EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 9-07-2003 C(2003)2152fin Asia: Valtiontuki NN 55/2003 Suomi Ilmailun riskien kattamista valtiontakuulla koskevan järjestelyn jatkaminen (26. joulukuuta 2001 31. lokakuuta 2002) Arvoisa Herra ulkoministeri, Menettely 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti 15. lokakuuta 2001 päivätyllä kirjeellä ilmailun riskien kattamista koskevasta järjestelystä, jonka kesto oli yksi kuukausi (25. syyskuuta 24. lokakuuta 2001). Suomen viranomaiset jatkoivat tämän jälkeen järjestelyä kaksi kertaa (25. lokakuuta 25. joulukuuta 2001). 2. Koska järjestely toteutettiin ennen kuin komissio oli tehnyt sitä koskevan päätöksen, se kirjattiin ilmoittamattomaksi tueksi numerolla NN 45/2002. 3. Komissio hyväksyi 5. maaliskuuta 2002 tekemällään päätöksellä 1 alkuperäisen järjestelyn 25. joulukuuta 2001 saakka. 4. Suomen viranomaiset ilmoittivat 21. joulukuuta 2001 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin vastaanotetuksi 27. joulukuuta 2001 (TREN A/73149), järjestelyn jatkamisesta yhdellä kuukaudella (26. joulukuuta 2001 31. tammikuuta 2002). 1 EYVL C 87, 10.4.2003, s. 32. Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Ulkoministeriö Laivastokatu 22 FIN - 00160 HELSINKI Europeiska Kommissionen - B-1049 BruxellesB-1049 Brussel - Belgien Telefon: växel (+32) 02.299.11.11. Telex: COMEU B 21877. Telegramadress: COMEUR Bryssel
5. Suomen viranomaiset ilmoittivat 28. tammikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin vastaanotetuksi 31. tammikuuta 2002 (TREN A/51775), järjestelyn jatkamisesta yhdellä kuukaudella (1. helmikuuta 28. helmikuuta 2002). 6. Suomen viranomaiset ilmoittivat 22. helmikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin vastaanotetuksi 1. maaliskuuta 2002 (TREN A/53967), järjestelyn jatkamisesta yhdellä kuukaudella (1. maaliskuuta 31. maaliskuuta 2002). 7. Suomen viranomaiset ilmoittivat 28. maaliskuuta 2002 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin vastaanotetuksi 18. huhtikuuta 2002 (TREN A/57024), järjestelyn jatkamisesta kahdella kuukaudella (1. huhtikuuta 31. toukokuuta 2002). 8. Suomen viranomaiset ilmoittivat 23. toukokuuta 2002 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin vastaanotetuksi 30. toukokuuta 2002 (TREN A/59632), järjestelyn jatkamisesta yhdellä kuukaudella (1. kesäkuuta 31. kesäkuuta 2002). 9. Suomen viranomaiset ilmoittivat 28. kesäkuuta 2002 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin vastaanotetuksi 10. heinäkuuta 2002 (SG(2002) A/7122), järjestelyn jatkamisesta kolmella kuukaudella (1. heinäkuuta 30. syyskuuta 2002). 10. Suomen viranomaiset ilmoittivat 27. syyskuuta 2002 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin vastaanotetuksi 3. lokakuuta 2002 (TREN A/67236), järjestelyn jatkamisesta vielä yhdellä kuukaudella (1. lokakuuta 31. lokakuuta 2002). 11. Tämän päätöksen tarkoituksena on siis arvioida alkuperäisen järjestelyn jatkamista 26 päivästä joulukuuta 2001 31 päivään lokakuuta 2002. Koska järjestely toteutettiin ennen kuin komissio oli tehnyt sitä koskevan päätöksen, se kirjattiin ilmoittamattomaksi tueksi numerolla NN 55/2003. Tuen kuvaus Tausta 12. Yhdysvalloissa 11. syyskuuta 2001 tehtyjen terrori-iskujen jälkeen vakuutusyhtiöt ilmoittivat yleisesti tiukoista rajoituksista lentoyhtiöille maksettaviin korvauksiin 17. syyskuuta 2001 alkaen. Tästä on ollut seurauksena muun muassa se, että 25. syyskuuta 2001 jälkeen kolmansille osapuolille aiheutuneita sodan ja terrorismin riskiin liittyviä vahinkoja koskevia takuita on pienennetty huomattavasti. 13. Vakuuttajat ovat rajoittaneet näiden riskien osalta korvauskattoaan, joka saattoi ennen 25. syyskuuta 2001 olla jopa 2 miljardia Yhdysvaltain dollaria ilma-alusta ja vahinkotapahtumaa kohden, 50 miljoonaan dollariin ilma-alusta kohden vuoden kaikkien vahinkotapahtumien osalta. Lisäksi ne perivät lisämaksun, joka on yleensä 1,25 dollaria matkustajaa kohden. 2
