2013 Pirkanmaan väestö- ja työpaikkasuunnite 2040 Pirkanmaan liitto Asiakirjassa esitellään Pirkanmaan väestö- ja työpaikkasuunnitteet sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Maakuntavaltuusto 10.6.2013 :n 33 liite 29.5.2013
SISÄLLYSLUETTELO PIRKANMAAN VÄESTÖSUUNNITE 3 Taustaa 3 Väestön kehitys 4 Ikärakenteen kehitys 5 Asuntokunnan koon kehitys 8 Asumisväljyyden kehitys 9 Asumisen tulevaisuus 11 PIRKANMAAN TYÖPAIKKASUUNNITE 12 Taustaa 12 Työpaikkojen kehitys 12 Työllisyysaste 13 Elinkeinorakenteen kehitys 14 2
PIRKANMAAN VÄESTÖSUUNNITE Taustaa Pirkanmaan liitossa on keväällä 2013 työstetty kolmea kehityskuvaa: osaavan ja erikoistuvan kasvun Pirkanmaa, teollisen tradition, yrittäjyyden ja logistiikan Pirkanmaa ja vihreän kasvun ja humaanin kulttuurin Pirkanmaa. Jokaisella kehityskuvalla on oma väestöarvionsa, jotka kaikki ylittävät Tilastokeskuksen menneeseen kehitykseen perustuvan varovaisen arvion. Ero arvioitujen ääripäiden välillä on pieni (noin 8 %), ja siten rakenneratkaisujen pohjana melko vähämerkityksinen. Pirkanmaan liiton toimistossa on tarkennettu kehityskuvia ja päädytty yhteen väestölukuarvoon, johon kaavallinen ja strateginen suunnittelu voidaan perustaa. Jatkokehittelyssä keskeinen ratkaisu on ollut yhdistää osaavan ja erikoistuvan kasvun Pirkanmaa ja teollisen tradition, yrittäjyyden ja logistiikan Pirkanmaa kehityskuvat siten, että niiden tarjoama kuvaa kehitysdynamiikasta sovelletaan maakunnan eri osiin. Näin osaavan ja erikoistuvan kasvun kehityskuva hahmottaisi erityisesti Tampereen keskusseudun tulevaa kehitystä ja teollisen tradition, yrittäjyyden ja logistiikan malli kehitystä muualla maakunnassa. Jako ei todellisuudessa voi olla näin jyrkkärajainen, vaan osaavan ja erikoistuvan kasvumallin mukaisia piirteitä voi olla myös keskusseudun ulkopuolella. Koko maakunnan väestöennusteen kannalta tällä ei kuitenkaan ole merkitystä. Tehtyä linjausta voidaan perustella sillä että olemassa olevat instituutiot (tutkimuslaitokset, T&K:ta tekevät yritykset, korkean osaamisen työpaikat ja rahalliset resurssit ym.) ovat nykyisellään pääosin sijoittuneet keskusseudulle. Näiden tekijöiden alueellisen inertian katsotaan yleensä olevan varsin korkea, mistä syystä muutokset kestävät pitkään. Väestö- ja työpaikkasuunnitteessa maakunnan sisäinen tarkastelu on tehty aluejaolla, jossa aluekokonaisuuksina ovat Tampere, Tampereen kehyskunnat (ilman Tamperetta) sekä läntinen, pohjoinen, lounainen ja eteläinen Pirkanmaa. Aluejaon tarkoituksena on ilmentää väestökehityksen monimuotoisuutta Pirkanmaan eri osissa. Jako on luonteeltaan tilastollinen eikä se korvaa käytöstä poistuvaa seutukuntajakoa muissa tarkoituksissa. Kuva 1 Aluejako 3
Pirkanmaan vuoden 2040 väestöarviona esitetään mainittujen kehityskuvien välinen arvio, 615 000 asukasta, joka jakautuisi seuduittain siten että keskusseudulla väestön kasvuprosentti olisi +0,6 +1,0, eteläisellä Pirkanmaalla +0.3 - +0,8 ja muualla maakunnassa kunnasta riippuen välillä -0,5 - +0,2. Väestön kehitys Pirkanmaan väestösuunnite 2040 on 615 000 eli kasvua vajaa 0,8 %/v. Pirkanmaan väestöarvio vuodelle 2040 on 615 000. Alueen väkiluvun oletetaan kasvavan noin 118 400 asukkaalla 2012-2040 eli vajaa 0,8 %/v. Historiallisesti