T a m p e r e e n k a u p u n k i TULEVAISUUS EI OLE KOHTA ENTISENSÄ HUIPPUOSAAMISTA TAMPEREELTA

T a m p e r e e n k a u p u n k i TULEVAISUUS EI OLE KOHTA ENTISENSÄ HUIPPUOSAAMISTA TAMPEREELTA

2 Huippuosaaminen on valinta Aina voi odottaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tulevaisuuttaan voi rakentaa myös itse. Tampere on valinnut tulevaisuutensa suhteen aktiivisen ja osallistuvan roolin. Tästä eteenpäin tähdätään kansainvälisenä luovuuden ja osaamisen kasvukeskuksena toimimalla sekä paikallisesti että globaalisti. Tampereella mahdollistava toimintamalli Mutta miten kirjoittaa menestystarina? Tampereen valitsema mahdollistava toimintamalli ilmentää vahvaa pyrkimystä, jolla halutaan luoda ensiluokkaiset edellytykset elinkeinotoiminnan kehittymiselle, uusien innovaatioiden synnylle ja ihmisten viihtyvyydelle. Eteenpäinmenon voimanlähteinä toimivat jatkuvasti uutta etsivät toimijat ja vaikuttajat: yliopistot ja muut tiedeyhteisöt, tutkimusorganisaatiot, yritykset ja erilaiset kehitysohjelmat. Polttoainetta näille voimanlähteille tarjoaa elämänlaatu: henkinen ilmapiiri, osaamiseen kannustaminen, kulttuuri, uuteen uskova kaupunki ja vahva paikallinen itsetunto. Luovan talouden happea Luova talous asettaa uudenlaisia haasteita hyvinvoinnin lisäämiseen tähtääville toimijoille. Tampereesta on kehittynyt osaamisintensiivisen yritystoiminnan merkittävä keskus. On saatu aikaan vahvasti verkostoitunut yhteistyö strategisten kehittämisyhtiöiden, oppilaitosten, aluekehitys- ja valtion viranomaisten, seudun muiden kuntien, rahoittajien, elinkeinoelämän kehittäjäjärjestöjen, yrittäjien ja yritysten kesken. Tähän yhteistyöhön halutaan kiinteämmin mukaan elämänläheinen kulttuurin kokeminen, uudet toimintatavat sekä entistä laajempana ja monipuolisempana myös tiede-elämä ja liiketoimintaosaaminen. Innovaatiomalli Elinympäristön laatu Viestintä Infrastruktuuri Yhteistyö Luova jännite Inhimilliset voimavarat Oppiminen Strategisten klustereiden kehittäminen Liiketoimintaympäristön kehittäminen Mahdollistava toimintamalli Tampereen kaupungin elinkeinokeskus Tampereen kaupungin elinkeinokeskuksen tehtävänä on linjata kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja sen kehittämistä sekä toimia rajapintana elinkeinoelämän ja kunnan välissä. Tämä tapahtuu kaupungin elinkeinostrategian suunnittelulla ja toteuttamisella yhteistyössä toimijaverkoston kanssa myös projektien ja hankkeiden kautta. Elinkeinokeskus vastaa yritystoiminnan neuvonnan onnistumisesta yhdessä eri toimijoiden kanssa. Toimivaan elinkeinopolitiikkaan kuuluu seudullisuus. Tätä elinkeinokeskus toteuttaa aktiivisella yhteistyöllä seudun elinkeinojohdon kanssa muun muassa tonttiasioissa, osaamisen kehittämisessä, investointien hankinnassa ja etenkin suunnittelemalla ja toteuttamalla yhdessä seudun elinkeinopolitiikan kokoavaa ohjelmaa. TY

KIMMO KAIVANTO, SININEN SUORA, TAMPERE-TALO 3 Mihin keskityt sitä kasvatat Tampereen seutu on jo nyt merkittävä osaamisen, huipputeknologian ja kansainvälisen yritystoiminnan keskus edustamillaan kärkialoilla, joihin lukeutuvat koneenrakennus- ja automaatio, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, terveysteknologia, osaamisintensiiviset yrityspalvelut, viestintä- ja mediapalvelut, sekä kokousja matkailupalvelut. Tampereen seudulla toimii useita alansa johtavia maailmanluokan yrityksiä. Yhteistä näille yrityksille on jatkuva halu ja kyky oppia uutta, vahva panostus tutkimukseen ja kehitykseen, henkilöstön korkea koulutustaso, läheinen yhteistyö tutkimusyhteisöjen kanssa sekä korkeatasoinen ja omaleimainen tuotantoteknologia. Omalla panoksellaan ja erilaisten kehityshankkeiden koordinoijana Tampere vahvistaa asemaansa houkuttelevana sijoittumisvaihtoehtona osaamiseen keskittyville yrityksille samalla kun se parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Yritysten ja kaupungin yhteiseksi hyödyksi on vireillä useita elinkaarensa eri vaiheissa olevia kehityshankkeita. etampere tietoyhteiskuntaohjelma on kehittänyt alueellista osaamisperustaa ja synnyttänyt uutta liiketoimintaa ja parempia julkisia palveluita. BioneXt Tampere bioteknologiaohjelmalla vahvistetaan alueen terveysteknologiaosaamista ja seuraavalla suurhankkeella Luova Tampere ohjelmalla mahdollistetaan innovatiivisuutta niin teknologiatoiminnassa, liiketoimintaosaamisessa kuin ympäristörakentamisen ja kulttuurin kehittämisessäkin. www.tampere.fi/elinkeinot Tampereen seutu noin puoli miljoonaa asukasta, joista Tampereella 204 000 neljä miljoonaa suomalaista asuu 200 kilometrin säteellä Tampereesta maailmanluokan tutkimus-, koulutus-, yritys- ja osaamiskeskittymä huipputeknologian tiennäyttäjä ja tietoyhteiskuntakehityksen veturi kaksi yliopistoa ja kaksi ammattikorkeakoulua, joissa yhteensä noin 40 000 opiskelijaa ja aikuiskoulutuskeskuksessa lähes 11 000 opiskelijaa. haasteellisten työpaikkojen keskittymä hyvin koulutettua ja ammattitaitoista työvoimaa, jo 30 %:lla väestöstä on korkea-asteen koulutus vetovoimainen ja turvallinen toimintaja asuinympäristö Tampereella (v. 2005) 30 messut ja 150 000 messukävijää 730 000 Särkänniemi vierailijaa 6000 kansainvälistä kongressivierasta 2300 hotellihuonetta majoittaa 5000 yöpyjää vuorokaudessa