Tämä tarkoittaa sitä, että - vakuuttajat laskivat vakuutuskaton tasolle, joka ei ole enää ilmaliikenteen riskit huomioon ottaen riittävä eikä eräissä tapauksissa täytä ilmailuviranomaisten vahinkojen korvaamista koskevia vaatimuksia, mikä olisi voinut johtaa lentoliikenteen pysähtymiseen, - toisaalta kaikille vahinkotapahtumille yhteisen rajan asettaminen olisi voinut johtaa siihen, että ilma-alusta ei ole enää vakuutettu kolmansille osapuolille aiheutuvien vahinkojen varalta, jos aikaisemmat vahinkotapahtumat ovat jo ylittäneet vuosittaisen rajan. 14. Vakuuttajien toteuttamien vakuutusturvan alennusten laajuuden ja nopeuden vuoksi useimmat valtiot ovat myöntäneet takuita ja/tai suoria vakuutuksia ilmailualan hyväksi. 15. Suomen eduskunta antoi 26. syyskuuta 2001 tekemällään päätöksellä hallitukselle valtuudet toteuttaa ilmailualaa koskeva takuujärjestely aluksi yhden kuukauden ajaksi siten, että järjestely on uusittavissa kuukausittain. Järjestelyllä valtio ottaa vastatakseen ilma-aluksen aiheuttamat vahingot lentoyhtiön ottamassa, myöhemmin irtisanotussa AVN 52 C vakuutuksessa vahvistettuun rajaan asti. Tämä määrä ei voi ylittää miljardia Yhdysvaltain dollaria ilma-alusta ja vahinkotapahtumaa kohden. 16. Tämä Suomen hallituksen toteuttama järjestely koskee vain lentoyhtiöiden vahinkovastuuta muiden kuin matkustajien osalta sotariskin yhteydessä. Tähän järjestelyyn ovat oikeutettuja lentoyhtiöt, joiden ilma-aluksilla oli 24. syyskuuta 2001 yksityinen vakuutussopimus tyyppiä AVN 52 C (tai vastaava) 2. 17. Suomen valtio ei tarjoa sellaista vakuutusturvaa, joka on saatavilla vakuutusmarkkinoilla Yhdysvaltojen tapahtumien jälkeen ANV 52 D sopimuksen muodossa ja jonka korvausraja oli alunperinkin 50 miljoonaa dollaria. Lisäksi hallituksen järjestely on joka tapauksessa luonteeltaan täydentävä ja toissijainen lentoyhtiöiden ottamiin yksityisiin vakuutuksiin nähden. 18. Suomen valtioneuvoston päätöksillä järjestelyä on jatkettu useita kertoja 31. lokakuuta 2002 saakka. Järjestelyä on jatkettu maksuja lukuun ottamatta samoilla edellytyksillä kuin ne, joita on arvioitu 5. maaliskuuta 2002 tehdyssä komission päätöksessä. 2 AVN 52 C sopimukset ovat sopimuksia, joita oli saatavilla vakuutusmarkkinoilla kaluston vakuuttamiseksi sodan ja vastaavien vaarojen riskiin liittyvien vahinkojen varalta. Syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen vakuuttajat sanoivat nämä sopimukset irti, ja ne korvattiin AVN 52 D -sopimuksilla, joiden vakuutusturva on vahinkotapauksissa pienempi (enintään 50 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria). 3
19. Lentoyhtiöiltä perittävät maksut on vahvistettu 27. syyskuuta 2002 tehdyllä valtioneuvoston viimeisimmällä päätöksellä seuraavasti: vakuutusturvan määrä 50 150 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria: 0,50 euroa (noin 0,40 dollaria) matkustajaa kohden vakuutusturvan määrä 50 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria: 0,55 euroa (noin 0,47 dollaria) matkustajaa kohden vakuutusturvan määrä 500 1000 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria: 0,80 euroa (noin 0,70 dollaria) matkustajaa kohden. 20. Rahtiliikenteen harjoittajien maksuja on korotettu 50 prosenttia. Suomen viranomaiset 3 ovat tarkentaneet, ettei yksikään rahtiliikenteen harjoittaja enää käytä Suomen hallituksen käyttöön ottamaa takuujärjestelyä. Tuen arviointi Tuen olemassaolo 21. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan, jollei toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille. 22. Vakuuttaessaan lentoyhtiöt sota- ja terrorismiriskin varalta Suomen viranomaiset käyttävät valtion varoja tai varautuvat käyttämään niitä vahingon sattuessa. 23. Näistä valtion takuista ja mahdollisista korvauksista on etua lentoyhtiöille, koska ilman niitä lentoyhtiöillä ei olisi toimintaan tarvittavaa vakuutusturvaa. 24. Tämä lentoliikennettä koskeva toimenpide on luonteeltaan valikoiva. 25. Siitä asti kun lentoliikennemarkkinat vapautettiin alan kolmannen toimenpidekokonaisuuden tultua voimaan 1. tammikuuta 1993 4, suomalaiset lentoyhtiöt ovat joutuneet kilpailemaan EU:n muiden jäsenvaltioiden yhtiöiden kanssa. Niille myönnetyt takuut ja näistä takuista saatavat edut vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja ovat omiaan vaikuttamaan kilpailuun. 26. Nämä toimenpiteet ovat yhteensopivia perustamissopimuksen kanssa vain, jos niiden katsotaan sopivan yhteen jonkin määrätyn poikkeuksen kanssa. 3 4 Katso 23. toukokuuta 2002 päivätty kirje. Neuvoston asetukset (ETY) N:o 2407/92 ja N:o 2408/92, EYVL L 240, 24.8.1992. 4
