopiston rehtori pyysi Kirjallisuusosaston johtajalta lupaa, että Taipaleen artikkeli semikarbatsidien hydrogenoinnista voitaisiin lähettää julkaistavaksi Berliiniin. Taipale julkaisi Saksassa muitakin töitään, samoin Venäjän fysiikan ja kemian seuran lehdessä vuosina 1923 1937. Yhdessä kahden kollegansa Taipale kirjoitti vuonna 1930 kemian perusoppikirjan Sbornik Referatov po Himii, josta otettiin uusintapainokset 1931, 1933 ja 1938. Konstantin Taipaleen työtä arvostettiin monilla tahoilla. Vuonna 1928 hän sai Venäjän kemian seuran myöntämän A. A. Voskresenskin ja N. N. Zininin palkinnon, ja vuonna 1934 hänet palkittiin 500 ruplalla laboratorion oivallisesta johtamisesta. Vuonna 1935 Taipale vihittiinkin kemian tohtoriksi ilman väitöskirjaa. Seuraavana vuonna hän sai vielä Tupakkateollisuushallinnolta Konstantin Taipaleen oppi-isä oli professori, akateemikko Vjatšeslav Tištšenko, joka puolestaan oli Dmitri Mendelejevin pitkäaikainen työtoveri. kunniamaininnan työstään. Arkistot kertovat myös Konstantin Taipaleen työmatkoista. Hän muun muassa haki lasitehtaiden raakaainenäytteitä ja teki useita matkoja tupakkateollisuuden tieteellis-teknisen neuvoston kongresseihin Moskovaan ja Krasnodariin. Vuonna 1928 hän osallistui viidenteen Mendelejevkongressiin Kazanissa. Venäläiseen tapaan lomamatkatkin kirjattiin asiakirjoihin. Vuonna 1918 Taipale teki kaksi matkaa Novgorodin piirikunnan Borovitšiin ja vuonna 1921 Sestroretskiin eli Siestarjoelle. Kiinnostavin matka suuntautui heinä elokuussa 1935 Suomeen. Tähän Taipale oli pyytänyt luvan ja myös paluuoikeuden takaisin yliopiston rehtorilta A. S. Bubnovilta. Lupa tarvittiin, vaikka Taipale oli koko ikänsä Suomen kansalainen, minkä hän oli jo vuonna 1907 joutunut dokumentoimaan rehtorille. Kutsun Suomeen oli todennäköisesti esittänyt professori Gustaf Komppa, joka oli vuonna 1934 vieraillut Dmitri Mendelejevin syntymän 100-vuotisjuhlissa Leningradissa. Kolmen lapsen isä Konstantin Taipaleen henkilökohtaisesta elämästäkin arkistot tarjoavat välähdyksen. Yhden lähteen mukaan hänen ensimmäinen vaimonsa olisi ollut yliopiston kemian laitoksen assistentti Tatjana Viktorovna Volkova, pietarilaisen ylimystöperheen tytär. Muissa asiakirjoissa avioliitosta ei kuitenkaan ole mainintoja. Se tiedetään varmasti, että 27-vuotias Taipale meni vuonna 1909 rehtorin luvalla naimisiin Jekaterina Isaakovna Roosenoorin (s. 1886) kanssa. Vaimon juutalainen isännimi Isaakovna vaihtuu myöhempien vuosien asiakirjoissa turvallisemmaksi venäläiseksi Sergejevnaksi. Jekaterinalla oli vuonna 1907 syntynyt Juri-poika, jonka Taipale otti nimiinsä vuonna 1916. Tätä edelsi salainen tiedustelu, jonka teki rehtorille Petrogradin piirihallinnon päällikkö Kansan opetusviraston puolesta. Rehtorilla ei ollut mitään epäedullista sanottavaa Konstantinin moraalista eikä toiminnasta. Niin Jurin uudeksi isännimeksi kirjattiin Konstantinovitš. Perheeseen syntyivät vielä Galinatytär vuonna 1910 ja Andrei (Antti) -poika vuonna 1916. Asiakirjat kertovat, että yliopiston työntekijän lapset määrättiin kouluun numero 23. Perhe asui aluksi osoitteessa Lumanski pereulok 5 2, mutta vuonna 1919 Taipaleille myönnettiin työsuhdeasunto yliopiston rakennuksesta Universitetskaja-rantakadulta. 7/2015 KEMIA 15