Pirkanmaan väestö on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla yhteensä 47 571 asukkaalla, eli 0,8%/v. Edelliset 10 vuotta vuosina 1990-2000 kasvu on ollut maltillista 0,5 %/v. Kuva 2. Pirkanmaan historiallinen väestön kehitys ja väestösuunnite 2040 650 000 600 000 550 000 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 0,5 %/v 0,8 %/v 0,8 %/v 1990 2000 2012 2040 Pirkanmaa 425 808 448 997 496 568 615 000 Pirkanmaan tulevaisuuden väestön kasvu perustuu maakunnan elinvoimaisuuteen, viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen työpaikka- ja asuinalueena. Sekä luonnollisen väestönkasvun että muuttoliikkeen alueelle oletetaan kasvavan. Muuttoliike maakuntaan Suomesta ja erityisesti ulkomailta on merkittävässä roolissa väestösuunnitteen toteutumisessa. Historiallisesti Pirkanmaan väestön kasvu on ollut noin 3700 henkeä/vuosi 2000-2011. Yli 4000 hengen vuosikasvut sijoittuvat vuosituhannen puoleenväliin, jolloin elettiin hyvää taloustilannetta. Vuonna 2011 Pirkanmaan väestönlisäys oli 3600 henkeä, josta Pirkanmaalle muualta Suomesta muuttaneiden osuus oli noin 41%, luonnollinen väestön lisäyksen osuus noin 30% ja maahanmuuttajien osuus myös noin 30%. Maahanmuuttajien osuus on kasvanut tasaisesti viimeisten 11 vuoden aikana. Kuntien väliseen nettomuuttoon vaikuttaa selkeästi yleinen taloustilanne, ja Pirkanmaa onkin vetänyt aina puoleensa muualta maasta tulijoita. Tässä trendi on kuitenkin ollut laskeva ja tasoittunut viimeisen neljän vuoden aikana. Luonnollisen väestön kasvun osuus kokonaiskasvusta on pysytellyt useamman vuoden noin 30 %:ssa. Väestösuunnitteen väestön kasvun arvioidaan jakautuvan seuduittain siten, että Tampere ja Tampereen kehyskunnissa* kasvuprosentti olisi suurin eli 0,6-1,0 %/v. eteläisellä Pirkanmaalla 0,3-0,8 %/v ja muualla maakunnassa kunnasta riippuen välillä -0,5 -+0,2 %/v. *Kehyskunnat: Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti 4
Määrällisesti tämä tarkoittaisi, että Tampereen asukasluku olisi 275 000 vuonna 2040, tarkoittaen 0,8 % vuotuista kasvua. Tampere on Pirkanmaan keskus, joka vetää asukkaita sekä Pirkanmaan muilta alueilta että Pirkanmaan ulkopuolelta. Tampereen kehyskuntien väkiluku olisi 192 900 asukasta vuonna 2040. Tämä tarkoittaa laskennallisesti 1,2 % vuotuista kasvua. Kehyskuntiin odotetaan suurempaa väenlisäystä kuin keskuskaupunkiin tai muualle maakuntaan. Syynä ovat taustatilastot ja kasvukuva, jotka kertovat lapsiperheiden ja työikäisten sijoittumisesta Tampereen kehyskuntiin. Länsi-Pirkanmaan väestön kehitys (-4 - -3 %/v) ja Pohjois-Pirkanmaan väestön kehitys (-7 - -8%/v) ovat olleet negatiivisia reilun 20-vuoden ajan. Syynä ovat väestön ikääntyminen ja nuoremman polven muutto pois. Kasvukuvan mukaisesti Länsi-Pirkanmaan kasvun ennustetaan laskennallisesti muuttuvan positiiviseksi vajaan 0,1 % vuotuiseksi kasvuksi vuoteen 2040 saakka. Pohjois-Pirkanmaan kasvun ennustetaan jatkavan negatiivista trendiä -0,2 %/v vauhdilla. Molemmilla alueilla vanhemman väestön ennustetaan siirtyvän kuntakeskuksiin palveluiden äärelle. Etelä-Pirkanmaan väestön kehitys on viimeisen 12 vuoden aikana kääntynyt positiiviseksi, 0,3 % vuotuiseksi kasvuksi. Valkeakoski on alueen keskus, joka tarjoaa työpaikkoja ja