Kurkistus possujen elämään Eläinten viikon tieto- ja tehtäväpaketti alakouluille
Opettajalle Tämä vihkonen on alakouluikäisille suunniteltu tieto- ja tehtäväpaketti vuoden 2010 Eläinten viikon teemasta, sioista ja sikaloista. Aineistoa voi käyttää usean eri oppiaineen tunnilla, kuten biologian opetuksen oheismateriaalina äidinkielen opetuksessa esitelmän tai aineen aiheena kuvaamataidon tunnilla, mihin liittyy sivun 13 piirtämistehtävä. Kouluopetuksen lisäksi vihkonen soveltuu käytettäväksi muun muassa luonto- ja eläinkerhoissa, partiossa ja 4H-toiminnassa. Vihkosta voi käyttää myös pohjustuksena laajemmille eläinaiheisille keskusteluille. Mitä olemme tottuneet ajattelemaan tutuista eläinlajeista ja mikä osa käsityksistämme perustuu todellisuuteen, mikä taas vakiintuneisiin uskomuksiin? Miten ruoan tuotannossa käytettäviä eläimiä pidetään ja miten niiden oloja voisi parantaa? Lisää syventävää tietoa on netissä: www.sikatieto.fi. Teksti: Helena Telkänranta Kuvat: Seppo Parkkinen (kansi, s. 2, 3, 5, 8, takakansi), Atrian arkisto (s. 6, 11, 12), Animalian arkisto/laura Uotila (s. 1, 4, 9, 10), Animalian arkisto/kanerva Pelli (s. 13), Wilhelmiina Keränen (s. 7) Ulkoasu: Purple Workshop Oy Julkaisija: Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry., yhteistyössä Eläinsuojeluliitto Animalia ry.:n kanssa.
Sisällys Sika on leikkisä ja älykäs 2 Kärsällä haistaa ja tuntee tarkasti 3 Tiesitkö? Sikojakin koulutetaan vainukoiriksi 3 Muta viilentää mukavasti 4 Tehtävä: Sikasanastoa 5 Sikamaisia pöytätapoja? 6 Villisika on sian esi-isä 7 Tiesitkö? Sika ja villisika risteytyvät yhä 7 Uudet porsaat syntyvät maailmaan 8 Tehtävä: Totta vai tarua? 9 Mistä kinkku ja makkara tulevat? 10 Sikaloita on monenlaisia 11 Miten sikaloita voi parantaa? 12 Tiesitkö? Luomusiat ja villisiat saavat ulkoilla 12 Tehtävä: Piirrä sialle mukava asuinpaikka 13 1
Jos porsaita pidetään niin, että niillä on tilaa liikkua ja ulkoilla, ne nauttivat juoksuleikeistä samaan tapaan kuin koiranpennut. Sika on leikkisä ja älykäs Porsaiden eli nuorten sikojen leikit näyttävät aika samanlaisilta kuin koiranpentujen. Porsaat leikkivät mielellään tavaroilla, jos niille annetaan siihen mahdollisuus. Eräs suosittu leikki on takaa-ajo, jossa yksi porsas ottaa suuhunsa oksanpätkän ja lähtee juoksemaan, jolloin toiset säntäävät sen perään. Ympäristön tutkiminen ja oksien, juurien, mullan ynnä muun kanssa puuhaileminen on tärkeää myös aikuisille sioille. Sikaloissakin siat kaipaavat samantapaista tekemistä. Jos sioille annetaan vaikka vanhoja sanomalehtiä tai pahvilaatikoita, siat ottavat ne innokkaasti suuhunsa, ravistelevat ja kuljettavat niitä sekä repivät niitä kappaleiksi. Köysien kiskominen on toinen sikojen suosikkihuvi. Siat myös osaavat vierittää palloa kärsällään, mutta palloihin ne kyllästyvät yleensä nopeasti. Hauskin lelu onkin sian mielestä sellainen, joka muuttuu käsittelyssä, esimerkiksi hajoaa kappaleiksi. Leikkisyytensä lisäksi sika on yksi kaikkein älykkäimmistä kotieläimistä. Tutkimuksissa on osoittautunut, että sika on älykkäämpi kuin esimerkiksi koira tai kissa. Sika pystyy esimerkiksi löytämään nurkan taakse kätketyn ruoan, jos se saa katsoa peiliin, josta piilopaikka näkyy. Useimmat muut eläimet eivät tätä hoksaa. 2