Taipaleen perhe asui muun muassa Viipurissa, joka saattoi olla Konstantin Taipaleen synnyinkaupunki. Toisten tietojen mukaan hän olisi syntynyt Pietarissa. Scanstockphoto Naapurihuoneistossa asui vielä vuonna 1990 kuuluisan pietarilaiskemistin Aleksei Favorskin (1850 1945) kemistitytär, tuolloin 80-vuotias professori Irina Favorskaja. Bogolovskojen hautausmaa Pietarissa on Konstantin Taipaleen viimeinen leposija. Tieto haudan tarkasta sijainnista on kadonnut. Galinan kanssa samanikäinen Favorskaja muisti hyvin Taipaleen perheen. Konstantin Taipaleen terveys alkoi mahdollisesti heikentyä 1930-luvun puolivälissä, sillä hän pyysi kolmen kuukauden sairauslomaa vuonna 1936. Vastaukseksi hänelle tarjottiin kahden hengen maksutonta sanatoriolomaa kylpylässä. Joulukuussa 1936 Taipale ryhtyi hankkiutumaan eläkkeelle. Eläkekomitealle osoitetun todistuksen mukaan hänen palkkansa oli tuolloin 820 ruplaa kuussa. Kohtalon vuosi 1937 Eläkeanomusta ei hyväksytty. Sen sijaan Taipaleen palkkaa laskettiin kesäkuussa 1937 huonon terveyden takia 120 luentotunnin verran. Palkanalennus uusittiin vielä 23. marraskuuta 1937. Kuusi päivää myöhemmin, 29. marraskuuta 1937 Taipale kuoli sydänkohtaukseen 55-vuotiaana. Irina Favorskaja muistelee, että jostakin syystä epäsuosioon joutuneelle professorille olisi annettu vuorokausi aikaa poistua Suomeen. Suomen sijaan tämä päätyi Bogolovskojen hautausmaalle. Tarkka paikka on tuntematon, sillä hautausmaan asiakirjat tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1942. Konstantin Taipaleen nimi joka tapauksessa poistettiin tiedekunnan kirjoista 5. tammikuuta 1938, ja nimikirja suljettiin lopullisesti reilu kuukausi myöhemmin. Sekä Irina Favorskajan että suomalaisten arkistotietojen mukaan Galina ja Andrei pääsivät samana vuonna 1938 muuttamaan Saksaan. Vahvistamattomat tiedot kertovat Jurin lähteneen samoihin aikoihin Suomeen. Taipaleen leski Jekaterina puolestaan anoi 10. kesäkuuta 1938 Narkompros-eläkevirastolta henkilökohtaista leskeneläkettä. Hän vetosi siihen, että hänen miehellään olisi ollut oikeus akateemiseen eläkkeeseen jo 15 vuoden opetustyön jälkeen vuonna 1931. Hakemuksensa tueksi Jekaterina hankki useita dokumentteja miehensä ansioista muun muassa akateemikoksi kohonneelta Vjatšeslav Tištšenkolta. Vuoden 1938 lopussa kirjattiin päätös, ettei eläkettä myönnetä, koska hakija on muuttanut Suomeen Suomen kansalaisena. Päiväämättömän ja allekirjoittamattoman asiakirjan mukaan Jekaterina olisikin siirtynyt Neuvostoliitosta Suomeen 30.6.1937 (!). Vaikka vuosiluvuksi olisi tarkoitettu 1938, asia herättää silti kysymyksiä. Kirjoittaja on entinen Kellokosken sairaalan vastaava ylilääkäri ja Tampereen yliopiston sosiaalilääketieteen dosentti. ilkka@ilkkataipale.fi 16 KEMIA 7/2015
Kotimaista laatua pohjasta pintaan www.kiilto.com Olemme yhdistyneet! Seppo Laine Oy Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab Käytössäsi O n 10 bio - ja K emianalan ammattilaista Juha-Matti Aalto Eurooppapatenttiasiamies FM (yleinen mikrobiologia) Christopher Devine Patenttiasiamies BSc (Hons) Applied Chemistry Leena Karvinen Eurooppapatenttiasiamies FK (biokemia) Jouni Laaksonen Patenttiasiamies DI (bio- ja elintarviketekniikka) Tord Langenskiöld Eurooppapatentti - asiamies DI (kemian tekniikka) Hanna Laurén Eurooppapatenttiasiamies FM (kemia), KTM (kauppaoikeus) Mirja Matilainen Eurooppapatenttiasiamies DI (kemian tekniikka) Christoffer Sundman Eurooppapatenttiasiamies DI (kemian tekniikka) Päivi Takala Patenttiasiamies DI (kemian tekniikka) Kathy Wasström Eurooppapatenttiasiamies FM (kemia) Itämerenkatu 3 B, PL 339, 00181 Helsinki puh: +358-9-68 59 560 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi
AJANKOHTAISTA Dna:n korjausmekanismista tuli Nobelin arvoinen löytö Minkälaista työkalupakkia solut käyttävät korjatessaan vaurioitunutta dna:ta? Sen selvittivät vuoden 2015 kemian nobelistit. Päivi Ikonen Elämän tärkein molekyyli, kuuluisa kaksoiskierteinen dna, on erittäin pysyvä rakenne, joka ylläpitää perimäämme hyvin stabiilisti. Näin uskottiin vielä 1970-luvulla. Hämmästys oli melkoinen, kun ruotsalainen tutkija Tomas Lindahl pian osoitti, ettei dna itse asiassa ole lainkaan vakaa molekyyli. Päinvastoin se vioittuu tämän tästä ja hajoaa silloin nopeasti mutta onneksi kaksoiskierre kykenee myös korjaamaan itseään. Niin on pakkokin olla, sillä solujen elämä ja elämä yleensäkään ei olisi edes mahdollista ilman kunnossa pysyvää dna:ta. Selvitettyään dna:n epävakauden Lindahl myös löysi mekanismin, jolla molekyyli poistaa ketjusta vaurioituneen emäksen ja korvaa sen ehjällä. Dna:han syntyy vaurioita sisäsyntyisesti, kun solunjakautumisessa tapahtuu virheitä. Lisäksi esimerkiksi auringon ultraviolettisäteet, karsinogeeniset aineet ja muut ympäristön kemikaalit tekevät dna:ssa tuhojaan. Amerikkalainen Paul Modrich selvitti, kuinka solunjakautumisen aikana syntyneet dna:n viat saadaan paikattua. Se tapahtuu niin, että tietyt proteiinit vaihtavat dna:n rakenneosia, jotka ovat joutuneet vääriin paikkoihin. Sen, miten solut korjaavat kemikaalien ja etenkin uv-säteilyn aiheuttamat dna-vauriot, paljasti turkkilaissyntyinen yhdysvaltalaistutkija Aziz Sancar. Korjausurakkaan tarvitaan silloinkin useita paikkausproteiineja, jotka vaihtavat rakenteen vioittuneet osat uusiin. The Francis Crick Institute Duke Photography Tomas Lindahl aloitti tutkijanuransa Göteborgin yliopistossa, josta hän siirtyi Isoon-Britanniaan. Paul Modrich on Stanfordin yliopiston kasvatteja. Hyötyä syöpätutkimukselle Pohjois-Carolinassa asuva ja työskentelevä Aziz Sancar on sekä Turkin että USA:n kansalainen. Kolmikon uraauurtava työ palkittiin vuoden 2015 kemian Nobelilla. Tuoreiden nobelistien ansiosta tiedetään varsin tarkkaan, kuinka solut suojelevat dna:n kantamaa geneettistä informaatiota. Joskus korjausmekanismit eivät kuitenkaan toimi tai paikkausproteiinit onnistu työssään, jolloin seurauksena voi olla vaikkapa syöpä. Nobelistien tutkimustuloksista onkin ollut hyötyä muun muassa syöpätutkijoille, jotka kehittävät tautiin uusia hoitomuotoja. Tätä nykyä 77-vuotias Tomas Lindahl teki pääosan urastaan Isossa-Britanniassa. Hän on saarivaltion syöväntutkimuslaitoksen Clare Hallin laboratorion entinen johtaja ja Hertfordshiressa toimivan Francis Crick -instituutin emeritustutkija. Yhdysvaltalainen Paul Modrich on 69-vuotias ja Duken yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan biokemian professori. Lisäksi hän toimii tutkijana Howard Hughesin lääketieteellisessä instituutissa. Modrichin ikätoveri Aziz Sancar työskentelee hänkin Yhdysvalloissa, biokemian ja biofysiikan professorina Pohjois-Carolinan yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Nobelin palkinnot jaetaan Tukholmassa 10. joulukuuta. Max Englund, UNC School of Medicine 18 KEMIA 7/2015