opiskelumahdollisuuksia hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kasvukuvan mukaisesti alueen ennustetaan kasvavan laskennallisesti 0,4%/v vuoteen 2040 saakka. Kuva 3. Pirkanmaan historiallinen väestön kehitys ja väestösuunnite 2040 alueittain 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Tampere Kehyskunnat Läntinen Pohjoinen Lounainen Eteläinen 1990 172 560 102 974 28 937 41 055 29 808 50 474 2000 195 468 110 322 27 881 37 914 28 589 48 823 2012 217 421 138 000 26 911 34 968 28 950 50 318 2040 275 000 192 900 27 300 33 000 30 600 56 200 Ikärakenteen kehitys Pirkanmaan väestö ikääntyy. Pirkanmaan ikärakenne tulee muuttumaan merkittävästi seuraavien vuosikymmenien aikana. Tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaan ikärakenteessa suurin muutos tulee olemaan ikääntyneiden asukkaiden määrän ja väestöosuuden muutos. Yli 64-vuotiaiden määrä Pirkanmaalla on jo voimakkaassa kasvussa, ja tämä trendi tulee jatkumaan. Yli 74- vuotiaiden määrä tullee kasvamaan yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2040 mennessä ja heidän väestöosuutensa noussee 8,4%:sta vuonna 2012 15,0%:iin vuonna 2040. Vanhusten osuus on korkein Länsi-, Pohjois- ja Lounais-Pirkanmaalla. 5
Lasten (alle 15-vuotiaat) määrän oletetaan kasvavan noin 15% Pirkanmaalla, 81 395 henkilöstä vuonna 2012 noin 94 300 henkilöön vuonna 2040, vaikka osuus väestöstä supistuu noin 1 %-yksikön verran. Kuvat 4 ja 5 Tampereen ja Tampereen kehyskuntien* ikärakenne, % väestön määrästä Tampere - 14 15-64 65-74 75-6,2 6,5 7,7 9,0 8,3 8,2 12,2 13,6 8,6 10,9 10,0 9,1 65-74 9 % 75-2012 8 % - 14 13 % 69,2 69,5 70,2 66,1 64,2 64,3 16,3 15,8 13,5 13,9 13,5 12,9 1990 2000 2010 2020 2030 2040 15-64 70 % Tampereen kehyskunnat 2012-14 15-64 65-74 75-4,7 5,2 6,1 6,6 7,9 7,6 11,5 8,3 13,4 10,8 10,2 10,2 65-74 9 % 75-6 % - 14 22 % 67,4 66,4 64,3 59,8 58,2 57,4 15-64 63 % 21,3 20,8 21,3 21,5 20,1 19,0 1990 2000 2010 2020 2030 2040 *Kehyskunnat: Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti Tampereella ja Tampereen kehyskunnissa vanhemman väestön osuuden ennustetaan kasvavan, kuitenkin maltillisemmin verrattuna muuhun Pirkanmaahan. Pirkanmaan työikäisestä väestöstä suuri osa asuu Tampereella ja sen kehyskunnissa. Eniten lapsia Pirkanmaalla on nyt ja tulevaisuudessa Tampereella ja sen kehyskunnissa. 6
Kuvat 6, 7, 8 ja 9 Muiden maakunnan alueiden ikärakenne, % väestön määrästä Läntinen 2012-14 15-64 65-74 75-7,0 8,4 10,5 9,6 12,5 10,1 17,8 19,7 11,2 15,8 13,9 12,2 64,5 64,2 62,6 55,8 52,7 52,9 65-74 12 % 75-11 % - 14 16 % 18,9 17,2 15,7 15,8 15,5 15,2 1990 2000 2010 2020 2030 2040 15-64 61 % Pohjoinen 2012-14 15-64 65-74 75-7,4 9,6 12,6 15,1 10,0 21,5 11,3 23,3 12,3 18,2 15,3 13,2 65-74 14 % 75-13 % - 14 14 % 64,3 63,1 60,8 52,6 49,2 49,7 15-64 59 % 18,3 16,1 14,3 14,1 13,9 13,9 1990 2000 2010 2020 2030 2040 Lounainen 2012-14 15-64 65-74 75-7,9 9,4 11,6 12,9 10,4 17,7 11,1 19,5 11,3 15,6 13,8 12,3 63,8 62,1 61,1 55,8 53,3 53,3 65-74 12 % 75-12 % - 14 16 % 18,0 17,4 15,9 15,6 15,2 14,8 1990 2000 2010 2020 2030 2040 15-64 60 % Eteläinen 2012-14 15-64 65-74 75-6,8 8,4 9,8 11,3 15,4 9,4 16,7 10,1 10,6 14,1 12,1 11,6 65-74 11 % 75-10 % - 14 17 % 66,1 64,7 62,7 57,6 56,4 56,3 15-64 62 % 17,7 16,8 17,0 16,9 16,1 15,5 1990 2000 2010 2020 2030 2040 7