4 Vetovoima kasvaa myönteisessä kehässä Tampereella on hyvä maine niin ihmisten elinympäristönä kuin yritysten toimintaympäristönäkin. Jo kahtena vuonna peräkkäin Tampere on noussut kuntien VIP-tutkimuksessa parhaaksi yli 50.000 asukkaan kaupungiksi Suomessa. Hyvä imago näkyy vetovoimana, joka on kasvattanut asukasmäärää ripeimmin koko maassa. Myönteiset mielikuvat Tampereesta ovat tehneet siitä suositun opiskelukaupungin, jonne lisääntyvässä määrin saapuu opiskelijoita myös ulkomailta ja kaupunkikuva muuttuu entistä monikulttuurisemmaksi. Kaupungin menestys ja suosio yksilötasolla antaa uutta virtaa myös yritysten kehittymismahdollisuuksille, sillä luovuus, tieto, taito ja tahto kehittyä paremmaksi lähtevät ihmisestä ja kiertyvät yhteistyön ja suotuisien toimintaedellytysten kautta yritysten tärkeäksi menestystekijäksi. Tampere lupaa paljon ja antaa paljon. Se on ollut mukana kehittämässä infrastruktuuria, joka vastaa ajan sekä nopeasti kehittyvien yritysten ja toimialojen tarpeita. Tampere International Business Office, Finn-Medi, Teknologiakeskus Hermia ja Tampere Science Parks ovat esimerkkejä toimijoista, jotka on perustettu tukemaan ja edistämään yritysten menestystä.

5 Huippuosaamista ja elämänlaatua Nokia Research Centerin Tampereen toimipiste sijaitsee Hermian teknologiapuistossa Hervannassa. Tampereella tehdään esimerkiksi multimediateknologia- ja tietoliikennealan tutkimusta. Tutkijat edustavat kansainvälisestikin mitattuna alansa huippua, ja tutkimuskeskus tekee yhteistyötä parhaiden asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa eri puolilla maailmaa. - Tampere on Nokian kaltaiselle suuryritykselle hyvä toimintaympäristö. Lentoyhteyksiä on sekä Helsinkiin että useaan eri Euroopan maahan. Myös infrastruktuuri ja tietoliikenneyhteydet toimivat, kertoo johtaja Sami Inkinen Nokia Research Centeristä. - Tampereella yhdistyvät ne monet hyvät puolet, joista Suomi tunnetaan; puhdas luonto, turvallisuus, hyvät päivähoito- ja koulutusmahdollisuudet sekä kohtuuhintaiset asunnot. Täällä viihtyvät kansainvälisesti haastavissa tehtävissä työskentelevät ihmiset, jotka eivät kuitenkaan halua tinkiä elämänlaadusta. - Toivon että Tampere pystyy säilyttämään kansainvälisesti vetoavan ilmapiirinsä, jotta osaava työvoima löytää tänne jatkossakin. Monet ulkomailta saapuneet työntekijät ovat tulleet paikkakunnalle jäädäkseen. - Päivittäinen työskentely tutkimuskeskuksessa keskittyy projekteihin, joihin liittyvät tulokset saattavat näkyä vasta usean vuoden päästä tulevissa Nokian tuotteissa, Sami kertoo. - Työskentely tutkimuskeskuksessa on erittäin mielenkiintoista ja haastavaa. Pyrimme löytämään joukkoomme alan huiput. Oppilaitokset Tampereella ovat erittäin korkeatasoisia, ja niinpä paikkakunnalla opiskelleet päätyvät usein meille töihin. Johtaja Sami Inkinen, Nokia Research Center Finlayson Finlaysonin historiallisessa tehdasmiljöössä toimii lukuisia yrityksiä ja alue on muotoutumassa media-alan tuotanto- ja innovaatiokeskittymäksi. Finlaysonin alue on kasvanut myös erittäin suosituksi matkailukohteeksi museoineen, näyttelyineen ja palveluineen. Finlaysonin alue on palkittu kansainvälisessä kaupunkisuunnittelukilpailussa vuonna 2005 onnistuneesta suunnittelusta. Tampere on Nokian kaltaiselle suuryritykselle hyvä toimintaympäristö.