UUTISIA Tältä näyttää Woikosken vetytankkausasema. Suomalaisyhtiö on valmiina toimittamaan asemia Eurooppaan heti, kun vetyverkostoa ruvetaan pystyttämään. Woikoski Oy Woikoski tarjoaa vedyn tankkausasemia Eurooppaan Kaasuyhtiö Woikoski toimittaa uudenlaisen vetytankkausaseman Ruotsin Göteborgiin. Toimitus on ensimmäinen Suomen ulkopuolelle. Asema on osa Eurooppaan syntyvää vetyasemien verkostoa. Olemme kehittäneet tankkausasemastamme uuden version. Haluamme olla mukana sekä vedyn tuottajana että tankkausasemien tarjoajana, kun markkinat Euroopassa kunnolla avautuvat, sanoo Woikosken toimitusjohtaja Kalevi Korjala. Eurooppaan suunniteltava vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden verkko rakennetaan niin, että muun muassa polttokennoajoneuvot voivat matkata ilman huolta siitä, että polttoaine loppuu kesken taipaleen. Nimen TEN-T saaneen verkoston on määrä kattaa esimerkiksi Saksassa 400 vetytankkausasemaa vuoteen 2020 mennessä. Vielä toistaiseksi Euroopassa liikkuvalla polttokennoajoneuvolla on varsin vähän valinnanvaraa reitin suhteen, sillä vedyn tankkauspisteet ovat suhteellisen harvassa. Tarkoitus on ensin rakentaa vilkkaita liikenneväyliä seuraavia vetyasemakäytäviä, jotka mahdollistavat matkat maanosan tärkeimpien kaupunkien välillä. Suomeen on suunnitteilla vetyyhteys sekä Ruotsin että Baltian kautta. Via Baltican kannalta tärkeimmät pisteet perustetaan Viron Pärnuun ja Latvian Riikaan. Päämääränä on, että Liettuan Vilnaan sijoitettavan aseman kautta syntyy yhteys Puolaan ja edelleen Keski-Eurooppaan. Jotta polttokennolla voisi matkata Lappiin saakka, Suomeenkin tarvitaan useita tankkauspisteitä. Meidän tavoitteemme on lanseerata Suomeen vuoteen 2030 mennessä 20 vetytankkausasemaa niin, että ne kattavat koko maan liikenneverkoston, Korjala vastaa haasteeseen. Kehityksen hyppäykset Päästöttömien ja vähäpäästöisten liikennemuotojen kehitys on ollut suhteellisen nopeaa sen jälkeen, kun niihin alettiin kiinnittää huomiota. Esimerkiksi polttokennojen hinta on vuosien 2010 ja 2015 välillä pudonnut viidesosaan. Kehityksen odotetaan jatkuvan niin, että nykyhintakin vielä puolittuu vuoteen 2020 mennessä. Vedyn suurimittainen tuotanto on mahdollista hyvällä hyötysuhteella leijupetikaasutukseen ja reformointiin perustuvilla prosesseilla. Kotimaisista raaka-aineista tulisivat kyseeseen hakkuutähteet ja todennäköisesti myös turve. Myös tuuli- ja aurinkoenergian ylijäämää voidaan varastoida elektrolyysillä tuotettuun vetyyn. Tätä nykyä Suomessa tuotetaan liikennepolttoaineeksi sopivaa vetyä Lauri Lehtinen Vetytankkauspistoolin on kytkeydyttävä tiiviisti paikalleen, sillä tankin paine on joko 350 tai 700 baria. noin 2 000 000 kiloa vuodessa. Määrällä voidaan kattaa 10 000 henkilöauton tai 830 linja-auton polttoainetarve. Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon pitkän tähtäyksen suunnittelulle ovat asettaneet haasteita teknisen kehityksen odottamattomat hypyt, sanoo liikenneneuvos Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriöstä. Tästä on esimerkkinä suomalainen polttoaine-etanoli, jota tuotetaan tähteistä. Kun kehitys on nyt edennyt sellupohjaisen puu- ja pahvijätteen käyttöön, bensiinin suurimittainen korvaaminen näyttää mahdolliselta. Vedyn ja muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden tulevaisuutta puitiin Helsingissä 14. lokakuuta järjestetyssä seminaarissa, jota isännöi Woikoski Oy. Lauri Lehtinen 7/2015 KEMIA 19