Yli 75-vuotiaiden osuus tulee olemaan suurin Pohjois- ja Länsi-Pirkanmaalla. Tällä hetkellä ko. alueella asuu yli 75-vuotiaita yli 7 500 henkeä, ja määrän oletetaan liki kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Taulukko 2. Lasten ja yli 75-vuotiaiden määrä alueittain 1990 2012 2040-14 v. 75 v. - -14 v. 75 v. - -14 v. 75 v. - Tampere 28 096 10 742 29 044 16 655 35 500 37 500 Kehyskunnat 21 893 4 840 29 746 8 785 36 600 25 900 Läntinen 5 477 2 020 4 247 2 895 4 200 5 400 Pohjoinen 7 496 3 044 4 938 4 634 4 600 7 700 Lounainen 5 611 2 460 4 581 3 476 4 500 6 000 Eteläinen 8 923 3 445 8 552 5 024 8 700 9 400 Pirkanmaa 77 496 26 551 81 108 41 469 94 100 91 900 Asuntokunnan koon kehitys Yksinasujien määrä on kasvanut. Pienien asuntokuntien määrä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2011 enemmistö pirkanmaalaisista asui yksin tai kaksin, kun taas 20 vuotta aiemmin asuttiin eniten 2-hengen ja 4-hengen asuntokunnissa. Tällä hetkellä noin kolmasosa (32,8 %) pirkanmaalaisista asuu kahden henkilön asuntokunnassa. Yhden henkilön asuntokuntaan kuuluu 20,5 % koko väestöstä. Väestö jakautuu Pirkanmaalla noin 236 300 asuntokuntaan. Näistä 41,7 % on yhden henkilön, kolmasosa kahden henkilön ja neljäsosa vähintään kolmen henkilön muodostamia kotitalouksia. Taulukko 3. Asuntokunnan koko Pirkanmaalla, % asuntokuntien lukumäärästä Pirkanmaa Asuntokuntien lkm 1 henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. yli 4 henk 1991 180930 33,8 30,4 15,6 13,7 6,4 2001 207192 38,7 32,4 12,9 10,5 5,6 2011 236303 41,7 33,4 11,1 9,2 4,6 Esimerkiksi Tampereella lähes puolet (47,9 %) talouksista on yhden henkilön asuttamia. Myös alueella Muut (Läntinen, Pohjoinen ja Lounainen Pirkanmaa) on yhden henkilön asuntokuntia maakunnan keskimäärää enemmän. Erona Tampereen ja ryhmän Muut kuntien välillä on kuitenkin ikärakenne. Tampereen yhden henkilön asuntokunnista suuri osa on alle 30-vuotiaiden henkilöiden muodostamia ja muilla edellä mainituilla alueilla ne ovat useimmiten yli 60-vuotiaiden henkilöiden asuntokuntia. Tampereen kehyskunnissa on eniten kahden, kolmen tai sitä useamman henkilön asuntokuntia. Näissä kunnissa yli puolet väestöstä asuu vähintään kolmen hengen asuntokunnassa. 8
Kuva 10 Asuntokunnan koko eri alueilla Pirkanmaalla, % asuntokuntien lukumäärästä 1 henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. yli 4 henk 3,7 3,7 2,9 11,0 8,4 6,9 11,2 9,6 14,1 32,7 32,5 31,5 9,0 8,0 7,2 7,3 6,0 5,2 8,9 7,2 5,4 18,1 14,7 13,8 14,0 10,6 9,7 10,5 8,7 14,4 13,7 11,4 11,3 15,6 13,7 13,5 16,5 15,9 18,2 32,7 34,5 34,3 32,2 32,2 33,6 30,6 29,6 29,1 39,7 44,2 47,9 25,6 29,5 31,6 31,6 37,0 39,1 31,2 36,6 40,3 1991 2001 2011 1991 2001 2011 1991 2001 2011 1991 2001 2011 Tampere Kehyskunnat Eteläinen Muut* *Läntinen, Pohjoinen ja Lounainen Pirkanmaa Tuleva näyttää samansuuntaiselta muuttoliikkeellä on paljon vaikutusta Asuntokuntien koon kehityksen ennustetaan jatkuvan samansuuntaisena kuin se on Pirkanmaalla historiallisesti ollut. Vaikka kaupunkiseudulla lapsiperheiden määrä on kasvussa, asutaan Pirkanmaalla kuitenkin enemmän yksin tai kaksin eikä suuremmissa asuntokunnissa tulevaisuudessa. Trendi on sama kuin Suomen Ympäristökeskus toteaa