6 Yhteistyöstä virtaa ja siltoja Tuloksellinen ja osapuolia palkitseva yhteistyö on yksi luovuutta stimuloivan toimintaympäristön perusominaisuuksista. Yhteistyö on palapeli, johon jokainen laittaa oman palansa: kaupunki puitteet, yliopistot ja muut oppilaitokset opetuspanoksensa, erikoistuneet tutkimuslaitokset osaamisensa, rahoittajat taloudellisen panoksensa ja yksilöt älylliset voimavaransa ja luovuutensa. Oma ulottuvuutensa on yritysten välinen yhteistyö. - Luova talous sopii Tampereelle, täällä on sopivasti skaalaa raskaasta teollisuudesta tasokkaaseen taiteeseen. Uskon luovuuden toteutuvan esimerkiksi yllättävien toimijoiden välisenä yhteistyönä, linjaa Rasila. Erikoistuminen rajattuihin osa-alueisiin on tyypillistä uusille, korkean teknologian yrityksille. Niiden kasvulle kiinteä yhteistyö jonkun isomman yrityksen kanssa on elintärkeää. Tampere on määrätietoisesti toiminut sillanrakentajana eri toimijoiden välillä. Yhdessä TE-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa se rohkaisee perinteisiä yrityksiä kehittymään ja uusia kasvuyrityksiä ottamaan vastaan uusia haasteita. Jotta yritykset voivat täysipainoisesti keskittyä oman liiketoimintansa kehittämiseen, on tärkeää, että muut instanssit pitävät huolen yleisten toimintaedellytysten kehittämisestä, tietenkin huomioiden yritysten toiveet. Tampere on

- Tampereen tulevaisuus näyttää erinomaiselta, strategiset valinnat ovat olleet oikeaan osuneita ja yhteistyö toimii, sanoo Jokilampi. Riskirahoituksella alkuun, vauhtiin ja kasvuun 7 Liiketoiminnan ohjattu onni Toimitusjohtaja Tommi Rasila luotsaa tulevaisuuteen Tampereen kauppakamaria, johon kuuluu yli 1300 pirkanmaalaista yritystä eri toimialoilta. Kauppakamari toimii Kehräsaaressa, historiallisessa tehdasmiljöössä, jossa vietiin huippuosaamista Tampereelta maailmankartalle jo 1800- luvulla. Nyt puhutaan luovasta taloudesta - ja edelläkävijyydestä. - Luova talous sopii Tampereelle, täällä on sopivasti skaalaa raskaasta teollisuudesta tasokkaaseen taiteeseen. Uskon luovuuden toteutuvan esimerkiksi yllättävien toimijoiden keskeisenä yhteistyönä, linjaa Rasila. - Ajattelemalla avoimesti liiketoimintaa ja elinympäristöämme synnytämme uusia tapoja tehdä ja menestyä. Luova talous on ideoita, yhteistyötä ja kasvua, ja luettelen nämä juuri tässä järjestyksessä. Missään kasvuhuumassa ei saa silti unohtaa perusasioita, ihmistä, sosiaalipalveluja, kulttuuria, koulutusta ja hyvinvointia. Emme voi mennä kasvuun oikotietä, ennemminkin on kyse ohjatusta onnesta. - Tampereella on paljon annettavaa ja tietotaitoa muussakin kuin teknisessä osaamisessa. Innovoimalla uusia konsepteja voimme kirjoittaa uusia menestystarinoita ja pitää alueemme kilpailukyvyn hyvässä etunojassa, sanoo Rasila. Kaupungin ja yrittäjien yhteistyö toimii Yli 7000 yrityksen Pirkanmaan Yrittäjät ry on mukana kaikissa merkittävissä pirkanmaalaista elinkeinoelämää koskettavissa yhteistyöhankkeissa. - Uskon, että pirkanmaalaiset yrittäjät ovat ylpeitä maakunnastaan. Tiedossa on sekin, että ongelma on maakunnan kaksijakoisuus: Tampereen kaupunkiseutu kasvaa ja on Suomen vetovoimaisinta aluetta, muualla Pirkanmaalla väki jonkin verran vähenee. Tämä vaikuttaa myös yrittämisen edellytyksiin koko maakunnassa, sanoo Pirkanmaan Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi. - Yrittäjät ovat osallistuneet elinkeinostrategian valmistelutyöhön ja yrittäjien näkemyksiä on otettu huomioon. Yritysten hyvinvointi on tärkeää kaikille kaupunkilaisille, sillä vain kannattavat yritykset maksavat veroja sekä työllistävät ja tuovat sitä kautta välillisesti hyvinvointia. - Uutta yritystoimintaa ei synny, jos ei ole markkinoita ja kysyntää. Kaupunki voi edesauttaa markkinoiden syntymistä omilla toimillaan. - Tampereen tulevaisuus näyttää erinomaiselta, strategiset valinnat ovat olleet oikeaan osuneita ja yhteistyö toimii, sanoo Jokilampi. Finnvera Oyj on valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka myöntää lainoja ja takauksia ilman turvaavia vakuuksia eli toimii siellä, missä normaalit rahamarkkinat eivät toimi. - Tampere ja Pirkanmaa ovat oivallisia ympäristöjä riskirahoittamiselle, riittävän monipuolinen ja dynaaminen ympäristö, sanoo Tampereen aluekonttorin aluejohtaja Seppo Tyynelä. - Emme kilpaile muiden rahoittajien kanssa, teemme yhteistyötä keskenämme. Kun me onnistumme, myös asiakkaat ovat onnistuneet. Perustettu yritys jää henkiin, kasvava yritys saa rahoituksen kuntoon ja pystyy kasvattamaan toimintaansa ja työllistämään, kansainvälistyvä yritys saa vientinsä rahoitettua ja kenties tytäryhtiön perustetuksi ulkomaille, summaa Tyynelä. Pääomasijoittajan kautta rahaa ja pitkäaikaista kokemusta Innofinance Oy on pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. - Tarjoamme yrityksille rahoituspalveluiden lisäksi aktiivista vetoapua liiketoiminnan kasvattamiseen. - Pirkanmaa on vetovoimainen, kompakti toimintaympäristö, jollaisen nykyaikainen luova, verkottunut yrityselämä tarvitsee. Pirkanmaalle keskittynyt Tamseed-rahastomme on sijoittanut 12 kasvavaan yritykseen, sanoo Innofinance Oy:n sijoitusjohtaja Marko Tulonen. - Yhteistyö kaupungin, kauppakamarin, alueen yrityskehittäjien ja muiden rahoittajien kanssa on mutkatonta, koska tunnemme hyvin toisemme. - Erityisvahvuutemme on pitkäaikainen kokemuksemme varhaisen kasvuvaiheen yritysten liiketoimintojen kehittämisestä ja kasvattamisesta. määrätetoisesti toiminut sillanrakentajana eri toimijoiden välillä.