UUTISIA Onko vatkainta vapaana? Riihimäen lukion oppilaat eivät jääneet pyörittelemään peukaloitaan. tutkitaan, mitä käytännössä tapahtuu, kun liuotetaan liivatetta, vatkataan kermaa ja vaahdotetaan kananmunanvalkuaista. Edellispäivänä aihetta on opiskeltu teoriassa, joten oppilaat ovat jo jyvällä gelatiinin lihaisasta alkuperästä ja kananmunan nerokkaasta rakenteesta. Työpajan inspiraatio on löytynyt Anu Hopian kirjasta Kemiaa keittiössä, jota Rössi ylistää maanmainioksi. Pajan suosio yllättää vetäjänsä. Ilmoittautuneet ovat tuoneet myös kavereitaan, ja ilmassa on resurssikiistan ainekset. Miten jakaa neljä vatkainta ja rajalliset keittiövälineet lähes kolmellekymmenelle hengelle? Rössi katkaisee orastavan kaaoksen päättäväisellä komentosarjalla ja jakaa ohjeet. Muutamassa minuutissa jokainen oppilas on ryhmäytynyt ja tietoinen tehtävistään. Vatkaimet kiertävät käsistä toisiin, liivateliuoksia kuumennetaan ja kulhoja vuorataan viipaloiduilla kääretortuilla. Yhtään keltuaista ei saa mennä valkuaisten sekaan!, Rössi ohjeistaa ja antaa samalla lausuntoja toimittajalle. Riihimäellä juhlittiin 110-vuotiasta lukiota Charlotte russen suussasulava salaisuus Vesi herahtaa kielelle, kun seuraa klassikkojälkiruoka charlotte russen valmistusta. Näinkin voi opiskella kemiaa, osoittivat Riihimäen lukion oppilaat opinahjonsa 110-vuotismerkkipäivänä. Ei enää yhtään pelaajaa tähän tilaan! Kemian opettaja Anne Rössi viittoilee kuin liikennepoliisi Riihimäen lukion ruokasalissa. Hän näyttää stop-merkkiä lautapelejä kainalossaan kantaville samalla, kun toinen käsi ohjaa omaa ryhmää peremmälle kemiatyöpajaan. Työpaja oli yksi ohjelmanumero Riihimäen lukion 110-vuotisjuhlassa, jota vietettiin 6. lokakuuta. Merkkipäivän kunniaksi lukiossa vieraili parisenkymmentä seniorioppilasta kertomassa urastaan koulun jälkeen. Iltapäivän ohjelmassa oli houkutteleva kokoelma työpajoja livekaraokesta improamiseen ja origamien valmistuksesta työhaastattelusimulaattoriin. Nyt valmistetaan charlotte russea ja Leena Laitinen Uudistuvat kemian kurssit ilahduttavat Kokenut opettaja tunnustautuu käytännön kemian vankkumattomaksi kannattajaksi. Teetän oppilastöitä jokaisella kemian kurssillani, Rössi kertoo ja sanoo tervehtivänsä ilolla lukion ensimmäisen ja ainoan pakollisen kemian kurssin uudistumista syksyllä 2016. Hän toivoo uudistusten hälventävän kemian mainetta vaikeana oppiaineena. Esimerkiksi moolilaskut siirtyvät nyt toisen kurssiin sisältöön. Ensimmäisessä lähdetään atomin rakenteesta ja tutustutaan kemian merkitykseen koko elämässä. Lukion toista vuosikurssia käyvä Elina Korkiakoski nimeää kemian ja biologian suosikkiaineikseen ja pitää käytännön töitä hyödyllisinä. Kun saa kokeilla itse, ymmärtää paremmin myös teoriaa, Korkiakoski sanoo ja kertoo tähtäävänsä lääkärin uralle. Hän voisi nähdä itsensä myös kemistin töissä. Esimerkiksi tuotekehitystyö kosmetiikkateollisuudessa olisi varmasti kiinnostavaa. Työpaja lähestyy loppuaan. Viiden nuoren miehen ryhmä tekee pohja-ajan 35 minuuttia ja esittelee ylpeänä kaunista russeaan. Perinteiseen miltä tuntuu -kysymykseen tulee vastaukseksi virnistys ja vilkaisu opettajan suuntaan. Olihan se. Oikein antoisaa! Rössi merkitsee työpajan onnistuneesti suoritetuksi. Muistakaa tiskata kaikki astiat. Ja kun olitte noin nopeita, menkää nyt toiseen työpajaan! Seuraavana aamuna oppilaita odottaa itse valmistetun herkun nauttiminen. Liivatehyytelö on silloin jakautunut satojentuhansien kuplien ympärille. Lusikassa hyytelö pysyy vielä kasassa, mutta suussa se sulaa saman tien nautinnoksi. Leena Laitinen 20 KEMIA 7/2015
