Kylän joenvarsiniittyjen hoitosuunnitelma Perinnebiotooppien hoidon erityistuki 2013-2018 Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 29.4.2013 Tämä suunnitelma on laadittu osana VYYHTI-hankkeen mallisuunnitelma-aineistoa EU:n ohjelmakauden 2007-2013 ohjeen mukaan. Suunnitelma on laitettu internetiin kesäkuussa 2014, jolloin uuden ohjelmakauden säädökset eivät ole vielä selvillä
1. Hakija Perinnebiotoopin hoito, 5-vuotinen sopimus, 1.10.2013-30.9.2018 Yhdistyksen nimi Vastuuhenkilö: Etunimi Sukunimi Osoite, Postinumero ja -toimipaikka p. 000 000 0000 Y-tunnus: xxxxxxx-x Suunnitelman laatija: Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaiset Osoite: PL 106, 90101 Oulu Puh. 043 825 5253, 08 316 8611 (vaihde) 2. Sopimusalue Sopimukseen haettavat lohkot ja pinta-alat: U1 Niitty 1 1,35 ha U2 Niitty 2 0,27 ha U3 Niitty 3 1,19 ha U4 Niitty 4 0,55 ha U5 Niitty 5 0,35 ha U6 Niitty 6 0,16 ha Haettava pinta-ala yhteensä 3,87 ha Lohkon U1 pinta-alasta on vähennetty joen varressa olevien vanhojen kala-altaiden pintaala, noin 0,05 ha. 3. Yleiskuvaus Pohjois-pohjalaisen maaseutukylän läpi virtaavan pienehkön joen varressa on vanhaa asutusta ja yhtenäinen viljelymaisema. Alueen ensimmäinen talo on perustettu vuonna 1695. Nykyisin jokivarressa on n. 20 taloa, joista 5 kesäasuntoina. Joki on noin 6 kilometriä pitkä kylän keskusjärven laskuoja isompaan jokeen. Alueella toimii nykyisin kaksi lypsykarjatilaa ja kahden tilan maita on ollut vuokrattuna lampaille. Yhdistys on hakenut hoitotukea jokivarteen kuudelle eri lohkolle noin 2 kilometrin matkalle (Ks. Kuva 1). Eituotannollisten investointien tukea perinnebiotoopin alkuraivaukseen on haettu kesäkuussa 2012 ja myönteinen päätös on saatu tammikuussa 2013. Sen avulla on jokivarren puustoa 2
Kuva 1. Yleiskartta suunnittelualueelta, jossa näkyvät jokivarressa olevat hoitoon tulevat lohkot U1-U6 (oranssilla viivalla). Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastokarttarasterin 5/2014 aineistoa. raivattu kevättalven 2013 aikana ja työt saatiin päätökseen syksyyn 2013 mennessä. Yhdistys hakee investointituen jatkoksi 5-vuotista tukea perinnebiotoopin hoitoon. Laiduneläimet ovat lampaita ja nautoja, mahdollisesti hevosia voidaan myös käyttää. Jokivarsia on laidunnettu säännöllisesti 1960-luvulle asti. Laidunnus piti aiemmin maiseman avoimena ja yhtenäisenä. Nyt jokivarsi on osin metsittänyt ja rehevähkön ruohokasvillisuuden vallitsemaa (vrt. Kuva 5). Pääpuuna on koivu, mutta myös pihlajaa, leppää, tuomea, raitaa, mäntyä ja kuusta kasvaa paikoitellen. Kenttäkerroksessa ovat yleisiä mesiangervo, metsäkurjenpolvi, kastikat ja kortteet. Tulviva oja tuo ravinteita ja kasvillisuus on rehevää. Kuivemmilla törmillä on matalampaa niittykasvillisuutta. Alueen niityiltä löytyy vielä kissankäpälää, kissan- ja harakankelloa, päivänkakkaraa, lehtosinilatvaa ja ahdekaunokkia, joiden kasvustoja halutaan elvyttää ja siemeniä kylvämällä palauttaa hoidettaville alueille. 4. Hoidon tavoitteet Tavoitteena on aloittaa jokivarren hoitaminen laiduntamalla. Aluetta on hoidettu laiduntamalla 1960-luvulla. Nykyisinkin muutamia joenvarsilaidunalueita hoidetaan laiduntamalla ja niihin on haettu erityistukea perinnebiotoopin hoitoon. Jokivarren 3