Kärsällä haistaa ja tuntee tarkasti Jos sika seisoo aivan liikkumatta, se voi olla keskittynyt kuuntelemaan. Sian kuulo on tarkempi kuin meidän. Se kuulee sellaisiakin ääniä, joita me emme pysty huomaamaan. Sen sijaan sika näkee huonommin kuin me. Sialla on hyvin tarkka hajuaisti, samantapainen kuin koiralla. Monissa asioissa, jotka meidän mielestämme eivät haise miltään, on sian mielestä selvästi oma hajunsa tai tuoksunsa. Tuntoaisti on sioilla samantapainen kuin meillä ihmisillä. Kärsä eli sian nenä on erityisen herkkätuntoinen, ja sillä se tunnustelee kaikkia löytämiään uusia tavaroita. Tässähän tuoksuu aivan kastemadolta! Ruoan etsiminen maan alta on sioille tärkeä osa elämää. Tiesitkö? Sikojakin koulutetaan vainukoiriksi Tryffelit ovat harvinaisia sieniä, joita kasvaa piilossa maan alla muun muassa Keski- Euroopassa ja siellä täällä myös Suomessa. Tryffelit maistuvat erittäin hyvältä, ja siksi ravintolat maksavat niistä suuria summia. Koska sioilla on tarkka hajuaisti, sikoja on Keski-Euroopassa perinteisesti käytetty apuna tryffeleiden etsimisessä. Sialle puetaan valjaat ja talutushihna, se viedään metsään, ja haistaessaan tryffelin maan alta se alkaa innokkaasti kaivaa kärsällään. 3
Muta viilentää mukavasti Jos siat kerran ovat hyviä haistamaan, miksi ne haisevat joskus pahalta? Pitäväkö siat pahoistakin hajuista? Jos sikalassa haisee, se on todellisuudessa sikojenkin mielestä ikävää. Sikojen elintavat ovat paljon siistimpiä kuin usein luullaan. Jos sioilla on tarpeeksi tilaa, missä ne saavat liikkua, ne valitsevat jonkin tietyn nurkan vessakseen ja pitävät muut osat alueesta puhtaana. Ainoa likaisuuden laji, josta siat pitävät, on mudassa tai muussa puhtaassa liassa kylpeminen. Sitä ne tekevät kesäisin kuumalla ilmalla. Siat eivät nimittäin pysty hikoilemaan sillä tavalla kuin me, joten kesällä niille tulee helposti liian kuuma. Ainoa keino, jolla ne saavat itsensä viilennettyä, on kellahtaminen veteen, kuralammikkoon tai muuhun viileään märkään paikkaan. Se helpottaa sian oloa kovasti. Jos sikalassa ei ole annettu sioille puhdasta vettä tai mutaa, ne joutuvat lämpimällä säällä käyttämään vessaansa tällaisena viilennyspaikkana. Normaalisti ne pyrkivät välttämään sitä, että ne tahriintuisivat vessassaan. Emo ja porsaat savinaamion koristamina. Puhtaassa mudassa rypeminen helpottaa oloa, jos sioille tulee liian kuuma. 4
Siat ovat hyvin seurallisia eläimiä. Niiden välille syntyy kaverisuhteita samaan tapaan kuin ihmisillekin: sian mielestä jokin tietty toinen sika on vielä mukavampaa seuraa kuin muut. Tehtävä: Sikasanastoa Tiedätkö, mitä nämä sanat tarkoittavat? Oikeat vastaukset ovat seuraavalla sivulla. 1. Porsas: a) sama asia kuin sika, b) sian poikanen, c) huonosti käyttäytyvä sika 2. Kärsä: a) sian nenä, b) surullinen sika, c) ääni, joka kuuluu, kun sika aivastaa 3. Karju: a) kovaääninen sika, b) harvinaisen komea sika, c) uros- eli isäsika 4. Pahnue: a) olkikerros sikalan lattialla, b) pilaantunut sianruoka, c) samalla kertaa syntyneet saman emon poikaset 5. Saparo: a) japanilainen sikarotu, b) sian lempiruoka, c) sian häntä 6. Sorkka: a) sikalaan murtautuvan murtovarkaan työkalu, b) sian jalka, c) ihmisen kynsiä vastaava osa sian jalasta 7. Emakko: a) naarassika, b) kookas sika, c) maatilan emäntä 8. Ensikko: a) johtajasika, b) ensimmäisenä syntynyt poikanen, c) naarassika, joka synnyttää ensimmäistä kertaa 9. Karsina: a) sian rahiseva ääntely, b) väliseinillä erotettu lokero sikalan sisällä, c) sikojen lukumäärän vähentäminen 10. Kaukalo: a) pitkän matkan päässä oleva sikala, b) karkaileva sika, c) astia, johon sioille annetaan ruokaa 5