Oikeusperusta 27. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan yhteismarkkinoille soveltuu "tuki luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi". Komissio antoi 10. lokakuuta 2001 tiedonannon 5, jossa se katsoi, että vuoden 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumia Yhdysvalloissa sekä tilannetta, johon lentoyhtiöt ja muut ilmaliikennepalvelujen tarjoajat ovat joutuneet ilmailun sota- ja terrorismiriskeihin liittyvän vakuutussuojan poistamisen jälkeen, voidaan pitää perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisina poikkeuksellisina tapahtumina. Soveltuvuus yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan 28. Komissio katsoo, että lentoyhtiötä koskevan järjestelyn jatkaminen rajoittuu siihen, mitä vakuutusmarkkinoilla ei enää ole ollut tarjolla 25. syyskuuta 2001 jälkeen. 29. Komissio totesi jo 10. lokakuuta 2001 antamansa tiedonannon 39 kohdassa, että "vakuutusmarkkinoiden tilanteen kehitys ei anna juurikaan aihetta olettaa, että näiden tukitoimenpiteiden soveltaminen voidaan lopettaa ensimmäisen kuukauden kuluttua". Nyt on huomattavissa, että markkinoiden tilanne ei palautunut normaaliksi kuukauden kuluessa. 30. Suomen järjestelyn jatkamisessa on pääasiassa kysymys alkuperäisen järjestelyn mukauttamisesta, ja mahdolliset edunsaajat kuuluvat samaan ryhmään. 31. Järjestely koskee ainoastaan takuukynnyksiä, jotka ylittäville määrille lentoyhtiöt eivät pysty löytämään vakuutuksia markkinoilta. 32. Lentoyhtiöiltä Suomessa edellytettävät maksut ovat jokseenkin samat kuin useimmissa muissa jäsenvaltioissa. Joitakin pieniä eroja kuitenkin on, kuten esimerkiksi se, että määrät ilmoitetaan euroina (eikä dollareina). Komission arvion mukaan maksuja voidaan pitää kohtuullisina, eivätkä ne aseta edunsaajina olevia toimijoita muita edullisempaan asemaan vuoden 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen. 33. Sen vuoksi komissio päättelee, että lentoyhtiöiden hyväksi luodun järjestelyn jatkaminen 26 päivästä joulukuuta 2001 31 päivään lokakuuta 2002 noudattaa 10. lokakuuta 2001 annetussa komission tiedonannossa vahvistettuja sääntöjä. Järjestely on siis yhteensopiva EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan kanssa. 5 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, KOM (2001) 574. 5
34. Komissio ilmoitti 3. ja 4. lokakuuta 2002, ettei yhteisön lentoliikennemarkkinoiden tilanne enää oikeuta kansallisten takuujärjestelyjen jatkamista 31. lokakuuta 2002 jälkeen. Jos järjestelyä jatketaan kyseisen ajankohdan jälkeen, siitä on ilmoitettava Euroopan komissiolle ja asia käsitellään erikseen. 4. Päätös Komissio pitää EY:n perustamissopimuksen kanssa yhteensopivana ilmailun riskien kattamista valtiontakuulla koskevan järjestelyn jatkamista 26 päivästä joulukuuta 2001 31 päivään lokakuuta 2002. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, ilmoittakaa tästä komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tiedoksi antamiseen kolmansille ja julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä Internet-sivustossa http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids/. Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: Euroopan komissio Energian ja liikenteen pääosasto Linja A Yksikkö A4 B-1049 BRYSSEL Faksi: (+32-2) 296 41 04 Asian nimi ja numero pyydetään mainitsemaan kaikessa kirjeenvaihdossa. Kunnioittavasti Komission puolesta Loyola de Palacio Varapuheenjohtaja 6