Kuva 2. Lohkokartta U1 ja U2. Lohkojen jokeen rajautuvalle osalle (puna-musta viiva) ei tarvita aitaa. Lohkon U1 korjattu pinta-ala on 1,35 ha. Lohkojen rajalle joen yli rakennetaan silta (tähti kartalla). Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 5/2014 aineistoa. aktiivisella hoidolla palautetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita ja avataan jokivarren maisemia. Laiduneläiminä tulevat olemaan lampaat ja naudat sekä mahdollisesti hevoset. Jokivarren maisemasta tehdään monimuotoista, osin avoimempaa joenvarsiniittyä ja puustoisilta osin hakamaista. Hoidon avulla perinnebiotoopeilla viihtyvät kasvit ja eläimet saavat lisää jalansijaa. Maisemanhoito on kylän yhteinen ponnistus ja paljon hoitotyötä on tarkoitus tehdä myös talkoilla. Kyläläisten mielessä ovat avoimet rantamaisemat, joita haaveillaan saatavan enemmän kylän maisemaan omaksi ja alueen ohikulkevien Rokuan matkaajien iloksi. 5. Perustamistoimenpiteet Laidunalueiksi tulevat kuusi lohkoa aidataan kesään 2014 mennessä sähköaidalla. Laitumet ovat pitkänomaisia ja kapeahkoja rajautuen toisella puolella peltoihin ja pihapiireihin ja toiselta puoleltaan jokeen. Joki on sen verran syvä ja leveä, ettei laidunta 4
Kuva 3. Lohkot U3 ja U4. Ojaan rajautuvalle osalle ei tule aitaa (puna-musta viiva). Vaaleanvihreällä värillä merkitty 1 ha:n luonnonhoitopelto, jota ehkä laidunnetaan yhdessä U3-U4 kanssa. Lohkoja yhdistämään rakennetaan silta ojan yli. Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 5/2014 aineistoa. tarvitse yleensä aidata joen puolelta. Aitaa rakennetaan yhteensä 2295 metriä Kuvat 2-4). Aitaa tarvitaan lohkoille seuraavasti: U1= 650 m, U2= 290m, U3= 470m, U4 = 260m, U5= 335m ja U6= 290 m. Aidan kulmakohdissa käytetään kuoritusta puusta tehtyjä tolppia, mutta suorilla osuuksilla välissä voi olla myös muovitolppia. Aidassa käytetään kahta sähkölankaa. Aidan tarvike- ja pystytyskulut on esitetty Taulukossa 1. Pystytyksen yhteydessä aitalinja raivataan puista ja pensaista moottorisahalla tai raivaussahalla ja laidunkauden aikana aidan alustaa joudutaan todennäköisesti niittämään 1-2 kertaa ruohokasvillisuudesta, jotta sähkö kulkee aidassa. 6. Vuosittaiset toimenpiteet Aidan kunto tarkistetaan loppukeväällä ennen laidunnuksen aloittamista. Tarvittaessa aitalinjalta raivataan sille kasvaneita vesoja ja ruohokasvillisuutta. Joen tulvimisen ja jäiden liikkeiden vuoksi on varmaan paikallaan kerätä aitalangat pois ainakin alavammilta kohdilta. Laidunnus aloitetaan mahdollisimman aikaisin kesällä, heti kun laitumella on riittävästi syötävää eläimille, normaalivuosina kesäkuun alkupuolella. Jokivarren kasvillisuus on rehevää ja kasvun hillitsemiseksi ja maiseman avaamiseksi olisi hyvä saada riittävä laidunpaine heti alkukesällä, kun kasvit ovat vielä laiduntajille maittavia. 5