Sikamaisia pöytätapoja? Kun joku syö kuin porsas, sillä yleensä tarkoitetaan karmeita pöytätapoja. Syövätkö oikeatkin porsaat samalla tavalla? Sian esi-isät, jotka elivät luonnossa, löysivät osan ruoastaan maan alta. Ne tonkivat kärsällään esiin muun muassa matoja, juuria ja sieniä. Kärsän päässä on herkkätuntoinen, kostea ja näppärästi liikkuva levymäinen osa, jolla sika osaa siirrellä ja käsitellä löytämiään ruokapaloja. Kärsä onkin sialle vähän samanlainen kuin meille sormet. Kärsä on kuitenkin myös hyvin vahva, jotta sillä voi kaivaa maata. Seurallisina eläiminä siat syövät mielellään kaikki samaan aikaan. Kun yksi menee rehukaukalolle, muut liittyvät pian joukkoon. Sikaloissa ruokana käytetään nykyään usein liemiruokintaa eli veteen sekoitettua rehua, joka näyttää velliltä. Luonnossa sikojen esi-isät eivät syöneet velliä. Siksi kesytkin siat käyvät liemirehun kimppuun samalla tarmokkaalla tyylillä, jolla ne kaivaisivat matoja maasta. Seurauksena voi olla melkoinen loiske. Sivun 5 tehtävän oikeat vastaukset: 1b, 2a, 3c, 4c, 5c, 6c, 7a, 8c, 9b, 10c 6
Villisika on sian esi-isä Villisika Ähtärin eläinpuistossa. Kaikki kesyt kotieläimemme polveutuvat jostakin luonnonvaraisesta eläinlajista. Sialla tämä esiisä on villisika. Se on pienempi, tummempi ja pitkäkarvaisempi kuin kesysika. Kaikki muu onkin sitten samanlaista. Villisiat ovat uteliaita, älykkäitä ja seurallisia samalla tavoin kuin kesysiat. Kesysika on perinyt villisialta myös sen, mitä se tarvitsee viihtyäkseen. Kaikilla villisioilla on kova halu tutkia ja tonkia maata. Lisäksi niistä on hauska tutkia, repiä ja pureskella syötäviä kasveja. Luonnossa kaikki tämä onkin hyödyllistä. Kun villisiat pitävät kovasti tonkimisesta ja tutkimisesta, ne jaksavat tehdä sitä tarpeeksi paljon, jotta ne löytävät riittävästi ruokaa. Tonkiminen, tutkiminen ja pureskeleminen ovat edelleen hyvin tärkeitä asioita myös kesyille sioille. Sika viihtyy vain, jos se saa liikkua vapaasti, tutkia ja pureskella kasveja tai tavaroita sekä tonkia kärsällään maata tai muuta pehmeää alustaa. Tiesitkö? Sika ja villisika risteytyvät yhä Sika ja villisika ovat niin läheistä sukua toisilleen, että ne voivat risteytyä toisin sanoen saada porsaita, joilla toinen vanhemmista on villisika ja toinen kesysika. Tutkijat ovat nykyään sitä mieltä, että villisika ja kesysika ovat niin samanlaisia, että ne kuuluvat samaan eläinlajiin. 7
Uudet porsaat syntyvät maailmaan Sika on yksi niistä eläinlajeista, jotka tekevät pesän poikasilleen. Porsaiden syntymistä edeltävänä päivänä emakkoon iskee kova halu alkaa rakentaa pesää. Jos sitä pidettäisiin sellaisessa paikassa, missä se saisi runsaasti oksia, olkia tai heinää, se rakentaisi niistä niin suuren majan, että se katoaa itse kokonaan näkyvistä kömpiessään sen sisään. Luonnossa villisikaemot tekevät näin, mutta sikalassa ei yleensä ole tarpeeksi aineksia, mistä rakentaa. Porsaita syntyy kerralla melkoinen liuta, yleensä 10 15. Ne tietävät jo pian syntymänsä jälkeen, mitä emon erilaiset äänet tarkoittavat. Yksi emon käyttämistä sikojen kielen sanoista on kutsu tulla syömään: nopea sarja lyhyitä, pehmeitä röhkäisyjä tarkoittaa, että emon nisistä alkaa kohta erittyä maitoa, ja silloin kaikki porsaat kiiruhtavat syömään. Porsaat kasvavat nopeasti. Muutaman viikon ikäisinä ne jo juoksevat ja leikkivät. Ensimmäisten viikkojen ajan porsaat saavat suurimman osan ravinnostaan emon maidosta, vaikka ne samalla alkavat opetella myös maistelemaan tavallista ruokaa. Muutaman viikon ikäisiä porsaita nukkumassa. Tällaisesta pehmeästä pesästä porsaat pitävät kaikkein eniten, mutta useimmissa sikaloissa ei käytetä olkia, vaan porsaat nukkuvat lattialla. 8