tutkimuksessaan Kaupunkiseutujen taajamakehitys perusurassa 2005-2050. Ikärakenteen kehitys ja muuttoliike vaikuttavat asuntokuntien koon kehitykseen. On selvää, että yli 64 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Pirkanmaalla. Muuttoliikkeen voidaan olettaa vaikuttavan työikäisten ja lasten määrään: mitä enemmän muuttovoittoa Pirkanmaa saa, sitä suurempi on työikäisten ja myös lasten määrä ja osuus väestöstä. Lisäksi asuntokuntien kokoa pienentää se, että entistä enemmän lapsiperheissä on vain yksi vanhempi. Yksin- tai kaksinasuvia houkuttelee Tampere, joka vetää nuoria opiskelumahdollisuuksilla ja vanhempia henkilöitä palveluillaan. Myös kaupunkiseudun ulkopuolisella Pirkanmaalla asuu vanhempia yksineläjiä, mutta vähenemässä määrin. Lapsiperheet suosivat Tampereen kehyskuntia asuinalueena niiden hyvän saavutettavuuden, palveluiden ja asumisväljyyden houkuttelemina. On kuitenkin huomioitavaa, että kehyskunnissakin nopeimmin kasvava ikäryhmä on eläkeläiset. Asumisväljyyden kehitys Pirkanmaan asumisväljyyden kehitykseen on vaikuttanut paljolti elintason kasvu ja perhekoon muutos Pirkanmaan asumisväljyys on kasvanut 8,1 m 2 /hlö viimeisen 20 vuoden aikana, ollen nyt keskimäärin 41,9 m 2 /henkilö. Pirkanmaan asumisväljyys on 2,5 m 2 suurempi kuin koko maan keskiarvo, mutta selkeästi jäljessä esim. Ruotsin ja Tanskan keskimääräistä asumisväljyyttä, joka on noin 45,2-51.4 m 2 /henkilö (Housing Statistics in the EU 2010). Pirkanmaan asumisväljyyden kasvu on hidastunut viimeisen kymmenen 9
vuoden aikana. Asumisväljyyden kehitykseen on vaikuttanut mm. elintason kasvu ja asumismuodon, perhekoon sekä ikärakenteen muutokset. Taulukko 4. Asumisväljyyden kehitys Pirkanmaalla ja Suomessa Asumisväljyyden kehitys, m 2 /hlö 1991 2001 2011 Pirkanmaa 33,8 38,1 41,9 Suomi 31,9 35,8 39,4 Asumisväljyyden kasvu on Pirkanmaalla ollut vaihtelevaa Asumisväljyyden kasvu on ollut suurinta Pohjois-, Länsi- ja Lounais-Pirkanmaalla. Alueiden asumisväljyys on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana 8,8 10,4m2/henkilö välillä. Tällä hetkellä asumisväljyys on 43,8 m 2 /henkilö Lounais-Pirkanmaalla, 43,2 m 2 /henkilö Pohjois-Pirkanmaalla ja 42,7 m 2 /henkilö Länsi- Pirkanmaalla. Ikääntyminen ja muuttoliike ovat johtaneet siihen, että suurta osaa taloja asuttaa yksi henkilö tai ne ovat jääneet tyhjilleen. Tampereen asumisväljyys on tällä hetkellä 36,7 m 2 /henkilö. Tampereen asumisväljyyden kasvu on viimeisen 20 vuoden aikana ollut niukkaa, hidastuen melkeinpä totaalisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Tampereen kehyskuntien asumisväljyys on kasvanut melko tasaista vauhtia, 7,4 m 2 /henkilö, viimeisen 20 vuoden aikana. Tällä hetkellä seudun asumisväljyys on 39,5 m 2 /henkilö. Eteläisen Pirkanmaan asumisväljyys on 41,7 m 2 /henkilö ja tämän seudun asumisväljyys on kasvanut hiukan enemmän (7,8 m 2 /henkilö) viimeisen 20 vuoden aikana kuin Tampereen kehyskuntien asumisväljyys. Kuva 11. Asumisväljyyden kehitys eri alueilla (väestön määrällä painotettu) 45,0 40,0 35,0 39,5 36,636,7 36,1 34,1 32,1 42,7 43,2 43,8 39,5 38,3 37,8 35,0 33,5 32,8 33,9 38,1 41,7 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Tampere Kehyskunnat Läntinen Pohjoinen Lounainen Eteläinen 1991 2001 2011 Asumisväljyys on kasvanut Pirkanmaalla melko huomattavasti ja on varsin kohtuullinen tällä hetkellä. Tästä huolimatta Pirkanmaalla asutaan muita Pohjoismaita ahtaammin. Asumisväljyyden ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa liittyen edellä mainittuun, elintason kasvuun ja asuntokunnan koon pienenemiseen. Hidastavana tekijänä on ekologisuusajattelun lisääntyminen. 10