Uusi turbokompressori tekee Paineilmasta entistä edullisempaa Tamperelaiskeksintö pudottaa öljyttömän paineilman hintaa merkittävästi. Öljytön paineilma on erittäin tärkeä tuotantohyödyke kemian-, lääke- ja elintarviketeollisuudessa, joten uudelle kompressorille on asetettu suuret odotukset. Tamperelaisen Tamturbo Oy:n pitkään kehittämä turbokompressori on nyt valmiina markkinoille. Uutuus muuttaa teollisuuden kustannusrakenteita, sillä laite on käytännössä kulumaton eikä siinä ole öljyä edes nimeksi. Kompressorien valinnassa on ollut perinteisesti kaksi vaihtoehtoa. Laitetta on joko voideltu öljyllä, jolloin sitä on päätynyt hienona sumuna puristettuun ilmaan. Toinen vaihtoehto on käyttää voitelematonta kompressoria ja hyväksyä sen nopeahko kuluminen. Monet kemianteollisuuden tuotantoprosessit eivät siedä hallitsemattomia ainevirtoja edes pieninä pitoisuuksina, jolloin kompressoreista tuleva öljykontaminaatti ei tule kyseeseen. Tamperelaiskompressorin toiminta perustuu suurnopeudella pyörivään turboahtimeen. Turbotekniikassa villakoiran ydin on yleistettynä siinä, että tehotiheys kasvaa kierrosluvun kolmannessa potenssissa. Kun kierroksia on 30 000 tai 40 000 minuutissa, ei liikutettavalle kaasulle jää paljoakaan aikaa miettiä, minne menisi. Samaan aikaan, kun Tamturbon suurnopeustekniikalla toimiva kompressori on päässyt tuotantovaiheeseen, magneettilaakerointi on muuttunut massatuotteeksi, jolloin sen hinta on laskenut. Tarjolla ovat siten edellytykset suuren mittakaavan markkinamuutokseen. Uutuudella voidaan saavuttaa jopa kymmenien prosenttien säästö, joka syntyy Tamturbo Oy Turbokompressori on käytännössä kulumaton eikä juuri vaadi huoltoa. sähkö- ja kunnossapitokustannusten alenemisesta. Elinikäkustannus ratkaisee Tähän saakka öljytön paineilma on tuotettu ruuvikompressoreilla. Itse ruuvia ei voidella, mutta laakeroinnissa ja voimansiirrossa on öljykierto. Käytännön ongelmana on ruuvin kuluminen, joka pudottaa hyötysuhteesta viidenneksen parissa, kolmessa vuodessa. Korjauksessa tarkkuusvalmistetut puristinruuvit vaihdetaan, jolloin kustannus on yli puolet uuden kompressorin hinnasta. Ellei korjausta tehdä, heikentynyt hyötysuhde nostaa käyttökustannuksia syötetyn sähkötehon muodossa. Tamturbon myyntijohtajan Kimmo Pyykösen mukaan yrityksen kehittämä tekniikka muuttaa monelta osin laitosten ja niitä palvelevien laboratorioiden käytäntöjä. Monessa tapauksessa myös laboratorio voi käyttää samaa paineilmaa kuin itse tehdas, sillä kuivaamisen lisäksi ei tarvita muita käsittelyjä tai apulaitteita. Analytiikkaan voi siis hyödyntää suurimmaksi osaksi tuotannon verkosta otettua paineilmaa sellaisenaan, Pyykönen sanoo. Tamperelaisilla on kovat mutta realistiset suunnitelmat valloittaa laitteellaan markkinat. Pohjoismaissa suomalaisyritys toimii omalla tuotenimellään, mutta maailmalle se pyrkii suurten kompressorivalmistajien kanavia pitkin. Tamturbo toimittaa turbokompressorin ydintekniikan, ja isot valmistajat markkinoivat lopputuotetta oman brändinsä osana. Lauri Lehtinen Tampereen ja Turun biopankit ehkä yhteen Tampereen biopankin ja turkulaisen biopankki Aurian mahdollisesta yhdistymisestä käynnistetään selvitys. Selvitys on ensimmäinen konkreettinen askel kohti laajempaa kansallista biopankkia. Helmikuussa 2016 valmistuvan selvityksen tavoitteena on luoda juridinen pohja ja kustannustehokkaat mahdollisuudet biopankkien laajalle hyödyntämiselle. 30 YEARS OF EXCELLENCE IN IMMUNODIAGNOSTICS www.medixbiochemica.com