TAMPEREEN YLIOPISTO 8 Ajantasaista osaamispääomaa yrityksille Tampereen seudun yrityksillä on mahdollisuus käyttää yhteistyökumppaneinaan ja ulkopuolisena voimavaranaan kahta yliopistoa. Tampereen teknillisen yliopiston opetusohjelmista ja huippututkimusyksiköistä löytyy juuri sitä tietoa, erikoisasiantuntemusta ja niitä tutkimuspalveluja, joita seudulle keskittyneet kärkialat kaipaavat. Teknillinen yliopisto toimiikin aktiivisesti yritysten tukena. Tampereen yliopistossa erityisesti lääketieteellisellä tiedekunnalla on iso merkitys terveys- ja bioteknologian alan yrityksille. Yliopistojen rinnalla palvelujaan tarjoaa VTT, joka on jo vuosia toiminut hyvässä yhteistyössä muun muassa Hervannan teknologiayhteisön kanssa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut varmistavat yrityksille myös koulutetun ja uusimmat tiedot hallitsevan työvoiman saannin. Poliisikoulun kuva, katsotaan vaihtuuko Kuva: TTY Teknologiaosaami

TEKNOLOGIAKESKUS HERMIA 9 Jouko Suokas, toimialajohtaja, VTT Asiakasratkaisut TAMKin tutkimusjohtaja Perttu Heino VTT - kumppani, verkottaja ja mahdollisuuksien löytäjä Tampereella 30 vuotta toiminut VTT kehittää uusia tuotteita ja toimintatapoja teollisuudelle sekä luo uutta liiketoimintaa. Se on yritysten kumppani innovaatioprosessin eri vaiheissa. - VTT:ltä odotetaan näkemystä tulevaisuuden teknologioista ja markkinoista, minkä pohjalta panostuksia suunnataan. VTT on myös yritysten verkottaja. Huippuosaamistamme siirtyy elinkeinoelämään lisäksi tutkijoiden perustamien spin off -yritysten kautta, joita on syntynyt nyt varsinkin terveysteknologiaan, sanoo toimialajohtaja Jouko Suokas. - Noin 300 asiantuntijamme kautta yrityksillä on käytettävissään myös koko VTT-organisaation 2700 asiantuntijan monialainen osaaminen, tutkimustietoa sadoista EU-hankkeistamme, kontaktimme kotimaisiin ja kansainvälisiin yrityksiin sekä tutkimusorganisaatioihin ympäri maailmaa. - Tampere rakentaa tulevaisuuttaan vakavasti huippuosaamiselle. Tästä ovat osoituksena etampere- ja BioneXtohjelmat sekä luovan talouden ja luovien toimialojen kehittämisohjelma. VTT on ollut mukana etampereessa ja osallistuu käynnissä oleviin ohjelmiin, sanoo Suokas. - VTT ja teollisuusyritykset ovat käynnistäneet palveluliiketoiminnan tutkimusja kehittämisfoorumin BestServin, jossa on mukana parikymmentä yritystä. VTT ja TTY voittivat yhteisellä tarjouksella kansainväliseen ITER-fuusio-ohjelmaan kuuluvan etäoperoinnin ja huollon koelaitteiston sijoituspaikkakilpailun. Sen tuloksena julkistettiin alkuvuodesta 2005 käynnistynyt ROViR tutkimuskeskus. - Luotan osaamiseemme ja kykyymme tehdä yhteistyötä. Yksi keino menestyä onkin verkottuminen entistä tehokkaammin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Palveluliiketoiminta on Suomelle suuri mahdollisuus. Teknologiaosaaminen - vaikka se olisi huippua - ei enää yksin riitä. Tarvitsemme lisää liiketoimintaosaamista ja uusia liiketoimintamalleja, sanoo Suokas. Monialaista toimintaa ja yhteistyötä pk-yritysten kanssa Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKilla on kuusi t&k-toiminnan painopistealuetta: globaali toiminta, haja-asutusalueen ympäristöteknologia, hyvinvointiasuminen, tuotannon ja tuotekehityksen mittaukset, uudet mediaympäristöt ja yrittäjyyden toimintamallit. Perttu Heino toimii TAMKissa tutkimusjohtajana. Hän tuli taloon VTT:ltä, jossa toimi teollisuuden käyttövarmuuteen ja riskienhallintaan erikoistuneen tutkimusalueen päällikkönä. Heino on väitellyt tohtoriksi tietämyspohjaisesta riskianalyysistä vuonna 1999 Loughboroughin yliopistossa Englannissa. - Tampereella on paljon innovatiivisia yrityksiä ja osaamislähtöistä toimintaa, joten fokusoituminen omiin vahvuuksiin on välttämätöntä. Paikallisella verkostoitumisella on suuri merkitys, koska täältä löytyy paljon kovatasoisia yhteistyökumppaneita eri aloilta. - TAMKin monialaisuus, tekniikka, metsä, liiketalous, taide ja viestintä, tekee mahdolliseksi kehittää uudenlaisia osaamisyhdistelmiä elinkeinoelämän tarpeisiin. Toinen vahvuutemme on halu toimia pkyritysten kanssa ja solmia pitkäkestoisia kumppanuussuhteita, sanoo Heino. Teknologiakeskus Hermia Hervannan kaupunginosaan keskittynyt huippuosaaminen painottuu tekniikkaan ja sen soveltamiseen. Reippaasti yli puolet työpaikoista liittyy teknologiaan, tutkimukseen ja koulutukseen. Teknologiakeskus Hermian kautta avautuvat yhteydet huippuosaajiin ja lukuisiin yritysten kehittymistä, verkottumista ja tuottavaa yhteistyötä tukeviin palveluihin. Hervannassa toimivat muun muassa Nokia Oyj, Tampereen teknillinen yliopisto TTY ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT. www.hermia.fi nen - vaikka se olisi huippua - ei enää yksin riitä.