Jos sikalan lattialle annetaan olkia tai muuta kuiviketta, porsaat tutkivat niitä kiinnostuneina. Oikein Väärin Tehtävä: Totta vai tarua? Ovatko nämä väitteet oikein vai väärin? Merkitse jokaisen väitteen edelle rasti jompaankumpaan ruutuun. Jos et tiedä vastauksia kaikkiin kysymyksiin, lue uudestaan tämän vihkosen sivut 6 9. Niiltä löydät kaikki tarvitsemasi tiedot. 1. Porsaat pitävät juoksuleikeistä ja tavaroilla leikkimisestä. 2. Koira on älykkäämpi kuin sika. 3. Sialla on erittäin hyvä näkö. 4. Sialla on erittäin hyvä hajuaisti. 5. Siat kieriskelevät mielellään vessapaikassaan. 6. Siat viilentävät itseään kuumalla ilmalla makaamalla vedessä tai mudassa. 7. Villisika on kesysian esi-isä. 8. Kun sika koskettelee tavaroita kärsällään, se ei tunne juuri mitään. 9. Emakko rakentaa porsailleen pesän kivistä ja hiekasta. 10. Porsaita syntyy kerralla yleensä kaksi tai kolme. 9
Mistä kinkku ja makkara tulevat? Suurinta osaa Suomessa olevista sioista kasvatetaan ruoan tuotantoa varten. Sioista tehtäviä ruokia ovat muun muassa kinkku, kyljykset, jauheliha ja makkara. Noin puolet kaikesta Suomessa tuotetusta lihasta on sianlihaa. Suomessa on runsaat 2 000 sikatilaa eli sellaista maatilaa, joissa pidetään sikoja. Sikaloita on kahdenlaisia. Emakkosikaloissa eli porsitussikaloissa pidetään emakoita, jotka synnyttävät ja imettävät porsaita. Kun porsaat ovat parin kuukauden ikäisiä eli parinkymmenen kilon painoisia, ne myydään lihasikaloihin. Lihasikaloissa ne kasvatetaan noin viiden kuukauden ikäisiksi eli noin sadan kilon painoisiksi. Sen jälkeen ne lähetetään teurastamoille. Lisäksi on olemassa yhdistelmäsikaloita, joissa samalla maatilalla on sekä emakkosikala että lihasikala. Suomen teurastamoihin viedään yhden vuoden aikana yhteensä noin 2,4 miljoonaa sikaa, joista suurin osa on viiden kuukauden ikäisinä teurastettavia lihasikoja. Kerrallaan Suomessa elää noin 1,4 miljoonaa sikaa. Lihasikoja karsinassa. Suurin osa Suomen sioista asuu tällaisissa sikaloissa. 10
Emakko (takana häkissä) ja porsaita. Useimmissa porsitussikaloissa emakot pidetään tällaisissa porsitushäkeissä porsaiden syntymää edeltävän viikon sekä sen noin kuukauden ajan, jonka ne ovat yhdessä porsaidensa kanssa. Häkissä emakko voi maata ja seistä, mutta ei kävellä eikä kääntyä. Sille ei myöskään anneta pesäntekoaineksia. Emakolle parempi ratkaisu olisi vapaa porsiminen, jossa emakko pystyy liikkumaan karsinassa, mutta Suomessa se on vielä harvinaista. Sikaloita on monenlaisia Kaupassa käydessään monet ostavat mieluiten halpaa lihaa. Tämä on yksi syy siihen, miksi useimmat sikalat on suunniteltu sellaisiksi, että lihaa saadaan tuotettua halvalla. Karsinat ovat hyvin pieniä verrattuna siihen, kuinka suurella alueella siat liikkuisivat, jos saisivat valita. Karsinoissa on sioille myös liian vähän tekemistä. Tutkijat ovat havainneet, että silloinkin kun sika on syntynyt tällaisessa ympäristössä, sillä on yhä jäljellä esi-isiltä peritty halu tonkia, tutkia ja pureskella. Kun tätä ei pääse tekemään, osa sioista muuttuu hiljaisiksi ja alakuloisiksi, osa hermostuneiksi. Jotkin niistä alkavat purra toistensa häntiä. Ne eivät tee niin ilkeyttään, vaan siksi, että niillä ei ole muuta tekemistä. On olemassa myös joitain sikaloita, joissa sioille on järjestetty viihtyisämpi elämä: lisää tilaa ja tekemistä, usein myös mahdollisuus ulkoilla. Osa niistä on luomusikaloita eli luonnonmukaisessa tuotannossa olevia sikaloita, osa ei. Tällaisten sikaloiden tuottama liha maksaa tavallista enemmän, mutta ostaja saa kaupanpäällisiksi paremman mielen. 11