Asumisen tulevaisuus Asumiseen liitetään ihminen, koti ja asuinympäristö. Asuminen ja sen muutos liittyvät lähes kaikkiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisteknisiin prosesseihin. Työ, asuminen ja vapaa-aika linkittyvät toisiinsa ihmisten elämässä. Perustarpeiden tultua tyydytetyiksi asuminen ja kotiympäristön merkitys korostuvat ihmisten tarvehierarkiassa. VTT:n raportissa Asumisen tulevaisuutta ennakoimassa (2007) esitetään tunnistettuja asumisen toimintaympäristöön vaikuttavia keskeisiä megatrendejä: Edellä tekstissä on kuvattu Pirkanmaan vuoden 2040 väestön kasvua, asuntokunnan koon muutosta ja asumisväljyyden muutosta. Ihmisten eri elämänvaiheet, joissa tulevaisuudessa korostuu pitkä vanhuusvaihe, muokkaavat asumistarvetta. Asumisen joustavuus ja muuntautumiskyky tulevat korostumaan. Ikärakenteen erilaisuus eri puolilla maakuntaa vaikuttaa asumistarpeeseen. Vanhukset tarvitsevat palveluita ja tukea omassa kodissaan tai kodinomaisessa hoitokodissa elämiseen. Yksin- ja kaksinasumisen lisääntyminen muokkaa myös Pirkanmaan asumista. Asumisväljyyden ennustetaan kasvavan ja teknologian tuomien mahdollisuuksien lisääntyvän asumisessa. Asumisen merkitys hyvinvointitekijänä tulee korostumaan tulevaisuudessa. Yksilöidyt tarpeet ja turvallisuustekijät tulevat korostumaan asumisessa. Asuminen (ja koti) on oman identiteetin ilmentymä, johon liittyy ihmisen arvostamat asiat. 11
PIRKANMAAN TYÖPAIKKASUUNNITE Taustaa Pirkanmaan työpaikkasuunnitteen laadinnassa on hyödynnetty Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kehittämää ennustetyökalua, Hemaasu-laskentamallia. TEM on kehittänyt kaksi toimintaperiaatteeltaan erilaista Hemaasu-mallia, jotka mahdollistavat ennakoinnin työpaikkojen määrästä tai BKT:sta maakunnittain. Molempien mallien perustiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen tilastoihin. Malleja ohjataan väestön, työvoimaosuuksien, työpaikkojen ja aluetuotteen ennakoinnin kautta. Pirkanmaan työpaikkasuunnitteeseen laadinnassa lähtötietona on Pirkanmaan väestösuunnite 2040. Väestön ikäjakauman oletetaan noudattavan Tilastokeskuksen vuoden 2040 ennustetta. Lisäksi on määritelty, että Pirkanmaan työllisyysaste olisi noin 75% vuonna 2040. Lisäksi oletuksena on, että Pirkanmaa on työpaikkaomavarainen. Työpaikkojen kehitys Pirkanmaan työpaikkakehitys on positiivista Pirkanmaalla ennustetaan olevan yhteensä noin 275 000 työpaikkaa vuonna 2040. Alueittainen työpaikkajakauma on trendiennustetyyppinen Kuva 12 Pirkanmaan työvoiman tarjonta ja kysyntä 2000-2040 300 000 295 000 290 000 285 000 280 000 275 000 270 000 265 000 260 000 255 000 250 000 245 000 240 000 235 000 230 000 225 000 220 000 215 000 210 000 205 000 200 000 195 000 190 000 185 000 180 000 175 000 170 000 TYÖVOIMAN TARJONTA JA KYSYNTÄ 2000-2040 PIRKANMAA Lähde: Tilastokeskus ja HEMAASU-ennakointimalli 2012 Käytettävissä oleva työvoima Työpaikat 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 12