Kuva 4. Lohkot U5 ja U6. Lohkoraja kulkee joessa ja siihen ei tule aitaa (puna-musta viiva). Lohkoja yhdistävä silta merkitty tähdellä. Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 5/2014 aineistoa. Kahta eteläisintä lohkoa U1 ja U2 laidunnetaan yhdessä lampailla (Kuva 2). Koska kasvillisuus on rehevää, käytetään aluksi laiduntiheytenä 2,5 uuhta karitsoineen hehtaarilla. Karitsoita on oletettu olevan 2,5/uuhi. Sopiva lampaiden määrä voisi siten olla 8-9 päätä hehtaarilla eli 1,67 ha:n kokoisella laitumella 12-13 eläintä. Lohkot U3 ja U4 muodostavat toisen kokonaisuuden edellisen alueen pohjoispuolella, joessa alavirtaan (Kuva 3). Laidunpaineeksi sopisi 2 uuhta karitsoineen hehtaaria kohti. Laitumen koko on 1,74 ha eli lampaita voisi laitumella olla 10-12 kappaletta. Alueen pohjoisosassa vanhan myllyn luona on kaksi yhdessä laidunnettavaa pienempää lohkoa U5 ja U6 (Kuva 4). Myös näillä laidunpaineena voisi olla 2 uuhta+karitsat. Tämä tarkoittaa 0,51 hehtaarin alalla 3-4 lammasta. Jos laiduneläimenä ovat hiehot, niitä voi olla tuoreella/kostealla niityllä 1-1,8 eläintä hehtaarilla. Hevosia suositellaan näille alueille 0,8-1,5 eläintä hehtaarille. Esim. hiehoja voi olla hieman enemmän, mutta silloin laidunaikaa tulee lyhentää. 6
Taulukko 1. Perinnebiotoopin hoidon kululaskelma lohkoille U1-U6. Perinnebiotoopinhoito,rekisteröityyhdistys2013 LohkotU1U6(3,87ha),5vuotinensopimus Määrä, ala/alue Aikataulu s/sopimu s skausi Perustamiskustannukset Aidanrakentaminen:2295mx 1,5 /m,pystytys40h*16 /h 2295jm s/sop.vu osi s/ha/v. syksy2013 kevät2014 n.1,78 /m 4085,1 817,02 211,12 Paimenlaitteitaaitauksiin2 kpl*200 /kpl 2kpl kevät2014 200 /kpl 400 80 20,67 Puusiltojajoenyliaitausten välille3kpl,200 /kpl 3kpl kevät2014 200 /kpl 600 120 31,01 Vuosittaisettoimenpiteet Määrä, ala/alue Aikataulu s/sopimu s skausi s/sop.vu osi s/ha/v. Hoitopäiväkirjanpitäminen4h *24,6 /h 4h Vuosittain 24,6 /h 492 98,4 25,43 Aidankunnostus,10% rakentamiskuluista 230jm Kevätja tarvittaessa laidunkaudella n.1,78 /m 2047 409,4 105,79 Aidanalustenraivaustaja niittoa(raivaussaha) 10h keväälläja tarvittaessa 21,2 /h 1060 212 54,78 Eläintenvalvonnanlisätyö 3,87ha Päivittäin 75 /ha 1451,25 290,25 75 Eläintenjuoton lisäkustannukset 3,87ha Päivittäin 50 /ha 967,5 193,5 50 Eläintenkuljetus 3h*2hlöä*16 /h*4 Eläintenkuljetuksenkm kustannus88km*0,54 /km*4 4krt 352km Keväälläja syksyllä 96 /krt 1920 384 99,22 Keväälläja syksyllä 0,54 /km 950,4 190,08 49,12 ksetyhteensä 13973,25 2794,65 722,13 Perinnebiotooppisopimuksessa olevia alueita ei saa laiduntaa yhdessä peltonurmien kanssa. Myöskään lisärehua ei saa laitumille tuoda. Jos syötävä loppuu syyskesällä, eläimet siirretään toiselle lohkolle tai viedään pois. Kivennäisiä voidaan tarvittaessa antaa. Koska joen törmät ovat monin paikoin hyvin jyrkät, eläinten on hankala mennä juomaan joesta. Siksi niille järjestetään juomavettä astiaan. Lähitalojen pihakaivoista on mahdollista ottaa juomavettä eläimille. Tämän vuoksi suunnitelmaan on merkitty kuluiksi juomaveden järjestämiskuluja (Taulukko 1). Myös eläinten valvonta teettää töitä, sillä alueet ovat kolmessa eri kohdassa ja pitkänomaisen mallisia. Eläinten löytämiseen osin puustoisessa maastossa voi mennä aikaa. Lampaiden kotipaikka on 44 kilometrin päässä, joten kuljetuksen järjestämiseen on varattu työaikaa keväällä ja syksyllä sekä kilometrikorvaus. Lampaita joudutaan tuomaan kahdella eri kerralla, joten hakukertoja tulee 4 per laidunkausi (yht. 352 km). 7