Miten sikaloita voi parantaa? Tavallisissakin sikaloissa voidaan järjestää sioille hiukan viihtyisämmät olot, jos sikalan omistaja hankkii lisää tietoa tai maatalouden neuvontajärjestöt pitävät kursseja eläinten olojen parantamisesta. Karsinoihin voisi esimerkiksi järjestää enemmän tavaroita joilla leikkiä ja paksun olkikerroksen lattialle. Eläinsuojelujärjestöt pyrkivät parantamaan sikojen oloja keskustelemalla maataloustuottajien, viranomaisten ja poliitikkojen kanssa. Eläinsuojelujärjestöt myös yrittävät saada aikaan parannuksia sikaloita koskeviin lakeihin. Tavallinenkin ihminen voi parantaa sikojen elämää. Lihaa ei esimerkiksi ole välttämätöntä syödä joka aterialla. Jos lihaa syötäisiin vähemmän ja siitä oltaisiin valmiita maksamaan hieman enemmän, voitaisiin sioille tarjota nykyistä paremmat olosuhteet. Jotkut ihmiset ovat tehneet myös sen valinnan, että he eivät syö lihaa lainkaan eli ovat kasvissyöjiä. Paksu olkikerros lattialla tuottaa sioille paljon iloa. Suomessa tällainen järjestely on jo joissakin emakkosikaloissa. Lihasikaloissa se on harvinaisempi, mutta se olisi hyödyllinen niissäkin. Tiesitkö? Luomusiat ja villisiat saavat ulkoilla Ruokakaupoissa myytävää sianlihaa on monenlaista. Luomulihan tuotannossa sioilla on paremmat olot kuin tavanomaisen lihan tuotannossa: niillä on hiukan väljemmät tilat ja enemmän tekemistä, ja osa luomusioista päästetään ulkoilemaan. Villisian liha puolestaan tulee villisikatarhoilta, joissa sioilla on tilavat ulkoaitaukset. 12
Tehtävä: Piirrä sialle mukava asuinpaikka Suunnittele ja piirrä viihtyisä sikala. Sikojen elämä on mukavaa, jos sikalassa on paljon tilaa lattialla paksu kerros olkia, turvetta tai muuta tongittavaa tavaroita tai leluja, joita voi pureskella ja tutkia: esimerkiksi vanhoja sanomalehtiä, pahvilaatikoita ja köysiä kiskottaviksi viileä märkä paikka, johon voi mennä jäähdyttelemään kuumalla ilmalla, kuten vesilammikko pihalla taikka niin sanottu sikasuihku sisällä tuttuja sikakavereita tilaisuus päästä halutessaan ulos pihalle 13
Tämä vihkonen on alakouluikäisille suunniteltu tieto- ja tehtäväpaketti sioista ja sikaloista, jotka ovat vuoden 2010 Eläinten viikon teema. Vihkonen on suunniteltu ennen kaikkea biologian, äidinkielen ja kuvaamataidon opetukseen, mutta sitä voi käyttää myös muiden aineiden tunneilla. Kouluopetuksen lisäksi se soveltuu käytettäväksi muun muassa luonto- ja eläinkerhoissa, partiossa ja 4H-toiminnassa. Yläkoulu- ja lukioikäisille on olemassa oma erillinen tieto- ja tehtävävihkonen. Vihkosia voi tilata maksutta osoitteesta sey@sey.fi. Lisää sikatietoa ja tehtäviä löytyy netistä: www.sikatieto.fi Eläinten viikko on vuosittain 4. 10. lokakuuta vietettävä teemaviikko, jonka ensimmäinen päivä on samalla kansainvälinen eläinten päivä ja Eläinten suojeluspyhimyksen Fransiscus Assisilaisen muistopäivä. Suomessa Eläinten viikkoa on vietetty vuodesta 1959 alkaen. SEY on tuottanut Eläinten viikolle vuodesta 1990 ilmaisen aineistopaketin, jota voi tilata opetustarkoituksiin. Yhteistyössä: SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläinlajit ja liiton toiminta kattaa koko maan. www.sey.fi Eläinsuojeluliitto Animalia perustettiin vuonna 1961. Järjestön tavoitteena on yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta parantaa eläinten oikeuksia ja hyvinvointia. www.animalia.fi