10 Tutkimusta, kaupallisia odotuksia ja läpimurtoja Terveys- ja bioteknologia muodostavat toimialan, jonka kehittymiseen asetetaan kaikkialla maailmassa suuria odotuksia sekä ihmisten hyvinvoinnin lisääjänä että taloudellista tulosta tuottavana liiketoimintana. Bioalaan sopii myös hyvin termi luova talous. Bioteknologian historia on lyhyt, siihen kohdistuvat suuret innovaatiovaatimukset ja siltä odotetaan täysin uusia ratkaisuja liittyen materiaaleihin ja teknologioihin. Luovuudelle on kysyntää. Tampereella on tehty ensimmäisiä suomalaisia bioteknologian läpimurtoja. Täällä kehitetyt lääketieteelliset biomateriaalituotteet ovat saavuttaneet maailmanlaajuiset markkinat ja osaltaan mullistaneet kirurgisia hoitotoimenpiteitä. Parhaillaan käynnissä oleva BioneXt-kehitysohjelma tähtää uusien menestystarinoiden syntyyn. Bio- ja terveysteknologian osaaminen on keskittynyt Tampereella Finn-Medin alueelle. Suomessa on

Inion Oy:n toimitusjohtaja Auvo Kaikkonen 11 Kansainvälisen tason biomateriaalituotteita Inion Oy on Lontoon pörssin päälistalla listattu lääketieteellisiä biomateriaalituotteita kehittävä ja valmistava tamperelaisyritys. Inionin tuotteet ovat käytössä yli 40 maassa, muun muassa USAssa. Markkinoille ovat tulossa luun paranemista nopeuttavat kolmannen sukupolven tuotteet, joissa käytetään Inionin kehittämää pienimolekyylisten aineiden teknologiaa. - Kipinän yrittämiseen antoivat alunperin markkinoiden koko, käynnissä oleva teknologiamurros ja oman tietotaidon soveltuvuus tähän muutokseen, sanoo toimitusjohtaja Auvo Kaikkonen. - Suuri osa Inionin perustajista on paljasjalkaisia tamperelaisia. Tampereelle vetivät myös pitkä historia nuoren teknologia-alan tutkimustyössä ja opetuksessa, osaavan ja kokeneen henkilöstön saatavuus, alihankintaverkostojen olemassaolo ja kaupungin strategisten tavoitteiden kohtaaminen, joista syntyy kansainvälisestikin uniikki toimintaympäristö. - Referenssi Tampereesta biomateriaalitekniikan kehtona on auttanut uskottavan kuvan luomisessa maailmalla. Inion on tasaisen vahva kaikilla bisneksen tärkeillä osa-alueilla. Näiden vahvuusalueiden rakentamisessa alueellisella osaamisella on ollut huomattava merkitys. - Tulevaisuudessa on odotettavissa työtä, työtä ja työtä. Alkuasetelma on hyvä, mutta on liian aikaista sanoa, missä Inion on 10 vuoden kuluttua. Haasteena tulevat olemaan käyttäjien asenteet ja potilaiden tietoisuuden rakentaminen, joissa molemmissa koulutuksella ja informaation jakamisella on huomattava merkitys. Alamme yritykset toimivat alati muuttuvilla markkinoilla. Nopeat syövät hitaat. Kuinka pidämme yllä nuoren, pienen ja aggressiivisen yrityskulttuurin yrityksen koon kasvaessa ja miten huolehdimme tiedon siirtymisen organisaatiossa myös uusille tulijoille? Siinäpä sisäistä haastetta kylliksi!, visioi Auvo Kaikkonen. Kantasoluissa kasvaa toivo Outi Hovatta kasvattaa kantasolulinjoja soluja kudosteknologiakeskus Regeassa Finn- Medin alueella. Kantasolut ovat ihmisen ensimmäisiä, monikykyisiä soluja, joista ihminen alkaa kehittyä. Kantasolututkimus tähtää vaikeiden sairauksien taltuttamiseen. - Kantasoluhoidot mullistavat lääketiedettä, sillä avautuvat mahdollisuudet ovat mittavat. Aiomme käyttää materiaalina eläinaineksista täysin puhtaita kantasolulinjoja, ensimmäisenä maailmassa, sanoo Regean kantasolututkimuksen johtaja Outi Hovatta. - Regean yhteydessä toimivasta kudospankista voidaan tulevaisuudessa tilata ihmisen varaosia. Ensimmäiset hoidot vaikeisiin hermostosairauksiin saadaan käyttöön ehkä noin kymmenen vuoden kuluttua. Hovatta on työskennellyt aiemmin pitkään hedelmöityshoitojen parissa Väestöliitossa, josta hän siirtyi professoriksi Tukholman Karoliiniseen Instituutiin koeputkihedelmöityksen pariin. Tie huipulle on kapea Santen Oy on Pohjoismaiden johtava silmälääkevalmistaja, jonka juuret ovat Tampereella ja emoyhtiö Santen Pharmaceutical Co., Ltd. Osakassa, Japanissa. Santen toimii kiihtyvästi kasvavalla bioteknologia-alalla. Tampereella on kymmenkunta alan yritystä, Santenin lisäksi muun muassa Bionx Implants, FIT Biotech ja Inion. Osaaminen liittyy esimerkiksi biomateriaaleihin, kudosteknologiaan, rokotteisiin, immunologiaan, syöpägenetiikkaan, kuvantamiseen ja bioinformatiikkaan. - Bioteknologia on strategisesti tärkeä toimiala ja yhteistyötä on kasvatettava entisestään. BioneXt-ohjelma katalysoi keskustelua ja projekteja, arvioi toimitusjohtaja Jyrki Liljeroos Santen Oy:stä. Outi Hovatta kasvattaa kantasolulinjoja Soluja kudosteknologiakeskus Regeassa Finn-Medin alueella. Kantasolujen kasvatus on vaativaa, tarkkaa ja haasteellista työtä. - Hermosolut ja sydämen solut ovat erityisen vaativia, samoin diabeteksen hoidossa tarvittavien haiman solujen erilaistaminen. Yhteistyö muiden tutkijoiden kanssa Suomessa ja maailmalla on oleellinen osa Regean arkipäivää, myös yhteydet Tukholmaan ovat vilkkaat. - Suomen kokoisessa maassa on tärkeätä, että tiedot ja taidot yhdistetään. Kilpailu maailmalla on kovaa, yksin ei pärjää, sanoo Hovatta. - Tutkimuksella, tuotekehityksellä ja investoinneilla varmistetaan menestystä ja uusien tuotteiden syntyä. Globaali kilpailu edellyttää valintoja, on panostettava riittävästi ja riittävän kapealle alalle. - Keskimäärin uuden lääkkeen matka markkinoille tutkimuksen, tuotekehityksen ja testausten kautta kestää kaikkiaan 10-15 vuotta. Koko tämä prosessi voidaan viedä läpi Santenilla Tampereella. Suuri haaste on läpimenoajan lyhentämisessä. Alan luonteeseen kuuluu kuitenkin tietty hitaus, tulokset ja tuotteet eivät synny vuodessa tai kahdessa, sanoo Jyrki Liljeroos lopuksi. Finn-Medi Finn-Medin alue yhdistää terveysteknologian asiantuntijat kansainvälisellä tasolla. Finn-Medissä ideoista ja tutkimustuloksista kehitetään toimivia käytännön sovelluksia: tuotteita, laitteita, menetelmiä ja palveluja. Osaaminen ulottuu tuotekehityksestä ja käytännön testauksesta markkinoille vientiin ja tuotteen loppukäyttöön asti. www.finnmedi.fi tärkeätä, että tiedot ja taidot yhdistetään.