Koska osa laidunlohkoista on pinta-alaltaan varsin pieniä ja ne sijaitsevat joen eri puolilla, on perusteltua rakentaa kolme kevytrakenteista siltaa ojan yli (ks. kuluarvio Taulukossa 1). Siltojen paikat on merkitty suunnitelmakarttoihin tähdillä. Siltojen avulla voidaan laiduntaa yhdessä lohkoja U1 ja U2 sekä vastaavasti U3:a ja U4:ää ja U5:ttä-U6:tta (Kuvat 2-4). Sillat tulevat sahatusta puutavarasta ja ne tehdään riittävän korkealle, jotta tulvavesi ja jäät eivät niitä riko. Sillat on tehty lähinnä eläinten kulkua varten ja niihin tehdään kaiteet sekä päihin luiskat ja johdekaiteet. Puutavara saadaan osin lahjoituksena. Kulut muodostuvat mm. sahauksen kuluista, kuljetuksesta ja tarvikkeista. Rakentamista tehdään tarvittaessa talkoilla. Silloista tehdään niin leveitä, että niistä voidaan ajaa mönkijällä, jota tarvitaan laidunten huollossa. Kuva 5. Jokivarren maisemaa lohkolla U1. Kuva: Maarit Satomaa. Tuen saamisen ehtona on, että alue tulee hoidettua. Pääasiallinen hoitomuoto on laidunnus. Jos se ei jostain syystä joskus onnistu, myös niitto ja raivaus ovat mahdollisia. Tällöin niittoaines on kerättävä kasaan ja vietävä pois alueelta. Puuston raivausta ei ole huomioitu kululaskelmassa, joten sitä ei ole pakko tehdä. Hakija voi kuitenkin tehdä sitä omalla kustannuksella, jos maanomistaja antaa siihen luvan. Lohkon U3 lounaispuolella on usean vuoden ajan luonnonhoitopeltona ollut n. 1 hehtaarin alue, jota ei ole kynnetty ja kylvetty aikoihin ja jota on laidunnettu viime vuosina. Koska alue ei rehevyystasoltaan kovin paljon poikkea perinnebiotooppilaitumista, sitä voisi laiduntaa yhdessä lohkon U3 (ja U4) kanssa. Näin laidunlohkosta muodostuisi isompi ja eläimet voisivat olla sillä pitempään. On myös perusteltua säilyttää tämä avoin ranta joenvarsimaisemassa 300 metrin matkalla laidunnuksen avulla. 8
7. Mahdolliset sopimusjärjestelyt ja rahoitussuunnitelma Hakijayhdistys on tehnyt alueista vuokrasopimukset ei-tuotannollisen investointituen ja erityistukisopimuksen ajaksi: 2+5 vuotta. Hakijayhdistys ja sen jäsenet sekä kylällä toimiva osakaskunta ovat luvanneet tarvittaessa rahoittaa etukäteen syntyviä kustannuksia. Tarvittava avustus maksetaan takaisin kun maksatus on hyväksytty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. 8. Muuta Tämän aineiston kartat on ladattu Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tietopalvelusta toukokuussa 2014. Lisenssin käyttöoikeustiedot ovat osoitteessa: http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501. Karttoja on muokattu kuvankäsittelyohjelmalla hakijan tietojen suojaamiseksi. Allekirjoitukset: Paikka ja päiväys Paikka ja päiväys Etunimi Sukunimi Yhdistyksen nimi Erityistuen hakija, yhdistyksen edustaja Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa- ja kotikotitalousnaiset Hoitosuunnitelman laatija 9