Kuva 13 Työpaikat alueittain 160000 155 300 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 55 800 12 800 17 100 13 400 21 100 2010 2040e 0 Työllisyysaste Työllisyysasteella tarkoitetaan työssä olevien 15-64 vuotiaiden henkilöiden prosenttiosuutta samanikäisestä väestöstä. Historiallisesti Pirkanmaan työllisyysaste on vaihdellut 66-71% välissä. Työllisyysaste on ensisijassa riippuvainen työvoiman kysynnästä ja työttömyyden yleisyydestä työmarkkinoilla. Talouden globaaleja suhdanteita ei juuri pystytä paikallisesti ohjailemaan, mutta poliittisilla linjauksilla voidaan vaikuttaa työhön osallistumisen yleisyyteen etenkin työurien alku- ja loppupäässä. Koulutukseen panostavassa yhteiskuntamallissa työikäisten ikäryhmien nuorimpien (15-18v.) työhön osallistuminen on melko vähäistä. Vastaavasti vanhimpien työikäisten (60-64v.) osalta työllisyysaste alkaa laskea eläköitymisen seurauksena. Merkittävä työllisyysastetta madaltava ilmiö on ennenaikainen työelämästä syrjäytyminen. Viime vuosina keskimääräinen eläkkeelle jäämisen ikä on kohonnut sekä Pirkanmaalla että koko Suomessa. Työurien pidentämisen toimenpiteillä pyritään edelleen nostamaan vanhuuseläkkeelle jäämisen ikää ja vähentämään työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä. Nykyisen hallituksen yksi painopiste on työllisyyden vahvistaminen ja työllisyysasteen nostaminen 72%:iin koko maassa kuluvan vaalikauden loppuun mennessä. 13
Kuva 14 Työllisyysaste Pirkanmaalla ja koko Suomessa 72 71 70 69 68 67 66 65 64 63 Työllisyysaste (15-64-v.), % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Koko maa Pirkanmaa Työllisyysasteen nostaminen tarkoittaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella oleviksi laskettujen aktiivista työllistämistä, mihin voisi liittyä mm. työurien pidentäminen urien alku- ja loppupäässä, työssäjaksamisen lisääminen, maahanmuuttajien työllistymisen parantaminen, kuntouttavat toimenpiteet vaikeasti työllistettäville, tilastoihin kirjautumattoman kotona tapahtuvan työn väheneminen ja osa-aikatyön yleistyminen. Elinkeinorakenteen kehitys Pirkanmaan elinkeinorakenteen kehityksessä on meneillään useita merkittäviä muutoksia, joista osa on vielä merkitykseltään epäselviä. Teollisten työpaikkojen luonne on joka tapauksessa muutoksessa, ja rajapinta eri elinkeinosektoreiden välillä hämärtyy. Keskeistä on palvelukomponentin kytkeytyminen kaikkien elinkeinosektorien toimintaan. Alkutuotannossa uusien innovaatioiden potentiaali on vielä kysymysmerkki. Kuva 15 Pirkanmaan elinkeinorakenne työpaikkojen määrän mukaan, % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 29,2 31,1 31,9 25,4 32,8 34,8 38,1 52,8 6,4 6,3 6,6 28,1 5,7 25,0 20,7 14,1 3,6 2,8 2,7 2,0 2000 2005 2010 2040 Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Yksityiset palvelut Julkiset palvelut 14