12 Haloo, kuuleeko maailma! Tampereelta puhuttiin maailman ensimmäiset NMT- ja GSM-puhelut samoin kuin ensimmäinen internetpuhelukin. Vaikka nämä informaatio- ja kommunikaatioalan merkittävät hetket liittyvätkin Tampereeseen, ovat ne kuitenkin kuin esihistoriaa alalla, joka uudistuu ehkä nopeammin kuin mikään muu ala. Luovuutta ja innovaatioita ei tarvita vain teknologioiden kehittämisessä vaan myös erilaisten uusien palvelujen luomisessa. Vastikään läpiviety mittava etampere-ohjelma oli näyttö yhteisistä ponnisteluista seutukunnan hyvinvoinnille tärkeän alan kehittämisestä. Tampereen alueella toimii jopa 300 informaatio- ja kommunikaatioalan yritystä muutaman hengen innovatiivisista pajoista aina kansainvälisiin suuryhtiöihin asti. Paikalliset oppilaitokset ja tiedeyhteisöt auttavat osaltaan yrityksiä menestymään tuotekehityksessään, tuotannossaan ja markkinoinnissaan tarjoamalla osaavaa henkilökuntaa ja korkeatasoisia tutkimuspalveluja. Keskeisiä kehittämisen osa-alueita ovat langattomat ratkaisut, signaalinkäsittely, mikro- ja optoelektroniikka sekä kuituoptiikkaa soveltava kommunikaatioteknologia. etampere 2001-2005 Tampereen kaupungin käynnistämä etampere -hanke kehitti yhtenä tavoitteenaan Tampereesta maailman johtavaa tietoyhteiskuntakaupunkia. - Kirjaimellisesti ei varmaankaan kovassa haasteessa onnistuttu. Osaohjelmilla oli omat budjettinsa ja liikevaihtotavoitteensa ja niissä onnistuttiin lukemina hyvin, sanoo Tampereen kaupungin tietohallintojohtaja Teppo Sulonen. - Kun yritykset saatiin mukaan, tuli mukaan aimo annos konkretiaa. etampereen tuloksia ovat muun muassa pkyrityksille suunnatut eyrityspalvelu ja ITtalkkaritoiminta sekä NettiNysse, kansalaisten etupa ja koulutusohjelmat. - Jatkossa tulee panostaa liiketoiminnan kehittämiseen, uusien yritysten perustamiseen, kasvuun ja myös vientikelpoisuuteen. Potkua saadaan uusilla toimintatavoilla ja innovaatioilla, luovuudella, päättää Sulonen. - Kuntalaiset ovat ottaneet vahvasti tietoyhteiskunnan hyötykäyttöön ja eyrityspalvelu on ollut menestys, poimii etampereen johtajana toiminut Jarmo Viteli. Tuloksista jäävät eloon varmasti uusi yhteistyökulttuuri ja vahvat verkostot. Nyt tarvitaan rohkeaa soveltamista sekä teknologian, palvelutuotannon että kulttuurin alalla.

Hi-tech-voimaa Perustan Tampereen seudun teknologiselle osaamiselle ovat luoneet koneenrakennus- ja automaatioala. Ne ovat myös toimialoja, joilla toistakymmentä paikallista yritystä on hankkinut johtavan aseman kansainvälisillä markkinoilla. Tärkeimpiä tuotteita ovat erilaiset työ- ja materiaalinkäsittelykoneet ja kuljetusvälineet sekä tuotanto- ja prosessiautomaatio. Yhteistä maailmalle lähteville alan tuotteille on, että niissä sovelletaan laajassa mitassa korkean teknologian ratkaisuja. 13 KUVA: ERKKI KAREN/TAMPEREEN YLIOPISTO Kuuma juttu: Corelasen viileä lasertyöstö Hervannassa toimiva tamperelainen Corelase Oy valmistaa uudenlaisia materiaalien työstölasereita, joilla voidaan höyrystää, sulattaa, hitsata, juottaa, leikata, porata ja kuvioida lähes kaikkia materiaaleja jopa sadasosamillin alueella. Erityistä on se, että Corelasen mikrotyöstölasereilla voidaan työstää myös lämpöherkkiä kohteita. Sovellusalueita löytyy kaikkialta teollisuudesta, esimerkkeinä muun muassa kännykät, kamerat, suurten moottorien sylinterit ja verisuonitukoksia avaavat mikroskooppiset tukiputket. - Kipinä yrittämiseen syttyi Tampereen teknillisen yliopiston fysiikan laitoksen "kulttuurista", taustoittaa Corelase Oy:n toimitusjohtaja Harry Asonen. - Ydinjoukossamme on yli 20 vuoden kokemus laserien kehittämisestä ja valmistamisesta sekä alan kansainvälisestä bisneksestä. Osaamista on elektroniikasta, optiikasta, kuituoptiikasta, materiaalifysiikasta ja erityisesti puolijohdefysiikasta. - Tampereella tuetaan laserbisneksen kehittämistä kaikissa sidosryhmissä. Osa alihankkijoista on kuitenkin ulkomailla samoin kuin suurin osa tulevasta bisneksestä. Ilahduttavaa on ollut ensimmäisten asiakkaiden löytyminen Suomesta. - Keskitymme Corelasessa sellaisten tehtävien tekemiseen, jota ei voi alihankkia. Emme keksi pyörää uudelleen. Rakennamme firman järjestelmät ja prosessit jo alunperin skaalautuviksi, jotta vältämme voimakkaan kasvun kaaoksen. Tämä koskee erityisesti tuotekehitystä ja tuotantoa. - Pyrimme aina tasolle, jossa on markkinaimua, mutta ei vielä kilpailijoita. Kilpailijoita tietysti ilmaantuu, mutta nopeus on valttimme ja uskomme etumatkan säilyvän myös tulevaisuudessa. - Elämme Corelasessa vaihetta, jossa tuotteet ovat vihdoin valmiit ja panokset laitetaan myyntiin ja asiakkaiden sovelluskehitykseen. Olemme mielestämme kehittäneet oikeita asioita oikeaan aikaan. Mikrotyöstökuitulasereilla on noussut tänä vuonna kuumimmaksi laserpuolen aiheeksi alan messuilla, sanoo Asonen lopuksi. Kalmar Industries tunnetaan maailman satamissa ja terminaaleissa Kalmar Industries on maailman johtava satamissa ja terminaaleissa käytettävien kontinkäsittelylaitteiden ja logististen ratkaisujen toimittaja. Tampereen tehtaalla työskentelee noin 700 henkeä, maailmanlaajuisesti Kalmarin palveluksessa on runsaat 3000 henkeä. - Merkittävimmät tuotteemme ovat konttilukit, terminaalitraktorit, kontteja käsittelevät mobiilipukkinosturit sekä kurottajatrukit puunkäsittelyyn, sanoo toimitusjohtaja Raimo Ylivakeri. - Yritys aloitti Tampereella lähes 70 vuotta sitten Valtion Lentokonetehtaana. Osaamisen pohjana ovat siis oman tehtaan ja koko Pirkanmaan koneenrakennuksen pitkät ja vahvat traditiot. Perinteisen osaamisen rinnalle on noussut koneautomaatio ja logististen ketjujen hallinta sekä kansainvälisen kaupan ja tuotteiden elinkaaripalvelujen osaaminen asiakaspinnassa. - Täältä löytyy ja koulutetaan koko ajan lisää eri tasojen osaajia. Lähialueilla on sopivia yhteistyökumppaneita. Kun toimimme globaalisti sittenkin suhteellisen rajallisilla markkinoilla emme, myyntiä ja huoltoa lukuunottamatta, voi olla hajautettuna maapallon joka kolkkaan. - Menestyksemme riippuu paljon siitä miten saamme asiakastarpeet esille tuotteissamme niin, että tuotteet ovat valmistus- ja käyttökustannuksiltaan kilpailukykyisiä. - Olemme alallamme erittäin tunnettu ja hyvä tuotemerkki ja meillä on alan kattavin maailmanlaajuinen myynti- ja huoltoverkosto. Jatkamme vahvaa tuotekehitystyötä, sanoo Ylivakeri.