Kuva 16 Pirkanmaan elinkeinorakenne 2040 alueittain työpaikkojen määrän mukaan, % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Yksityiset palvelut Julkiset palvelut 29,5 31,2 29,9 32,9 30,5 29,9 28,1 29,6 29,2 33,4 44,1 5,9 7,1 5,8 9,2 30,9 22,5 24,4 5,8 24,0 5,7 9,6 10,6 16,8 0,4 3,0 Eteläinen Läntinen Lounainen Tampere Tampereen kehyskunnat 27,2 6,8 27,3 8,8 Pohjoinen Maakunnassa jatkuu elinkeinorakenteen muutos. Perinteisen teollisuuden osuus työpaikoista on edelleen vähenemässä ja palveluelinkeinot nousevat sekä yhdistyvät tuotannolliseen toimintaan. Selkeä rajanveto sille, mikä on palvelu ja mikä materiaalinen tuote, on katoamassa. Perinteisen elinkeinorakenteen jaottelu - alkutuotanto, teollisuus, rakentaminen, julkiset palvelut ja yksityiset palvelut - on hämärtymässä mm. sähköisten jakelukanavien ja eri tavoin ketjuuntuvien tuotantoprosessien seurauksena. Se, millainen on tulevaisuuden työ tai työpaikka, on muutoksen ytimessä ja suuri kysymysmerkki uusien teknologioiden ja innovaatioiden mahdollistaessa uudenlaisia toimintatapoja mm. paikasta vapaan työskentelyn muodossa. Myös arvojen muutos vaikeuttaa tulevaisuuden työn sisältöjen ja työskentelytapojen hahmottamista eikä esim. kokopäiväinen työ ole välttämättä tulevaisuudessa halutuin työaikamuoto. Uusien menestyksen ja kasvun itujen löytäminen elinkeinorakenteessa ja työelämässä on meneillään. Yllä mainitut asiat vaikeuttavat työpaikkojen lukumäärän arviointia vuonna 2040. Tämä elinkeinorakenteen kehitysennuste on trendiennustetyyppinen, eikä se ota huomioon sellaisia yllättäviä muutoksia, joiden mahdollisuutta tai merkitystä ei ole edellytyksiä tunnistaa. Työpaikkasuunnitteeseen voidaan kytkeä väestösuunnitteen kanssa yhteinen kehitysdynamiikka: maakunnan eri osiin sovelletaan eri kehityskuvia. Osaavan ja erikoituvan kasvun kehityskuva eli keskimääräistä vahvempi korkean teknologian ja tieteellinen osaaminen, painottuu erityisesti Tampereen keskusseudun tulevassa kehityksessä. Teollisen tradition, yrittäjyyden ja logistiikan malli, jossa painottuu valmistavan ja jalostavan toiminnan merkitys, kuvaa kehityksen odotettua valtavirtaa muualla maakunnassa. Alkutuotannossa suuri rakenteellinen muutos on tapahtunut pääosiltaan jo vuosituhannen taitteessa. Sektori pienenee trenditarkastelussa. Avoinna on, miten metsä- ja peltoraaka-ainetta hyödynnetään tulevaisuudessa erilaisina biotuotteina ja pystytäänkö maatalous kytkemään vahvasti esim. energiatuotantoon ja uusiin materiaaleihin. Alkutuotanto painottuu luonnollisesti alueille, joilla on raaka-ainetta ja työvoimaa on tarjolla. Teollisuuden työpaikkojen ennustetaan muuttavan luonnettaan ja siirtyvän osittain yksityiselle palvelusektorille. Tämä trendi, josta esimerkkinä on teleoperaattorialalta vapautuvien työntekijöiden siirtyminen palvelualan yrittäjiksi, jatkaa vahvistumistaan maakunnassa. Rakentamisen sektorin arvioidaan tehostuvan ja kasvan loivasti väestön asuntotuotannon myötä. Työpaikkojen määrä kasvaa rakennussektorilla vaikka sen suhteellinen osuus pienenee. Rakentaminen sijoittuu vahvimmin väestöllisesti kasvavalle Tampereen kehyskuntien alueelle. 15
Yksityisten palveluiden tarve lisääntyy tarkastelukaudella, mutta kääntyy kuitenkin laskuun ennen vuotta 2040 väestön ikääntymiskehityksen taittuessa. Julkisen sektorin palveluita siirtyy osittain yksityisiksi, mutta edellä todetusti, rajapinta eri sektoreiden välillä hämärtyy. Aineettomien palveluiden kategorisointi on entistä vaikeampaa. Julkinen palvelusektori säilyy merkittävänä palveluiden tuottajana. 16