Tampereella on p 14 Tervetuloa Tampereelle! Pohjoismaiden suurimman kongressi- ja konserttitalon Tampere-talon myötä Tampereesta on tullut suosittu kokous-, kongressi-ja tapahtumakaupunki. Yli 40 kongressia keräävät vuosittain parhaimmillaan 10 000 kansainvälistä kongressivierasta. Kaikenkaikkiaan Tampereella käy vuosittain lähes 200 000 kokousvierasta 4500 kokouksessa. Kansainvälinen kongressikaupunki on myös itsessään mainio ja viihtyisä kaupunki, jossa on pienen kaupungin tunnelma ja ison kaupungin palvelut ja riennot. Keskustassa kaikki on kävelyetäisyydellä: hotellit, ravintolat, iltatilaisuudet, huvielämä. Hotelleita on parikymmentä, pikkuhotelleista korkeatasoisiin liikemieshotelleihin ja kylpylöihin. Ravintoloissa voi maistella paikallisia ja suomalaisia herkkuja tai pyytää pistämään pöydän koreaksi skandinaaviseen, eurooppalaiseen tai etniseen tyyliin. Tarjolla on myös luonnonläheistä oheisohjelmaa vuodenaikojen mukaan. Ainutlaatuinen koskimiljöö keskellä kaupunkia, kaksi kaunista järveä, upea Pyynikinharju, Pispala rinneasutuksineen, vireä teatterielämä, iso elämyspuisto, mielenkiintoiset museot ja lukuisat tapahtumat ovat myös iso osa Tampereen henkeä. Ja siinä missä kaupunki on kävijälle mielenkiintoinen tutustumiskohde, se on alueen yrityksissä uusia innovaatioita etsiville suunnittelijoille korvaamaton ja inspiroiva toimintaympäristö ja viihtyisän monipuolinen kotikaupunki.

Yksi tekijä Tampereen kongressimenestyksen takana on kuitenkin ylitse muiden: tamperelaisten tieteentekijöiden aktiivisuus kongressien järjestäjinä, sanoo Tampere Convention Bureaun (TCB) toiminnanjohtaja Erika Eischer. 15 Conferentially yours! Tampere-talon lisäksi Tampereen kongressimenestystä ovat olleet rakentamassa monet tahot ja tekijät: monipuoliset kokoustilat, hotellit ja ravintolat, hyvät liikenneyhteydet, kaupungin sopiva koko sekä ammattitaitoiset, paikalliset kongressipalvelutoimistot. - Tampereen kongressimarkkinoinnista vastaa Tampere Convention Bureau, joka on toiminut jo vuodesta 1995 lähtien. Toimintamalli on ainutlaatuinen, sillä se perustuu tiiviiseen yhteistyöhön paikallisten tiede-, tutkimus- ja koulutusyhteisöjen kanssa. Tampere-talon laajennusosa ja Sorsapuistosali tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet yritystilaisuuksien, juhlien, kokousten ja näyttelyjen järjestämiseen. Tampereen hotellielinkeino on investoinut vuosina 2005-2006 yhteensä 60 milj. euroa hotellikapasiteetin lisäämiseen ja parantamiseen. - Kongressit tuovat kaupunkiin eri alojen johtavia asiantuntijoita. Kun he kongressimatkallaan tutustuvat tamperelaiseen osaamiseen ja yhteistyökumppaneihin, seurauksena voi olla kauaskantoista yhteistyötä tutkimuksen, koulutuksen tai liiketoiminnan aloilla. Kokous- ja kongressimatkailun osaamiskeskuksessa on kehitetty innovatiivinen verkkopalvelu kokousjärjestäjille. Koko seudun edustavin oheisohjelmatarjonta on koottu verkkopalveluun www.kokousnet.fi. - Matkailukaupunkina Tampere on vireä ja vetovoimainen. Nähtävää ja koettavaa riittää kokous- ja messuvieraiden lisäksi muun muassa lapsiperheille ja kulttuuriväelle: teatterit, konsertit, museot, näyttelyt ja lukuisat festivaalit tarjoavat tasokasta ohjelmaa ympäri vuoden. Särkänniemen elämyspuisto, Muumilaaksomuseo ja kylpylät ovat lapsiperheiden ykköskohteita. Risteilyt Näsi- ja Pyhäjärvellä ovat kestosuosikkeja kesäkaudella. Konsertteja on joka lähtöön: klassisesta musiikista viihde- ja rockkonsertteihin, sokerina pohjalla Tampere-talon oopperatuotanto ja balettivierailut. Tampereen teollisuusperinne ja siihen liittyvät vierailukohteet Tammerkosken kansallismaisemassa kuten Vapriikki, Finlaysonin alue ja Tallipiha ovat ainutlaatuinen kokonaisuus. Teollisuusperinneteemasta on kehitetty opastettuja kierroksia ja tarjolla on myös aiheeseen liittyviä ruokatuotteita, Eischer listaa. - Hyvä matkailukaupunki on myös hyvä kaupunki asua, ainakin niin kauan kuin turisteja ei ole liikaa. Tampereella tätä pelkoa ei vielä ole! pienen kaupungin tunnelma ja ison kaupungin palvelut.

3 h 15 min T a m p e r e e n k a u p u n k i Kuva: Sami Helenius Reykjavík N a p a p i i r i New York 8 h Rovaniemi Oslo 1 h 25 min Tukhoma 50 min Turku TAMPERE 25 min. Helsinki Tallinna Pietari 10 h 25 min 1 h 50 min Tokio Dublin Lontoo Manchester 2 h 55 min 2 h 55 min Riika Kööpenhamina Vilna Gdansk Hampuri 2 h 35 min Berliini Varsova Bryssel Pariisi Frankfurt Praha 2 h 45 min Zürich Wien Budapest Moskova 15 h Hong Kong 22 h Sydney Lissabon Madrid Nizza Milano 3 h 45 min Rooma Belgrad Sofia Bukarest Istanbul Ateena Julkaisija: Tampereen kaupungin elinkeinokeskus Aleksis Kiven katu 14-16 C, PL 487, 33101 Tampere Puh. 020 71100 www.tampere.fi/elinkeinot